Kaksoisakkureleen asennuksesta

Tervepä, terve! Mitä yksinkertaisempi sen parempi. Turha rele on turhake.

sähköriittää kirjoitti:

Tervepä, terve! Mitä yksinkertaisempi sen parempi. Turha rele on turhake.

Näin on. Laita kummalekin akulle oma laturi niin et tarvitse relettä. Yhdelöä laturilla rele tai joku vastaava elektroninen härpäke on pakollinen. Ja ensin starttiakku täyteen ja vasta sitten hupiakku, jos releellö teet kun sen jo olet ostanut. 100 ampeerin sulake on aika ok.

Neljänkymmenen ampeerin käynnistysakkuun voisi liittää edullisen pienen 10 watin aurinkopaneelin eikä tarvitse laittaa lataussädintä väliin koska niin pieni paneeli ei keitä akkua.

Ja vielä lisäksi jos maasähkölaturi on kiinni hupiakuissa, niin välillä voi ladata kytkin Both-asennossa, jolloin starttiakkukin saa latausta maasähköstä.

Hörkki_taas kirjoitti:

Ja vielä lisäksi jos maasähkölaturi on kiinni hupiakuissa, niin välillä voi ladata kytkin Both-asennossa, jolloin starttiakkukin saa latausta maasähköstä.

Ei ole suotavaa kytkeä kahta erikokoista akkua yhteen both-asennolla

akku_vastuksena kirjoitti:

Ei ole suotavaa kytkeä kahta erikokoista akkua yhteen both-asennolla

Miksi ei olisi? Samantyyppisiä akkuja voi hyvin olla eri kokoisia rinnan. Sarjassa sen sijaan akkujen pitää olla saman kokoisia ja kunnoltaankin identtisiä.

Miksi ei? Samantyyppisiä pitää tietysti olla (AGM, hyytelö, tms.). Erotusrele tekee sitten muuten ihan saman kuin BOTH, eli kytkee akut rinnan.

Kyllä diodin takana latauksessa oleva akkukin tulee 100% täyteen. Latautuu vaan hitaammin. Laturi antaa noin 14,4 A ja Diodin jännitehäviö on maksimissaan 0,7 V. 13,7 V:lla latautuu ajan kanssa täyteen.

spkoo kirjoitti:

Kyllä diodin takana latauksessa oleva akkukin tulee 100% täyteen. Latautuu vaan hitaammin. Laturi antaa noin 14,4 A ja Diodin jännitehäviö on maksimissaan 0,7 V. 13,7 V:lla latautuu ajan kanssa täyteen.

Lue lisää

Valitettavasti ei lataudu. Kun viime vuosikymmenellä asensin vanhaan veneeseen kaksiakkujärjestelmän, niin ostin Volvo Penta liikkeestä jakodiodin.

Pidin sitä n. 8 vuotta ja huomasin kuinka se jätti akut vajaiksi, vaikka olin ajanut koneella päiväkauden - siis piiitkään.

Kun sitten laiturissa laitoin käyttöakuston lataukseen, alkoi tavallinen älylaturi (8A) latamaan ilosena akustoa. Vasta usean tunnin kuluttua akut olivat täynnä.

Kyllä se on uskottava, että se diodin jännitettä alentava ominaisuus pitää paikkansa. Kun pari vuotta sitten asensin aurinkopaneelin, niin oli mielekiintoista nähdä kuinka ne lähdössä täydet akut olivat sitten muutaman tunnin koneajon jälkeen vajaat.

180 kirjoitti:

Valitettavasti ei lataudu. Kun viime vuosikymmenellä asensin vanhaan veneeseen kaksiakkujärjestelmän, niin ostin Volvo Penta liikkeestä jakodiodin.

Pidin sitä n. 8 vuotta ja huomasin kuinka se jätti akut vajaiksi, vaikka olin ajanut koneella päiväkauden - siis piiitkään.

Kun sitten laiturissa laitoin käyttöakuston lataukseen, alkoi tavallinen älylaturi (8A) latamaan ilosena akustoa. Vasta usean tunnin kuluttua akut olivat täynnä.

Kyllä se on uskottava, että se diodin jännitettä alentava ominaisuus pitää paikkansa. Kun pari vuotta sitten asensin aurinkopaneelin, niin oli mielekiintoista nähdä kuinka ne lähdössä täydet akut olivat sitten muutaman tunnin koneajon jälkeen vajaat.

Lue lisää

Se, että tavallinen älylaturi lataa muutaman tunnin täysiä akkuja ei ole mikään todiste siitä, että akut olisivat vajaita. Omassa veneessäni on 25 A Sterling älylaturi. Se lataaa muutaman tunnin aina kun kytken maasähkön. Siis vaikka tekisin kytkennän sen jälkeen kun samainen laturi on juuri ladannut akut täyteen (esim. sammutamalla maasähkön katkaisijasta muutamaksi sekunniksi). Ei älylaturit tiedä onko akku täysi vai ei. Ne alkavat aina lataamaan ja sitten yrittävät jostain päätellä, koska pitää siirtyä ylläpitoon. Mahdollisesti tekevät myös tasauksen eli lataavat ylijännitteellä tunnin pari. Yleisen päättelytapa taitaa olla puhtaasti aika tavoitejännitteessä. Joissain myös latausvirran perusteella, mutta veneen kulutus sotkee tuota päättelyä ja akun kokokin pitäisi silloin olla ohjelmoituna laturiin.

Miten ihmeessä täysistä akuista tulee vajaita koneajossa? Miten päättelit noin tapahtuneen?

Tässä yhden akun käyttöohje, jossa suositeltu latausjännite on 2,26 V/kenno eli 13,56 V. Silläkin akku tulee täyteen n. vuorokaudessa: http://news.yuasa.co.uk/wp-content/uploads/2015/05/YuasaEndurance_Manual.pdf

Jakodiodi on yleensä Schottky-diodeilla tehty. SIlloin pienillä virroilla eli akun ollessa melko täysi jännitehäviö on varsin pieni. Tässä esimerkki diodista, joka voisi olla latausjakajan sisällä:
http://ixapps.ixys.com/DataSheet/DSS2x101-02A.pdf Jännitehäviö on 100 A virralla 0,85 V (kuumana), 10 A ehkä 0,55 V ja sitten 1 A enää alle 0,4 V. Jos siis laturi pitää jännitteen 14,4 V:ssä on jännite akulla luulatavasti 13 V paikkeilla 100 A virralla (myös kaapelin ja liitosten häviöt merkittäviä) ja 1 A virralla 14 V paikkella (kaapelien ja liitosten häviöt olemattomia, diodista alle 0,4 V).

Koska starttiakku ei koskaan ole tyhjä, vaan aina lähes täysi, tuolla jännite-erolla ei ole käytännön merkitystä. Hupiakulle sen sijaan tiputus tarkoittaa selvästi hitaampaa latautumista kulutuksen jäljiltä.

Jokke kirjoittaa taas täyttä asiaa. Aivan varmasti latautuu diodin takana oleva akku täyteen.

Oleellinen on Joakimin viimeisessä kappaleessa: käytettäessä diodia olisi erittäin suositeltavaa ja tärkeää muuttaa moottorin kaapelointi siten, että laturilta menee kaapeli suoraan (pääkytkimen kautta toki) hupiakustoon ja hupiakustosta diodin kautta starttiakustoon. Startille syöttö starttiakustosta. Tällöin hupiakusto saa aina "täyden" lataustehon. Starttiakuston latausjännite on tällöin diodin kynnysjännitteen verran alhaisempi, mutta silti riittävä. Startissa ei montaa Ah:a kulu ja se tulee joka tapauksessa ladattua lyhyenkin ajon aikana vaikka välissä olisikin diodi.

Joakim1 kirjoitti:

Se, että tavallinen älylaturi lataa muutaman tunnin täysiä akkuja ei ole mikään todiste siitä, että akut olisivat vajaita. Omassa veneessäni on 25 A Sterling älylaturi. Se lataaa muutaman tunnin aina kun kytken maasähkön. Siis vaikka tekisin kytkennän sen jälkeen kun samainen laturi on juuri ladannut akut täyteen (esim. sammutamalla maasähkön katkaisijasta muutamaksi sekunniksi). Ei älylaturit tiedä onko akku täysi vai ei. Ne alkavat aina lataamaan ja sitten yrittävät jostain päätellä, koska pitää siirtyä ylläpitoon. Mahdollisesti tekevät myös tasauksen eli lataavat ylijännitteellä tunnin pari. Yleisen päättelytapa taitaa olla puhtaasti aika tavoitejännitteessä. Joissain myös latausvirran perusteella, mutta veneen kulutus sotkee tuota päättelyä ja akun kokokin pitäisi silloin olla ohjelmoituna laturiin.

Miten ihmeessä täysistä akuista tulee vajaita koneajossa? Miten päättelit noin tapahtuneen?

Tässä yhden akun käyttöohje, jossa suositeltu latausjännite on 2,26 V/kenno eli 13,56 V. Silläkin akku tulee täyteen n. vuorokaudessa: http://news.yuasa.co.uk/wp-content/uploads/2015/05/YuasaEndurance_Manual.pdf

Jakodiodi on yleensä Schottky-diodeilla tehty. SIlloin pienillä virroilla eli akun ollessa melko täysi jännitehäviö on varsin pieni. Tässä esimerkki diodista, joka voisi olla latausjakajan sisällä:
http://ixapps.ixys.com/DataSheet/DSS2x101-02A.pdf Jännitehäviö on 100 A virralla 0,85 V (kuumana), 10 A ehkä 0,55 V ja sitten 1 A enää alle 0,4 V. Jos siis laturi pitää jännitteen 14,4 V:ssä on jännite akulla luulatavasti 13 V paikkeilla 100 A virralla (myös kaapelin ja liitosten häviöt merkittäviä) ja 1 A virralla 14 V paikkella (kaapelien ja liitosten häviöt olemattomia, diodista alle 0,4 V).

Koska starttiakku ei koskaan ole tyhjä, vaan aina lähes täysi, tuolla jännite-erolla ei ole käytännön merkitystä. Hupiakulle sen sijaan tiputus tarkoittaa selvästi hitaampaa latautumista kulutuksen jäljiltä.

Lue lisää

No asia on kuten kirjoitin. Kun olin ajanut konella koko päivän ja ilalla laitoin laturin kiinni käyttöakuun, alkoi topakka lataus. Katsoin mittarilla että kone latasi 13,9 V normalikierroksilla, eli tästä siis päättelin sen diodin myyräntyön.

Akut olivat lähtiessä täysiä koska aurinkopaneeli (100W) oli usean päivän niitä ladannut. Koneajon aikana oli Webasto ja muut tavanomaiset laitteet päällä, jotka veivät oman osansa akuista. Koska se diodi ei ladannut akkuja täyteen, olivat ne illalla sitten vajaat.

Nykyisin minulla on Cristeckin elektroninen latauksenjakaja ja ne samat akut ovat koneajon jälkeen täynnä. Aikaisemmin sen diodin aikoihin akut antoivat 12,5 V lukuja jo alkuillasta - siis silloin kun ei ollut maavirtaa käytössä ja aurinko paksun pilven takana.

Kyllä minä sitä alussa ihmettelin kun sen diodin sinne asensin, mutta kun silloin ei ollut paljoa kulutustakaan, niin en lähtenyt mitään muutoksia tekemään.
Taisi olla tämä sivusto, jossa oli juttua tästä diodin ominaisuudesta ja aloin kiinnostumaan enemmän asiasta. Jos joku oikein paljon tätä diodia rakastaa, niin minulta sen saa halvalla hakea :D

spkoo kirjoitti:

Jokke kirjoittaa taas täyttä asiaa. Aivan varmasti latautuu diodin takana oleva akku täyteen.

Oleellinen on Joakimin viimeisessä kappaleessa: käytettäessä diodia olisi erittäin suositeltavaa ja tärkeää muuttaa moottorin kaapelointi siten, että laturilta menee kaapeli suoraan (pääkytkimen kautta toki) hupiakustoon ja hupiakustosta diodin kautta starttiakustoon. Startille syöttö starttiakustosta. Tällöin hupiakusto saa aina "täyden" lataustehon. Starttiakuston latausjännite on tällöin diodin kynnysjännitteen verran alhaisempi, mutta silti riittävä. Startissa ei montaa Ah:a kulu ja se tulee joka tapauksessa ladattua lyhyenkin ajon aikana vaikka välissä olisikin diodi.

Lue lisää

Tuo kytkentä ei muistuta lainkaan sitä mitä Volvo Pentaliikkeen sähkömies minulle näytti. Siinä diodissa oli kolme napaa, joista keskimmäinen oli laturilta tulo ja kaksi muuta akustoille : startti - ja käyttöakusto.

Riippumatta mitä mieltä ollaan diodin ominaisuuksista, täytyy kyllä olla erityisen varovainen mitä kytkentöjä akuston kanssa tekee, sillä siellä piilee valtavat voimat. Jos ne pääsevät valloilleen, niin jälki voi olla todella tuhoisaa.

Tuo edellä mainittu on tarkoitettu niille, jotka eivät ole täysin sinuttelututtuja sähkötöiden kanssa.

180 kirjoitti:

No asia on kuten kirjoitin. Kun olin ajanut konella koko päivän ja ilalla laitoin laturin kiinni käyttöakuun, alkoi topakka lataus. Katsoin mittarilla että kone latasi 13,9 V normalikierroksilla, eli tästä siis päättelin sen diodin myyräntyön.

Akut olivat lähtiessä täysiä koska aurinkopaneeli (100W) oli usean päivän niitä ladannut. Koneajon aikana oli Webasto ja muut tavanomaiset laitteet päällä, jotka veivät oman osansa akuista. Koska se diodi ei ladannut akkuja täyteen, olivat ne illalla sitten vajaat.

Nykyisin minulla on Cristeckin elektroninen latauksenjakaja ja ne samat akut ovat koneajon jälkeen täynnä. Aikaisemmin sen diodin aikoihin akut antoivat 12,5 V lukuja jo alkuillasta - siis silloin kun ei ollut maavirtaa käytössä ja aurinko paksun pilven takana.

Kyllä minä sitä alussa ihmettelin kun sen diodin sinne asensin, mutta kun silloin ei ollut paljoa kulutustakaan, niin en lähtenyt mitään muutoksia tekemään.
Taisi olla tämä sivusto, jossa oli juttua tästä diodin ominaisuudesta ja aloin kiinnostumaan enemmän asiasta. Jos joku oikein paljon tätä diodia rakastaa, niin minulta sen saa halvalla hakea :D

Lue lisää

Et taida olla kovinkaan hyvin perillä lyijyakun toiminnasta? Jos laturi pitää akkujännitteen edes 12,7 V tasolla, ei ole mahdollista, että akut tyhjentyvät koneajon aikana. Tuo 12,7 ei tosin riitä akun lataamiseen ellei akku ole jo varsin tyhjä, mutta tosiaa se estää täysin akun tyhjentymisen eli täysi akku pysyy täytenä ja kaikki kulutus otetaan laturilta.

100 W aurinkopanelilla kestää hyvin pitkään saada vähänkään isompi akku täyteen., vaikka mitään kulutusta ei olisi. Optimaalisesti sijoitettuna paikallaan olevalla 100 W paneelilla ja MPPT-säätimellä voi saada keskimäärin reilut 30 Ah/vrk touko-heinäkuussa Suomessa. Yleensä purjeveneessä paneeli ei ole lainkaan optimaalisesti, vaan on vaakatasossa ja maston/puomin/vanttien/puiden/naapurien mastojen jne. varjostamana osan aikaa. Tällöin tuskin saa edes 20 Ah/vrk 100 W paneelilla. 200 Ah akku puolityhjänä vaatii ehkä 120 Ah, jolloin siis täyteen lataukseen menee viikko.

Vähänkin uudemmissa VP:ssä on laturissa sense-johto. Jos sen vie hupiakulle, laturi kompensoi automaattisesti diodin ja kaapeliston jännitehäviön. Itse tosin virittelin tuota, koska halusin korkeamman latausjännitteen, jotta hupiakku latautuisi nopeammin lyhyessä koneajossa. Vakiona latausjännite oli alle 14 V suurilla virroilla ja melko tasan 14 V pienillä. Nyt aina yli 14 V ja lopussa 14,4 V. Hyvin harvoin tulee ajettua 1-2 tuntia pidempää.

Latausjännite on aina kompromissi latauksen nopeuden ja akun kiehutuksen sekä ylisuuren latausvirran välillä. Akut voi ladata 13.6-14.8 V alueella eri vauhtia täyteen. Jos ajaa jatkuvasti pitkään kannattaa valita alempi latausjännite. Vastaavasti vähäisellä koneajolla suurempi.

Ainakin joidenkin lähteiden mukaan erilaiset akut vaativat erilaisia latausjännitteitä. Mm. AGM vaatisi Suomen kesän lämpötilasta riippuen 14.7-15.0 voltin jännitettä. Samoin yleisesti käytetty ns. huoltovapaa kalsium-lyijiakku vaatisi korkeampaa latausjännitettä kuin perinteinen avoin lyijyakku. Onko mm. näillä huoltovapailla akuilla riski että akku ei koskaan lataudu täyteen n. 14 voltin jännitteellä?

Hörkki kirjoitti:

Ainakin joidenkin lähteiden mukaan erilaiset akut vaativat erilaisia latausjännitteitä. Mm. AGM vaatisi Suomen kesän lämpötilasta riippuen 14.7-15.0 voltin jännitettä. Samoin yleisesti käytetty ns. huoltovapaa kalsium-lyijiakku vaatisi korkeampaa latausjännitettä kuin perinteinen avoin lyijyakku. Onko mm. näillä huoltovapailla akuilla riski että akku ei koskaan lataudu täyteen n. 14 voltin jännitteellä?

Lue lisää

Ei tuo ole mikään yleinen totuus, vaan riippuu akkumallista, käytöstä ja tavoitteesta. Esimerkiksi tuolla aiemmin linkkaamani Yuasa Endurancelle suositellaan 13,56 V 20 C lämpötilassa, vaikka se on AGM kalsium-lyijyakku. Eli kyllä se latautuu täyteen tuolla, mutta paljon hitaammin kuin suuremmalla jännitteellä, joka taas sitten saattaa olla liikaa ko. akun regenerointisysteemille eli se voi päästää kaasua pihalle, vaikka onkin suljettu. Tuolle suositeltu suurin latausvirta on 0,1 C.

Yleisesti sanoisin melkein toisin päin eli täysin huoltovapaiden (=suljettu, ei korkkeja edes piilossa veden lisäykseen) akkujen kanssa pitää olla varovainen korkeiden latausjännitteiden ja -virtojen kanssa. Perinteistä akkua voi ladata huolettomammin, mutta silloin pitää mahdollisesti lisätä vettä säännöllisesti.

Joakim1 kirjoitti:

Et taida olla kovinkaan hyvin perillä lyijyakun toiminnasta? Jos laturi pitää akkujännitteen edes 12,7 V tasolla, ei ole mahdollista, että akut tyhjentyvät koneajon aikana. Tuo 12,7 ei tosin riitä akun lataamiseen ellei akku ole jo varsin tyhjä, mutta tosiaa se estää täysin akun tyhjentymisen eli täysi akku pysyy täytenä ja kaikki kulutus otetaan laturilta.

100 W aurinkopanelilla kestää hyvin pitkään saada vähänkään isompi akku täyteen., vaikka mitään kulutusta ei olisi. Optimaalisesti sijoitettuna paikallaan olevalla 100 W paneelilla ja MPPT-säätimellä voi saada keskimäärin reilut 30 Ah/vrk touko-heinäkuussa Suomessa. Yleensä purjeveneessä paneeli ei ole lainkaan optimaalisesti, vaan on vaakatasossa ja maston/puomin/vanttien/puiden/naapurien mastojen jne. varjostamana osan aikaa. Tällöin tuskin saa edes 20 Ah/vrk 100 W paneelilla. 200 Ah akku puolityhjänä vaatii ehkä 120 Ah, jolloin siis täyteen lataukseen menee viikko.

Vähänkin uudemmissa VP:ssä on laturissa sense-johto. Jos sen vie hupiakulle, laturi kompensoi automaattisesti diodin ja kaapeliston jännitehäviön. Itse tosin virittelin tuota, koska halusin korkeamman latausjännitteen, jotta hupiakku latautuisi nopeammin lyhyessä koneajossa. Vakiona latausjännite oli alle 14 V suurilla virroilla ja melko tasan 14 V pienillä. Nyt aina yli 14 V ja lopussa 14,4 V. Hyvin harvoin tulee ajettua 1-2 tuntia pidempää.

Latausjännite on aina kompromissi latauksen nopeuden ja akun kiehutuksen sekä ylisuuren latausvirran välillä. Akut voi ladata 13.6-14.8 V alueella eri vauhtia täyteen. Jos ajaa jatkuvasti pitkään kannattaa valita alempi latausjännite. Vastaavasti vähäisellä koneajolla suurempi.

Lue lisää

En tietenkään ole mikään alan asiantuntija - kaukana siitä, mutta nykyisin kun illalla tulen satamaan kunnollisen koneajon jälkeen ovat akkuni täynnä ja mittari näyttää 12,9 V. Elokuisena iltana auringon laskun jälkeen.
Kun kirjoitin siitä aurinkopaneelista, niin kyse ei ollut tyhjistä akuista, vaan niistä minun "vajaiksi" tuomitsemistani.
Uusi kysymys: voinko lämmittää pientä vesiboileria (750W) invertterillä (2000 W) koneajon aikana. Moottorin laturi on uusi 80A (ei Volvo malli) ?

180 kirjoitti:

Tuo kytkentä ei muistuta lainkaan sitä mitä Volvo Pentaliikkeen sähkömies minulle näytti. Siinä diodissa oli kolme napaa, joista keskimmäinen oli laturilta tulo ja kaksi muuta akustoille : startti - ja käyttöakusto.

Riippumatta mitä mieltä ollaan diodin ominaisuuksista, täytyy kyllä olla erityisen varovainen mitä kytkentöjä akuston kanssa tekee, sillä siellä piilee valtavat voimat. Jos ne pääsevät valloilleen, niin jälki voi olla todella tuhoisaa.

Tuo edellä mainittu on tarkoitettu niille, jotka eivät ole täysin sinuttelututtuja sähkötöiden kanssa.

Lue lisää

Kuvaamasi kaksoisdiodikytkentä on ihan järkevä, mutta edellyttää laturin säätöpiirin muuttamista sellaiseksi, että haistelee latausjännitettä diodin takana. Riippuu moottorin laturista onko helppo homma vai ei. Jos muutosta ei tehdä saa molemmat akustot liian alhaisen latausjännitteen. Kuten edellä todettiin, vajaa latausjännite ei haittaa starttiakkua (päinvastoin, pidentää starttiakun ikää), mutta hupiakuston latauksessa on oleellista saada kaikki käytettävissä oleva latausteho hyödynnettyä. Juuri sen takia, laturista suoraan hupiakkuun ja siitä diodin kautta starttiakkuun.
(sivujuonne: diodin virrankeston voi lähes tuplata laittamalla kaksoisdiodin diodit tähän kytkentään rinnakkain, eli laturille tarkoitetttu napa hupiakuston plussaan ja molemmat akuille tarkoitetut navat starttiakun plussaan).

180 kirjoitti:

En tietenkään ole mikään alan asiantuntija - kaukana siitä, mutta nykyisin kun illalla tulen satamaan kunnollisen koneajon jälkeen ovat akkuni täynnä ja mittari näyttää 12,9 V. Elokuisena iltana auringon laskun jälkeen.
Kun kirjoitin siitä aurinkopaneelista, niin kyse ei ollut tyhjistä akuista, vaan niistä minun "vajaiksi" tuomitsemistani.
Uusi kysymys: voinko lämmittää pientä vesiboileria (750W) invertterillä (2000 W) koneajon aikana. Moottorin laturi on uusi 80A (ei Volvo malli) ?

Lue lisää

Voihan sitä invertteriä käyttää, mutta silloin lähes kaikki virta menee boilerille. 80 A on 12 V jännitteellä 960 W ja 14 V 1120 W. 750 W vastus vie invertterin hyötysuhteen jälkeen ehkä 850 W 12 V puolelta.

Eikö boileria ole kytketty moottorin jäähdytyskiertoon? Vai miksi ihmeessä noin haluaisit tehdä?

Joakim1 kirjoitti:

Voihan sitä invertteriä käyttää, mutta silloin lähes kaikki virta menee boilerille. 80 A on 12 V jännitteellä 960 W ja 14 V 1120 W. 750 W vastus vie invertterin hyötysuhteen jälkeen ehkä 850 W 12 V puolelta.

Eikö boileria ole kytketty moottorin jäähdytyskiertoon? Vai miksi ihmeessä noin haluaisit tehdä?

Lue lisää

Siinähän se ongelma onkin, kun veneessäni on vanha merivesikone. Minulla on Honda aggrekaatti jota voisi käyttää siellä missä naapurit eivä häiriydy ja maasähköä kun sitä on tarjolla.

Ajattelin että kun konetta on kuitenkin välillä käytettävä, niin ajan sillä hieman pitempään ennen satamaan tuloa, jotta lämmintä vettä riitäisi seuraavaan aamuun - vain pentryn hana.

spkoo kirjoitti:

Kuvaamasi kaksoisdiodikytkentä on ihan järkevä, mutta edellyttää laturin säätöpiirin muuttamista sellaiseksi, että haistelee latausjännitettä diodin takana. Riippuu moottorin laturista onko helppo homma vai ei. Jos muutosta ei tehdä saa molemmat akustot liian alhaisen latausjännitteen. Kuten edellä todettiin, vajaa latausjännite ei haittaa starttiakkua (päinvastoin, pidentää starttiakun ikää), mutta hupiakuston latauksessa on oleellista saada kaikki käytettävissä oleva latausteho hyödynnettyä. Juuri sen takia, laturista suoraan hupiakkuun ja siitä diodin kautta starttiakkuun.
(sivujuonne: diodin virrankeston voi lähes tuplata laittamalla kaksoisdiodin diodit tähän kytkentään rinnakkain, eli laturille tarkoitetttu napa hupiakuston plussaan ja molemmat akuille tarkoitetut navat starttiakun plussaan).

Lue lisää

En ole uskaltanut lähteä muuta tekemään kuin mitä se sähkäri neuvoi. Siinä STEK ::n Venesähkö oppaassa oli varmaan kuviakin noista kuvaamistasi kytkennöistä.
Nyt on kuitenkin minun osaltani diodit historiaa. Yksi kausi on takana näillä nykyajan härpäkkeillä ja akut (yht. 280 Ah) täynnä :D
Kiitoksia teille molemmille neuvoista - sama.

spkoo kirjoitti:

Kuvaamasi kaksoisdiodikytkentä on ihan järkevä, mutta edellyttää laturin säätöpiirin muuttamista sellaiseksi, että haistelee latausjännitettä diodin takana. Riippuu moottorin laturista onko helppo homma vai ei. Jos muutosta ei tehdä saa molemmat akustot liian alhaisen latausjännitteen. Kuten edellä todettiin, vajaa latausjännite ei haittaa starttiakkua (päinvastoin, pidentää starttiakun ikää), mutta hupiakuston latauksessa on oleellista saada kaikki käytettävissä oleva latausteho hyödynnettyä. Juuri sen takia, laturista suoraan hupiakkuun ja siitä diodin kautta starttiakkuun.
(sivujuonne: diodin virrankeston voi lähes tuplata laittamalla kaksoisdiodin diodit tähän kytkentään rinnakkain, eli laturille tarkoitetttu napa hupiakuston plussaan ja molemmat akuille tarkoitetut navat starttiakun plussaan).

Lue lisää

Pieni korjaus diodien rinnan kytkemisen suhteen. Koska diodit ovat aina yksilöitä, kulkee toisen kautta suurempi virta kuin toisen. Kaksi rinnankytkettyä siis kestää turvallisesti noin puolitoista kertaa sen, mitä yksi.

ei.tuplat kirjoitti:

Pieni korjaus diodien rinnan kytkemisen suhteen. Koska diodit ovat aina yksilöitä, kulkee toisen kautta suurempi virta kuin toisen. Kaksi rinnankytkettyä siis kestää turvallisesti noin puolitoista kertaa sen, mitä yksi.

Lue lisää

Aivan oikein. Siksi sanoinkin "lähes tuplata".

Hmm, olisiko sinulla sitten hieman vanhempi jääkaappi? Kompressorilla toimiva upouusi 32 litrainen A energialuokan omaava boksi pyörii takuulla muutaman päivän tuolla 2 x 70 ah akustolla (tietenkin asiaan vaikuttaa myös lämmittimen käyttö, muita merkittäviä kuluttajia ei järjestelmässä sitten ole kännykän ja tabletin satunnaisia latauksia lukuunottamatta). Joku vanhempi pellier-tekniikalla toteutettu ei sitä tee. Mutta vanha kannattaakin uusia, kyseinen uusi 32 litrainen kun maksaa svb:llä alle 300 € (suomesta ostettuna toki ainakin tuplat).

UusiMaxilainen
Meillä on kolme vuotta vanha Waeco 50 ??? Se on varsinainen virtasyöppö (keskim. 1.5 A).Ymmärsin aloittajan tekstin väärin, 2 x 70 Ah on ihan OK, toimii toimii.
Eristin jääkaappimme viime syksynä, kun helteet alkavat (!) saadaan nähdä mitä hyötyä siitä oli.
Oletko muuten se sama henkilö joka keskusteli tällä palstalla ja sai kaapin hankittua Ruotsista ? On ilmeisesti pelannut hyvin ?

Mikä Waeco 50? Waecolla näyttää nyt olevan 4 eri 50 mallia: CRX, CRD, CF ja CFX. Noilla luvatut keskikulutukset 20-25 C lämpötilassa ovat mallista riippue 0,4-1,5 A.

Edellisessä veneessä oli 75 Ah hupiakku. Hyvin riitti pienelle kompressoriboksille ja muulle kulutukselle 2-3 vrk. Boksi vei keskimäärin n. 0,5 A eli 12 Ah/vrk.

Moikka
Kaappimme on Waeco CR 50 (vanha malli).Kulutuksella 1,4 A se riittää vain 1 vrk ja 8 tuntia jos 90 Ah kuormitetaan 45 Ah saakka.Mutta mitä sen jälkeen ?Aurinkopaneelit, moottori käyntiin, lisäeristyksiä kaappiin, lisää akkukapasiteettiä ?

lihamylly1 kirjoitti:

Moikka
Kaappimme on Waeco CR 50 (vanha malli).Kulutuksella 1,4 A se riittää vain 1 vrk ja 8 tuntia jos 90 Ah kuormitetaan 45 Ah saakka.Mutta mitä sen jälkeen ?Aurinkopaneelit, moottori käyntiin, lisäeristyksiä kaappiin, lisää akkukapasiteettiä ?

Lue lisää

Noi kaappimallit vaan yleensä vie paljon enemmän eli ovat lähtökohtaisesti huonosti eristettyjä. Kannattaa hankkia tai tehdä kylmäboksi hyvällä eristyksellä.

lihamylly1 kirjoitti:

Moikka
Kaappimme on Waeco CR 50 (vanha malli).Kulutuksella 1,4 A se riittää vain 1 vrk ja 8 tuntia jos 90 Ah kuormitetaan 45 Ah saakka.Mutta mitä sen jälkeen ?Aurinkopaneelit, moottori käyntiin, lisäeristyksiä kaappiin, lisää akkukapasiteettiä ?

Lue lisää

Voipi pohtia, josko parantaisi tuuletusta kompuran vieressä. Jos sieltä ei kompuran luovuttama lämpö poistu, heikkenee hyötysuhde.

Bossu
Tätä olen juuri tekemässä.Viime viikolla tuli Kiinasta paketti joka sisälsi tuulettimen, lauhduttimen, 4 m silikoniletkua ja uppopumpun.Tästä olisi tarkoitus rakentaa juuri sitä mitä ehdotat.Siis uppopumppu syöttää kylmää vettä lauhduttimeenja puhallin puhaltaa sen jääkaappilauduttimen läpi komoressorille jäähdyttäen tätä.Saa nähdä onko tästä mitään hyötyä ?

Joakim1 kirjoitti:

Noi kaappimallit vaan yleensä vie paljon enemmän eli ovat lähtökohtaisesti huonosti eristettyjä. Kannattaa hankkia tai tehdä kylmäboksi hyvällä eristyksellä.

Olen samaa mieltä, tavanomaiset jääkaapit eivät ole hyviä silloin kuin sähkö on kortilla.Boxi on luultavasti paljon parempi.

lihamylly1 kirjoitti:

Olen samaa mieltä, tavanomaiset jääkaapit eivät ole hyviä silloin kuin sähkö on kortilla.Boxi on luultavasti paljon parempi.

Tavanomaisen jääkaapin ovi aukeaa sivulle, joten jokaisella ovenavauksella kaapista karkaa paljon kylmää joka kuluttaa sähköä. Tarkoitatko boxilla kannettavaa laukkua vai päältä ladattavaa jääkaappia?

Tarkoitan päältä ladattavaa jääkaappia.Mieti, jos jääkaappia voidaan käyttä vain 32 tuntia (lataamatta), eihän semmoisella tee mitään.Sen takia lisäeristin jääkaapin ja hankittuna on lithium akkuja jotka on tarkoitus käyttää "backuppina". En puolusta kaasukaappeja mutta meidän sähköongelmat alkoivat silloin kun kaasukaappi (yli 20 vuoden käytön jälkeen) vaihtui sähkökaappiin.Sähköjääkaappi on veneen suurin sähkönkuluttaja.
Jos haluaa antaa vihjeen mitä jääkaappityyppiä suosia niin se on arkkumallinen sähkökäyttöinen tai kaasukäyttöinen jääkaappi.

lihamylly1 kirjoitti:

Tarkoitan päältä ladattavaa jääkaappia.Mieti, jos jääkaappia voidaan käyttä vain 32 tuntia (lataamatta), eihän semmoisella tee mitään.Sen takia lisäeristin jääkaapin ja hankittuna on lithium akkuja jotka on tarkoitus käyttää "backuppina". En puolusta kaasukaappeja mutta meidän sähköongelmat alkoivat silloin kun kaasukaappi (yli 20 vuoden käytön jälkeen) vaihtui sähkökaappiin.Sähköjääkaappi on veneen suurin sähkönkuluttaja.
Jos haluaa antaa vihjeen mitä jääkaappityyppiä suosia niin se on arkkumallinen sähkökäyttöinen tai kaasukäyttöinen jääkaappi.

Lue lisää

Oven/luukun avaus ei ole mitenkään oleellinen asia venekoon kaapeissa. Sen sijaan jatkuva ilmatiiveys ja varsinkin eristys on.

Lasketaan vaikkapa tapaus, jossa kaappia availlaan niin, että koko 50 l ilmatilavuus vaihtuu 20 astetta lämpimämpään sisätilan ilmaan kerran tunnissa.

50 l ilmaa painaa n. 0,065 kg ja ilman ominaislämpökapasiteetti on n. 1000 J/kg/C. Eli 20 asteen jäähdytys vastaa 1300 J energiamäärää eli 12 V järjestelmässä 0,03 Ah, joka pitää vielä jakaa lämpöpumpun COP:llä, joka on tyypillisesti 2-3 eli n. 0,01 Ah

Verrataan tuota siihen, että kaappiin laitetaan kerran tunnissa 0,5 l lämmin limupullo. Se painaa 0,5 kg ja ominaislämpökapasiteetti on 4190 J/kg/C eli 20 asteen jäähdytys vastaa 41,9 kJ energiamäärää eli 12 V järjestelmässä 1 Ah eli COP:llä jaettuna 0,4 Ah.

Kun nyt vauhtiin päästiin lasketaan vielä eristyskin. 50 l kuution särmä on 0,37 m ja pinta-ala 0,37^2*6 eli 0,8 m2. Koska kaapit eivät ole kuutiota, käytetään pinta-alana 1 m2.

Jos kaappi on eristetty 2 cm styroksilla, jonka lämmönjohtavuus on n. 0,04 W/m/C on seinämän lämmönsiirto 2 W/C/m2 eli 1 m2 seinälle ja 20 C lämpötilaerolle 40 W eli 12 V järjestelmästä COP huomioiden jatkuva kulutus on luokkaa 1,4 A.

Jos sama eristys on 4 cm paksu tai eristeenä käytetään parasta mahdollista n. 0,02 W/m/C ainetta, tippuu kulutus puoleen eli 0,7 A paikkeille.

Tuo eristysero vastaa sitä, että joka vuorokausi ladattaisiin 20 l lämpimiä nesteitä jääkaappiin.

Toisin sanoen tuollainen 1,4 A keskikulutus johtuu huonosta eristyksestä, ei kaapin käytöstä.

Jotta päästään sinne 0,35 A tasolle, pitää olla jo 5 cm laadukasta n. 0,02 W/m/C eristettä (tai 2 cm tyhjiöeristettä), jolloin lämpöhukka on enää 8 W.

Jääkaappimallit on optimoitu enemmän tilankäytön, käytettävyyden ja ulkonäön mukaan, kun taas boksimalleissa optimointi on enemmän kulutuksen minimointia.

Entäs laukkumallit sitten, onko niissä tarpeeksi eristystä vai kuluttavatko ne liikaa sähköä?

Joakim1 kirjoitti:

Oven/luukun avaus ei ole mitenkään oleellinen asia venekoon kaapeissa. Sen sijaan jatkuva ilmatiiveys ja varsinkin eristys on.

Lasketaan vaikkapa tapaus, jossa kaappia availlaan niin, että koko 50 l ilmatilavuus vaihtuu 20 astetta lämpimämpään sisätilan ilmaan kerran tunnissa.

50 l ilmaa painaa n. 0,065 kg ja ilman ominaislämpökapasiteetti on n. 1000 J/kg/C. Eli 20 asteen jäähdytys vastaa 1300 J energiamäärää eli 12 V järjestelmässä 0,03 Ah, joka pitää vielä jakaa lämpöpumpun COP:llä, joka on tyypillisesti 2-3 eli n. 0,01 Ah

Verrataan tuota siihen, että kaappiin laitetaan kerran tunnissa 0,5 l lämmin limupullo. Se painaa 0,5 kg ja ominaislämpökapasiteetti on 4190 J/kg/C eli 20 asteen jäähdytys vastaa 41,9 kJ energiamäärää eli 12 V järjestelmässä 1 Ah eli COP:llä jaettuna 0,4 Ah.

Kun nyt vauhtiin päästiin lasketaan vielä eristyskin. 50 l kuution särmä on 0,37 m ja pinta-ala 0,37^2*6 eli 0,8 m2. Koska kaapit eivät ole kuutiota, käytetään pinta-alana 1 m2.

Jos kaappi on eristetty 2 cm styroksilla, jonka lämmönjohtavuus on n. 0,04 W/m/C on seinämän lämmönsiirto 2 W/C/m2 eli 1 m2 seinälle ja 20 C lämpötilaerolle 40 W eli 12 V järjestelmästä COP huomioiden jatkuva kulutus on luokkaa 1,4 A.

Jos sama eristys on 4 cm paksu tai eristeenä käytetään parasta mahdollista n. 0,02 W/m/C ainetta, tippuu kulutus puoleen eli 0,7 A paikkeille.

Tuo eristysero vastaa sitä, että joka vuorokausi ladattaisiin 20 l lämpimiä nesteitä jääkaappiin.

Toisin sanoen tuollainen 1,4 A keskikulutus johtuu huonosta eristyksestä, ei kaapin käytöstä.

Jotta päästään sinne 0,35 A tasolle, pitää olla jo 5 cm laadukasta n. 0,02 W/m/C eristettä (tai 2 cm tyhjiöeristettä), jolloin lämpöhukka on enää 8 W.

Jääkaappimallit on optimoitu enemmän tilankäytön, käytettävyyden ja ulkonäön mukaan, kun taas boksimalleissa optimointi on enemmän kulutuksen minimointia.

Lue lisää

Joakim jatkaa DI:n tarkkuudella numeroiden pöyritystä.Tämä on todella mielenkiintoinen kirjoitus.Ensiksi hän murtaa myytin siitä että jääkaapin oven avaaminen vaikuttaisi ratkaisevasti jääkaapin sähkönkulutukseen.Toiseksi hän tuo esille eristyksen tärkeyden.Tämä on mielenkiintoista minulle siksi että eristin jääkaappimme viime syksynä.Hän teki laskelmat veilä 50 l kaapille siis juuri samankokiselle kaapille mikä meillä on.Vaikka minulla ei viime syksynä ollut hyviä mittavehkeitä mitata sähkönkulutus niin nyt on ja teen sen kunhan ilmat lämpenevät ja saadaan "worst case" olosuhteita.Sen voi jo nyt sanoa että jotakin dramaattista on tapahtunut koska tätä kirjoittaessa akku on lähes täysi.Muutta mikä on COP luku, hyötysuhde ei kai ? Kiitos Joakim tästä jutusta !

Nyt mentiin reilusti ohi aiheen, toivottavasti jutun aloittaja ei pahoita mieltään.Tämä on vain niin mielenkiintoista.

lihamylly1 kirjoitti:

Joakim jatkaa DI:n tarkkuudella numeroiden pöyritystä.Tämä on todella mielenkiintoinen kirjoitus.Ensiksi hän murtaa myytin siitä että jääkaapin oven avaaminen vaikuttaisi ratkaisevasti jääkaapin sähkönkulutukseen.Toiseksi hän tuo esille eristyksen tärkeyden.Tämä on mielenkiintoista minulle siksi että eristin jääkaappimme viime syksynä.Hän teki laskelmat veilä 50 l kaapille siis juuri samankokiselle kaapille mikä meillä on.Vaikka minulla ei viime syksynä ollut hyviä mittavehkeitä mitata sähkönkulutus niin nyt on ja teen sen kunhan ilmat lämpenevät ja saadaan "worst case" olosuhteita.Sen voi jo nyt sanoa että jotakin dramaattista on tapahtunut koska tätä kirjoittaessa akku on lähes täysi.Muutta mikä on COP luku, hyötysuhde ei kai ? Kiitos Joakim tästä jutusta !

Lue lisää

COP on lämpöpumpun tehokkuutta kuvaava luku. Jos COP on 3, lämpöpumppu siirtää lämpöä 3-kertaisesti ottamansa sähkötehon eli 3 W jäähdytys vie vain 1 W sähköä.

Tässä on veneissä erittäin yleisen BD35F:n speksejä: http://files.danfoss.com/technicalinfo/dila/06/bd35f-hd_101z0206_r134a_12-24vdc_07-2013_dehced100f402.pdf

COP heikkenee hyvin nopeasti lämpötilaeron kasvaessa eli kompuran lämmönvaihtimen pitää saada mahdollisimman viileää ilmaa. Lämpöpumppu tuottaa lämpöä (1 COP)*sähköteho, joka pitää saada pois lämmönvaihtimen luota ja tietysti myös boksin eristyksen lähettyviltä. Siksi olisi parasta, että kompura olisi täysin eri tilassa kuin boksi.

Kaapin koko ei hirveästi vaikuta kulutukseen. Tilavuuden tuplaaminen kasvattaa pinta-alaa ja siten lämpöhukkaa n. 60%. Vastaavasti tilavuuden puolittaminen vähentää kulutusta n. 40%. Siis 50 l kaapin viedessä 1 A keskimäärin veisi vastaavasti eristetty 100 l kaappi 1,6 A ja 25 l kaappi 0,6 A.

Minun nykyisen ja edellisen veneen boksit taisivat olla kutakuinkin samalla lailla eristettyjä. Edellinen oli hiukan alle 25 l ja nykyinen lähes 100 l. Edellinen vei tosiaan suuruusluokkaa 0,5 A ja nykyinen suuruusluokkaa 1 A. Tilaavuuseron perusteella eroa pitäisi olla n. 2,5-kertaisesti.

Laukkumallisille kannettaville jääkaapeille ilmoitetaan pieniä kulutuksia, ja niissähän on kompurakin laukussa, onko eristeet niin hyvät?

Kiitos Joakim tiedoista.