Ei ole Linux vieläkään mikään aloittelija käyttöjärjestelmä. Pidän itseäni it-ammattilaisena ja ohjelmoin sujuvasti Windows-ympäristössä. Linuxia olen testaillut jo muutaman kerran aikaisemminkin, mutta näistä yrityksistä on jo aikaa ja olen autuaasti unohtanut suurimman osan. Työni puolesta katson kuitenkin järkeväksi tutustua myös linukkaan, koska nykypäivän tietotekniikassa pyöritään sujuvasti yhdessaä jos toisessakin käyttöjärjestelmässä.
Niinpä ajattelin asentaa eläkkeelle siirtyneeseen kotikoneeseen xp:n rinnalle linuxin. Tässä kokemuksiani:
LBA:
Hain ensin sot.fi:stä heidän LBA-linuxin ja polttelin windowsissa romput. Asennus meni kivuttomasti, nettiyhteyskin toimi, mutta näytön resoluutio on itsepintaisesti 480 * 600 tai jotakin. Nou hätä ajattelin ja löysinkin lopulta asetus-työkalun jolla resoluutio vaihdetaan. Kävin lisäämässä sekä näytön että näytönohjaimen tiedot (jotka sivumennen sanoen kävin lunttaamassa Windowsista...) ja korjasin resoluution. Kuittasin OK ja poistuin asetustyökalusta. Mitään ei tapahunut. Boottasin linuxin tuumiessani, että se ei ehkä osaa ottaa näinkin vaativia muutoksia lennosta. Ei auttanut ja kun kävin katsomassa korjaamani xfree (=näytön) asetukset, niin ne eivät olleet tallettuneet. Toistin asetusten teon muutamaan kertaan, mutta kun se ei toimi niin ei toimi. Päätin vaihtaa toimivaan linux-distroon.
SOT
Nyt asensin sot.fi:n SOT-linuxin, jonka olin jo ladannut ja polttanut rompulle joskus viime keväänä. Asennus meni Ok, näytön resoluutio OK, mutta nettiyhteys ei toiminut. Noh, ehkä palomuurin takana oleva adsl oli liian vaativa asennusohjelman hoidettavaksi, ajettelin että yritän itse korjata asetukset. Mutta sitten huomasin, että asennus ei ollut lisännyt minkäänlaista bootmanageria enkä enää pystynyt boottaamaan samalla pc:llä olevaa windowsia. Ajoin FDISK /MBR:n ja päätin jatkaa toimivan linux-distron metsästystä.
Mandrake 10.2
Mandrake väitti olevansa helppokäyttöinen linux ja niinpä päätin kokeilla seuraavaksi sitä. Latailin ja polttelin windowsissa uusimman, käsittääkseni vielä betana olevan, version 10.2. Asennus meni ok, ja asennus kyseli yksinkertaisi kysymyksiä joilla pystyi ohittamaan aikaisemmat karikot, kuten verkkoasetukset, bootmanagerin vaihtoehdot ja näytön resoluution sekä tunnisti ihan itse näytönohjaimen, tosin sen käyttämän muistin määrä piti korjata käsin. Erinomainen asia oli se, että apachet yms kehitystyökalut pystyi valitsemaan asennettavaksi saman tien. Tätä vaihtoehtoa eivät muut tarjonneet.
Tätä kirjoittaessani lyhyet kokemukseni mandrakesta ovat vielä positiiviset. Ainut ongelma, tähän mennessä, on se että root-tunnuksella ei pysty kirjautumaan sisälle, ainoastaan luomallani standard-user tunnuksella. Löysin jostakin dokumentista viitteitä siihen miten asia ehkä olisi korjatatvissa, mutta en ole vielä ehtinyt paneutua asiaan. Koska tarkoituksenani on opiskella ja tutkia linux-ohjelmankehitystä ja ajaa webbisovelluksia ristiin eri järjestelmien välillä, niin tarvitsen ehdottomasti root-oikeuksia.
Muuten mandrake toimii siis ok, eli netti toimii, resoluutio ok, bootmanager antaa valita joko xp- tai manradke-käynnistyksen, jne. Eli jo kolmas linux asentui edes välttävästi, onneksi ovat ilmaisia.
Niinpä ajattelin asentaa eläkkeelle siirtyneeseen kotikoneeseen xp:n rinnalle linuxin. Tässä kokemuksiani:
LBA:
Hain ensin sot.fi:stä heidän LBA-linuxin ja polttelin windowsissa romput. Asennus meni kivuttomasti, nettiyhteyskin toimi, mutta näytön resoluutio on itsepintaisesti 480 * 600 tai jotakin. Nou hätä ajattelin ja löysinkin lopulta asetus-työkalun jolla resoluutio vaihdetaan. Kävin lisäämässä sekä näytön että näytönohjaimen tiedot (jotka sivumennen sanoen kävin lunttaamassa Windowsista...) ja korjasin resoluution. Kuittasin OK ja poistuin asetustyökalusta. Mitään ei tapahunut. Boottasin linuxin tuumiessani, että se ei ehkä osaa ottaa näinkin vaativia muutoksia lennosta. Ei auttanut ja kun kävin katsomassa korjaamani xfree (=näytön) asetukset, niin ne eivät olleet tallettuneet. Toistin asetusten teon muutamaan kertaan, mutta kun se ei toimi niin ei toimi. Päätin vaihtaa toimivaan linux-distroon.
SOT
Nyt asensin sot.fi:n SOT-linuxin, jonka olin jo ladannut ja polttanut rompulle joskus viime keväänä. Asennus meni Ok, näytön resoluutio OK, mutta nettiyhteys ei toiminut. Noh, ehkä palomuurin takana oleva adsl oli liian vaativa asennusohjelman hoidettavaksi, ajettelin että yritän itse korjata asetukset. Mutta sitten huomasin, että asennus ei ollut lisännyt minkäänlaista bootmanageria enkä enää pystynyt boottaamaan samalla pc:llä olevaa windowsia. Ajoin FDISK /MBR:n ja päätin jatkaa toimivan linux-distron metsästystä.
Mandrake 10.2
Mandrake väitti olevansa helppokäyttöinen linux ja niinpä päätin kokeilla seuraavaksi sitä. Latailin ja polttelin windowsissa uusimman, käsittääkseni vielä betana olevan, version 10.2. Asennus meni ok, ja asennus kyseli yksinkertaisi kysymyksiä joilla pystyi ohittamaan aikaisemmat karikot, kuten verkkoasetukset, bootmanagerin vaihtoehdot ja näytön resoluution sekä tunnisti ihan itse näytönohjaimen, tosin sen käyttämän muistin määrä piti korjata käsin. Erinomainen asia oli se, että apachet yms kehitystyökalut pystyi valitsemaan asennettavaksi saman tien. Tätä vaihtoehtoa eivät muut tarjonneet.
Tätä kirjoittaessani lyhyet kokemukseni mandrakesta ovat vielä positiiviset. Ainut ongelma, tähän mennessä, on se että root-tunnuksella ei pysty kirjautumaan sisälle, ainoastaan luomallani standard-user tunnuksella. Löysin jostakin dokumentista viitteitä siihen miten asia ehkä olisi korjatatvissa, mutta en ole vielä ehtinyt paneutua asiaan. Koska tarkoituksenani on opiskella ja tutkia linux-ohjelmankehitystä ja ajaa webbisovelluksia ristiin eri järjestelmien välillä, niin tarvitsen ehdottomasti root-oikeuksia.
Muuten mandrake toimii siis ok, eli netti toimii, resoluutio ok, bootmanager antaa valita joko xp- tai manradke-käynnistyksen, jne. Eli jo kolmas linux asentui edes välttävästi, onneksi ovat ilmaisia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä Linux on ihan helppo pystyttää, ja käyttää, kun hieman opettelee sitä käyttämään. Se ei ole Windows, jota on tahkottu jo reilun kymmenen vuotta.
Hyvään alkuun pääsee, kun tutustuu täälläkin jo lukemattomia kertoja mainostettuihin sivuihin aloittelijan asennuksesta ja pienistä vinkeistä Linux-käyttäjäksi:
http://tapsa.terae.net/linux/
Itse ainakin pidän proMepistä yhtenä helpoimmista linux distroista mitä tällähetkellä on ja vakaa, aluksi se lataa itsensä live cd:nä eli ei asenna mitään kovolle mut työpöydällä tulee kuvake mistä voi asentaa kovalevylle ja se on helppo käyttöinen asennus ja debianissa on helpoin päivitys ja ohjelmien asennus mitä tiedän, RPM helvettiä ei enää jaksa, siinä joutuu asentamaan ohjelmaa toisen perään et 1 ohjelma pelaa.
Mepiksestä löytyy lisäksi uusin kerneli ja laitetunnistus on todella hyvä. Lisäksi kevyt eli pelaa myös hieman vanhemmissa koneissa.
"RPM helvettiä ei enää jaksa, siinä joutuu asentamaan ohjelmaa toisen perään et 1 ohjelma pelaa. "
RPM (RedHat Packages Manager) vastaa debianin deb-paketteja. Debianissa asennukseeen käytetään apt-get:iä, joka huolehtii riippuvuuksista.
RPM-pohjaisissa jakeluissa on nykyisin omansa kuten yum. Myös apt-get on niihin asennettavissa. Joten myös rpm-paketit riippuvuuksineen on helppo asentaa niitä käyttävissä jakeluissa.
(Mandrakessa noiden lisäksi on omansa eli urpmi)
Debian on erinomainen jakelu, mutta nämä RedHat/Fedorat, Mandraket ja vaikkapa SuSE ovat panostaneet helppokäyttöisiin, usein graafisiin konfigurointityökaluihin.
No hyvä jos tykkäät RPM, YUM, URPMi mitä niitä nyt vielä olikaan, sekavalta se silti kuulostaa kun vertaa Debian pohjaisten linuxien säätöön joka on paljon yksinkertaisempaa kaikintavoin mut se on vaan mun mielipide ettei tarvi vetää herneitä nenukkaan.
Ja Debian pohjaiset uudenajan distrot leviää nopeasti, myös UBUNTU on hyvä vaihtoehto vaikkakin suosii enemmän gnomea mut jos tykkää gnomesta enemmän niin kannattaa kokeilla.
LBA ja SOT jotka eivät tätä minunkaan 5v vanhaa Intel-konetta tunnistaneet kunnolla , Mandraket 9.1 versiosta lähtien ovat asentuneet täysin ongelmitta , joten luulempa pysyväni Mandraken käyttäjänä vielä pitkään , vaikka nykyisen 10.1 pro version "hyvään" käyttökuntoon saaminen olikin pienten tuskien taival tällaiselle aloittelijalle . Nyt on kiva käyttää linuxia kun kaikki säädöt on tehty , ei tarvitse painia virus , kaatuilu eikä muidenkaan windows ongelmien kanssa , eikä yhteenkään ohjelmaan tai oheislaitteeseen ole tarvinnut asentaa mitään ajureita erikseen , kaikki toimii automaattisesti.
niin saat mahdollisuuden kirjautua myös roottina.
tai jos ei ole automaattikirjautumista, niin sisään kirjautumisten säädöistä (tarkkaa paikkaa en muista) voi lisätä/sallia myös root- käyttäjätunnuksen näkyminen sisäänkirjautumisen yhteydessä käyttäjäkuvakkeena. yleisin tapa on kyllä kuitenkin käyttäjätunnuksen ja salasanan kirjoittaminen, joten ei sen käyttäjäkuvakkeen näkyminen pakollista ole.
tosin, koska rootin salasana on syötettävä aivan alussa (root on aina olemassa) ja rootin oikeudet saat käyttöösi terminaaliin su käskyllä (super user), miksi kirjautua roottina. jos roottina ei ole pakko, niin tuo su käskyn käyttö auttaa.
yksi paikka on vielä, jos mikään ei tunnu auttavan on, (tosin harvinaisempaa), että root tunnus on poistettu sallittujen listalta ssh säädöissä.
/etc/ssh/sshd_config tiedostossa,
"PermitRootLogin" kytkimen takana. Vaihtoehdot on "Yes" tai "No". Ja "Yes" asennossa sallitaan root kirjautuminen. Monet muuttaa tuohon itse tietoturvasyystä "No" ja käyttää linukkaa SuperUserina mikäli tarvitsee.
Pääsiskö näillä tuosta root ongelmasta :)
Joo, löysin jo. Mandrake asettaa KDE:hen oletukseksi rootille täpän 'hidden', eikä sillä sisäänkirjautuminen onnistu.
Täpän saa pois kohdasta System/Configuration/KDE/System/Login Manager (jos se nyt jotakuta kiinnostaa). Tätä viestiä kirjoittelenkin nyt onnellisena root-käyttäjänä suoraan linukasta Konquerorilla.
Periaatteessahan linuxia voisi yrittää käyttää normaali käyttäjänä, mutta olen sitä mieltä että vaikeusastetta ei kannata turhaan lisätä kun alan koodata, asennella ja testailla omia sovellsviritelmiäni. Puuttuvat oikeudet on se ensimmäinen asia johon webbisovellukset tyssäävät.
Tuota noin.
Olet IT ammattilainen?
Mutta tiedätkö Windows systeemin yksityiskohdat
niin hyvin, että osaat konfiguroida järjestelmän
tarvittaessa käsin, vaikka regeditillä tms? =)
Epäilen.
Tämä onkin Windowsin ongelma.
Ja se syy miksi Minä siirrtyin Linuxiin. En
Windowsin kanssa kokenut saavani mitään aikaan.
Se toimi aina sen tietyn ajan, sitten
sen asentelin uusiksi, mutta KOSKAAN en
tiennyt, että mitä se TARKALLEEN OTTAEN
teki. Ja mielestäni IT-ammattilaisen määrittelee
SE, että hän tietää mitä se kone tekee
milloinkin. Windows EI ole kovin
ammattilaismainen järjestelmä ;(
Linuxin rajapinta on avoin, ja sen dokumentaatio
on LAAJA.
ELI:
Jos tulee Ongelma eteen, niin sen sijaan että
valitat distrojen heikkouksista, myönnät
tappiosi, niin KYSY muilta Linux käyttäjiltä
miten saat ongelmasi ratkaistua!
Tässä onkin Windows-Linux kulttuurien suurin
ero:
- Windowsissa odotetaan käyttöjärjestelmän
hoitavan käyttäjän puolesta melkein kaiken.
- HYVÄ Linux järjestelmä ei tee käyttäjän
puolesta mitään, ellei käyttäjä ITSE tahdo
jotain ja TIEDÄ miten se tehdään.
Ja tuo root -tunnus Mandrakessa ...
et varmasti tarvi sitä kovin usein, koska
Mandrake on niin onneton lelu ;)
Se käyttääkin sisäisesti järjestelmäskripteissään
sudoa hoitaakseen roottina säätämisen.
Voisitko kertoa tuosta ongelmastasi enemmän?
Että mitä tapahtuu, kun kirjoitat
su root
autan mielelläni!
PS. Joo osan minäkin koodata Win32:sta
C:llä. Mutta sitäkin voi välttää käyttämällä
GTK kirjastoa, jolloin samat softat voi kääntää
sekä Linuxissa että Windowsissa ;)
PSS. Windows sopii parhaiten pelaamiseen ja
Windows ohjelmien koodaamiseen. Tosi Äiät tekee
muut hommansa Linuxilla ;)
Taitaa lipsahtaa jo sota-osaston tavaraksi?
Lähinnä ajoin takaa sitä että minusta linux ei ole vieläkään kypsä Pirjo Peruskäyttäjän järjestelmäksi, vaikka jotkut kaupungit sellaista yrittävätkin. Lisäksi kerroin omasta mielestäni aika humoristiset kokemukseni siitä miten jopa kokenut käyttäjä saa hakata päätä seinään ennen kuin saa homman toimimaan.
Kuten varmasti ymmärsitkin kyse oli graafisesta xfree (vai mikä sen nyt oli) ympäristöstä ja nimenomaan KDE:stä. Varmastikin komentotasolla sisäänkirjautuminen roottina onnistuu, samoin kuin tuo "su root", kunhan ensin löydän paikan johon tuon komennon voi kirjoittaa.
Yhtä kaikki. Mandrake toimii ja on kokeilemistani ylivoimaisesti helpoin ja kuten jo sanoin asensi saaman tien suuren joukon haluamiani työkaluja joita muuten olisin saanut etsiä kissojen ja koirien kanssa. Mandrake on muuten sujuvasti kaksikielinen, esim. taskbarissa tulee tooltip "Verkko on käytössä liitännässä eth1", mutta muuten kaikki näyttäisi olean englanniksi. No tämähän onkin beeta.
Ei tässä siis ole sen kummemmin tarkoitus kiukutella tai sotia, minullahan on nyt se mitä etsin. Tästä on hyvä jatkaa.
En tunne windowsin kaikkien registeri-asetusten tarkoitusta, toisaalta sitä ei ole edes tarkoitus käpistellä käsin vaan kaiken mahdollisen pystyy saavuttamaan muutenkin.
Sen verran voisi nyt oikaista, että eipä se windowskaan ole mikään "Pirjo Peruskäyttäjän" järjestelmä, vaan vaatii melko paljon opettelua ja säätämistä, ennen kuin turvallinen ja jouheva toiminta on varmistettu. Katso vaikka tuota "apua aloittelijoille" -palstaa, niin ymmärrät asian.
"Pirjo Peruskäyttäjää" parhaiten tukeva käyttöjärjestelmä lienee tällä hetkellä Mac.
(Itse käytän sujuvasti linuxia ja windowsia.)
olen kokeillu puolta tusinaa distroa kolmen vuoden aikana ja vasta viime viikolla törmäsin ensimmäiseen joka sai asetettua resoluution ekalla yrittämällä kohdilleen. Vectorlinux. :)
vaikka mandraket ,ubuntut ,sotit ja redhatit kyselee asennuksen tiimellyksessä niin vectori oli eka jota ei tarvinnu säätää asennuksen jälkeen uudestaan :)
ubuntu on ollut vaikein reson säätämisessa.
Vielä kun sais eri distojen hyvät puolet yhteen pakettiin niin vot.