Tapsan kirjoituksesta tuli mieleen näitä toisen matkamiehen yksinkertaisia mietteitä.
Maailmaa on tullut kierrettyä, paljon on jäänyt kiertämättäkin. Olisiko 50 maata joiltakin osin nähty. Suurin osa tosin Euroopassa. Viidessä eri maassa ollut vuosia töissä aikoinaan.
Kiinnostaisi tuo Uusi-Seelanti ja Tasmania lähitulevaisuudessa seuraavaksi ihan senkin vuoksi kun suomalaiset aina puhuvat että "maapallon toisella puolella" jne. Heidän kulttuurinsa kiinnostaa myös.
Thaimaahan ei ole maapallon toisella puolella, eikä edes puolimatkassa sinne vaan alle. Kannattaisi ihmisten joskus katsella sitä karttapalloa ennenkuin avaavat suunsa.
Parasta matkoilla on mielestäni monenlaisten ihmisten kanssa asioiminen ja nyt en tarkoita seksuaalista asioimista. Sitä hommaa kun tuli nuorempana ihan kyllästymiseen asti harrastettua niin se ei ole ollut mikään itseisarvo matkoilla koskaan. (Tämä piti erikseen mainita koska muuten se eräs numerosarja tulee kertomaan taas lempipuheenaiheestaan eli pillusta ja siitä kuinka minä ja kukaan muukaan suomalainen mies ei Suomessa saada koska olemme rumia ja tyhmiä)
Sosiaalisena miehenä minusta on kiva olla ihmisten kanssa tekemisissä heti lennolta tai bussimatkasta lähtien, tutustua uusiin erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin, paiskata juttua tuntemattomien kanssa, heittää almu kerjäläisen kuppiin ja sanoa tälle jotakin ystävällistä, tutustua baarin pyörittäjiin, kaupan kassaneitiin, katusoittajaan ja kaikkiin kenen kanssa synkkaa ja on positiivinen elämänasenne.
Silloin Visa-runien kulta-aikaan tuli heitettyä minibussilla niitä oikein urakalla. (Nykyään ei tarvitse enää) Niiden matkojen ajoilta minulla on edelleenkin kymmeniä ystäviä ja Facebook kavereita. Usein otettiin paluumatkalla hyvässä seurassa hieman jotakin Sangsomia ja olipa joskus kitarakin mukana. Kuskin luvalla oli välillä kokonainen teeseitse -orkesteri äänessä matkalla rajalta Pattayalle.
Joskus on Thaimaan kiertueillakin, kaverin kanssa tai yksin, käynyt hirmuinen munkki ja on löytänyt pieneltäkin paikkakunnalta mahtavia mestoja, joissa farangia ei pidetä sirkuseläimenä, vaan otetaan komeasti vastaan. Niihin tulee palattua miltei vuosittain. Valitettavasti elämä heittelee ihmisiä Thaimaassakin, joten suosittelen ottamaan ihmisten yhteystietoja ylös silloin kun on mahdollisuus. Monta kivaa uutta frendiä hukannut kun ovat vaihtaneet maisemaa.
Matkalle lähtiessä on hyväksi katsoa perustietoja siitä minne on menossa. Fiilistely vaikka viskilasin ääressä on jo pientä ennakkomatkustamista sinänsä. Varsinkin jos reissu on reppuhenkinen, niin pitää tietää paikat ettei mene turhaan harhailemiseksi. Itse en ole koskaan digannut lösöttää hotellien altailla enkä pintaliitomestoissa, en diskoissa enkä luxushotelleissa. Helppous ja rentous ratkaisee.
Parhaita retkiä ollut Thaimaassa vaellusretket ennestään tuntemattomassa porukassa. Usein sattunut joukkoon myös Bangkokilaisia nuoria vuosilomallaan, joka heillä useimmilla on vain sen viikon mittainen. He ovat innoissaan ja kiinnostuneita kaikesta kuin japanilaiset Suome lomillaan. Ottavat kaiken irti eivätkä ole mitään ihmispelkureita.
Juhannuksena olen menossa Suomeen ja fundeerasin josko muiden mökkiläisten kiusaksi ja hyttysten syötäväksi veisin jonkun seuralaisen mukanani vierailulle. Kutsukirjeen pohja löytyy vanhastaan sähköposteistani ja läppäriltäni. Juhannuksen jälkeen lähdemme kaverin kanssa Saksan lautalla yli ja autolla siitä Alpeille ja Espanjaan lähinnä golfaamaan ja kaahaamaan vuoristoteille, joten siihen ralliin ei välttämättä tarvita sitä Aasian helmeä hymyilemään takapenkille ja ihmettelemään että mitähän hemmettiä nuokin pöljät suomalaiset mahtaa puhua, mutta hauskaa niillä tuntuu olevan. Otanpa sen kunniaksi selfien. ;)
Maailmaa on tullut kierrettyä, paljon on jäänyt kiertämättäkin. Olisiko 50 maata joiltakin osin nähty. Suurin osa tosin Euroopassa. Viidessä eri maassa ollut vuosia töissä aikoinaan.
Kiinnostaisi tuo Uusi-Seelanti ja Tasmania lähitulevaisuudessa seuraavaksi ihan senkin vuoksi kun suomalaiset aina puhuvat että "maapallon toisella puolella" jne. Heidän kulttuurinsa kiinnostaa myös.
Thaimaahan ei ole maapallon toisella puolella, eikä edes puolimatkassa sinne vaan alle. Kannattaisi ihmisten joskus katsella sitä karttapalloa ennenkuin avaavat suunsa.
Parasta matkoilla on mielestäni monenlaisten ihmisten kanssa asioiminen ja nyt en tarkoita seksuaalista asioimista. Sitä hommaa kun tuli nuorempana ihan kyllästymiseen asti harrastettua niin se ei ole ollut mikään itseisarvo matkoilla koskaan. (Tämä piti erikseen mainita koska muuten se eräs numerosarja tulee kertomaan taas lempipuheenaiheestaan eli pillusta ja siitä kuinka minä ja kukaan muukaan suomalainen mies ei Suomessa saada koska olemme rumia ja tyhmiä)
Sosiaalisena miehenä minusta on kiva olla ihmisten kanssa tekemisissä heti lennolta tai bussimatkasta lähtien, tutustua uusiin erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin, paiskata juttua tuntemattomien kanssa, heittää almu kerjäläisen kuppiin ja sanoa tälle jotakin ystävällistä, tutustua baarin pyörittäjiin, kaupan kassaneitiin, katusoittajaan ja kaikkiin kenen kanssa synkkaa ja on positiivinen elämänasenne.
Silloin Visa-runien kulta-aikaan tuli heitettyä minibussilla niitä oikein urakalla. (Nykyään ei tarvitse enää) Niiden matkojen ajoilta minulla on edelleenkin kymmeniä ystäviä ja Facebook kavereita. Usein otettiin paluumatkalla hyvässä seurassa hieman jotakin Sangsomia ja olipa joskus kitarakin mukana. Kuskin luvalla oli välillä kokonainen teeseitse -orkesteri äänessä matkalla rajalta Pattayalle.
Joskus on Thaimaan kiertueillakin, kaverin kanssa tai yksin, käynyt hirmuinen munkki ja on löytänyt pieneltäkin paikkakunnalta mahtavia mestoja, joissa farangia ei pidetä sirkuseläimenä, vaan otetaan komeasti vastaan. Niihin tulee palattua miltei vuosittain. Valitettavasti elämä heittelee ihmisiä Thaimaassakin, joten suosittelen ottamaan ihmisten yhteystietoja ylös silloin kun on mahdollisuus. Monta kivaa uutta frendiä hukannut kun ovat vaihtaneet maisemaa.
Matkalle lähtiessä on hyväksi katsoa perustietoja siitä minne on menossa. Fiilistely vaikka viskilasin ääressä on jo pientä ennakkomatkustamista sinänsä. Varsinkin jos reissu on reppuhenkinen, niin pitää tietää paikat ettei mene turhaan harhailemiseksi. Itse en ole koskaan digannut lösöttää hotellien altailla enkä pintaliitomestoissa, en diskoissa enkä luxushotelleissa. Helppous ja rentous ratkaisee.
Parhaita retkiä ollut Thaimaassa vaellusretket ennestään tuntemattomassa porukassa. Usein sattunut joukkoon myös Bangkokilaisia nuoria vuosilomallaan, joka heillä useimmilla on vain sen viikon mittainen. He ovat innoissaan ja kiinnostuneita kaikesta kuin japanilaiset Suome lomillaan. Ottavat kaiken irti eivätkä ole mitään ihmispelkureita.
Juhannuksena olen menossa Suomeen ja fundeerasin josko muiden mökkiläisten kiusaksi ja hyttysten syötäväksi veisin jonkun seuralaisen mukanani vierailulle. Kutsukirjeen pohja löytyy vanhastaan sähköposteistani ja läppäriltäni. Juhannuksen jälkeen lähdemme kaverin kanssa Saksan lautalla yli ja autolla siitä Alpeille ja Espanjaan lähinnä golfaamaan ja kaahaamaan vuoristoteille, joten siihen ralliin ei välttämättä tarvita sitä Aasian helmeä hymyilemään takapenkille ja ihmettelemään että mitähän hemmettiä nuokin pöljät suomalaiset mahtaa puhua, mutta hauskaa niillä tuntuu olevan. Otanpa sen kunniaksi selfien. ;)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mukavampaa luettavaa vaihteeksi, kiitos ja totta turiset! Ihminen on laumasielu pohjimmiltaan, mutta joskus tuntuu siltä ettei kuulu johonkin laumaan ja silloin on mukavampi olla yksin ja katsella sitten taas jokin toinen lauma kun siltä tuntuu.
Tuli mieleen eräs juhannus tuosta kun mainitsit juhannuksen. Tämä tapahtui tämän vuosikymmenen alusta.
Olin eronnut vuotta aikaisemmin ja tutustunut samoihin aikoihin ihan platonisessa mielessä harrastuksen parissa itseäni 23 vuotta nuorempaan naiseen. Mimmi oli erittäin näyttävä pitkänhuiskea kaunotar. Aivan missikamaa ja tiesi sen kyllä itsekin. Käyttäytyi mallikelpoisesti aina kun juteltiin ja vaikutti hienostuneelta.
Eksyin sitten kerran siinä kevätiltana viestittelemään hänen kanssaan juomaa siemaillen ja kehaisin häntä miten hieno nainen hän on ja saisi kenet vaan.
Yllättäen hän innostui valtavasti ja oli tulossa jo kylään. Sinä iltana en ollut valmis henkisesti ja sovittiin toinen ajankohta. Ehdittiin pari kertaa tavata sillai ja oikeen kunnolla, ennen juhannusta.
Pyysin hänet juhannukseksi seuraani mökillemme, jossa oli valitettavasti toisessa rakennuksessa exäni uuden miehensä kanssa, lapseni ja exän velipoika lapsineen vaimoineen. Minulle niistä koskaan ollut mitään haittaa mutta oli hieman jännää viedä tämä neitokainen sinne sekaan, varsinkaan kun edes en tuntenut häntä hyvin.
Tehtiin siinä sitten isolla joukolla heti rantaan tulia ja naapureitakin tuli moikkaamaan ja toivottelemaan juhannuksia.
Illasta vaikutti tulevan mukava vaikka exälläni oli naama alkuun valkoisena alkujärkytyksestä. Poikani olivat flirttimiehiä jo tuolloin ja kovin innoissaan, mutta nuorikkoni oli hieman hiljainen.
Tilanne muuttui kun hän sai viinilasin kouraansa.. Alkoi mulkoilla exääni ylimielisesti hymyillen ja flirttailemaan kanssani selvästi vittuillakseen exälleni. Kiehnäsi siinä muiden nähden ympärilläni, hiveli ja hieroi hartioitani ja heitteli kaksimielistä läppää. Keimaili muillekin miehille saaden heidän vaimonsa varpasilleen.
Yritin nätisti rauhoitella häntä että ilta on vasta nuori, josta seurasi puolen tunnin mykkäkoulu viinipöniköiden äärellä.
Sitten hän aloitti draamakuningattaren roolin, poltti mukamas grilliin näppinsä ja nyyhkytteli siinä että ei tarvi auttaa.. En viitsi kertoa yksityiskohtia enempää mutta ilta oli aivan katastrofi ja se oli siinä ja siinä ettei tarvittu poliisia ja ambulanssia.
Sain hänet lopulta nukkumaan ja pyytelin muilta anteeksi. Aamulla herättelin hänet että nyt lähdetään kotiin. Heitin hänet kotiinsa jäätävissä tunnelmissa ja palasin yksinäni takaisin juhannuksen viettoon. En koskaan jutellut hänen kanssaan sen jälkeen eikä jäänyt ikävä.
Se oli sillä selvä.
Kokenut mies ei enää jaksa alkaa villikissoja kesyttämään kun loppu olisi tullut jokatapauksessa varsin pian.
Vietin ihan mukavan juhannusaaton sitten ilman tuota kreisiä vosua. Sain lohduttavia selkään taputuksia joiltakin kokolle kerääntyneiltä miehiltä että oli se nätti kyllä... Vastasin että niin mutta...
Siitä ulkonäöstä ei vaan suomeksi sanottuna ollut vitunkaan iloa. Jäi hieman sellainen kammo nuoria naisia kohtaan vain. Minä en sellaista käytöstä katsele vaikka olisi mikä miss universum. Kolmikymppisen Thaikun kanssa nyt ollut pari vuotta ja hän on oikein salonkikelpoinen ja aina hyväkäytöksinen seurassa. Hän tulee nyt ekaa kertaa Suomeen juurikin juhannuksena. Katsotaan selvitäänkö ilman viranomaisia.)
Totta turiset.
Omat elämän suuntaviivat ovat tärkeät ja meidän ei tarvitse olla niin
kuin muut ja tämä tulee hyvin esille tässä suomi keskustelussa ja toisten
ihaileman valtakuntansa suhteen...sosiaalipummi, kela, Te-toimisto ym. ym.
Ehkä tämä avaa hyvin sen ymmärryksen meidän elämän näkemyksestä myös
näiden suomi naisten ja muun suhteen.
Ei se tarkoita ääripäitäkään ja monella ehkä kultaisen keskitien löytämistä.
Tuli mieleen kerran aikoja sitten ostin siinä Bambun edessä Pattayalla yhdeltä
katumyyjältä ruusukimpun. Istuin siinä Baarijakkaralla kadun vieressä.
Tahdoin auttaa naista kaupanteossa ja ostin siltä koko ruusukimpun
ja ajattelin jakaa ne ohikulkeville naisille... annoin siitä ruusun myös herralle
jos joku sellaista tahtoi olihan siinä jakamista.
Mutta Tein kuitenkin hauskaa ja moni tuli iloiseksi ja ruusut päättyivät ties
minne. Jälkikäteen nyt ajattelen, että oli ihan kiva juttu ja moni on tullut
hyvälle mielelle oli se ruusu päätynyt sitten kenelle tahansa.
Monesti pienet asiat luovat juuri sitä hauskuutta ja elämää. Matkalaiset ovat
monesti ehkä kuitenkin avoimempia ja iloisempia, kuin ne jotka eivät matkusta.
Ja jo tästä syystä he eivät kärsi niinkään yksinäisyydestä, kuin moni suomi-vaimon
kanssa olettaisi.
Nousit juuri suosikki-kirjoittajieni kärkeen. Tunteita ja tuoksuja eikä mitään lerpatuksia! Kiitos Tapsa!
Tapsalle täältä myös karvaiset kädentaputukset ja vaimolta veikeä hymy.
Kerropas sinä mursu että mikä sinut yhdistää Pattayaan? Vai oletko yksi Lerpan alter egoista?
Kiitos kommentistasi ja varsinkin ystävällisyydestäsi.
Minut yhdistää Thaimaahan se että asun täälä Thaimaassa.
Onko teillä sielä Suomessa sellainen tapa esimerkiksi, että ei saa kommentoida Lapualta Seinäjoelle?
Asun Chiang Mai nimisessä kaupungissa jonka sijainnin voi tarkistaa vaikka googlen kartasta.
Thaimaassa on muitakin kaupunkeja kuin Pattaya. Kirjoitteletko muillekin Thaimaan palstoille? Mikä Pattayassa sinua viehättää eniten?
Varsin olet kiinnostunut minusta, vastaan toki ja vastannet myös itse minulle.
Ensinnäkin kun kirjaudun Suomi24 matkailupalstalle ja sitten Thaimaa-osioon, en kirjaudu siitä edelleen eri paikkakunnille, koska tuossa näkymässä aukenee kaikki maata koskevat keskustelut.
Mitä tulee tähän meidän väliseen informaation vaihtoon, niin olen karvaiset kädentaputukseni toivottanut Tapsalle hyvästä kirjoituksesta, en siis ole mitenkään kommentoinut asiaa paikkakuntakohtaisesti.
Kysyt kirjoittelenko muillekin Thaimaan palstoille.
En muille kuin tähän 24 palstaan joskus aloitellen, mutta enimmäkseen kommentoiden.
Aloituksieni mielenkiinto on kuivunut syystä, että vaimoni on nimitetty tuntemattomien henkilöiden toimesta entiseksi ja nykyiseksi huoraksi vähän samalla asenteella, kuin sinä nimitit minut Mursuksi tuntematta tai mitään minusta tietämättömänä.
Kysyt myös mikä minua Pattayassa eniten viehättää.
Ei minua erityisemmin sielä mikään eniten viehätä, vaan se on omalla tavallaan erilainen kuin kotikaupunkini ja Phuket, jossa meillä hauskasti sanottuna on kesähuvila ja vene.
Hua Hin toki myös on tuttu, mutta mikäli siitä kirjoittaisin jotain, minut taitaisiin nimittää MursuLerpaksi.
Hieman ihmetystä aiheuttaa tiedustelusi, jonka johdosta tiedustelen pidätkö kirjaa keskusteluihin osallistujista esim:
a. Ei koskaan matkustaneet.
b. Joskus matkustaneet ja minne matkustaneet.
c. Paljon matkustaneet.
d. Asuvat, missä asuvat ja kauanko asuneet.
e. Suomi-Thai aviopari ja vaimon entinen ammatti.
f. Kelassa asioiva.
g. Omilla rahoilla matkustava ja varallisuus.
Esitän vielä kohteliaasti vastakysymyksiä muutaman:
Missä asut?
Mikä sinua viehättää?
Kuinka usein matkustelet ja minne?
Toki kerrot ihan omin sanoin vielä jotain valaisevaa, kiitos.
Minä(kään) en vain yksinkertaisesti pidä paskanpuhujista enkä paskapuheiden puolustelijoista. Oudosti sinä olet alkanut asettua numeromiehen kanssa samalle levelille ja se numeromiehen leveli ei imartele ketään. Ehkäpä hän on varastanut välillä nimimerkkisi, en tiedä.
Halusin vain ärsyttämällä ottaa selvää oletko Lerppa vai joku muu. Ilmeisesti olet joku muu, koska Lerpalle on lähes mahdotonta kirjoittaa noin selkeää suomenkieltä.
Kenenkään taustat eivät kiinnosta paitsi tarinan taustoitus on joskus tarpeellista itse tarinalle. Kenenkään vaimojen taustat ei kiinnosta. Minulla itselläni ei ole varaa arvostella ketään ja minulla on iso liuta goukkarityttöjä kavereinakin.
Asun Pattayalla 6-7kk vuodesta tällä hetkellä ja Vantaalla loput. Kesää vietän mökillä lähellä Mikkeliä. Koska täytän 50 vasta kesällä niin joudun hakemaan Visaa lisää rajojen takaa ja vietän aikaa muissakin maissa kuin Thaimaassa. Kaakkois-Aasia ja Eurooppa ovat liki kauttaaltaan tuttuja. Jostakin syystä olen jymähtänyt näihin kahteen alueeseen pahasti. Kesällä suuntaan aina Alpeille. Vietnamin rantakohteista diggaan kovasti myös.
Kirjoittelin täällä aiemmin siitä kun tein Facebook-sivut moottoripyöräretkelleni. Materiaalia oli rutkasti mutta Facebook poisti sivun kun se ei ollut sääntöjen mukaisesti omalla nimelläni. Materiaali on toki tallella mutta se pitäisi jäsentää uudestaan jonnekin blogiin. Matkailuun lentäen, moottoripyörällä, autolla, matkailuautolla ja patikoiden käytän kaikki tuloni. Kesällä lapset on mukana olleet.. Ovat sen verran isoja että alkaa ne ajat olla takanapäin.
Olen todennäköisesti Pattayan aktiivisimpia puuhastelijoita. Teen nimittäin kaikkea mahdollista. Jos en ole kipeä niin en ole muuten päivääkään paikoillani.
Harrastan neljää eri lajia joka viikko moottoripyöräilyn lisäksi, buukkaan jengiä parille extreme-firmalle ja avustelen heitä, toimin pienimuotoisesti promoottorina ja juhlien järjestelijänä mutta se on enemmänkin harraste. Kalastelen ja hallitsen myös humalahakuisien kännien vetämisen muutaman kerran kuukaudessa.
Lempihommaani on kuitenkin edelleen ottaa joku tuttu tyttö tarakkaan ja ajella jonnekin puhtaalle rannalle swimmaamaan, chillaamaan ja syömään seafoodia ja ottaa siihen päälle lasillinen hyvää viskiä.
Niinpä....
Levelillä kukin oman mielipiteensä mukaan.
Motojuttu toki kiinnostais koska se on meidän juttu niin vaimolla kuin minullakin Harrikat ja juuri ostin uuden Kingin itselleni vaimon jatkaen hänelle rakennetulla Sporalla.
Me noin 11 kk täälä ja 1 kk euroopassa ja suomessa piipahtaen.
Täytyy määrävälein muuttaa nimimerkkiä kun sen aina joku kiusaksi rekisteröi, no nauttikoon siitä.