Yli 18 vuoteen parisuhteessa, lukuunottamatta jotain lyhyitä kokeiluja, joista ei tullut mitään. Aina kun tapaan jonkun mielenkiintoisen naisen, on hän yleensä varattu. En ole ruma, en ole tyhmä, en ole köyhä. Erikoinen kyllä olen, eikä se taida sopia konservatiivisille naisille. Itse en ole perinteinen, eikä minusta saa sellaista tekemälläkään. Kaikissa parisuhteissa minua on yritetty muuttaa, huonoin tuloksin. Aina sama kaava. En ymmärrä, mikä pakkomielle naisilla om yrittää muuttaa miestä? En minäkään ole yrittänyt heitä muuttaa joksikin muuksi, mitä he ovat. Olen todennäköisesti joltain vieraalta planeetalta, olen aina jotain sellaista, mikä ei kelpaa. Miksi siis enää vaivautuisin edes yrittämään? Parempi ollakin yksin, eläinten kanssa tulen hyvin toimeen. Linnut ja muut eläimet tulevat lähelle minua, he aistivat minussa jotain, mihin luottavat ja mistä pitävät. Ihmiset ovat toista maata. Pitkä ja raskas tie on tullut kuljettua, saa nähdä mihin se lopulta vie.
Ihan sama vaikka olisi kuollut
En_ole_ollut
9242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onneksi on tämä palsta!
Et ole ainoa. Jokaikinen iikka täällä on yksin. Tai eihän me olla yksin, kun meillä on toisemme!
Täällä juttelemme keskenämme ja funtsimme, ehdottelemme mitä tehdä, kerromme kohtalomme ja itkemme (miksi ei nauramme?).
Mikäs tässä on surra. Kun on ikävää, niin kirjoitamme tänne. Ja toinen jossain vastaa että niin on, mutta mulla on vielä ikävämpää.
Ajatellaan vaan että me kaikki täällä olemme toistemme kavereita ja juttelemme keskenämme!
Eihän me olla ollenkaan yksinäisiä!
Niinpä juuri. Tämä suomi.24 on erinomainen moness asiassa.Esmerkiks yksinäiselleparhaimmillaan jonkunlaista vuoropuhelua, ainakin parempi vaihtoehto kun puhua seinille. Joskus ihmettelen, etteivät ihmiset auta ja tsemppaa enemmän toisiaan.Nuoriakin on ihan hukassa, mutte ne ei vastaa eikä tsemppaa toinen toistaan. Se olis vertaistukea. Nuoret ymmärtää kuitenkin parhaiten toisiaan. Aloittajan kanssa oon samaa mieltä, että omasta itsestään ei kannata luopua kuin sen verran mitä toisen huomioonottaminen vaatii. Jos alat toisen mieliks teeskeennellä olevas jotain muuta kuin olet, ei sitä kauan jaksa. En tiedä pitääkö paikkansa että naiset alkaa muokkaa miestä.
En oo saanut ketään kii. Vielä.
Olet siis kaunis viisas ja rikas
Samat ajatukset pyörii täälläkin mielessä. Koitan itse saada paljon aikaiseksi päivän aikana ja usein se helpottaa purkaa asioita vaikka auton tai jonkun muun projektin parissa. Vaikka sitä usein luulee olevansa yksin, niin on meitä monia muitakin yksinäisiä täällä. Pidä huolta itsestäsi, niin kai se jossain vaiheessa alkaa muitakin kiinnostamaan miten hyvin asiat sulla on. Tsemppiä
Kiitos kaikille kommenteista. Tsemppiä ja hyvää kevättä :)
Olen itse ollut muutamissa tuhoon tuomituissa parisuhteissa, joissa olen ruvennut muuttamaan itseäni toisen haluamaan suuntaan, olen siis nainen. Tein näin, koska olen muuten kovin yksinäinen ja nämä suhteet olivat kaikki mitä minulla oli. Mutta mielenterveyshän siinä menee, kun aina yrität olla jotain muuta kuin olet.
Tämä tapa lähtenyt itselläni jo kotoa, missä ei koskaan kelvannut sellaisena kuin oli, vaan aina vähäteltiin ja ilkeiltiin, kun näytit omaa herkkyyttäsi, kiinnostuksenkohteitasi tai teit virheitä. Tämä johti muurien rakentamiseen oman minuuteni ympärille ja siihen, että aina esittää jotain muuta kuin on,jotta kelpaisi. Oman aidon itseni näen epänormaalina, huonona ja hävettävänä, vaikka loppujen lopuksi ei siinä ole mitään sen kummempaa kuin muillakaan.
Tässä todennäköisesti onkin yksinäisyyteni syy. Ihmiset kyllä huomaavat lopulta, ettet ole oma itsesi. Haluaisin viettää aikaa muiden kanssa ja ystävystyä, mutta en kai osaa olla ystävä toiselle vaan rupean aina vetämään jotain roolia lähes tiedostamattomasti. Terapiaa olen harkinnut, josko sen avulla onnistuisi löytämään taas oman itsensä, ja pystyisi rohkeasti olemaan juuri sitä mitä on kaikkine virheineen ja toisaalta hyvine puolineen.
Kuullostaa tutulta. Lähes kaikessa olen samaa mieltä, en vain tiedä, miten muuttaisin itseäni. Ei kukaan antanut eväitä elämää varten, itse on kaikki virheet ja niiden seuraukset täytynyt kestää. Omasta mielestäni olen kyllä aito ja rehellinen, enkä teeskentele mitään. Pikemminkin olen liiankin rehellinen ja suorasukainen. En vain löydä itsellesi sopivaa ystävää tai elämänkumppania. Helpompaa olisi kun ei olisi koskaan tänne syntynytkään.
On helppo sanoa että anna anteeksi ka unohda mennyt, molemmat olen tehnyt, eikä mikään siltikään muutu. Parempi olla sitten yksin.
No ,kuole sitten jo. Hopi hopi.
Koita kasvaa raukka aikuiseksi edes, jos pystyt edes siihen.