Tämä sairaus taitaa periytyä äidiltä tyttärelle,lähipiirissäni on parikin tapausta.Ikävää että sitä salaillaan,nykyään on hyvät lääkkeet jos ne otetaan,ja muutenkin eletään tasaista elämää,niin pärjäilee ihan hyvin.Mutta jos ei ole diagnosoitu,läheisten elämä on yhtä helevettiä,ei kukaan jaksa pysyä matkassa,ailahteluiden aallokossa.
Periytyykö suvuttain?
huutakeevaan
9540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tiedä periytyykö ja/tai vaikuttaako kasvuympäristö eli se äidin sairaus. Äidilläni on bibo ja äidin puolen suvussa biboa ja pari itsarin tehnyttä.
Minulla on bibon viitteitä, mutta viime käynnillä lekuri ei ihan tuohon diagnoosiin kallistunut.
Mulla suurin ongelma on unettomuus, yritän sen kanssa pärjäillä. Jatkuvaan käyttöön sopivia lääkkeitä en ole löytänyt, koska lääkkeet tekee minusta agressiivisen ja ärhentelen, myös lääkkeiden aikaansaamassa unikuplassa en pysty tekemään työtäni ja lihottavat. Joten jos popsin pillereitä jatkuvasti olen pian työkyvytön.
Kuule jos on lähipiirissä noin paljon mielisairautta niin olisko se suullakin huuda sinäkin
Tiedän tapauksen---äidillä ollut vaikea-asteinen kaksisuuntainen, niin nyt on tytär ollut koko ikänsä vaikea-asteisen kaksisuunatisen mielisairauden takia eläkkeellä. Tuon tyttären joka jo yli kuudenkymmenen, häntä nuoremmalla aviomiehellään mielenvikaisuutta. Miehen mielenvikaisuus tullut tuon vaimon kaksisuuntaisen narsismiluonteen takia. Bipo-vaimo vähättelee miestään, pettää myöskin miestään, ei ole milloinkan vuosien varrella kunnioittanut aviomiestään, vaan mies on lapsen asemassa.
Tällä kaksisuuntaisella vaimolla on psykoositasoisia häiriöitä.
Molemmat on nähty Kupittaan sairaalan ulko-oven luona. -avohoitopuolella.
Autoparkkipaikat ovat niin lähellä ulko-ovea, joten ei voi olla näkemättä, jos joku, jonka tietää tai tunnistaa, astuu ovesta ulos.
Molemmat ovat eläkkeellä. Jos oikeista henkilöistä on nyt kyse. Muuttivat täältä Hyvinkäältä Turkuun joku vuosi takaperin. Nainen hyppi täällä Hyvinkäällä vieraissa, vaikka on naimisissa. Jotain oon kuullut niin sama jatkuu siellä Turussa. Psykoosissa nainen oli toisinaan, todella vaikeeasteinen kaksisuuntainen.
On++vahvasti+periytyvä+sairaus.
Paras tapa minimoida huonojen geenien vaiktus olla hyvänä esimerkkinä sekä varmistaa turvallinen, hyvä lapsuus. Geenit ovat korkeintaan vaan puolet syypäänä mikäli sairaus puhkeaa. Monesti kaksisuuntaiset vanhemmat opettavat myös huonoja käyttäytymismalleja. Kun lääkitystä tarvitaan on jo liian myöhäistä. Ehkäisy on kaiken A ja O.
No tiedän bipon, jolta vietiin poika, kun mieliala vaihteli liikaa. Asuu nyt Turussa, pakeni Hyvinkäältä Sossun takia.
Minun äitini ei kyllä missään mielessä ollut bipo, vaan paha rajatilatapaus. Ei minkäänlaista merkkiä kausittaisuudesta käytösessä, se oli aina tasaisen pahaa. Sen sijaan äidin äidillä oli hiukan bipo-piirteitä, ei mitään diagnoosia kuitenkaan ja pärjäsi normaalissa elämässä. Äidin äidin isä oli vakavasti mielisairas ja diagnoosista ei tietoa ja muutenkin sen ajan diagnoosit ovat kai lähinnä puppua nykytiedon valossa, mutta jonkinlainen psykoottinen episodi lienee ainakin ollut. Äidinäidin suvussa on paljon taiteilijoita ja monessa mukana olleita huippuaktiivisia ihmisiä, joista ehkä osa oli sitten bipojakin.
Toisaalta tässä kävi kai tuuri, koska isäni puolella on sitten todella vaikeasti mielisairaita useampiakin, elinikäisisä sairaalatapauksia, itsemurhia jne. Tuohon verrattuna ei-vaikea-asteinen bipo on kyllä parempi vaihtoehto.
Kyllä on periytyvä, vahvasti kun kohdalle sattuu.