Helatorstaina hiljennymme viettämään muistojuhlaa

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi. Helatorstai on pyhä keskellä viikkoa. Joskus arkea ja pyhää pidetään toistensa vastakohtina. Sunnuntai on pyhä ja muut päivät arkea. Helatorstai muistuttaa siitä, että pyhä elää keskellä arkea.
Koska pääsiäinen on vuosittain eri päivämäärällä, myös helatorstain ajankohta vaihtelee vuosittain.
Vuonna 2017 helatorstai asettuu kalenterissa päivämäärälle 25.5.
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.

Suomi ei ole joutunut hautaamaan presidenttiä yli 30 vuoteen. Tulevana helatorstaina hautaan saatetaan presidentti Mauno Koivisto. Hänen hautajaisissaan nähdään samoja elementtejä kuin vuonna 1986 haudatun presidentti Kekkosen hautajaisissa. Hautaan siunaamisen toimittaa Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen. ... Koivisto saa viimeisen leposijansa Kekkosen ja Rytin välistä.


Kekkonen siunattiin Tuomiokirkossa. Paikalle saapui kaikkiaan yli tuhat vierasta.
Kekkosen hautajaisiin saapui vieraita yli 40 maasta.
Kekkosen hautajaissaattue eteni vuonna 1986 Tuomiokirkolta Unioninkatua, Aleksanterinkatua ja Mariankatua pitkin Presidentinlinnalle, josta se jatkoi Pohjois-Esplanadin kautta Mannerheimintielle.

Jopa neljäkymmentätuhatta kansalaista oli kokoontunut reitin varrelle hyvästelemään presidentin, ja osa oli saapunut varmistamaan paikkansa tunteja etukäteen.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705142200136457_u0.shtml

Esittely valtiollisten hautajaisten järjestämisestä tapahtuu valtioneuvoston kansliasta valtioneuvostolle, kerrotaan valtioneuvoston sivuilla.

Vuodesta 1990 alkaen valtiolliset hautajaiset on myönnetty seuraaville henkilöille:

1990 entinen pääministeri, valtiotieteen tohtori Ahti Karjalainen
1992 kirjailija, akateemikko Väinö Linna
1995 jääkärikenraali Väinö Valve
2000 entinen pääministeri ja ministeri, entinen eduskunnan puhemies Johannes Virolainen
2004 entinen pääministeri, entinen eduskunnan puhemies Kalevi Sorsa
2004 jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth
2011 valtioneuvos, entinen pääministeri Harri Holkeri