Tänään saimme lukea Heinolan heikosta tilanteesta paikallisesta lehdestä.
Velka kasvaa uhkaavasti, henkilöstömenot ovat liian suuret, omavaraisuusaste on heikentynyt, väkikato ym ym
Lisäksi kävi ilmi, että hallituksen pitäisi luottaa asiantuntijoiden budjettiesityksiin, eikä lähteä sörkkimään osaamattomuuttaan lukuja, koska ammattilaisten esitykset ovat kuitenkin osoittautuneet oikeiksi - toisin kuin hallituksen.
Toivotaan, että saamme nyt edes vähän pätevämmän hallituksen. Nykyinen on ollut pohjanoteeraus.
Velka kasvaa uhkaavasti, henkilöstömenot ovat liian suuret, omavaraisuusaste on heikentynyt, väkikato ym ym
Lisäksi kävi ilmi, että hallituksen pitäisi luottaa asiantuntijoiden budjettiesityksiin, eikä lähteä sörkkimään osaamattomuuttaan lukuja, koska ammattilaisten esitykset ovat kuitenkin osoittautuneet oikeiksi - toisin kuin hallituksen.
Toivotaan, että saamme nyt edes vähän pätevämmän hallituksen. Nykyinen on ollut pohjanoteeraus.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Henkilöstömenoja ei hallitus ja valtuusto ole saanut kuriin. Heinolan kokoisessa kaupungissa täytyy tulla toimeen vähemmällä henkilöstöllä. Toisaalta sairaspoissaolot ovat aivan järkyttävät vaikka verrattuna valtion hallinnon keskiarvoon, muistaakseni luvut olivat Heinola yli 18 ja valtio 10. En usko, että kunnan työntekijät ovat työtaakkansa alle lyyhistyneet, luku kertoo aivan jostain muusta.
Mikään ei muutu kun sosiaalidemokraatit persuineen ja kepuineen pääsee taas hallituksessa hääräämään!
Heinolan kaupungin henkilöstökulut 57 miljoonaa ja kunnallisverokertymä vain vähän enemmän. Eihän se niin voi olla, kun lakisääteiset palvelut pitäisi hoitaa: varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtionavuilla ja energiayhtiön sijoitustuotolla ei saada katettua lakisääteisiä palveluja, infraa ja kiinteistösumaa, jos verokertymä käytetään hallintomenoihin. Velkaa tehdään tai veroja korotetaan. Eikös tälle vuodelle tehty uutta lainaa jo 20 miljoonaa? Uudet koulut ja vanhojen korjaus tulee velkarahalla kalliiksi, yli 40 miljoonaa. Heikkimäen kaltaisia maanrakennus- ja kaavoitusmenoja ei kannata pelkästään riski-investoina tehdä, ellei alueelle ole ainuttakaan varausta yrittäjien toimesta tehtynä.
Uusi " kymppiryhmä" varmistanee entisen jatkumon. Velkataakka kasvaa. Huoltosuhde muuttuu negatiivisemmaksi. Lapsiperheet muuttavat muualle ja Heinola eläköityy lukuisiin palvelutaloihinsa.
Teknisen lautakunnan esityslistalla 2.5. on kunnallistekniikan työohjelma 2017 liitteenä.
Heinola panostaa muun muassa Heikkimäen kunnallistekniikkaan esirakentamiseen tänä vuonna miljoona euroa, suunnitelmissa lienee 4-5 miljoonan maanrakennus- ja kunnallistekniset työt. Onko ennakkovarauksia Heikkimäkeen suunniteltuihin teollisuushalleihin tullut ja jos varauksia on tehty, niin miten monta?
Kevyen liikenteen väyliin ei panosteta euroakaan. Joulupuiden valaistus tulee maksamaan ohjelman mukaan 10 000 euroa ja Harjunpuiston valaistuksen suunnittelu 7 000.
Rullanpuisto (rakentaminen, suunnittelu vai mikä?) tulee maksamaan 100 000 euroa.
Kylpylän ja uimarannan liukumäki peruskorjataan 25 000 eurolla ja urheilupuiston tekonurmi rakennetaan 410 000 eurolla. Katso tarkemmin Teknisen lautakunnan esityslista 2.5.
Yhteensä kunnallisteknisiin töihin satsataan 8.5 miljoonaa.
Hopeasilta ja Rullanpuisto ovat Heinolan päättäjille tärkeitä kohteita. Mikä on niiden palvelutehtävä Heinolan asukkaiden kannalta ja/tai tarkasteltaessa "hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoja"?
Palvelutalo Hopeasilta saa uudet kalusteet ja verhot: (olivatko entiset tulleet tiensä päähän?) Jääkö Hopeasilta palvelutaloksi, kun uusi hyvinvointiyhtymä aloittaa toimintansa uusine kalusteineen ja verhoineen?
Hopeasillan Palvelutalon kalusteet ja verho tulevat maksamaan noin 80.000 tulosaluejohtajan tekemän päätöksen mukaan hankittuna.
Itä-Häme 10.5. (tiivistelmä netissä):
Velanotto ja sijoitukset säästivät Heinolan veronkorotukselta
Tarkastuslautakunta antoi plussaa opetuksen digitalisoinnista. Nuorisotakuu ei sen sijaan toteutunut. Niina Voutilainen entisöi keinutuolia Työpaja Torpassa. Kuva: Sami Lettojärvi
Heikentyvä talous langettaa harmaan pilven Heinolan talouden ylle. Toisaalta tarjolla on myönteisiä kehityskulkuja.
- Jos aloitetaan hyvistä asioista, selviäminen ilman veron nostoa on ilman muuta sellainen. Tähän päästiin, koska käytettävissä oli energiarahaston tuottoa. Palvelutason säilymistä paikattiin myös velanotolla, kiteyttää tiistaina arviointikertomuksen luovuttanut tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Ikonen (kok).
Huonoa on, että velanotto syventää kaupungin velkaantumista.
- Se, että velka lisääntyi viime vuonna yli 20 prosenttia, nousten yhteensä noin 60 miljoonaan euroon, voi olla aikapommi jatkoa ajatellen, Ikonen toteaa.
Tapa tehdä "siistiä" sosiaalibudjettia saa myös sapiskaa tarkastuslautakunnalta.
- Heinolassa on tapana karsia asiantuntijalautakunnan tekemää esitystä kaupunginhallituksessa ja budjettiriihessä. Näin pysytään tiukassa raamissa ja numerot näyttävät paperilla hyviltä. Myöhemmin tehdään lisäbudjetti. Eikö olisi reilumpaa tyytyä terveydenhuollon ammattilaisten arvioon, joka viime kädessä on ollut se oikea, kysyy Aura Laento (pahe)
Mahdollisena säästökohteena tarkastuslautakunta mainitsee henkilöstökulut, jotka ovat 57 miljoonaa euroa.
Avaimena parempaan on tarkempi suunnittelu ja taitavampi sopimuspolitiikka. Näitä kaivataan rakennus- ja korjaushankkeissa, kuin myös matkailun kehittämisessä.
- Hankintojen ja kilpailutuksen osaaminen on heikkoa. Myönteinen saavutus sen sijaan Salpauksen kiinteistöjen peruskorjaus ja linjojen säilyminen Heinolassa, toteaa Seppo Hokkanen (kesk).
Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö, kaavoitus ja parempi markkinointi ovat oleellisia työttömyyden nujertamisessa. Tähän kiinnittää huomiota muun muassa Liisa Aalto (sd).
- Heikkimäen teollisuusalue on saatava toimimaan ripeästi ja sen ohella Manunkulman kaavoittaminen asuinalueeksi, Aalto muistuttaa.
Yksi kehitysavain on vahvempi yhteistyö Vierumäen ja Lahden kanssa palvelujen, yritysten ja matkailijoiden saamiseksi.
Kiitosta arviointikertomus jakaa muun muassa hyvin lanseeratusta kaupunkibrändistä, haasteellisista ja kehittävistä tavoitteista, lapsiperheiden kotipalveluiden asiakastyön kohentumisesta, palveluverkkosuunnitelmien etenemisestä, opetuksen digitalisoinnista, teollisuus- ja työpaikkatonttihankkeista sekä vuosikatsauksista, joihin on sisällytetty myös tytäryhtiöiden tunnusluvut.
Kuntalain 121 pykälän mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan suunnitelman riittävyyttä, jos taseessa on kattamatonta alijäämää.
Arviointikertomus käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä.
Lue lisää keskiviikon Itä-Hämeestä.
Arviointikertomukseen voi tutustua kaupungin nettisivuilla
http://www.heinola.fi/heinolan-vuoden-2016-arviointikertomus-on-valmis
Arviointikertomus on surullista luettavaa. Heinolan tulevaisuus näyttää aika synkältä, etenkin kun kehityksen suunta on selkeästi alaspäin kuukaudesta toiseen.
Ei voi välttyä ajatukselta, että hallitus on täysin epäonnistunut tehtävässään.
Huvittavaa on, että paisunutta organisaatiota ollaan jälleen paisuttamassa, kaupunki näkyy hakevan tiedottajaa uuteen organisaatioonsa.
Mielenkiintoista seurata mitä muita uusia valovoimaisia tehtäviä avataan ja ketä niihin valitaan. Toivotaan, että kavereiden sijaan ihan uusia kasvoja.
Heinolan sote-toimi ilmeisesti potee eniten henkilöstöpulaa, avoinna ovat seuraavat virat:
- sairaanhoitaja, lähihoitaja, hakuaika päätty 31.12.2018 (siirtyykö Heinola Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään hakuajan päättyessä?)
- sairaanhoitaja/lähihoitaja, hakulaika päättyy 31.5.2017
- kartoittaja, kiinteistö- ja mittausyksikkö, hakulaika päättyy 19.5.2017
- sosiaalityöntekijä, hakuaika päättyy 16.5.2017
- lähihoitaja, hakuaika päättyy 12.5.2017
- luokanopettaja, Niemelän koulu, hakuaika päättyy 18.5.2017
- erityislastentarhanopettajan tehtävä, Tommola-talon varhaiskasvatusyksikkö, hakuaika päättyy 19.5.2017
- lastentarhanopettaja, Tommola-talon varhaiskasvatusyks. hakuaika päättyy 19.5.2017
- erityisluokanopettaja, Niemelän koulu, hakuaika päättyy 23.5.2017
- tiedottaja, yhteisten palvelujen toimiala, Heinola, hakuaika päättyy 26.5.2017
- erityiskasvatuksen päivähoitaja, sivistystoimi, varhaiskasvatus, hakuaika päättyy 16.5.2017
- sosiaalityöntekijä, työikäisten palvelut, hakuaika päättyy 19.5.2017
- vastaava koulukuraattori, terveysneuvontapalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, hakuaika päättyy 11.6.2017
Kolmetoista avoinna olevaa työpaikkaa, joista yksi tiedottajan työpaikka. Pienenevätkö 57 miljoonan henkilöstömenot?
Tiedottaja Heinolaan valittiin joku aika sitten ja organisaatiossa virka taisi sijoittua kulttuurisihteerin alaiseksi. Kun "valovoimainen" hallinto- ja kehitysjohtajan virka luotiin kansliapäällikön viran tilalle, virkaan sisältyi myös tiedottaminen.
Nyt haetaan toista tiedottajaa vai eroaako entinen? Uuden "tiedottajan" erityisinä painopistealueina ovat (työn kuvauksen mukaan) vuorovaikutuksen ja osallisuuden sekä asiakaspalvelun kehittäminen (kuuluuko henkilöstöjohtajalle?) "Tiedottajan vastuulla on kaupungin viestinnän suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen. Tehtävään sisältyy mm. monikanavaista ja monipuolista sisällöntuotonta, työyhteisöviestinnän ja ulkoisen viestinnän kehittämistä, henkilöstön ohjeistamista ja kouluttamista, viestintäkanavien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä viestintä- ja markkinointimateriaalien laatimista. Tiedottaja tekee tiivistä yhteistyötä toimialojen kanssa, osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn ja osallistuu markkinoinnin suunnitteluun".
Haetaanko Heinolaan viestintäjohtajaa, joka suunnittelee ja aikatauluttaa kaupungin sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, vastaa lehdistötiedotteista ja -palveluista? Hoitaa kaupungin pr-toimintaa?
Haetaanko toista tiedotussihteeriä, ja tiedottaminen ripotellaan - ilman koordinointia ja vuoropuhelua eri yksiköihin?
Haetaanko markkinoijaa - entä mitä markkinoidaan - kesäteatteriesityksiä, tontteja vai konsultilta ostettua brändiä "isoa elämää pienessä kaupungissa"?
Pitäisikö perustaa rekry-ryhmä tiedottajan valintaa varten, soveltuvuustesteineen ja haastatteluineen. Kun kaikki tämä on tehty, perutaanko sitten avoinna oleva tiedottajan toistaiseksi voimassaoleva työpaikka ja perustetaan uusi "valovoimainen työpaikka", jossa työtehtävät määritellään sen mukaan, että virasta tulee riittävän "valovoimainen" ja sopiva.
Edellinen tiedottaja irtisanoutui
No eipä ihme. Kauanko hän ehti olla Heinolassa ja vastasivatko käytännön tehtävät työnkuvausta? Mihin tiedottajan tehtävä sijoitettiin organisaatiossa?
Konsernihallinto, reilu 2 vuotta. Ei tietoa mitä käytännössä teki
Kaupunkisydän lyö viimeisiä tahtejaan. Manunpoika Kuusela kaipaa uutta postia - onneksi kaupunki tulee avuksi ja tarvitsee - edellisen saatua kyllikseen - tiedottajaa. Mielenkiintoinen tilanne syntynee valtuutettuna toimimisesta ja kaupungin viranhaltijoiden sisäpiiriin kuulumisesta. Toisaalta tästä on esimerkkejä sekä Heinolasta että muista kunnista. Poliittinen aktiviteetti auttaa virkaan eikä perhesuhteistakaan liene haittaa....
Miksi solvaat? Kaupungin sivuilla on tiedotettu tiedottajan valinnasta. Kuusela ei näytä liittyvän tehtävään mitenkään.
Tarkastuskertomuksen+puheenjohtajan+katsauksessa+todetaan:+"Tarkastuslautakunta+on+keskittynyt+vuoden+2016+arviointikertomuksessa+talouteen+ja+strategiaan.+Painotamme+arvioinnissa+edelleen+kaupungin+talouden+nopeaa+heikkenemistä.+Ilman+toimenpiteitä,+kaupungin+talous+ei+tule+kestämään+nykyistä+palvelutarjonnan+ylläpitämistä+ja+tulevien+investointien+rahoitusta.+Henkilökohtaisesti+toivon+tulevilta+päättäjiltä+jämäkämpää+asennetta+ja+rohkeutta+muutoksiin!"+
Työryhmä selvittämään sairaspoissaolojen syitä? Pitäähän johtoryhmässä olevien tulosaluejohtajien tietää oman alueensa sairaspoissaolojen kokonaisuus ja niiden syyt ja henkilöstöhallinnon tulee tätä koordinoida. Ja sitten ei muuta kun toimimaan, jotta poissaolot vähenevät
Heinolan lainakanta tulee investointisuman aiheuttaman rajun velkaantumisen seurauksena nousemaan lähelle 6000 euroa /asukas.
Huolestuttavaa on, että kaupunki velkaantui viime vuonnakin 20 miljoonalla ilman merkittäviä investointeja eli kaupungin toimintaa pyöritetään lainarahalla, kun rahat eivät muuten riittäisi palveluiden ylläpitämiseen. Tämä on täysin järjenvastaista!
Arviointikertomuksesta käy ilmi että Heinolan lainakanta on kuntien keskimääräistä lainakantaa korkeampi, siis jo nyt.
Nyt viimeistään voidaan unohtaa puheet kaupungin vahvasta taloudesta, sillä sellaista ei ole.
Tarkastuslautakunnan kertomuksesta käy ilmi myös mm. se, että kaupungin poistoajat ovat olleet
kuntaliiton suosituksia pidemmät ja "mikäli Heinola olisi noudattanut Kuntaliiton suosituksen mukaisia alarajoja, olisivat tilinpäätökset jo aikaisemmiltakin vuosilta näyttäneet reilusti huonompaa tulosta".
Toisin sanoen kaupungin todellinen tilanne on vielä sitäkin heikompi kuin luvut näyttävät.
Asia on tulkittavissa siten, että kaupungin taloudesta ei ole annettu totuudenmukaista kuvaa, jos kerran poistojen kanssa on kikkailtu ja sen seurauksena kaupungin tulos näyttää todellista paremmalta (joskaan ei hyvältä edes silloin). Kenen on vastuu?
Heinola tulee rämpimään syvissä vesissä kun lainamäärä leviää käsiin investointien seurauksena. Se tuskin houkuttelee tänne uusia asukkaita.
Sehän oon maan tapa, että tulot ylibudjetoidaan ja menot vastaavasti alibudjetoidaan.
"Maan tapa" on myös, että ylivelkaannutaan, veroja korotetaan ja palveluja leikataan. Ylisuuria miljoonaeläkkeitä tai bonuksia ja palkkioita ei leikata, sen sijaan päättäjien omia etuja korotetaan. Erityisesti työttömiä kyykytetään erilaisilla sanktioilla, jolloin täysin tulottomien joukko kasvaa. Sitä tapaako myös Heinolaan kannatat?
En, mutta näin tapahtuu eikä sitä mikään puolue näytä muuttavan
Kaupungintalolla Heinolassa, aivan älytön määrä kaikenlaisia sihteereitä, vahtimestareita, päälliköitä, johtajia,, tälläisellä organisaatiolla mikään yksityinen yritys ei kannattaisi. Eikö nämä poliitikko ääliöt osaa puuttua turhiin virkoihin, sillä näillä me juuri velkaannutaan!
Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen erottamisesta - epäluottamuksesta - tulikin sitten vain "hallaa" Heinolaan.
Henkilöstön poissaolot ovat lisääntyneet verrattuna vuoden 2012 tarkastuskertomukseen. Velkataakka on kasvanut melkoisiin mittoihin , alijäämäisiä tuloksia tehdään, poistoilla kikkaillaan ja väkikadon seurauksena huoltosuhde heikkenee. Investointisuma odottaa purkamistaan ja 40-50 miljoonan euron "purkupäätöksiä".
Vaikka Heinolan väkiluku vähenee huolestuttavan nopeasti, niin vastaavasti hallintomenot tai kaupungin työntekijöiden määrä ei vähene. Henkilöstökulut olivat 57,3 miljoonaa vuonna 2012. Vuonna 2016 saman verran, vaikka asukkaita on enää noin 19.000.
Edellä mainittuja lukuja tarkastaeltaessa herää ajatus, että kaupunginjohtajan erottaminen oli iso, iso, iso virhe.
"Osa henkilöstöstä otti vahvasti kantaa uuden kaupunginjohtajan erottamiseksi luottamuspulaan vedoten unohtaen, että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan eikä henkilökunta!"
Niin oikein.
Heinola on ajettu epäpätevissä käsissä ahdinkoon.
Odotellaan kun velkamäärä vielä paisuu, siinä ei auta hyvä pöhinä, joka on täysin tuloksetonta.
Tämähän oli täysin arvattavissa, kun ammattinsa taitava ihminen potkittiin pois ja valta annettiin epäpätevälle vanhukselle.
Voi luoja "Taitava ammatti-ihminen", onko vielä muita yleviä nimityksiä?
Joopa joo. Kolme loppututkintoa ei Heinolan kaupunginjohtajan pätevyydeksi riittänyt. Kaupunkia johdettiin hyvin, kun kaupunginjohtaja Rinnevaara hoiti kaiken johtajasopimuksen mukaisesti oikein hyvin. Asianhallinta oli erittäin hyvin hoidettu ilman lakimiestäkin, mikä selvisi tarkastuskertomuksesta, pöytäkirjoista jne. vaikka kaupunginjohtaja jätettiin yksin; kaupunginjohtajan sihteeri ja kansliapäällikkö siirtyivät vesitorniin. Mustamaalaaminen ja parjaus vahingoittivat eniten Heinolan mainetta. Erottamisen jälkeen Heinolan väestökato oli nopeinta, lähes 400 henkeä vuodessa.
Nyt nähdään, että mm. Heinolan talous, työllisyys, huoltosuhde ja väestömäärä on kovasti huonontunut vaalikauden aikana ja kaupunginjohtajan erottamisen jälkeen.
Saisko tähän henkilöpalvonnan perään vielä vähän galleria lambert itkua.
Henkilöpalvonta ja asiallinen kritiikki ovat eri asioita.
Jos Heinolassa halutaa keskustella "henkilöpalvonnasta", kannattaa katsoa niiden päättäjien toimintaa, jotka saavat jatkaa, vaikka Heinolan tulevaisuus kaikilla mittareilla hälyttävän huono.
Itä-Häme julkaisi 6.11.2012 mielipide-palstalla kirjoituksen: "Kosto elää"
(Tässä ensimmäonen ja viimeinen kappale kirjoituksesta):
"Valitan, että lapseni joutuu kärsimään siitä, että minä olin toimikunnassa, joka neuvotteli Sepän siirtymisen pois kaupungin palveluksesta."
...
"Hän kostaa kuolemaansa saakka ja valitettavasti on niin, että kun minulle ei mitään mahdeta, niin lapsi on vielä parempi kohde."
Kyseessä on valtuutetun kirjoitus, josta tuli kaupunginhallituksen erottamisen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lapsi tarkoittanee kirjoituksessa kulttuurisihteeriä, joka toimii kulttuuritoimen osastopäällikkönä.
Itä-Häme julkaisi Matti Sepän vastineen, joka tässä lyhennettynä:
"Oikeudentuntoni edellyttää, että työntekijöiden on tehtävä oikeaa ja tarpeellista työtä pitäen mielessä, että joku maksaa palkan...
Katkeruudella ja mustamaalaamisella tätä kaupunkia ei viedä eteenpäin eikä hoideta veronmaksajien asioita! Ihmettelen kovasti lausumaasi, että "minulle ei mitään mahdeta."
"Johtaja pyysi uuden lähettipojan luokseen ja sanoi: Minulla ei ole tapana puhua teikäläisille. Silloin kun heilautan kättäni, tiedät, että haluan sinun tulevan luokseni. Lähettipoika vastasi: Okei en minäkään diggaa turhaa puhumista. Jos mä pudistan päätäni, sä tiedät, etten mä tuu."
Seppä ehkä halusi kertoa meille turhautuneille heinolalaisille , että
- uusi aika on tulossa (läheteillekin...) ja "henkilöpalvonnan" sijaan oikeudentunto edellyttää kunnissa päättäjiltä veronmaksajien asioiden hoitamista ja eteenpäinvientiä katkeruuden ja mustamaalaamisen sijaan.
IH:n NÄIN ON palstalla kirjoitti joku 12.11.2012: "Uudet valtuutetut, näyttäkää, todistakaa, että teitä ei turhaan äänestetty. On jo pitkään hävettänut olla heinolalainen.
Sama ohje pätee myös 2017 kuntavaalin jälkeen. Toivottavasti henkilöpalvelu, katkeruus ja mustamaalaaminen loppuu, jotta heinolalaisten ei tarvitse hävetä.
Se lambertitku unohtui.
Seppä ja muut rinnevaaralaiset heränneet keväthorroksesta, ja rienaaminen on taas alkanut. Tita ei tule takaisin, hänet on viisas valtuusto saanut pois, kiitos kiitos kiitos. Muutenkin rinnevaaralaisten vaikutusmahdollisuudet on loppu, valtuustossa on vain muutama änkyrä, aivan kuin näytillä ja pelokkeena normaaleille valtuutetuille. Ai, ketkä. Arvatkaa. Löytyvät Kokoomuksen ryhmästä.
Täällä+toivottiin+tietoa+Lambertista+"Lambert-itkua",+joten+toive+toteutetaan.+
Naulan kantaan! Taiteilijalla kynä ja ajatus hallussa. Juuri tästä Heinolassa on kyse. Eikä ole kukaan Heinolan päättäjistä väittänyt vastaan.
Kiitos leikkaa ja liimaa talkoista. Adressi jäi mainitsematta, jossa nimiä kerättiin sähköpostitse ympäri maan.
Hyvä, että muistutat Lambert-adressista. Oliko niitä allekirjoituksia 1600 vai enemmän? Miten adressi käsiteltiin lautakunnassa entä valtuustossa? Eikö noin 1600 nimen adressi kiinnosta valtuutettuja? Jos allekirjoittajat eivät ole kaupungin viranhaltijoita?
Allekirjoittajien määrä on todella pieni, etenkin kun nimiä kerättiin kautta Suomen sähköpostitse. 1600 kuntalaista on aivan eri asia kuin 1600 suomalaista ympäri Suomen. Nimien keruuta ilmeisesti vaikeutti gallerian heikko tunnettavuus, kun paikallisetkaan eivät tienneet salagalleriasta mitään.
Allekirjoittajien määrä on suuri, kun tiedetään, että Galleria Lambertin näyttelytoiminnan lopettamisesta tehtiin "salapäätös" jossain talousseminaarissa museonjohtajan loman aikana.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja oli käyttänyt otto-oikeutta kulttuuritoimen siirrosta galleriaan ja ehkä myös museonjohtajalle oli jotain luvattu.
Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 käsiteltiin Khal 17.10.2012 § 489.
Kaupunginhallitus antoi seuraavat ohjeet talousarvion jatkovalmistelulle (Lambertin osalta):
- kulttuuritoimi Lamberttiin (selvitetään miten siirtyisi ja miten hyödyntäisivät, varastotilat jostakin muualta)
Kuinka moni tiesi, että Heinolassa gallerian luultiin olevan vain varastotilaa? Miksi näyttelyitä ei järjestetty, myyty ja mainostettu? Galleria Lambert oli rakennettu galleriatilaksi, jota kulttuuritoimi ei osannut tai halunnut hyödyntää näyttelytilana. Valitettavasti.
Jos Lambert-adressissa oli muidenkin kuin heinolalaisten nimiä, niin sehän vain todistaa, että Heinolan galleria Lambert on ollut arvostettu näyttelyistään ympäri Suomen. On totta, että Heinolassa ei ole osattu markkinoida paikallista kulttuuria, ainoastaan kesäteatteria on markkinoitu monin eri tavoin ympäri vuoden, kadunvarsimainoksin ja muun muassa matkailu- ja venemessuilla.
Joten sitäkin suuremmalla syyllä voidaan ihmetellä, että niin moni - niin lyhyessä ajassa - otti kantaa Heinolan gallerian puolesta allekirjoittamalla adressin.
Galleria Lambertissa oli tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden ja taideseurojen näyttelyitä mutta myös paikallisten taiteilijoiden näyttelyjä. Galleria Lambertin näyttelyt olivat korkeatasoisia, asiantuntevasti järjestettyjä ja valvottuja erittäin vähäisin resurssein toteutettuna. On suuri tappio heinolalaiselle kulttuurille ja sen tunnettuisuudelle, että kaupungin ainoasta galleriasta luovuttiin niinkin erikoisen syyn vuoksi, kuin se, ettei Heinolassa kaupungilta löydy toimistotilaa kulttuuritoimistolle muualta kuin galleriatilat.
Kulttuuritoimisto on nykyään se "salatoimisto", jonne turistit eivät Heinolassa enää löydä. Ja miksi turistit kulttuuritoimistoon menisivät? Suomenkielinen kesäteatteriesitys ei vieraskielisiä kiinnosta ja jos kiinnostaa niin ulkomaalaiset ostavat lippunsa netistä, mihin ovat muualla tottuneet. Sen sijaan näyttelyt galleria Lambertissa kiinnostivat sekä muualta tulleita että heinolalaisia, mitä todistaa jo sekin, jos Lambert-adressissa oli nimiä ympäri Suomea.
Käsittääkseni gallerian kävijät lasketaan sadoissa ja teatterin kävijät kymmenissä tuhansissa. Lambert taisi olla museonjohtajan hiekkalaatikko, johon ei ollut asiaa kuin museonjohtajan lähimmillä ystävillä. Meillä paikallisilla harrastajilla ei ollut paikkaan mitään asiaa. Onneksi nyt on paikalliskulttuuria arvostava museonjohtaja.
Ja kenen hiekkalaatikko on kesäteatteri?
Aika yleinen käsitys on, että kaupungin kulttuuritoimisto on pelkkä vitsi.
Muut tahot pyörittävät Heinolan kulttuuritarjontaa, onneksi osaaviakin tahoja vielä on.
Nythän tilanne on se, että kaupunkilaisten veroeurot hassataan valtaosin muuhun kuin kaupunkilaisten kulttuuripalveluihin, - harrastuksiin yms toimintaan.
Teatterin kustannusten ja hyödyn välillä on räikeä ero, rahat voisi käyttää kuntalaisten hyväksi paljon järkevämmin. Vaan kun ei osata.
Minä olen ainakin saanut apua kulttuuritoimistosta, lehtitietojen mukaan kulttuurisihteeri on mukana maaherrankadun kylätaloprojektissa. Ilman kesäteatteria Heinolassa ei tapahtuisi mitään, itse en tunne ketään joka vastustaa kesäteatteria. Kaikki pitää kesäteatteria hyvänä asiana Heinolalle.
Kulttuuritoimen tehtävä on toimia kulttuurilain mukaisesti. Kesäteatteria nähdään 1,5 kk:n ajan, jos se on Heinolan kulttuuritoimen pääasiallinen "kulttuuri", on se kovin riittämätöntä. Heinolan Teatterista ei voida puhua silloin, kun näyttelijät ja ohjaaja palkataan muualta kuin Heinolasta ja esitystä markkinoidaan ympäri Suomea vene- ja matkailumessuilla esimerkiksi. Esitys ei ole heinolalaisille tarkoitettu eikä Heinolassa ole teatteria. Ympärivuotinen teatteritoiminta lasten-, nuorten ja aikuisryhmineen puuttuu Heinolasta,
Heinolan kulttuuritoimisto "apu" on kyseenalaista, kun kulttuuritoimisto asettuu itse kaupungin ainoaan galleriaan ja varsinainen näyttelytoiminta lopetetaan. Apua eivät ole saaneet kaupungin kulttuurijärjestöt, jotka sinnittelevät talkoovoimin ja maksavat kovia vuokria kaupungille. Kulttuuritoimi ei ole avustanut tilojen hankinnassa. Heinolan kulttuurijärjestöt ovat pian Heinolan menetetty voimavara paikallisen kulttuurin järjestämisessä. Uusia talkoolaisia ei järjestöihin saada, aikansa yrittäneiden lopettaessa.
Mielenkiintoista olisi kuulla minkälaista apua ainakin sinä olet saanut kulttuuritoimistosta. Kertoisitko, että mekin oppisimme arvostamaan kulttuuritoimiston avuliaisuutta.
Tämän kymppiryhmän tulisi olla tarkkana ettei valtuuston änkyrä, joka paikassa riitelevä huippuitsekäs Timo Virtanen , kepu olisi koulujakäymättömänä miehenä, täysin, jokapaikassa rohmuamassa paikkoja jossa pitää olla teknisesti koulutettu henkilö! Marko Heino ja vaikkapa Repola vastuullisiin paikkoihin.
Mitkä ovat ne Heinolan klusterit eli kivijalat, jolle Heinolan strategia ja elinvoima tulevaisuudessa perustuvat?
Ovatko ne ne kesäteatteri, kesäteatteri, kesäteatteri... elinvoimaan siirretty. Ehkä myös maankäyttö eli Heikkimäkeen tulevat uudet miljoonahallit? Investointisuman purku tulee lisäksi maksamaan koulujen osalta 44 miljoonaa ja muun infran noin 10 miljoonaa. Että silleen sitten. Velaksi vai kuntalaisten veroiksi?
Valitettavasti kesäteatteri ei ole lisännyt kaupungin elinvoimaa, vaan kaupunki kuihtuu kuukausi kuukaudelta.
On mahdollista, että asukasluku laskee tämän vuoden aikana alle 19 tuhannen. Kaupungin velkaantuminen kuitenkin kiihtyy kriittisesti ja velkojen maksajia on entistä vähemmän. Se tarkoittaa vakavia talous haasteita ja johtaa pakon edessä tehtäviin leikkauksiin, sillä taloutta ei ole osattu sopeuttaa ajallaan, suuri syy siihen on kaupunginhallituksen osaamattomuus. Palvelujen leikkaukset, mahdolliset veronkorotukset, raju velkaantuminen ja jatkuva kuihtuminen eivät houkuttele uusia asukkaita.
Osaamaton hallitus? Osaamattomat äänestäjät ? Molemmat ovat kuvaus Heinolasta. Joten kaikki hyvin.