Tehon kato konepistoolista

Niin, saattaa olla, että suuri joukko talvisissa partiokahakoissa konepistoolituleen joutuneista, kaatuneiksi tulkituista vihollissotilaista koko pienen ajan kuluttua "ylösnousemuksen".

Monilla suksien päällä valokuvatuilla kaukopartiomiehillä näyttää olevan aseena sotasaaliina saatu venäläinen puoliautomaattikivääri. Ehkä se osoittaa jonkinlaista varautumista tähän Suomi-konepistoolin mahdolliseen tehottomuuteen kovassa pakkassäässä.

Vaan on hyvä, että nykyään on kaikille "kaukopartiomiehille" henkilökohtaiseksi aseeksi tarjolla kevyt ja kiväärikaliberinen rynnäkkökivääri. Kesäpartioissa tosin saattaisi tulivoimainen ja rynkkyä kevyempi peltiheikki olla vieläkin se kätevin vaihtoehto.

Ruudin teho tosiaan putoaa pakkasessa mutta aika vähän. Nopeus muuttuu alle 0,5m/s / astetta kohden. Kp:n paukku lentäisi paukkupakkasillakin yli äänen nopeudella.
Pakkasessa metalli kutistuu, joten teräksisen piipun läpimitta pienenee todennäköisesti enemmän kuin lyijyluodin. Eli läpimenokitka on suuri kylmällä piipulla ja tämäkin hidastaa vähän luotia.
Palsut palttoot toimivat "luotiliiveinä" , mutta vaatetta pitäisi olla todellä paksuja tiiviitä kerroksia.

Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat todennäköisesti asiaan, mutta hyvin vähän. Juttu vaikuttaa aika urbaanilegendalta varsinkin, jos ammunta tapahtui lähietäisyydeltä.

"Juttu vaikuttaa aika urbaanilegendalta varsinkin, jos ammunta tapahtui lähietäisyydeltä. "

Joo, ilmeisesti etäisyyttä on ollut enemmän, kuin mitä arvioin.

Tapahtuma sen sijaan on totta ja osumia oli tullut. Huoltojoukkoihin kuuluneelle vartiomiehelle oli kertynyt kaunaa näitä kahta vartiopaikkaa lähestynyttä, partiosta palaavaa kaveriaan kohtaan. Vaikka he huusivat olevansa omia, tulitus lakkasi vasta, kun lipas tyhjeni. Sen jälkeen seurasi perusteellinen selkäsauna.

Ajattele, että piipun reikä avattasiin ja käännettäisiin auki. Saataisiin siis metallilevy. Kun metallilevy jäähtyy niin sen mitat pienenevät. Nyt sitten pienentynyt metallilevy käännetään taas piipun muotoon, jolloin piipun reikä jää myös pienemmäksi. Eikö vain.

Konepajateollisuudessa osaa saatetaan viilentää tai lämmittää kun sitä sovitetaan paikoilleen. Siis yhtä osaa eikä molempia. Esim laakeri saadaan akseliin, joko lämmittämällä laakeria, jolloin sen halkaisija kasvaa ja se solahtaa helposti akseliin taikka sitten jäähdyttämällä akselia, jolloin sen kutistuessa pienemmäksi laakeri menee helposti paikoilleen.

Tuohon moottorin helpompaan pyörimiseen en osaa ottaa kantaa, sillä ainakin minulla moottorissa on öljyä sisällä ja se on kovalla pakkasella sen verran jäykkää, että vastustaa liikettä enemmän kuin lämpimällä moottorilla pyöritettäessä.

Konepistoolissa tehon lasku johtuu ruudin palamisen energian pienenemisestä ja hieman siitä, että hieman suurempi läpimenokitka suuntaa tehoa enemmän massasulkuisen lukon perääntymiseen.

Jos ajattelet, että ilmakiväärin kevyt ja hidas luoti läpäisee lähietäisyydeltä tavallisen laudan, niin eikö samaan pysty myös yli kymmenen kertaa painavampi ja kaksin kolmin kertaisella nopeudella lentävä konepistoolin tuoti. Vaatekerrosten täytyisi olla todella tiiviitä ja paksuja, jotta ne vastaisivat laudan läpäisemiseen tarvittavaa voimaa.

Puuvillakerroksia on aikoinaan käytetty haarnskoissa läpäisyä estävänä osana. Silloin käytetään todella monia tiukkoja kerroksi neulottuna päällekkän. Tälläinen kerros liitettynä esim.nahkahaarniskaan pysäyttää pitkällä jousella ammutun nuolen. Varsijousen nuoli tulee siitä kylläkin läpi.

Talvisodassa päällä saattoi olla lumipuku, mantteli, villapaita, peltipaita ja verkkopaita. Tuskin enempää varustusta oli ja liikkuminen olisi ollut todella hankalaa ja kankeaa. Lisäksi liikkuessa olisi tullut hiki ja sitten paikallaan seistessä kylmä. Hiestä litimäriksi täysin jäätyneetkään vaatekerroksetkaan tuskin estäisivät läpäisyä. Tosin silloin ei myöskää kyllä enää liikuttaisi sitä vartiomiestä kohden.

Jos kp:n luoti painaa 9g ja sen lentonopeus olisi vain 250m/s (normaalisti 400m/s), niin energia on tällöinkin vielä yli 280kJ. Pienoiskiväärillä energia on sellaista 150kJ enkä kyllä suostuisi koeammuttavaksi edes sillä vaikka päällä olisi kymmenen manttelia.

Jutussa voisi olla uskottavuutta, jos vartiomies olisi hätäpäissään roiskauttanut vähän sinnepäin ja kimmokkeet olisivat olisivat vähän raapineet miehiä. Suora osuma olisi todennäköisesti tehnyt pahaa jälkeä.

"Mutta eikös paksuseinämäisen aseen piipun kyseessä ollen "levyn" paksuus vaikuta asiaan, eli reijän kokoon?"

Niin, sen levyn leveyshän ei sisäkaarteen puolelta ole kuin 9 mm x pii eli 28,2 mm. Jos Suomi konepistoolissa on vaikkapa tuuman paksuinen piippu, niin silloin pakkasen vaikutus saattaa kumota ympärysmitan supistumisen ja väljentää reikää.

Luotihan on etupäässä lyijyä ja vaippa kuparia, joiden lämpölaajenemiskerroin on terästä suurempi, lyijyllä lähes kolminkertainen. Muistelen, että mikä laajenee suuremmalla kertoimella supistuu myös lämpötilan alentuessa vastaavassa suhteessa. Niinpä voisi kuvitella, että konepistoolin yhdeksän millinen luoti ainakin supistuu kovalla pakkasella.