Skitsofrenia (vanh. jakomielitauti) on yleensä nuorella aikuisiällä alkava monimuotoinen psykoosisairaus. Se on psykoosisairauksista yleisin. Väestötasolla skitsofrenian esiintyvyys on maailmassa noin 0,4 %, mutta Suomessa ja useissa muissa länsimaissa noin 1 %. Suomessa on siten noin 50 000 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä eli skitsofreenikkoa.
Skitsofrenia voidaan diagnosoida ihmisille hyvinkin erilaisin oirein. Keskeisiä oireita ovat todellisuudentajun heikkeneminen eli psykoottisuus, joka johtuu aistiharhoista, harhaluuloista, ajattelutoimintojen häiriintyneisyydestä ja tunteiden latistumisesta. Psykiatri Yrjö Alasen määritelmän mukaan skitsofrenia on "tavallisesti nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä alkava mielisairaus, jolle on tunnusomaista persoonallisuuden toimintojen eheän kokonaisuuden osittainen hajautuminen, kehityksellinen taantuminen, ja taipumus vetäytyä pois suhteista toisiin ihmisiin, subjektiiviseen sisäiseen miellemaailmaan, jota aistinharhat tai harhaluulot enemmän tai vähemmän sävyttävät."[1]
Skitsofreniaan sairastuminen ei tarkoita, että henkilö olisi loppuikänsä psykoottisessa tilassa kuten sairauden puhkeamishetkellä, sillä skitsofrenialla on useita sairaudenkulkuja. Joillain on vain yksi psykoosijakso, joka on johtanut sairauden diagnoosiin, joillain on oireettomien ja psykoottisten jaksojen vuorottelua ja osalla jatkuvaa psykoottisuutta. Skitsofrenia on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Avoimen dialogin hoitomalli on osoittautunut skitsofrenian tuloksekkaimmaksi hoitomuodoksi, vaikka senkään avulla ei kaikkia potilaita saada oireettomiksi.
Skitsofrenia on perinnöllinen sairaus, mutta sen puhkeamiseen vaikuttaa ympäristö. Geeniperimä tai keskushermoston varhaiskehityksen häiriö luovat sairastumisalttiuden, ja sisäiset tai ulkoiset stressitekijät, kuten stressi, elämänkriisi, trauma tai päihteiden käyttö, laukaisevat sairastumisen. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että skitsofreniaan liittyy aivojen tulehdustila
Skitsofrenia voidaan diagnosoida ihmisille hyvinkin erilaisin oirein. Keskeisiä oireita ovat todellisuudentajun heikkeneminen eli psykoottisuus, joka johtuu aistiharhoista, harhaluuloista, ajattelutoimintojen häiriintyneisyydestä ja tunteiden latistumisesta. Psykiatri Yrjö Alasen määritelmän mukaan skitsofrenia on "tavallisesti nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä alkava mielisairaus, jolle on tunnusomaista persoonallisuuden toimintojen eheän kokonaisuuden osittainen hajautuminen, kehityksellinen taantuminen, ja taipumus vetäytyä pois suhteista toisiin ihmisiin, subjektiiviseen sisäiseen miellemaailmaan, jota aistinharhat tai harhaluulot enemmän tai vähemmän sävyttävät."[1]
Skitsofreniaan sairastuminen ei tarkoita, että henkilö olisi loppuikänsä psykoottisessa tilassa kuten sairauden puhkeamishetkellä, sillä skitsofrenialla on useita sairaudenkulkuja. Joillain on vain yksi psykoosijakso, joka on johtanut sairauden diagnoosiin, joillain on oireettomien ja psykoottisten jaksojen vuorottelua ja osalla jatkuvaa psykoottisuutta. Skitsofrenia on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Avoimen dialogin hoitomalli on osoittautunut skitsofrenian tuloksekkaimmaksi hoitomuodoksi, vaikka senkään avulla ei kaikkia potilaita saada oireettomiksi.
Skitsofrenia on perinnöllinen sairaus, mutta sen puhkeamiseen vaikuttaa ympäristö. Geeniperimä tai keskushermoston varhaiskehityksen häiriö luovat sairastumisalttiuden, ja sisäiset tai ulkoiset stressitekijät, kuten stressi, elämänkriisi, trauma tai päihteiden käyttö, laukaisevat sairastumisen. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että skitsofreniaan liittyy aivojen tulehdustila
Vastaukset 1
Vanhimmat
Helpottiko oloasi yhtään, jos ei niin mene ihmeessä ammattiauttajan puheille tuollaisenkin vaivasi kanssa!