Luin äskettäin erään tositapahtumiin perustuvan, Suomi-konepistoolia koskevan kuvauksen jatkosodan ajoilta. Siinä vartiomies tulitti kovassa pakkasessa häntä lähestyviä omia miehiä muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä. Paksuihin talvivaatteisiin pukeutuneet miehet saivat lukuisia osumia, mutta eivät mustelmia kummempia vammoja. Selitykseksi kerrottiin, että kova pakkanen vie tehot konepistoolista. Tarkoitti ymmärtääkseni sitä, että piippu väljenee.
Kuinkahan kova pakkanen on täytynyt olla, että Suomi-konepistooli on muuttunut näin vaarattomaksi kapistukseksi? Ja otettiinko tämä missä määrin huomioon talvisten hiihtopartioiden aseistusta valittaessa?
Kuinkahan kova pakkanen on täytynyt olla, että Suomi-konepistooli on muuttunut näin vaarattomaksi kapistukseksi? Ja otettiinko tämä missä määrin huomioon talvisten hiihtopartioiden aseistusta valittaessa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kertoipa liki vastaavaa aikoinaan eräs kaukopartiomies ihan nokatusten, eli karhua oli rutuutettu kplla rinnuksille ja luoteja oli löytynyt nahkan läpäisemättöminä, pitkiin rintakarvoihin kiertyneinä, ilmeisesti ei tehon puutteesta, vaan karvaston kyvyistä stopata luodit lie läpäisemättömyys johtunut ja eihän sitä pistoolilla, vaikka olisikin kp. Lienevätkö lopulta saaneet karhun kaadettua silloisella Rajanoikaisuraudalla?
Niin, saattaa olla, että suuri joukko talvisissa partiokahakoissa konepistoolituleen joutuneista, kaatuneiksi tulkituista vihollissotilaista koko pienen ajan kuluttua "ylösnousemuksen".
Monilla suksien päällä valokuvatuilla kaukopartiomiehillä näyttää olevan aseena sotasaaliina saatu venäläinen puoliautomaattikivääri. Ehkä se osoittaa jonkinlaista varautumista tähän Suomi-konepistoolin mahdolliseen tehottomuuteen kovassa pakkassäässä.
Vaan on hyvä, että nykyään on kaikille "kaukopartiomiehille" henkilökohtaiseksi aseeksi tarjolla kevyt ja kiväärikaliberinen rynnäkkökivääri. Kesäpartioissa tosin saattaisi tulivoimainen ja rynkkyä kevyempi peltiheikki olla vieläkin se kätevin vaihtoehto.
Panoksen "teho" riippuu osittain ampumalämpötilasta. Lämpimällä ilmalla ruudin palo-ominaisuudet paranevat ja kylmällä huonontuvat. Johtuneeko tästä ao kuvaus.
Ruudin teho tosiaan putoaa pakkasessa mutta aika vähän. Nopeus muuttuu alle 0,5m/s / astetta kohden. Kp:n paukku lentäisi paukkupakkasillakin yli äänen nopeudella.
Pakkasessa metalli kutistuu, joten teräksisen piipun läpimitta pienenee todennäköisesti enemmän kuin lyijyluodin. Eli läpimenokitka on suuri kylmällä piipulla ja tämäkin hidastaa vähän luotia.
Palsut palttoot toimivat "luotiliiveinä" , mutta vaatetta pitäisi olla todellä paksuja tiiviitä kerroksia.
Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat todennäköisesti asiaan, mutta hyvin vähän. Juttu vaikuttaa aika urbaanilegendalta varsinkin, jos ammunta tapahtui lähietäisyydeltä.
"Juttu vaikuttaa aika urbaanilegendalta varsinkin, jos ammunta tapahtui lähietäisyydeltä. "
Joo, ilmeisesti etäisyyttä on ollut enemmän, kuin mitä arvioin.
Tapahtuma sen sijaan on totta ja osumia oli tullut. Huoltojoukkoihin kuuluneelle vartiomiehelle oli kertynyt kaunaa näitä kahta vartiopaikkaa lähestynyttä, partiosta palaavaa kaveriaan kohtaan. Vaikka he huusivat olevansa omia, tulitus lakkasi vasta, kun lipas tyhjeni. Sen jälkeen seurasi perusteellinen selkäsauna.
"Pakkasessa metalli kutistuu, joten teräksisen piipun läpimitta pienenee todennäköisesti enemmän kuin lyijyluodin. "
Mutta, mutta ... eikös ahtaassa sovituksessa liikkuvilla metalliosille tapahdu niin, että pakkanen väljentää ja helpottaa niiden liikettä? Ainakin autoa kovalla pakkasella ilman moottorin lämmittämistä käynnistettäessä tapahtuu siten, että jos akusta vähänkin starttimoottoriin virtaa irtoaa, männät liikkuvat lähes yhtä helposti, kuten tulpattomassa mopossa. Ilmiötähän hyödynnetään konepajateollisuudessa, eli esineitä kylmennetään ennen niiden tiukkaan sovitukseen asentamista.
Näin luulisi tapahtuvan myös kovalla pakkasella konepistoolilla ammuttaessa. Piipun reikä voi supistumisen sijaan väljetä, koska sen ympärillä oleva teräs supistuu. Sen jälkeen luoti läpäisee piipun niin helposti, ettei se paljon rihloissa pyörähtele. Tämä ilmiö voisi latistaa aseen tehoa upottaa luoteja kohteena olevan ihmisen paksun vaatetuksen läpi.
Ajattele, että piipun reikä avattasiin ja käännettäisiin auki. Saataisiin siis metallilevy. Kun metallilevy jäähtyy niin sen mitat pienenevät. Nyt sitten pienentynyt metallilevy käännetään taas piipun muotoon, jolloin piipun reikä jää myös pienemmäksi. Eikö vain.
Konepajateollisuudessa osaa saatetaan viilentää tai lämmittää kun sitä sovitetaan paikoilleen. Siis yhtä osaa eikä molempia. Esim laakeri saadaan akseliin, joko lämmittämällä laakeria, jolloin sen halkaisija kasvaa ja se solahtaa helposti akseliin taikka sitten jäähdyttämällä akselia, jolloin sen kutistuessa pienemmäksi laakeri menee helposti paikoilleen.
Tuohon moottorin helpompaan pyörimiseen en osaa ottaa kantaa, sillä ainakin minulla moottorissa on öljyä sisällä ja se on kovalla pakkasella sen verran jäykkää, että vastustaa liikettä enemmän kuin lämpimällä moottorilla pyöritettäessä.
Konepistoolissa tehon lasku johtuu ruudin palamisen energian pienenemisestä ja hieman siitä, että hieman suurempi läpimenokitka suuntaa tehoa enemmän massasulkuisen lukon perääntymiseen.
Jos ajattelet, että ilmakiväärin kevyt ja hidas luoti läpäisee lähietäisyydeltä tavallisen laudan, niin eikö samaan pysty myös yli kymmenen kertaa painavampi ja kaksin kolmin kertaisella nopeudella lentävä konepistoolin tuoti. Vaatekerrosten täytyisi olla todella tiiviitä ja paksuja, jotta ne vastaisivat laudan läpäisemiseen tarvittavaa voimaa.
Puuvillakerroksia on aikoinaan käytetty haarnskoissa läpäisyä estävänä osana. Silloin käytetään todella monia tiukkoja kerroksi neulottuna päällekkän. Tälläinen kerros liitettynä esim.nahkahaarniskaan pysäyttää pitkällä jousella ammutun nuolen. Varsijousen nuoli tulee siitä kylläkin läpi.
Talvisodassa päällä saattoi olla lumipuku, mantteli, villapaita, peltipaita ja verkkopaita. Tuskin enempää varustusta oli ja liikkuminen olisi ollut todella hankalaa ja kankeaa. Lisäksi liikkuessa olisi tullut hiki ja sitten paikallaan seistessä kylmä. Hiestä litimäriksi täysin jäätyneetkään vaatekerroksetkaan tuskin estäisivät läpäisyä. Tosin silloin ei myöskää kyllä enää liikuttaisi sitä vartiomiestä kohden.
Jos kp:n luoti painaa 9g ja sen lentonopeus olisi vain 250m/s (normaalisti 400m/s), niin energia on tällöinkin vielä yli 280kJ. Pienoiskiväärillä energia on sellaista 150kJ enkä kyllä suostuisi koeammuttavaksi edes sillä vaikka päällä olisi kymmenen manttelia.
Jutussa voisi olla uskottavuutta, jos vartiomies olisi hätäpäissään roiskauttanut vähän sinnepäin ja kimmokkeet olisivat olisivat vähän raapineet miehiä. Suora osuma olisi todennäköisesti tehnyt pahaa jälkeä.
"Kun metallilevy jäähtyy niin sen mitat pienenevät. "
Niin, kyllä metallilevyn leveys lämpötilan alenemisen tuloksena pienenee.
Mutta eikös paksuseinämäisen aseen piipun kyseessä ollen "levyn" paksuus vaikuta asiaan, eli reijän kokoon? Kovalla pakkasella siis kuvaamasi "levyn" paksuus pienenee ja siitä tehdyn ympyrän kokokin kasvaa. En tosin osaa varmuudella sanoa, kumoaako "levyn" kapeneminen tämän paksuuden supistumisen vaikutusta, vai ei. Mutta muistaakseni Suomi-konepistoolissa on melko paksuseinämäinen piippu.
Edellä kuvaamallani yritän myös perustella käsitystäni siitä, että auton moottorin männät tuntuivat liikkuvan kovalla pakkasella käynnistyksen alkuvaiheessa liukkaasti, mikäli oli hyvälaatuiset synteettiset voiteluöljyt käytössä. Moottorin sylinterithän ovat myös varsin paksuseinämäisiä.
"Mutta eikös paksuseinämäisen aseen piipun kyseessä ollen "levyn" paksuus vaikuta asiaan, eli reijän kokoon?"
Niin, sen levyn leveyshän ei sisäkaarteen puolelta ole kuin 9 mm x pii eli 28,2 mm. Jos Suomi konepistoolissa on vaikkapa tuuman paksuinen piippu, niin silloin pakkasen vaikutus saattaa kumota ympärysmitan supistumisen ja väljentää reikää.
Luotihan on etupäässä lyijyä ja vaippa kuparia, joiden lämpölaajenemiskerroin on terästä suurempi, lyijyllä lähes kolminkertainen. Muistelen, että mikä laajenee suuremmalla kertoimella supistuu myös lämpötilan alentuessa vastaavassa suhteessa. Niinpä voisi kuvitella, että konepistoolin yhdeksän millinen luoti ainakin supistuu kovalla pakkasella.
metalli jäätyessään kutistuu ja lämmetessä laajenee!!!!! satoja laakereita ja holkkeja asentaneena tiedän sen.nuorena poikana oltiin kaverin mökillä ammuskeltiin 9mm ja 7,65 brow.pitkin mäkiä.n30-50m oljilla ja räteillä täytettyjä haalariukkoja paksu villakangastakki päällä olisi voinut selvitä hengissä.200l tynnyriin ei 7,65 fn tehnyt kuin klommoja.ja tämä kesällä..että ei kyllä älyttömän tehokkaita ole 9mm kään.pyöreäpäinen hidas klöntti kohtaa joustavan periksiantavan vaikeasti läpäistävän kohteen.talvisaikaan vielä kun kaikki on tahmeaa..pidän hyvinkin mahdollisena.
Kannattaa myös huomioida, että kuparin ja lyijyn lämpölaajenemiskertoimet ovat raudan kerrointa suuremmat, eli lämpötilan muuttuminen tekee niihin rautaa suuremmat mittamuutokset. Miten sitten, kun hehkuvan kuumalla piipulla paahdetaan sarjatulta pakastetuin patruunoin.
Piipun sisämitta kutistuu pakkasella. Ajatelkaa vaikka tuota laakerivertausta. Kun laakeria, josa on reikä kuten piipussa, lämmitetään niin se laajenee ja menee akseliin paikoilleen. Kun laakeri jäähtyy niin se kutistuu ja kiristyy akseliin eli samoin piipun sisämittä pienenee.
Nuo metallin muodonmuutokset ovat kyllä suhteessa marginaalisia jos liikutaan 20 asteen lämmöstä 40 asteen pakkaseen.
Teräksen lämpösovituksessa sovitustiukkuus on –0,01 mm/akselin halkaisijan 10 mm eli jos akseli on 50 mm tulee kiinnitettävän kappaleen reikä olla 49,95 mm ja sovituslämpötilaero 300 °C.
Lämpölaajenemiskertoimista rauta 12, kupari 17 ja lyijy 29 ( 10 potenssiin-6 1/astetta celsiusta). Eli vaikutus on aivan marginaalinen suhteessa ruudin lämpötilariippuvuudesta.
Tuo mainittu pistoolin paukku 7,65 fn on niin tehoton muutenkin, ettei sillä tahdo saada edes sikaa hengiltä. KP:n paukku on eri asia sillä lähtönopeus on yli 400m/s ja luotikin painaa 9g.