Tuhlasin elämästäni vuosia ilkeimmän tapaamani ihmisen odottamiseen. Miten vitun tyhmä voi ihminen olla...
Rakkaus on sokea...se on näköjään valitettavasti totta. Onneksi se on ohi.
Rakkaus on sokea...se on näköjään valitettavasti totta. Onneksi se on ohi.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos se ihminen ei halunnut, että odotat häntä ja näet sen ilkeytenä. Teitkö hänen eteensä mitään muuta kuin odotit? Asia ei varmaankaan ole aivan noin mustavalkoinen.
Niin just. Ihmiset haaveilevat täällä, vastailevat toisten tuntemattomien viesteihin ja elävät omassa haavekuplassaan. Ja se haaveiden kohde on sitten ihan hirveä ihminen kun elää elämäänsä eteenpäin tietämättömänä toisen tunteista.
Se on ihanaa, että omat silmät avautuu näkemään ja tajuamaan sen ihmisen koko todellisuuden nolonkin tilanteen kautta. Omassa mielessäänhän sitä on ihmisestä sen ruusuisen kuvan luonut. Mutta kaikista hienointa on, kun ne huonotkin puolet ovat näkyvissä, niin näkemästään ei enää pidäkään ja ihmisestä on helpompi päästää irti eikä halua tulla enää itse väärinkohdelluksi hänen taholtaan.
Pyydä Kelalta silmälaseja itsellesi jos rakkaus on sokea?
Aikamoista paskanjauhantaa taas. Varmaan totuudenkin tiedät.
Ihanakin voi muuttua ilkeäksi ihmiseksi, kun paljastuu se totuus.
Todellisuudessahan tuon ilkeyden olen saanut kokea ja nähdä. Jatkuvaa vittuilua lähes kaikille ihmisille jostain asiasta. Itseäni kohtaan hän on ollut suorastaan julma ja todella välittämätön.
Ei se voi olla "onneksi" jos Rakkaus on kuollut... 😐
Ja valitettavasti tuhlaan vielä muutaman. Toivotaan parempaa loppuelämää, jos luoja suo. Elämä ei ole reilua.
Kuinka kauan olette siis tunteneet?
Ihmeellisiä valituksia oletko ollut yhteydessä, tähän ihmiseen.
Jos et ole suhteessa ihmisen kanssa ikinä ollutkaan niin se ei todellakaan ole mitään rakkautta. Pelkkää haavekuvaa. Ei se perustu mihinkään realismiin eikä siihen oikeasti voi pettyä.
Ei ihmisen kanssa ole tarttenut olla suhteessa, että voi pitää ja rakastaa ja nähdä tästä millainen on. Ettekö te muka tunne muita ihmisiä ollenkaan.
Jep ap tuskin on päässyt suhteeseen asti tämän ihmisen kanssa. Odottanut vain ja katsellut mitä toinen tekee ja se on kusipää, kun ei häntä noteeraa. Maailmannapasyndroomalta kuulostaa.
Ite ymmärsin apn tekstistä toisen olevan ilkeä luonteeltaan tai käytökseltään.
Ihmissuhteissa on aina 2 osapuolta. Kuunnelkaapa miten pahansuovat ihmiset puhuvat aina pahaa muista ja unohtavat siinä samassa kertoa pikku yksityiskohtia omasta käyttäytymisestään. He ovat ikuisia uhreja ja päähän lyötyjä ja hokevat mantranaan "miks mulle aina käy näin". Ap ei kerro mitä olisi tehnyt asioiden edistämiseksi. Ainoastaan odottamisen. Täällä tuntuu olevan vain odottajia.
On totta, että jotkut ihmiset näkevät vain sen, miten joku ihminen käyttäytyy heitä kohtaan, mutta jättävät täysin huomiotta sen, miten itse käyttäytyy tätä ihmistä kohtaan. Omat ilkeilyt ja lyömiset jäävät täysin huomiotta. Sitten valitetaan uhriutujana, vaikka on itse ollut vähintään yhtä ilkeä. Eikä tajuta pahoitella tai pyytää anteeksi, koska ei ole omasta mielestään tehnyt mitään, mikä olisi voinut loukata.
Ja on paljon ihmisiä, jotka eivät tule millään tavalla vastaan siinä, että asiat edistyisivät tai selkiytyisivät. Odottavat vaan ja arvostelevat toisia tekemättä itse mitään. Vaikka muut yrittäisivät miljoonalla eri keinolla luoda jotain, jolla asioissa päästäisiin eteenpäin. Tämä koskee ihan kaikenlaisia ihmissuhteita.
Töissä ainakin 2 tämmöstä ihmistä, kolmaskin, joka mua kohtaan ilkeitä ja tehneet väärin ja haukkuvat mua selän takana kun en tanssi heidän pillinsä mukaan.
Kokevat ilkeänä sen kun pidän puoliani ja pidän säännöistä kiinni.
Häirikkö"ihmissuhteissa" eteenpäinmeno on sitä, että häirikkö kasvaa ihmisenä (ruoho kasvaa siis nopeammin, vain yhdessä kesässä) ja lopettaa häiriköinnin.
Ihmissuhde tarkoittaa kahdensuuntaista, vapaaehtoista tuntemista.
Se on kummallista, kun itse en tiennyt olevani uhri, ennen kuin vasta viime viikonloppuna ja kyse on vuosia kestäneestä suhteesta, mutta viimeinen vuosi on vain mennyt nyt huonommin. Viime viikonloppuna sitten paljastui nololla tavalla, että mies vain "unohti"kertoa, että on tapaillut toista naista jo vuoden verran ja väitti vielä "rakastavansa" tätä, jolle on myös valehdellut meidän suhteesta. Samainen mies kävi vielä kuukausi takaperin luonani ja harrastettiin seksiä ja tunteeni suhteemme olivat valoisat ja itsellä oli hyvä mieli. Miksi ihminen voi olla niin paska, että tekee noin muita kohtaan, eikä osaa olla rehellinen suhteissaan? Mikä hänessä on mennyt rikki?
Ihmissuhde ei aina tarkoita vapaaehtoista tuntemista vaan esim, töissä tms.täytyy tulla toimeen monien kanssa. Jotkut ihmiset katsoo oikeudekseen ilkeillä ihan olantakaa pelkästään jonkun pienen, tahattomankin heitä loukanneen asian vuoksi.
Tunne muuttuu rakkaudeksi vasta ajan myötä, jos muuttuu. Et voi tietää mnkälainen ihminen on kyseessä, jos et oikeasti tunne häntä. Se on pointti. Siitä voi erottaa kolme vaihetta eli ihastuminen, rakastuminen, rakastaminen (vuosien kuluessa).
Aika itsestään selvää,mutta ketkään ei olis yhdessä jos toiseen ei ihastuisi ja toista näkisi itselleen erityisenä.
Sitä voi joskus olla neuvoton. Varsinkin jos rakastuu unelmiensa ihmiseen. Ja näkee omat pelkonsa hänessä. Oman riittämättömyyden tunteensa ja omien tarpeidensa tukahduttamisen. Kuka voisi minua rakastaa omana itsenäni. Sitä ajattelee että sitten kun lapset kasvavat, sitten kun ja sitten kun. Elämä lipuu ohi ja rakkauden kaipuu jää täyttymättä.
Täällä käydyt keskustelut ovat turhia. Ei tarvitse ottaa vastuuta mistään vaan huudella puskista. Oikeassa elämässä ei ole uskallusta tehdä tai sanoa mitään.
Ilkeyskin on niin suhteellista. Et ole tavannut minua, vien sen halutessani aivan uusiin sfääreihin.
Mitä ilkeää se tyyppi on tehnyt? Millä tavalla ollut ilkeä?
Kerro esimerkkejä.
Ei ketään kannata alkaa odottelemaan. Tyhmien hommaa.
Jos tuntuu siltä että toinen leikkii tunteillasi tai on sulle ilkeä, siihen on todennäköisesti jokin syy, esim. se ihminen ei kaipaa sinua eikä seuraasi. Mua hävettää että olen roikkunut siinä toisessa ja omassa ikävässäni, häpeän itseäni.
ei minua kukaan odota <3
sun aloituksesi viesti kertoo että se ilkeys asuu myös sussa itsessäsi. Jos et olisi sisimmältäsi ilkeä paha ihminen, olisit jättänyt tämänkin aivopierualoituksesi näpyttelemättä.
toi on totta.
Muuten niin kiltti ja ymmärtäväinen ihminen voi muuttua ilkeäksi, jos häntä on loukattu ja hänen sydämensä on särjetty. Vieläkin tuntuu kivalta ja mahtavalta, kun sain huutaa hänelle puhelimessa ja haukkua hänet pataluhaksi, oikeutetusti. Vihakin kuuluu osana rakkauteen ja rakastamiseen ja kun sen voi ilmaista suoraan kohteelleen, niin se on sitä parasta. Tietääpähän hän nyt ainakin, että miten väärin teki, ja näkee itsensä realistisemmin, mitä käytöksellään aiheuttaa. Muutos parempaan lähtee hänestä itsestään.
Rakastuminen on sokeaa, ei rakkaus.
Tuntuu hieman että ette ole edes tavanneet toisianne kahden kesken niin siinä valossa katsottuna on väärin syyttää toista tai kumpaakaan koska syy voi olla tai ei ole olemassakaan. Mitä siinä menettää jos soittaa tai txtaa ja sopii tapaamisen sopivaan paikkaan. Huolet voi unohtua siihen paikkaan. Itse jos pähkäilee ja miettii mitä se toinen tekee ja kenen kanssa niin voi mennä yö unet.