Vuosia sitten kutsuit
minua
avoimena raikkaana.
Tulin kun pyysit
iloiten.
Mitä kavahditkaan
ja hiljaa vaieten
hivuttamalla
työsit minut
odottamaan
jotain,
mitä
pikkueteiseen.
Ruokaa sain
vaan en rakkautta
aavistuksia siitä jäljellä
rakkautta muistaen
en ymmärtänyt
miksi voin pahoin
pimeässä en nähnyt
missä olin.
minua
avoimena raikkaana.
Tulin kun pyysit
iloiten.
Mitä kavahditkaan
ja hiljaa vaieten
hivuttamalla
työsit minut
odottamaan
jotain,
mitä
pikkueteiseen.
Ruokaa sain
vaan en rakkautta
aavistuksia siitä jäljellä
rakkautta muistaen
en ymmärtänyt
miksi voin pahoin
pimeässä en nähnyt
missä olin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jo yhden kehujutun laittanut ainakin koneen mukaan,mutta koska ilmestyy en tiedä,joten vielä:
luen runosi aina kun merkkisi näkyy!
miksi, miksi?!
miksi ihmeessä
sinne pieneen eteiseen
suostuin jäämään?
niin tyhmä olin,
olisinhan voinut
ulko-oven avata
ja karata
juosta maailmaan
etsimään rakkautta
jota sinulta ei
minulle riittänyt
ruokaa vain
muruja
että juuri ja juuri
hengissä pysyin
toinen merkki jota aina etsin.
Hieno!!
Löysin yhden pilkun,VAU!
tekisin nyt toisin
jos vain voisin
vaan oikein se meni kuitenkin
Siellä pimeässä
paastoten
Syttyi valo
sydämen
Se kaiken
paljasti
lopulta
kun vain
sitä jaksoin
varrota
Joskus tuntuu
heikko on liekki
vielä sen
vaan koetan
sen avulla löytää
huomisen
Luottamus
valoon
on minulla suuri
kenties sieltä
löytyy se kaiken
alku ja juuri.
että se oli vahinko...;) ! Kiitos, taas.
Voi kuinka tekisin nyt toisin jos vain voisin
vaan oikein se meni kuitenkin. Siellä pimeässä paastoten syttyi valo sydämen. Se kaiken
paljasti lopulta kun vain sitä jaksoin varrota.
Joskus tuntuu heikko on liekki vielä sen vaan koetan sen avulla löytää huomisen.Luottamus
valoon on minulla suuri kenties sieltä
löytyy se kaiken alku ja juuri.
Tästä ei saa mitään.Käänteinen sanajärjestys ei istu, eikä loppusoinnut käy yhteen.