Onko täällä ketään, joka itse tai jonka läheinen, olisi saanut terapiasta toimivaa apua OCD:hen?
Omalla lapsella on käsienpesu- ja lianvälttely-pakko. Jotenkin hän kokee, että likaa kätensä vessakäynneillä, kuten hänen mielestään myös perheenjäsenet, ja että kaikki sitten levittävät likaa käsiensä kautta joka paikkaan. Eli pystyisikö tuota ajatuskuviota jotenkin muuttamaan? Jollakin keinolla saamaan hänet ymmärtämään, että se likaantuminen ei ole todellista, ei ainakaan niin suuressa mittakaavassa, kuin miksi se näyttää hänelle muodostuneen.
Omalla lapsella on käsienpesu- ja lianvälttely-pakko. Jotenkin hän kokee, että likaa kätensä vessakäynneillä, kuten hänen mielestään myös perheenjäsenet, ja että kaikki sitten levittävät likaa käsiensä kautta joka paikkaan. Eli pystyisikö tuota ajatuskuviota jotenkin muuttamaan? Jollakin keinolla saamaan hänet ymmärtämään, että se likaantuminen ei ole todellista, ei ainakaan niin suuressa mittakaavassa, kuin miksi se näyttää hänelle muodostuneen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä pätevä terapeutti osaa auttaa mutta sellaisen löytäminen ei ole välttämättä ihan helppoa ja parhaimmat terapeutit tahtovat olla tosi varattuja. Toki tuo käsienpesupakko on varmaan sieltä helpoimmasta päästä hoitaa kuitenkin.
Tähän kohtaan todettava että kannattaa tarkastella kokonaisuutta koska ocd:hen kytkeytyy usein myös muutakin, kuten muita häiriöitä, lapsuuden traumoja, jne. Toki perinnöllisyystekijät myös joku osuus., mutta pointtina että niihin syihin paneutumista. Kuitenkin erittäin moneen häiriöön/ongelmaan on jonkinlainen syy. Tsemppiä joka tapauksessa!
Kiitos vastauksista! Ollaan käyty perheneuvolassa perheenä ja erikseen, poika on jutellut psykologin kanssa useammankin kerran. Meille ei ainakaan ole muodostunut kuvaa siitä, mikä taustalla voisi loppujen lopuksi olla. Muita häiriöitä hänellä ei ole havaittu.
Tuota trauma-hommaa mietin, että mikä kenties lasketaan traumaksi? Perhe-, ystävä- ja lähipiirissä ei ole sattunut mitään vakavia onnettomuuksia, sairauksia, tapahtumia, eroamisia, kiusaamisia, hyväksikäyttöjä tms. Jotain pientä täysin satunnaista kiusantekoa on joskus koulussa ollut, mutta ei mitään systemaattista eikä sellaista, että poika ei esim. haluaisi mennä kouluun.
Koulussa ja kaverien käydessä meillä, hän on kiinnittänyt huomiota siihen, etteivät kaikki pesekään käsiään vessassa käynnin jälkeen. Tavallaan hänen oma käsienpesunsa on yltynyt sen seurauksena. Ovenkahvat ja tavarat, joihin muut (kenties käsiään pesemättömät) ovat koskeneet, inhottavat häntä. Se vain on kumma, että kotona kaikki kyllä pesevät kätensä, mutta nykyään hän silti kokee, että mekin "levitämme likaa".
En tiedä sitten, pitäisikö hankkiutua psykoterapeutille. Luulin että perheneuvolan kautta kaikki etenee, mutta ilmeisesti se onkin taas perheen tehtävä.
OCD:n taustalla on aina ahdistus. Lapsuuden "penkominen" on sinänsä ocd:n kohdalla ihan turhaa, se ei ratkaise mitään vaikka pengottaisiin vuosikausia. Pätevät ocd-terapeutit kyllä tietävät miten ongelmaan pureudutaan. Olennaista on sietää ahdistusta ilman että lähtee mihinkään pakkotoimintoihin. Pitää totuttaa aivot ahdistukseen.
Mutta ahdistus ei synny tyhjästä. Ocd-potilaatha on suurelta osin tollasii introverttejä ja sinänsä fiksuja ihmisiä. SIks' monen ihmisen vaikea tajuta pakkotoimintojen-ja ajatuksen pakonomaisuutta.
Juuri googlettelin aiheesta koska tunnistan itselläni ocd -oireita. Varsinkin väsyneenä ja stressaantuneena. Löysin artikkelin jonka mukaan kognitiivinen terapia tehoaisi hyvin. Hienoa että tunnistatte häiriön ja haluatte lähteä hakemaan siihen lapsellenne apua.