Kun täällä (kin) on paljon keskusteltu politiikasta asiaa ja asian vierestä, niin heitänpä nyt oman kysymykseni kehiin.
Niin nuo lautakuntapaikat Heinolassa miten niihin pääsee/ valitaan/ kutsutaan/ vai äänestetään henkilöt.
Voinko minä tavallinen? kuntalainen ilmoittaa halukkuuteni jäseneksi.
Antakaa vinkkejä, ihan asiallisesti, Please.
Niin nuo lautakuntapaikat Heinolassa miten niihin pääsee/ valitaan/ kutsutaan/ vai äänestetään henkilöt.
Voinko minä tavallinen? kuntalainen ilmoittaa halukkuuteni jäseneksi.
Antakaa vinkkejä, ihan asiallisesti, Please.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Puolueet nuo paikat jakaa
Eikö lautakuntiin voi myöskin päästä ihan "tavallisia" ihmisiä. Ei kait tartte olla politiikko.
Ei pääse. Tavalliset ihmiset voisivat toimia "kokemusasiantuntijoina" ja heitä ei päättäjiksi oteta. Puolueisiin kuuluvat tilittävät kokouspalkkioista tietyn osan puoluetoimintaan, joten senkin vuoksi on tärkeää saada mahdollisimman monta lautakuntapaikkaa omalle puolueelle. Kokouspalkkiot ovat Heinolassa 120 euroa/kokous ja valtuuston puheenjohtajan palkkio 4.500 euroa vuodessa ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkio korotettaneen 5.000 euroon vuodessa. Tiedossa ei ole miten paljon kokouspalkkioita puolueille tilitetään ja tilittävätkö puheenjohtajatkin vuosipalkkioistaan. Palkkiot lisäävät saajiensa eläkkeitä, myöskin se osa, joka tilitetään puolueelle. Asian voit varmistaa Heinolan valtuutetuilta.
Ihmetellä täytyy sitäkin, että Heinolassa äänestyspaikat karsitaan kolmeen äänestyspaikkaan, kun on "vaikeuksia saada sitoutumattomia asukkaita vaalitoimikuntiin". Ilmoita halukkuutesi toimia vaalitoimikunnassa, niin ehkä joskus pääset lautakuntaankin, jos liityt "sopivaan puolueeseen".
Puolueet tai ehdokaslistat jakavat paikat haluamallaan tavalla. Lautakunnissa on ollut jäseninä tai varajäseninä myös henkilöitä jotka eivät ole vaaleissa olleet edes ehdokkaana. Kukin ryhmittymä voi itse päättää keskuudessaan painotetaanko äänimääriä, osaamista vai muita ominaisuuksia.
Jos on varavaltuudettu, onko lautakuntapaikka tulossa?
En kyllä viittis ottaa.
Lautakuntaan voidaan valita ketä tahansa, joten välttämättä ei tarvitse olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Pakko ei ole lautakuntapaikkaa ottaa vastaan, vaan siihen tulee suostua. Ennakkoonhan suostumus kysytään etukäteen.
Voitko kertoa milloin ja kuinka monta puolueisiin kuulumatonta jäsentä on valittu lautakuntiin aiemmin? PaHe toimii Heinolassa omana ryhmänään ikäänkuin puolue. Joten Parempi Heinola -ryhmän jäsenetkään eivät ole "puolueettomia". Jos lautakunnan jäsen on muuttanut Heinolasta pois, hänen sijalleen on valittu varajäsen aina samasta puolueesta.
En nyt ihan ymmärrä kysymystä. Ryhmät valitsevat keskuudestaan. Valitut henkilöt kuuluvat puolueisiin tai eivät kuulu. Pystymetsästä ei ketään poimita satunnaisesti. Jos Kokoomuksen jäsen muuttaa pois, niin eihän silloin PaHe tai SDP voi valita haluamaansa jäsentä tilalle.
Sinulleko selkisi, että jos "kuka tahansa puolueisiin tai PaHe:een" kuulumaton valiokunnan jäsen muuttaa pois, hänen tilalleen valitaan aina vastaava sitoutumaton, puolueisiin kuulumaton? Kuka ehdottaa lautakunnalle valittavaksi poislähteneen tilalle sitoutumaton, joku toinen sitoutumatonko?
Lähteneen kokkarin, demarin, persun tai paheen tilalle valitaan aina vastaava samanmoinen. Tai kyseinen ryhmä sen valitsee. Jos Kokoomus haluaa valita saavuttamalleen jakkaralle demarin, niin senkin saavat tehdä. Mikäli vaan tämä demari siihen on suostuvainen.
Mikäli tarkoitat täysin sitoutumatonta omalta listalta valtuustoon läpi mennyttä ehdokasta, niin sitten meni aika tarkaksi. Esittämäsi tilanne tulisi siis kyseeseen mikäli Heinolassa kevään kuntavaaleissa yhteislistoille kuulumattomana valitsijayhdistyksen ehdokkaana olisi kerännyt ääniä 200 ja tullut valituksi.
Kuntalain 11 § kirjoitetaan:
"Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua."
Yritin löytää jotain pykälää tuohon liittyen, mutta en onnistunut pikaisesti ainakaan löytämään. Olisikohan kenties niin, että vertailuluvultaan seuraava nousisi valtuustoon tilalle. Kuuluipa hän sitten mihin ryhmään tahansa. Lautakuntan paikkaajan löytyminen olisikin sitten monimutkaisempi tapaus.
Suhteellinen d'Hondtin laskutapa estää kyllä tehokkaasti sitoutumattomien ehdokkaiden läpimenon, mikä on Heinolassakin nähty esimerkiksi Sepän menettäessä valtuustopaikkansa laskutavan perusteella. Niinpä ehkä kuntalakiin ei ole tarvinnut kirjoittaa sitoutumattoman lautakunnan jäsenen paikkaajan "tapausta".
Miten niin estää? PaHe on joukko sitoutumattomia ja Lahdessa sitoutumattomien ryhmä sai kaksi paikkaa valtuustoon. Sepän yhteistyötaidoista kertoo se että 2012 oli omalla listallaan ja tällä kertaa sai ihan vaimonsa houkuteltua samalle listalle.
PaHe on joukko sitoutumattomia. Siis yhdistys, yhteisö... joka keskittää ääniä PaHe:n kärkiehdokkaille, jotta suhdelukuihin (pitäisikö kirjoittaa "sudenlukuihin") perustuva laskentatapa tuo valtuustopaikkoja vastoin ehdokkaan saamaa äänimäärää. Jos listalla on yksi tai kaksi ehdokasta, ei keskittämistä ole juurikaan hyötyä - vai mitä?
Tässä on lista niistä Heinolan ehdokkaista, jotka saivat enemmän kannatusta ja siis ääniä, kuin esimerkiksi SDP:n ehdokas, joka sai valtuustopaikan 47 äänellä:
- Matti Seppä, Logos-Heinola, 112 ääntä
- Ronkainen, PaHe, 63 ääntä
- Salminen, Pahe, 59 ääntä
- Volanen, PaHe, 58 ääntä
- Kallio, PaHe 52 ääntä
- Nevalainen, PaHe, 50 ääntä
PaHe:n keskitys ei ehkä onnistus parhaalla mahdollisella tavalla. PaHe:lta puuttuu vuosikymmenten kokemus JUNTTAUKSESTA eli äänten keskittämisestä kärkiehdokkaille.
- Virtanen, Vas, 97 ääntä
- Moilanen, PS, 57 ääntä
- Tasanen, PS, 56 ääntä
- Kari, PS, 52 ääntä
- Hakala, KOK, 74 ääntä
- Saittakari, KOK, 67 ääntä
- Pitkä, SKP 96 ääntä
- Hokkanen, KESK, 62 ääntä
- Niemi, KESK, 60 ääntä
- Setälä, KESK., 49 ääntä
- Pohjankoski, Vihr., 63 ääntä
Toivottavasti edellä mainitut, jotka saivat enemmän ääniä kuin valtuustopaikan saanut (47 äänellä) saavat valtuustopaikkoja, jotta demokratiasta voitaisiin puhua.
Selkiskö?
Nimim. Suhdeluvut, hoitoon!
Et ymmärrä suhteellista vaalitapaa lainkaan. Voi sinua rassukka.
Et ymmärrä kunnallislakia
, etkä paljon muutakaan. Haisee ihan SEPÄLTÄ.
Ja niimerkki Hyiheikkolahjaista on ilmeisesti huonon käytöksen lisäksi itse kielellisesti heikkolahjainen. Nimimerkkiä Suhdeluvut ei tässä ketjussa ole.
Eikö ole jännä juttu, jos kirjoittaa täällä joka ei ihan miellytä eräitä, alkaa huutaminen.
Tuo nimimerkki "hyiheikkolahjaista" kertoo kaiken, ihan kaiken.
Toisaalta, on ehkäpä hyvä, että lautakuntapaikat valitaan kuten nimimerkki "hyi..." toivoo, tai ainakin vihjaa niin.
Hyiheikkolahjaiselle, kertoisitko mitä mielestäsi tarkoittaa mainitsemasi "suhteellinen vaalitapa" ja toisaalta Suomessa käytetty d'Hondtin äänten laskentatapa?
Kerro myös, kun mielestäsi kuntalain hyvin tunnet, mitä muutoksia uudistettu kuntalaki tuo edelliseen kuntalakiin verrattuna. Mitkä ovat keskeiset muutokset? Mitä Heinolassa on tehty, jotta mennään uudistetun lain mukaan?
Sepälle ei tule lautakunta paikkaa. Valtuustossa Sepällä on vain yksi tukija,
Vihreiden Bragge.
Toivottavasti Seppä on tulevissa vaaleissa vihreiden listalla. Äänestän vihreitä.
Vihreät eivät ota Seppää listoilleen. Seppä yritti vihreiden listoille mutta piiri
nähtävästi puuttui Braggen puuhiin saada Seppä listoille, näin kerrotaan toriparlamentisssa. kuka normaali lähtisi sepän kanssa samalle listalle avittamaan Matti herraa valtuustoon muu kuin rakas merjavaimo.
Halusi tai ei . Vihreiden vähäinen kannatus romahtaisi lopullisesti, jos
valituksistaan kuuluisa seppä olisi listoilla.
Voisiko joku kertoa miten täällä tiedetään vai vahingossa ennustetaan näistä politiikan kiemuroista.
Olen huomannut että ennen vaaleja ennustettiin että joku ei varmuudella mene läpi.
Kun ne ennustukset usein näyttää toteutuneen.
Ja nyt näitä päättäjä nimityksiä, kuten nuo lautakunta paikat.
Miten tai mihin perustuu tuo oikeeseen osuva arvaus, aika usein...