Heinolassa asukkaat ja yhdistysten jäsenet ovat käyneet pitkään keskustelua KYLÄTALOSTA eli järjestöjen talosta, jota Heinolassa ei ole. Itä-Häme on tiedottanut asiasta 6.5. sekä netissä että paperiversiossa: "Heinola puhaltaa kylätaloon henkeä" ja "Oma kotipesä yhdistyksille".
Heinolalaiset yhdistykset ja järjestöt pitävät edelleen tärkeänä, että Maaherrankadun vanha päiväkotirakennus saataisiin yhteiseen käyttöön ja kylätaloksi. Yhdistyksillä on pula kohtuuhintaisista kokoontumis-, harjoitus- ja esiintymistiloista.
Parikymmentä ihmistä pohti torstaina tyhjillään olevan rakennuksen jatkokäyttöä. Yhteinen päätös oli lähteä selvittämään, saako esimerkiksi korjaukseen Leader-rahaa.
Heinolan Kuoroyhdistystä ja musiikkiteatteri Intopiukeeta edustava Satu Nipuli pitää tärkeänä, että heinolalaiset yhdistykset saisivat vanhasta päiväkodista itselleen yhteisen tilan.
- Talo on iso. Moni voisi voittaa tässä ratkaisussa, hän sanoo.
Kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalaisen mielestä neuvotteluja kannattaa laajentaa ja ottaa mukaan kaupungin kiinteistö- ja maankäyttöpuoli.
- Näen kylätalon kaupungin kannalta kokonaisuutena hyvänä ratkaisuna, jos siihen vain löytyy hanke ja toiminnan pohja on jatkossa vakaalla pidolla. Nykytilanteesta, jossa rakennus on käyttämätön ja tyhjillään, pitää joka tapauksessa päästä eteenpäin, hän sanoo.
Taina Kivijärvi [email protected]
"Kylätalosta" on tehty valtuustoaloitteitakin. Talon tarpeellisuutta ei kukaan kiistäne, mutta heinolalaiseen tapaan mitään ei tapahtu. Kulttuuritoimi on hoitanut kulttuurijärjestöjen tilakysymykset huonosti verrattuna liikuntatoimeen.
Heinolassa on 19 kulttuurijärjestöä, jotka saavat kaupungin perusavustusta (lähinnä kaupungille palautuviin vuokriin) tänä vuonna 17.000 euroa. Liikuntajärjestöjen vastaava avustus on 43.150 euroa, eikä liikuntajärjestöillä ole yhtä huutava pula tiloista kuin kulttuurijärjestöillä.
Noin 20 kulttuurijärjestöissä oli v. 2015 noin 800 jäsentä, mutta vuonna 2017 jäsenmäärä on laskenut jo lähes sadalla. Järjestöjen jäsenkunta ikääntyy eikä kulttuurijärjestöissä ole ollut juurikaan lasten ja nuorten ryhmiä - junioritoimintaa. Nipulin aloittama lasten ja nuorten musiikkiteatteritoiminta lienee poikkeus nuorten postimerkkikerhon lisäksi. Yhtenä syynä on ehkä, että talkootyö ei enää lapsia ja nuoria kiinnosta kun sopivia toimintatilojakaan ei ole.
Järjestöt ovat kaupungin "hyyryläisiä"...
Teknisen lautakunnan pöytäkirjan liitteenä 5.5.2015 on luettelo huoneenvuokrasopimuksista. Jotkut yhdistykset ovat vuokranneet kaupungin tiloja kovalta tuntuvaan vuokrahintaan, huomioiden yhdistyksen yleishyödyllisen ja kulttuurisen merkityksen.
- Heinolan Kaupunkisydän ry (47,5 m2), toimisto, varasto- ja jätekatostila toripalvelurakennus, vuokra 2.606,08 e/vuosi
- Päijät-Hämeen Tukiapuyhdistys (68,4 m2), Maaherrankatu 1 A, vuosivuokra 1200 e
- Lusin kyläyhdistys, Myllyjärven sauna (20,5 m2), 100 e/vuosi
- AA-ryhmä Palmu, Maaherrankatu 1 A (25 m2) , 1200 e/vuosi
- Heinolan AA-ryhmä, Maaherrankatu 1 (105 m2), 403,68 e/vuosi
- Heinolan Kameraseura ry, Maaherrankatu 1 (31,5 m2), 1800 e/vuosi
- Heinolan Kuvataiteilijat ry, Maaherrankatu 1 (19 m2), 1800 e/vuosi
- Heinolan Seudun Urheilukalastajat ry, Maaherrankatu 1, (21,5 m2), 120 e/vuosi
(samasta pienestä tilasta kolme eri järjestöä maksavat yhteensä 3.720 euron vuosivuokraa)
- Rievelinmutka ry, Imjärven koulu, piha- ja saunarak. (247 122 55 m2), 170 e/vuosi
- Marjoniemen seudun kyläyhd., koulu, ulko. ja saunarak. (250 98 24 m2), 168,2 e/vuosi -
- Jyränkölän Setlementti ry, Maaherrankatu 1 B, (200 m2), 0 e vuosivuokra, Määräaik., KH päättänyt, ei vuokraa
- Heinolan latu ry, Latumaja (pää- ja piharakennus) (84 24,5), ei sopimusta
- Heinolan Kiekko ry, Toimistotila jäähallin alakerrasta (16 m2), sivistystoimen vuokralainen
- HP-47 ry, Toimistotila jäähallin alakerrasta (16 m2), sivistystoimen vuokralainen
- Heinolan Ampujat ry, Ilma-as. ampumarata jäähallin alakerrasta (235 m2), sivistystoimen vuokralainen
- Heinolan avantouimarit, kylpylä, laskutetaan käytöstä 28,23 e/hlö/v, sivistystoimen vuokralainen
- Jyrängön asukasyhdistys ry, saunatupa Jyrängön rannassa, ei tietoja
- Heinolan verkkopallo ry, Sepänniemen tenniskenttä, vuosivuokra 10 euroa, sivistystoimen vuokralainen.
Järjestöjen taloa todella tarvitaan. Kulttuurijärjestöjen toiminta ei saisi perustua pelkästään talkootyöhön ilman tarpeellisia kokous-, harjoitus-, esiintymis- ja näyttelytiloja. Yhteinen markkinointi ja tiedotus tulisi suunnitella yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa.
Kulttuurijärjestöt nähdään Suomessa kulttuurilain mukaisina, paikallisen kulttuurin edistäjinä ja tuottajina, joiden merkittävää ja arvokasta kulttuurityötä arvostetaan eikä kulttuurijärjestöiltä sen vuoksi yleensä peritä tilavuokria. Heinolan kokoisissa kaupungeissa on yleensä kulttuuritalo/monitoimitalo järjestöjen käytössä itsestään selvyytenä.
Heinolalaiset yhdistykset ja järjestöt pitävät edelleen tärkeänä, että Maaherrankadun vanha päiväkotirakennus saataisiin yhteiseen käyttöön ja kylätaloksi. Yhdistyksillä on pula kohtuuhintaisista kokoontumis-, harjoitus- ja esiintymistiloista.
Parikymmentä ihmistä pohti torstaina tyhjillään olevan rakennuksen jatkokäyttöä. Yhteinen päätös oli lähteä selvittämään, saako esimerkiksi korjaukseen Leader-rahaa.
Heinolan Kuoroyhdistystä ja musiikkiteatteri Intopiukeeta edustava Satu Nipuli pitää tärkeänä, että heinolalaiset yhdistykset saisivat vanhasta päiväkodista itselleen yhteisen tilan.
- Talo on iso. Moni voisi voittaa tässä ratkaisussa, hän sanoo.
Kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalaisen mielestä neuvotteluja kannattaa laajentaa ja ottaa mukaan kaupungin kiinteistö- ja maankäyttöpuoli.
- Näen kylätalon kaupungin kannalta kokonaisuutena hyvänä ratkaisuna, jos siihen vain löytyy hanke ja toiminnan pohja on jatkossa vakaalla pidolla. Nykytilanteesta, jossa rakennus on käyttämätön ja tyhjillään, pitää joka tapauksessa päästä eteenpäin, hän sanoo.
Taina Kivijärvi [email protected]
"Kylätalosta" on tehty valtuustoaloitteitakin. Talon tarpeellisuutta ei kukaan kiistäne, mutta heinolalaiseen tapaan mitään ei tapahtu. Kulttuuritoimi on hoitanut kulttuurijärjestöjen tilakysymykset huonosti verrattuna liikuntatoimeen.
Heinolassa on 19 kulttuurijärjestöä, jotka saavat kaupungin perusavustusta (lähinnä kaupungille palautuviin vuokriin) tänä vuonna 17.000 euroa. Liikuntajärjestöjen vastaava avustus on 43.150 euroa, eikä liikuntajärjestöillä ole yhtä huutava pula tiloista kuin kulttuurijärjestöillä.
Noin 20 kulttuurijärjestöissä oli v. 2015 noin 800 jäsentä, mutta vuonna 2017 jäsenmäärä on laskenut jo lähes sadalla. Järjestöjen jäsenkunta ikääntyy eikä kulttuurijärjestöissä ole ollut juurikaan lasten ja nuorten ryhmiä - junioritoimintaa. Nipulin aloittama lasten ja nuorten musiikkiteatteritoiminta lienee poikkeus nuorten postimerkkikerhon lisäksi. Yhtenä syynä on ehkä, että talkootyö ei enää lapsia ja nuoria kiinnosta kun sopivia toimintatilojakaan ei ole.
Järjestöt ovat kaupungin "hyyryläisiä"...
Teknisen lautakunnan pöytäkirjan liitteenä 5.5.2015 on luettelo huoneenvuokrasopimuksista. Jotkut yhdistykset ovat vuokranneet kaupungin tiloja kovalta tuntuvaan vuokrahintaan, huomioiden yhdistyksen yleishyödyllisen ja kulttuurisen merkityksen.
- Heinolan Kaupunkisydän ry (47,5 m2), toimisto, varasto- ja jätekatostila toripalvelurakennus, vuokra 2.606,08 e/vuosi
- Päijät-Hämeen Tukiapuyhdistys (68,4 m2), Maaherrankatu 1 A, vuosivuokra 1200 e
- Lusin kyläyhdistys, Myllyjärven sauna (20,5 m2), 100 e/vuosi
- AA-ryhmä Palmu, Maaherrankatu 1 A (25 m2) , 1200 e/vuosi
- Heinolan AA-ryhmä, Maaherrankatu 1 (105 m2), 403,68 e/vuosi
- Heinolan Kameraseura ry, Maaherrankatu 1 (31,5 m2), 1800 e/vuosi
- Heinolan Kuvataiteilijat ry, Maaherrankatu 1 (19 m2), 1800 e/vuosi
- Heinolan Seudun Urheilukalastajat ry, Maaherrankatu 1, (21,5 m2), 120 e/vuosi
(samasta pienestä tilasta kolme eri järjestöä maksavat yhteensä 3.720 euron vuosivuokraa)
- Rievelinmutka ry, Imjärven koulu, piha- ja saunarak. (247 122 55 m2), 170 e/vuosi
- Marjoniemen seudun kyläyhd., koulu, ulko. ja saunarak. (250 98 24 m2), 168,2 e/vuosi -
- Jyränkölän Setlementti ry, Maaherrankatu 1 B, (200 m2), 0 e vuosivuokra, Määräaik., KH päättänyt, ei vuokraa
- Heinolan latu ry, Latumaja (pää- ja piharakennus) (84 24,5), ei sopimusta
- Heinolan Kiekko ry, Toimistotila jäähallin alakerrasta (16 m2), sivistystoimen vuokralainen
- HP-47 ry, Toimistotila jäähallin alakerrasta (16 m2), sivistystoimen vuokralainen
- Heinolan Ampujat ry, Ilma-as. ampumarata jäähallin alakerrasta (235 m2), sivistystoimen vuokralainen
- Heinolan avantouimarit, kylpylä, laskutetaan käytöstä 28,23 e/hlö/v, sivistystoimen vuokralainen
- Jyrängön asukasyhdistys ry, saunatupa Jyrängön rannassa, ei tietoja
- Heinolan verkkopallo ry, Sepänniemen tenniskenttä, vuosivuokra 10 euroa, sivistystoimen vuokralainen.
Järjestöjen taloa todella tarvitaan. Kulttuurijärjestöjen toiminta ei saisi perustua pelkästään talkootyöhön ilman tarpeellisia kokous-, harjoitus-, esiintymis- ja näyttelytiloja. Yhteinen markkinointi ja tiedotus tulisi suunnitella yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa.
Kulttuurijärjestöt nähdään Suomessa kulttuurilain mukaisina, paikallisen kulttuurin edistäjinä ja tuottajina, joiden merkittävää ja arvokasta kulttuurityötä arvostetaan eikä kulttuurijärjestöiltä sen vuoksi yleensä peritä tilavuokria. Heinolan kokoisissa kaupungeissa on yleensä kulttuuritalo/monitoimitalo järjestöjen käytössä itsestään selvyytenä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihmeellisintähän tässä tuntuu olevan, että ihmiset tekee kaupungin ja me olemme kaupunki. Miksi vaan ei mitään tapahdu? Miksi virkamiehet haluavat vastustaa kaikkea yhteisöllisyyttä vain onko se vaan kiusantekoa? Ei luulisi olevan isopäätös tehdä päätöstä kaupunkilaisten eduksi. Mitä järkeä tähän on jotain leader-rahaa hakea. No eiköhän kohta päätetä taas tukea läpihuutojuttuna Peliittoja 50 000 eurolla
Itä-Häme on ottanut rohkeasti kantaa paikallisen kulttuurin puolustajana järjestöjen tilanpuutteen vuoksi, muun muassa pääkirjoituksessa. Maaherrankadun päiväkoti voitaisiin kunnostaa Heinolan monitoimitaloksi aktivoimaan asukkaita ja luomaan yhteisöllisyyttä. Paikallisen kulttuurin "kotipesä" tarvitsee tiloja tekijöiden, kokijoiden ja näkijöiden tarpeita ajatellen. Kulttuuripalvelut luovat Heinolan identiteettiä ja mainekuvaa, etenkin kun sote-palvelut ja monet muut palvelut siirtyvät hyvinvointiyhtymälle.
Miksi Heinola on niin kulttuurivihamielinen, että ainoa galleriakin muutetaan kulttuuritoimistoksi, joka järjestää kesäteatteria ja muutaman tapahtuman vuodessa ja hoitaa nyt galleriassa lähinnä kesäteatterin lipunmyynnin ja markkinoinnin? Pitääkö lipunmyynnin tapahtua kesäteatterin lähellä, miksei lippuja myydä kirjastossa, R-kioskissa ja netissä? Miksi kulttuurijärjestöt on jätetty toimimaan - ei missään tiloissa - ilman kulttuuritoimen tukea? Kulttuurijärjestöillä ei tilojen puutteen vuoksi ole "junioritoimintaa", joten heinolan paikallisen kulttuurin käy tulevaisuudessa huonosti. Kesäteatteriesitys kerran kesässä ei riitä kulttuuritarjonnaksi, etenkin kun sekään ei ole heinolalaisten oma esitys, vaan näyttelijät ja ohjaaja palkataan muualta. Katsojotkin tulevat busseilla muualta. Riittääkö lipputulot esityksen tuottamiseen vai paljonko käytetään verorahoja? Tietävätkö heinolalaiset?
On sääli, että Heinola ylläpitää kesäteatterirakennusta, katoksen nostoineen ja laskuineen. Uusi katos maksanee 70.000 euroa, vaikka rakennelmaa tarvitaan vain 1,5 kk kesässä. Lisäksi kaupunki palkkaa kesäteatteriin tuottajan, lipunmyyjät ja kiinteistönhuollon. Kulttuurijärjestöt tarvitsevat tiloja koko vuoden, mutta niitä ei järjesty. Miten ja miksi vain kesäteatteria tuetaan kaupungin varoin. Kulttuurijärjestöjen saama 17.000 euron vuosittainen tuki palautuu kaupungille tilavuokrina.
Uusi katos on hankittava, maksaa mitä maksaa, vanhassa homepilkkuja. Onneksi ei sisäilma ongelmia kun ei ole seiniä!
Kuka maksaa uuden katoksen ja kauanko se kestää? Onko määräraha pois elinkeinotoiminnasta, kun kesäteatteri on siirretty elinvoimaan?
Sivistystoimesta siirretään kesäteatterin rahat elinvoimaan
Paljonko verorahoja sivistystoimesta siirretään elinvoimaan kesäteatterin menoihin?
30.12.2014 Itä-Häme: Heinolan keskusta isoksi matkailutukikohdaksi
"Urakoitsija Kalevi porvari kaivaisi esiin "ruususen uneen" vajonneen entisen Maaherrankadun päiväkodin pihapiireinen matkailuaktiviteettikeskukseksi. Matkailulla on avainrooli Heinolan uudessa elinkeinostrategiassa.
Nyt kaupungilla on myös organisaatio elinkeinosuunnitelmien työstämiseen ja hankkeiden toteuttamiseen.
- Mielestäni on aika käydä kansalaiskeskustelu siitä, kuinka Heinolan matkailu nostetaan jaloilleen. Toivoisin, että ideoita esitettäisiin laajalti ja tutkittaisiin rohkeitakin ajatuksia ilman sarvia ja hampaita, ehdottaa heinolalainen rakennusurakoitsija Kalevi Porvari. "
Matkailukaupunki - kesäteatteri sen tekee - Heinolasta matkailukaupungin - vai tekeekö?
Rakennemuutostyöryhmä teki 2009-2010 selvityksiä ja suunnitelmia Lahden seutukunnan ja Heinolan mahdollisuuksista rakennemuutoksessa, jossa "savupiipputeollisuus" hävisi ja teollisuushallit jäivät tyhjilleen. Korostettiin seutukuntien sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja siten luotua mainekuvaa seutukuntien YHTEISTYÖN lisäksi. Mikä oli Lakesin rooli, eikö Heinolassa ollut vuorovaikutustaitoja tai osattu rakentaa yhteistyötä? Lakes ei valitettavasti Heinolan tyhjilleen jääneitä halleja täyttänyt - sitäkö odotettiin.
Kaupunginjohtajana toimineen Komosen mukaan ei onnistuttu myöskään kaupungin oman johtoryhmän jäsenistä perustetun työryhmän avulla elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä parantamaan. Raportissaan silloinen kaupunginjohtaja ei suositellut uuden elinkeinotoimialan perustamista vaan sen sijaan toimikunnan perustamista. Kaupunginjohtajaksi valittu Rinnevaara käynnisti elinkeinotoimikunnan perustamisen, johon haluttiin vaikuttajiksi heinolalaisia yrittäjiä. Myöhemmin elinkeinotoimikuntaan lisättiin kaupungin virkamiehiä ja elinkeinotoimen määrärahaksikin myönnettiin vain 200.000. Elinkeinotoimikunnan hyvin alkanut työ ei kelvannut, ja niin Heinolaan perustettiin hetimmiten elinkeinoyksikkö, jonka johtajaksi valittiin (kaupunginjohtajaksikin hakenut) Dazid Oy:n johtaja. Yksiköstä on tullut elinvoimatoimi, jonka kärkihankkeena lienee Heikkimäen kaavoitus ja sinne suunnitellut uudet teollisuushallit. Elinvoimayksikkö tilasi Heinolan brändäyksen konsulttitoimistolta, joten Heinolaa brändätään nyt: Iso elämä pieni kaupunki -viestillä.
Heinolan elinvoiman kannalta olisi ollut tärkeintä miettiä Heinolan tulevaisuuden kannalta kärkialueet ja
-hankkeet esimerkiksi vaikuttavin Heinolan kannalta näistä: matkailu, logistiikka, puurakentaminen, terveysliikunta huomioiden digitekniikka ja robotiikka ja pohtia mitä uudet haasteet edellyttävät elinvoimatoimelta ja Heinolan veronmaksajilta ja voisiko Heinola niissä hyödyntää seutukunta-asemaansa.
Senjälkeen olisi ollut syytä suunnitella kohderyhmät sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä: halutaanko väestön vähenevän vai väkiluvun kasvavan vain vanhuksista rakentamalla tänne vanhusten palvelutaloja vai hoitamalla työllisyyttä ja Heinolan mainekuvaa, jotta työikäiset ja lapsiperheet muuttaisivat Heinolaan.
Paradoksi "iso elämä pieni kaupunki" ei kuvaa Heinolaa ja sen vahvuuksia, mutta kylläkin heikkoutta, kun viestiksi helposti tulkitaan kasvun sijaan "pieni kaupunki ja yhä pienenee".
Kenellä Heinolassa on iso elämä? Mistä moinen viesti? Heinola tunnetaan riitaisena kaupunkina, jossa kulttuuritarjonta on lähinnä kesäteatteria, miten se vaikuttaa matkailuelinkeinoon?
Mikä on se kohderyhmä, jolle viesti "isosta elämästä" on tarkoitettu ja uskooko joku siihen?
Heinolan nykyiset asukkaat, Heinolaan muuttoa suunnittelevat tai Heinolasta poislähtevät?
Tilastokeskuksen väestöennusteen, vuodelta 2013, mukaan (Päijät-Hämeen kunnat) Heinolassa olisi vuonna 2020 asukkaita 19 502, vuonna 2030: 19 261 ja vuonna 2040: 19 013. Luvut tulevat olemaan huomattavasti ennustetta heikommat, jos väestökato jatkuu nykyisellään. Vuonna 2017 asukkaita enää noin 19.200.
19.8.2013 kaupunginhallituksen esityslistalla oli "Asukaslukukehityksen turvaaminen". Hallinto- ja kehitysjohtaja valmisteli: "Kaupunginhallituksen kokouksen 12.8.2013 esityksestä, että seuraavan kokoukseen otetaan keinojen etsiminen asukaslukukehityksen turvaamiseksi Heinolassa.
Valmisteltavana olevan asian vaikutukset: A) yrityksiin. Yritysvaikutukset arvioitu. Päätöksellä ei yritysvaikutuksia. B) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutukset arvioitu. Päätöksellä ei vaikutuksia.
Toimikuntakin perustettiin, mutta asukasluku jäi turvaamatta. Pitäisikö turvata, ja jos niin, kenen?
Turvaako kallis brändi: "Iso elämä pieni kaupunki" Heinolan asukasluvun. Arvatkaa!
Miksi te vihaatte kesäteatteria ?
On se vaan Heinolan One kesällä.
Mistä päättelet, että heinolalaisivat "vihaisivat" kesäteatteria? Keskustelua käydään Heinolan kulttuuripalveluista, ei pelkästään pienestä osasta kulttuuripalveluja eli vain kesäteatterista, jota nähdään 1,5 kk kesällä. Kesäteatteri voi olla parhaimmillaan kunnan asukkaita yhteenkokoava talkoohenkinen, asukkaidensa näköinen "kesän odotettu juhlahetki". Heinolassa kesäteatterista tehdään ainoa kaupungin tukema kulttuuripalvelu, jota ylistetään ihmeellisenä, vaikka se on vain kalliisti ostettu "vierailunäytös", ohjaaja ja näyttelijät muualta kuin heinolasta. Kesäteatteri ei vaikuta sen enempää paikalliseen yritystoimintaan kuin paikalliseen kulttuuriin muutoin kuin syömällä paikallisen kulttuurin mahdollisuudet. Jos Heinolassa oli kaupungin oma teatteri, esimerkiksi säätiömuotoisena, joka tilaisi väliaikatarjoilut paikallisilta ravintolayrittäjiltä, voitaisiin puhua heinolalaisesta kulttuurista. Kaupunki voisi avustaa tietyllä summalla säätiö- tai yhdistysmuotoista teatteria, eikä se toimisi kuin "Moolokin kita", jonka menoja veronmaksajat eivät edes tiedä. Kaupungin ainoaa galleriaa ei pitäisi valjastaa kesäteatterille, vaan heinolalaiset ansaitsevat oman taidegallerian, jossa olisi esillä sekä paikallisten että valtakunnallisten taiteilijoiden uutta ja vanhaa taidetta, monimuotoisesti.
Heinolan kaupungin kulttuuripalvelujen pitäisi edistää tasapuolisesti ja kulttuurilain mukaisesti paikallista kulttuuritarjontaan suosimatta mitään taidemuotoa. Toissijaisena, jos asukkaat sitä tahtovat, pitäisi järjestää vierailuesityksiä ja niitäkin myös muulloinkin kuin kerran kesällä. Eihän se ole kesäteatterin "vihaamista", jos haluaa monipuolisempia ja kulttuurilain mukaisia kulttuuripalveluja, eikä vain kesäteatteria - vai onko mielestäsi? Kesäteatterin talousarvio pitäisi olla lautakunnan jäsenten arvioitavissa ja lautakunnan pitäisi hyväksyä kaupungin määrärahat kesäteatterille. On aika kehnoa päätöksentekoa, jos lautakunnalle riittää talousarvioksi: tulot kattavat menot, kun kaupungin osuutta menoista ei lautakuntakaan tiedä. Talousarvion hyväksyttäminen lautakunnalla ja kesäteatterin avoin tilinpäätös ei ole kesäteatterin "vihaamista".
Ikävä kyllä että on se vaan "Heinolan One" kesällä (1,5 kk), koko syksyn, talven ja kevään. Onko se sitä Heinolan isoa elämää, jota veronmaksajat rahoittavat, mutta eivät tiedä millä summalla?
Kirjoittaja ei vahingossakaan mainitse tai ole lukenut tämän päivän Itä-Hämettä 17.5. Lehdessä juttua tulevasta Heinolatapahtumasta jossa näköjään kulttuuritoimisto mukana sekä samassa lehdessä juttua valokuvanäyttelystä kulttuuritoimistossa. Eilen oli hyvä juttu kesäteatterista.
Emme mene teatteriin katsomaan Ikean kirjahyllyä. Ikean huonekalut löytyvät Ikean luetteloista tai tavarataloista.
Mitä maksaa lavasteiden kuukauden ajan kestävä rakentaminen, liukuvat väliseinät ja säilytys. Mitä tehdään lavasteille 1.5 kk:n esityskauden jälkeen? Onko lavastevarastoa?
Kulttuuritoimisto vai kuka - järjestää valokuvanäyttelyn: toimistossa vai Galleria Lambertissa. Markkinoinnin kannalta näyttelyt kannattaisi järjestää tunnetussa galleriassa, jos sellainen olisi.
Osallistuminen voi tarkoittaa mitä tahansa. Auttaako kulttuuritoimisto tapahtuman markkinoinnissa tai tukemalla taloudellisesti vai miten osallistuu?
Edelleenkin, lautakunnan tulisi hyväksyä kesäteatterin talousarvio ja sen mukainen määräraha. Talousarvioksi ei riitä: tulot kattavat menot, kun tuloja ja kaikkia menoja ei tiedetä.
Pääasia että tulot peittää menot tai sitten siirretään toisaalle. Kaikki hyvin.