Hei!
Olen ajatellut hakea pohjoismaista kirjallisuutta lukemaan... miten on, kuinka paha juttu se on tällaiselle ujolle "erakolle"? Olen sitäpaitsi 28-vuotias... jyräävätkö kaikki superfiksut ylireippaat puheliaat nätit nuoret tyttöset minut? Rakastan kirjoja ja kirjallisuuden opiskeleminen olisi unelmani, mutta mutta... Pointti on ehkä se, että olen kylläkin jonkun verran ujo, mutta vielä suuremmalta osalta en kerta kaikkiaan "pidä" ihmisistä; en ole mikään sosiaalinen tyyppi, varsinkin koska olen todella huono "jauhamaan paskaa", puhun silloin kun on oikeasti sanottavaa. Tyhjä lörpötys ärsyttää minua. Mikä siis neuvoksi??
Olisin myös todella kiitollinen jos joku kirjallisuutta opiskeleva voisi vähän valaista, millaista se kirjallisuuden opiskelu oikeasti on, hyvät ja huonot puolet? Itseäni vähän pelottaa mahdollinen ylianalysointi, että joka ikisestä teoksesta ja rivistä pitäisi löytyä jokin kätketty piilotarkoitus ja symboliikkaa, lässyn lässyn... Mitä siellä siis oikeasti opiskellaan?
Olen ajatellut hakea pohjoismaista kirjallisuutta lukemaan... miten on, kuinka paha juttu se on tällaiselle ujolle "erakolle"? Olen sitäpaitsi 28-vuotias... jyräävätkö kaikki superfiksut ylireippaat puheliaat nätit nuoret tyttöset minut? Rakastan kirjoja ja kirjallisuuden opiskeleminen olisi unelmani, mutta mutta... Pointti on ehkä se, että olen kylläkin jonkun verran ujo, mutta vielä suuremmalta osalta en kerta kaikkiaan "pidä" ihmisistä; en ole mikään sosiaalinen tyyppi, varsinkin koska olen todella huono "jauhamaan paskaa", puhun silloin kun on oikeasti sanottavaa. Tyhjä lörpötys ärsyttää minua. Mikä siis neuvoksi??
Olisin myös todella kiitollinen jos joku kirjallisuutta opiskeleva voisi vähän valaista, millaista se kirjallisuuden opiskelu oikeasti on, hyvät ja huonot puolet? Itseäni vähän pelottaa mahdollinen ylianalysointi, että joka ikisestä teoksesta ja rivistä pitäisi löytyä jokin kätketty piilotarkoitus ja symboliikkaa, lässyn lässyn... Mitä siellä siis oikeasti opiskellaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pohjoismaisesta kirjallisuudesta en tiedä mutta Suomen kirjallisuudestan opiskelusta voin sanoa jotain sivuaineopiskelijan ominaisuudessa :)
"Itseäni vähän pelottaa mahdollinen ylianalysointi, että joka ikisestä teoksesta ja rivistä pitäisi löytyä jokin kätketty piilotarkoitus ja symboliikkaa, lässyn lässyn... Mitä siellä siis oikeasti opiskellaan?"
Kun hankkiudut kirjallisuuden opiskelijaksi yliopistoon voit samantien unohtaa kaikki aikaisemmin kokemuksesi kirjallisuudentutkimisesta :) Peruskoulussa ja lukiossa käytetään usein sellaista analysointimenetelmää jonka akateeminen yhteisö on haudannut vuosikymmeniä (!) sitten. Analysointipuolesta vielä sen verran, että tentissä saatetaan kysyä esim. joidenkin teosten naiskuvaa tai kuinka joku teos ilmentää jotakin.. Mitään "joka sanasta asiaa"-menetelmää ei käytetä.
Erakko sopii kirjallisuuden opiskelijaksi loistavasti :) Nimittäin voit hyvin pitkälle suorittaa opinnot ihan kotona lukien. Tämä riippuu tietysti yliopistosta. Muutama pakollinen analyysikurssi on, mutta niitä on tosiaan vain muutama. Suurimman osan kursseista saa suorittaa vaikka itsenäisesti (luennoista on kyllä apua!).
Kirjallisuuden opiskelu koostuu eri kirjallisuuden tutkimusmenetelmiin tutustumisesta ja kirjojen lukemista. Ja sitten etsitään se itselle paras tapa tulkita kirjallisuutta. Voit ihan itse ratkaista haluatko tutkia kirjallisuutta esim. pelkkänä tekstinä vaiko kirjailijan sielunpeilinä jne..
Mutta erakkoluonne ei todellakaan ole mikään este kirjallisuuden opiskelulle :) Nimittäin luulisin että sellaisia löytyy enemmänkin tuon aineen piiristä.
Yliopistossa jyrää se jolla on perusteltu näkökulma asiaan, ei se kuka on minkäkin ikäinen tai miten paljon elämänkokemusta on. Usko tai älä niin ne opettajat on hyviä kaivamaan nämä ihmiset esiin, joilla on jotain "oikeaa sanottavaa". Myöskin tentissä kaikenlainen lörpöttely on vaan haitaksi.
"Olen todella huono "jauhamaan paskaa", puhun silloin kun on oikeasti sanottavaa. Tyhjä lörpötys ärsyttää minua."
Ai että lämmitti sydäntä huomata että en ole ainoa joka tuntee näin! JES! :)
Toivottavasti haet yliopistoon lukemaan kirjallisuutta. Olen varma että pohjoismaisen kirjallisuuden tutkimuksella on paljon annettavaa sinulle ja vice versa.
Jos kirjallisuuden opiskeleminen on aina ollut unelmasi, mikset nyt alkaisi elämään unelmaasi?
;)
Kiitos teille molemmille rohkaisevista kommenteista! Olin todella yllättynyt, monestakin syystä... sain taas uutta puhtia. Hain tänään kirjastosta pääsykoekirjat, saa nähdä miten käy... :)