Olen tehnyt tämän päätöksen jo 2012. Lähde.
Kituuttanut tahtoani vastustaen itseni henkiseen tuhoon. Tarvitsen etäisyyttä ja uutta elämää, jossa voin olla oma itseni. Se pitää minut järjissäni. Elän narsistin kanssa, jonka rinnalla olen sairastunut. En ole kuunnellut ihmisiä, jotka ovat nähneet muutoksen. Asioita, joilla elämäni on surkastunut. Mutta minä lähden. Pidän vähäisillä voimillani kii siitä mitä haluan: oman elämäni takaisin. Ilon, kevyen sydämen ja haaveiden toteutumisen.
Raha-asiani saan kuntoon, kun elämäni ei ole tässä voimia vievässä henkisessä väkivallassa.
5 vuotta olen yrittänyt lähteä samoin kuin uhrit fyysisen väkivallan kierteestä. Tässä väkivalta on hiipivä käärme, mieltä rikkova saasta, sielua potkiva ja ivallisesti naurava pahuus. Piilossa esiripun takana, jonka auetessa olen aina loihtinut hymyn, koska seuramiestä ei voi nolata ihailijoidensa edessä. Olenko ollut heikko vai vahva rakentaessani valheen kulissin uhraten oman itseni, oman persoonani?
Pelko on tehnyt minusta seurassa hiljaisen, kysymyksiin en vastaa, koska kaikki olisi väärää ja virheellistä.
Tiedän, että en ole osannut ottaa vastaan aitoa rakkautta, koska haavat ja syyt siihen on syvällä. Olen kävellyt sen ohi ja antanut yhä edelleen raahata itseäni pitkin soratietä iho verillä.
Tämän täytyy loppua. Joskus tuntuu, että lapsieni elämässä olisi käynyt paremmin alkoholisti-isän kanssa, kaikesta huolimatta kuin ihmisen kanssa, joka on repinyt meitä rikki henkisellä pahuudellaan.
Kituuttanut tahtoani vastustaen itseni henkiseen tuhoon. Tarvitsen etäisyyttä ja uutta elämää, jossa voin olla oma itseni. Se pitää minut järjissäni. Elän narsistin kanssa, jonka rinnalla olen sairastunut. En ole kuunnellut ihmisiä, jotka ovat nähneet muutoksen. Asioita, joilla elämäni on surkastunut. Mutta minä lähden. Pidän vähäisillä voimillani kii siitä mitä haluan: oman elämäni takaisin. Ilon, kevyen sydämen ja haaveiden toteutumisen.
Raha-asiani saan kuntoon, kun elämäni ei ole tässä voimia vievässä henkisessä väkivallassa.
5 vuotta olen yrittänyt lähteä samoin kuin uhrit fyysisen väkivallan kierteestä. Tässä väkivalta on hiipivä käärme, mieltä rikkova saasta, sielua potkiva ja ivallisesti naurava pahuus. Piilossa esiripun takana, jonka auetessa olen aina loihtinut hymyn, koska seuramiestä ei voi nolata ihailijoidensa edessä. Olenko ollut heikko vai vahva rakentaessani valheen kulissin uhraten oman itseni, oman persoonani?
Pelko on tehnyt minusta seurassa hiljaisen, kysymyksiin en vastaa, koska kaikki olisi väärää ja virheellistä.
Tiedän, että en ole osannut ottaa vastaan aitoa rakkautta, koska haavat ja syyt siihen on syvällä. Olen kävellyt sen ohi ja antanut yhä edelleen raahata itseäni pitkin soratietä iho verillä.
Tämän täytyy loppua. Joskus tuntuu, että lapsieni elämässä olisi käynyt paremmin alkoholisti-isän kanssa, kaikesta huolimatta kuin ihmisen kanssa, joka on repinyt meitä rikki henkisellä pahuudellaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.