Minulla on lähes kolme vuotias koira, joka kotona osaa käyttäytyä hyvin, osaa perustaidot ja hieman turhiakin temppuja, mutta esim. ulkona tai kylässä en saa sen huomiota kiinnitettyä niin että se kuuntelisi ja tottelisi käskyjäni. Vapaana ollessa se tulee luokse vain jos sitä huvittaa (en pidäkään sitä vapaana kuin maaseudulla vieraillessamme), kylässä se käy haukkumaan (kuin pienen lapsen valitus, "mennään jo kotiin"). Sitä on pennusta saakka kyllä totuteltu myös vierailuihin ja joskus olisi kiva ottaa se mukaan, mutta aina sitä saa hävetä... Lenkillä se vetää ja kokeiltu on kaikkea mahd. Vastaan tuleville koirille se rähisee (olen yrittänyt komentaa tarttumalla poskista kiinni ja tuijottamalla silmiin, mutta koira koittaa silloin purra minua!) Tästä olen itse järkyttynyt, tämä tapa on kehittynyt noin vuoden sisällä ja koira on tavannut toisia koiria kuitenkin ihan pennusta asti. Minusta tuntuu että ongelmamme on se että koira ei tiedä kuka on "laumamme" johtaja ja nyt haluaisin saada vinkkejä ihan arkielämään, miten saisin koiran kunnioittamaan minua enemmän.
miten saisin nuoren koiran kunnioittamaan
väsynyt taistelija
141302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aika kovan työn joudut tekemään että pääset taas koirasi pomoksi.
Kirjastosta löytyy koira-aiheisia kirjoja paljon, joista voi löytyä hyvää tietoa. Kriittinen toki kannattaa olla, esim. ulkomaisesta kirjallisuudesta löytyy paljon Suomen käytäntöihin ns. ihmeellisyyksiä.
Anni M Korpelan kirjat on ainakin omasta mielestäni tosi hyviä... niissä on toki pureuduttu enemmän temppuihin.
Vaikuttaisi, että koirasi osaaminen ei ole yleistynyt kuin kotiympäristöön. Mutta ensin sinun täytyisi saada koirasi jollakin keinolla hallintaasi. Tulee suuria ongelmia jos koira saa vallan. Yleensä noin vuoden ikäisenä koira kokeilee "kuka on pomo" ja silloin koiran omistajan tulisi näyttää omat kyntensä. Käytännössä johtajuustaistelun laatu riippuu pitkälti koiran luonteesta. Siinä voi joutua itsekin haavoille ja verille mutta sen jälkeen koira on kuin unelma. "Johtajuuden valinta" saattaa ja usein piioutuukin rajun leikin alle. Jos omistaja antaa tällöin periksi, olettaa koira olevansa johtaja.
Itse en omalta koiraltani hyväksy hampaiden näyttämistä. Kyläpaikoissa säännöt ovat aina tiukemmat kuin kotona ja koira osaa ne. Olen opettanut esim. että sohvalle ei mennä ellei pyydetä. Kotona koira saa olla olohuoneen sohvalla, mutta ei kylässä. Muista että ei on aina ei ja kyllä on aina kyllä. Jos esim. kyläpaikassa koiran on annettu kerran mennä sohvalle, se on ainainen lupa eikä sitä enää tulisi jatkossakaan kieltää.
-Laita koira istumaan viereesi ja kun se katsoo sinua, anna vasta ruoka
-Sinä päätät milloin leikitään, syödään ja ulkoillaan. Kaikki tapahtuu sinun aloitteesta.
-Jos koira vinkuu, et noteeraa sitä mitenkään
-Kun teille tulee vieraita, sinä tervehdit ensin, sitten vasta koira
-Kulje ovista ennen koiraa
Jos koira yritti tosissaan purra sinua, ota yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan. Tilanne on kehittynyt jo niin pahaksi, että tulet tarvitsemaan osaavaa apua.
Jos koira sensijaan vain rähähti, suosittelen, että ostat kuonopannan ja alat kouluttaa koiraasi.
Ota lenkeille namuja mukaan ja opeta koiraasi, kuten opettaisit pentua. Kun vastaan tulee koira, muistutat, että sinulla on nameja ja palkkaat koko ajan, kun koira käyttäytyy hyvin.
Jos rähinä alkaa, käännät koirasi pään pois (helppoa kuonopannan avulla) ja otat puhutteluun. Tässäkin auttaa kuonopanta, pidät napakasti kiinni, ettei koira saa käännettyä päätä pois, eikä muutenkaan rimpuilemaan. Pidät koiraa siinä niin kauan, että rauhoittuu. Ja jos alkaa rähistä sinulle, et reagoi mitenkään, pidät vain tiukasti kiinni. Tässä mitataan se , kumpi teillä määrää. Jos koira ärähtää sinulle ja sinä lasket irti, on aivan selvää, että koira on johtaja teidän talossa. Tietenkin taas järkevyyden rajoissa, jos koira meinaa repiä sinulta käden, on syytä irrottaa...
Koiraa kouluttaessasi älä lepsuile. Kunnon kasvattaja on johdonmukainen, mikä on kiellettyä, on se AINA kiellettyä.
Älä pelkää koiraasi, se kyllä huomaa sen.
Hyvää tarkoittavat ihmiset kehittelivät noin 20/30 vuotta sitten kasvatusmenetelmän, joka perustuu "positiivisiin sanktioihin" eli ainoastaan silloin kehutaan, kun on tehnyt hyvin, vaan "negatiivisia sanktioita" eli rangaistuksia, eli moitteita tai kuritusta ei hyväksytty lainkaan.
Tämän suuntauksen hedelmiä ovat monenlaiset ongelmat paitsi kouluelämässä, myös huumeiden käytössä ynnä muussa. Ai niin sorry, vahingossa puhuin ihmisistä. Nyt kun ollaan täällä koirapalstalla, niin pitäisi pysyä koirissa. Vaan kun eroa ihmislapsiin ei paljoakaan löydy.
Eli "joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee" tiesivät jo esi-isämme.
Viestiketjun aloittaja kokee, että koira kyllä tottelee, kun ollaan kotioloissa, mutta ei sitten enää, kun ollaan kylässä.
Mitä tämä kertoo minulle, täysin asiasta perilläolemattomasta sivullisesta muorista?
En väitä olevani oikeassa. Ainoastaan oletan olevani oikeassa: "Väsynyt taistelija" on kotona, omien seinien sisällä, osannut käsitellä ja kasvattaa koiransa ihan oikein. Onnittelut siitä, olet ihan oikeilla jäljillä! Kurilla ja rakkaudella. Oikeat eväät!
Vaan sitten kun on menty ihmisten ilmoille, niin ulkoinen paine on aiheuttanut repsahduksen. Ei ole uskallettu vaatia koiralta samanlaista käytöstä kuin kotona. Ei ole uskottu, että kurin ehdoton vaatiminen on oikein!! Vaan juuri niin pitäisi uskaltaa toimia. Vaatia smanlaista käytöstä kuin kotonakin vaaditaan, vaikka se sitten tarkoittaisi vulgaaria ja alkukantaista "kuriinpanoa".
Vieraissa kun koira (=lapsi) käyttäytyy huonosti, niin usein jätetään asia hautumaan, ja vasta kotona otetaan asia uudelleen esille. Ihmislapsen suhteen se saattaa toimiakin, vaan ei koiran. Ei se ole koiran pahoinpitelemistä, jos niskanahasta sen selättää ja pakottaa aloilleen. Niinhän ne tekevät nuo eläinmaailman kasvattajatkin.
Tai jos hiukan niinsanotusti "monottaa" eli aiheuttaa epämiellyttäviä fyysisiä tuntemuksia. Nou hätä! Ne ovat täysin normaaleja signaaleja, ei ainoastaan ihmistä kehittymättömämmissä lajeissa, vaan jopa myös joissakin ihmisryhmissä.
Tehokasta, kyllä.
Alkeellista? Kyllä...
Kehityskelpoista?? Kyllä!!
Samanlaista repsahdusta näkee ihmislapsissa supermarketeissa: toiset ovat oikeasti huonosti kasvatettuja ja terrorisoivat vanhempiaan. Toiset taas ovat hyvin kasvatettuja, mutta ovat hoksanneet vanhemmissaan erään heikkkouden: eivät johdonmukaisesti noudata kotona vallala olevia lakeja supermarketissa.
Suomeksi: kun tenava alkaa kinuta kuuta taivaalta, eli mitälie supermarketin hyllyltä, niin osa vanhemmista ei voi tilanteelle mitään. Toinen osa voi. Kolmaskin osa voisi, jos johdonmukaisesti noudattaisi niitä samoja lakeja, jotka vallitsevat kotona neljän seinän sisällä.
Vaan kun ovat jostain syystä olettaneet, että lapsen kurissa pitäminen ei ole oikein. Mutta kun se on väärin: siis ajatella niin.
Lapsi(=koira) on pidettävä kurissa. Lapsi(=koira) kokeilee rajojaan. Niin pitkälle ne menevät, kuin ne päästää menemään.
Kasvattajan tehtävä on asettaa rajat. Ihmislapsella kasvukausi kestää noin neljännesvuosisadan. (Siinäkin muuten vanha kansa oli viisas: aiemmin aikuiseksi täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi pääsi vasta 24 vuotta täytettyään.) Koiralla se ikä on noin kaksi vuotta. Sen kun jaksaa hyvin, niin sitten loppu sujuu helpohkosti.
Onnea teille jatkossa. Uskaltakaa olla oma itsenne, ja toimia niinkuin teillä kotonakin toimitaan, vaikka sitten olisi kuka katselemassa. Muoriskalla on nimittäin semmoinen näkemys, että teillä toimitaan ihan oikein. Ja teidän tarvitsee ainoastaan toimia samoin myös kodin ulkopuolella, niin ongelmat poistuvat!
Kun nyttenmmin elämme vuotta kasituhattaviisi voidaanko me myös käyttää vuoden kasituhatta viisi keinoja ratkaista asioita.
Oletkos koskaan lukenut tahi edes yrittänyt ottaa selvää kuinka koira oppii asioita?
Jos vastaat kyllä, niin sinun pitäisi tietää myös se että vain positiivisen vahvistamisen kautta koira kokee oppivansa jotakin. Siis on aivan turhaa monottaa sitä koiraansa, se ei tehoa itsessään- se tehoaa että palkkaat sitä.
Kun palkinnon päättää koira, saattaakin palkinto olla negatiivinen huomio, mitäs sitten teet kun se monottaminen ei tehoakkaan? Monotat lujemmin? Entä sitten, vielä lujemmin? Ja vielä lujemmin?
Kyllä, rajat on annettava, ja sutari pysyköön lestissään. Se mikä on kiellettyä on aina kiellettyä. Koiraa ei todellakaan tarvitse monottaa saati tuotaa sille mitään epämiellyttäviä tuntemuksia jos asian osaa tehdä muutenkin. Vanhalla kansalla on tähänkin erittäin hyvä sanonta: se missä järki loppuu, väkivalta alkaa. Pitää paikkansa.
Jos vastaat ei, voit siirtyä lähtöruutuun kulkematta pankin kautta.
on joskus paha juttu, varsinkin "plapattajan" kaltaiset kirjoittajat kaivavat vain yhden sanan tekstistä ja pitävät sitä sanaa sitten koko asian ytimenä, valitettavaa.
Koira oppii positiivisella tunnealueella. Miten se koira sitten tietää olevansa positiivisella alueella? Luultavasti koira tuntee eron positiivisen ja negatiivisen tunnetilan välillä.
Jos koira jätetään ilman palkkiota, niin joillekin koirille jo se riittää negatiiviseen tuntemukseen, tämä on sitä "monottamista".
Pystyäkseen oppimaan on koiran tajuttava koska se saa positiivisen palkkion, muuten oppiminen on mahdotonta.
Negatiivisen palautteen antaminen yleisellä paikalla on joillekin ihmisille täysin ylivoimaista. Ympäröivän yhteiskunnan paineet vaikuttavat moneen "heikkoon" yksilöön siten, että he eivät pysty johtamaan muiden ollessa läsnä.
Tämän kaltaiset ihmiset sitten takertuvat epäolennaisiin sanoihin ja unohtavat sen asian.
Harmittikin sitten kun käytin moista termiä kuin "monottaa", kun en ajatellut lainkaan, että joku voi kuvitella että tarkoitan sitä kirjaimellisesti, eikä vain vertauskuvana kurissapitämisestä. Minulla on ollut koiria 30 vuoden ajan, sekarotuisia, cockerspanieli, saksanpaimenkoiria, basenjeja, dobermanneja, kääpiösnautseri, enkä ikinä ole niistä ensimmäistäkään kertaakaan potkaissut.
Eikä myöskään koiristani yksikään ole ollut ns. ongelamakoira. Päinvastoin erittäin hyvin käyttäytyviä ovat olleet kaikki. On minulla vain ollut hyvä tuuri, kun olen sattunut aina saamaan niin hyviä pentuja!
Kiitos minttu hyvästä luetunymmärryksestä, vaikka kirjoituskin olisi voinut olla selvempi...
Tarkoitin tietenkin Sullia kiitellä oivasta lukutaidostaan, vaan kun on näköjään muoriskan rillit hukassa, niin poimin mintun tuosta viereiseltä riviltä. Vaan varmasti oli mintunkin vinkki hyvä, ettei ne kiitokset siinä mielessä hukkaan menneet. Nyt taitaa olla parasta lähteä etsimään niitä rillejä...*viheltelee mennessään*
täydellisen samaa mieltä!
Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee!
Juuri näin!!!!
Meillä koira on kurillä ja järjästyksellä kasvatettu...selätettykin ja silti on tuollainen ihana löllykkä.Ei ole menettänyt luottamusta minuun vain päinvastoin on ruvennut luottamaan ja monet ongelmat on karissu pois kun ruvettiin "oikeasti" koiraa kouluttamaan.
Eli siis kurilla ja järjästyksellä...samalla konstilla kuin kautta aikain on koiria koulutettu...tietysti muistaen myös sen että koira on koira!
Nytten kun tuntuu että se on eläinrääkkäystä jos poskista kiinni ottaa tai selättää...
Kumikana.org Siellä on mielestäni loistavat ohjeet varman luoksetulon opettamiseen! Sieltä saattaisi löytyä ratkaisumalleja myös muihin ongelmiin. Kannattaa käydä!
Kiitoksia kaikille neuvoista... Koiran kuria on tiukennettu, säännöt sillä on tietysti ollut aiemminkin, mutta nyt ovat kaikki tilanteet "erikoistarkkailussa", pientä edistystäkin on tapahtunut... tuo ulkona kurittaminen tuntuu vaan niin ikävältä, kun pelkään että ulkopuoliset ihmiset käsittävät tilanteen aivan väärin. En ole koskaan lyönyt koiraani, mutta maahan olen painanut, tuijottanut silmiin pitäne tiukasti poskista kiinni... tämäkin voi näyttää aika hurjalta jostain joka ei tiedä mitä on tapahtumassa... No nyt pidän kuitenkin pääasiana, että saamme koiran asiat järjestykseen, tiedän että silläkin olisi varmasti paljon luottavaisempi olo jos se tuntisi selvästi minun olevan pomo.
Älä mieti niitä muita ihmisiä, siitähän tämä kaikki on ilmeisesti lähtöisin. Koirat ei ole tyhmiä ja kuten olet huomannut, on sinun koirasi huomannut, että, kun muita ihmisiä on lähellä, ei tarvitse totella. Lyödä et tietenkään saa, eikä tarvitse edes painaa maahan. Käyt kyykkyyn ja koira siihen eteen ja poskista kiinni. Kenelläkään ei siihen ole mitään sanottavaa.
Ja tottahan sinun on koira koulutettava, ajattelivatpa muut mitä tahansa. Luulen, että sitten sinua pahasti katsotaankin, kun koira ei ole ollenkaan hallinnassa ja lopulta puree sinua...
Lykkyä pyttyyn.
Mulla oli sama vika koiran kanssa, ja muutama muukin ongelma, kuten tosi paha eroahdistus. soita koiraterapeutille ja varaa aika. suhteellisen edullinen tuloksiin nähden vaikka aluksi tuntuukin todella kalliilta! Itse sain todella hyvät ohjeet koiran kouluttamiseen ja totuttamiseen.
Kaikki kiva tulee sinulta ja ei ilmaiseksi. Siinäpä se perus, millä saa koiran halukkaaksi kuuntelemaan ihmistä. Kun palkitset koiraasi oikein (=oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti), se ymmärtää miten haluat sen käyttäytyvän. Kun se joutuu tehdä töitä asioiden eteen, se oppii, etteivät mukavat asiat tapahdu automaattisesti vaan sinun miellyttämisesi on se tapa, jolla niitä saa.
Opeta koiralle rauhassa olemista ja keskittymistä häiriöistä huolimatta ensin kotona.. sen jälkeen sillä on mahdollisuus selviytyä niistä vieraassakin ympäristössä.
Ja siis sinä et saa sitä kunnioittamaan itseäsi, sinä voit saada sen haluamaan miellyttämään sinua. Tämä ei onnistu "ottamalla" vaan ansaitsemalla. Ole mielenkiintoinen ja motivoiva. Koira on itsekeskeinen täysin hyöty -näkökohdista toimiva olento, se tekee ne asiat, mistä on sille hyötyä, mikä on sille palkitsevaa.