Tutkailen josko kahdesta lämpölasielementista saisi rakennettua paremman U-arvon antavan ikkunan kuin kauppojen tuotteilla, tai ainakin huomattavasti edullisemman.
Löysin argon-täytetylle yhdellä selektiivilasilla varustetulle 2k4 - 12 Off-Line -eristyslasille U-arvon 1,30 W/m²K ja 2k4 - 12 Float Ar -eristyslasille, siis ilman selektiivilasia, arvon 2,7 W/m²K. Lasketaanko ikkunan U-arvo = 1/((1/1,30) (1/2,7)) = 0,8775? Jos oikein pyörittelin yksiköitä, niin näyttäisi säilyvän samana.
Löysin argon-täytetylle yhdellä selektiivilasilla varustetulle 2k4 - 12 Off-Line -eristyslasille U-arvon 1,30 W/m²K ja 2k4 - 12 Float Ar -eristyslasille, siis ilman selektiivilasia, arvon 2,7 W/m²K. Lasketaanko ikkunan U-arvo = 1/((1/1,30) (1/2,7)) = 0,8775? Jos oikein pyörittelin yksiköitä, niin näyttäisi säilyvän samana.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Siihen mahdolliseen paremmuuteen voisi päästä laittamalla eristyslasien karmien päälle ja väliin polyuretaanikaistaleet ilman mitään peltejä ja puita. Avattavahan ikkuna ei tietenkään olisi.
Ja laitat vielä kolmannen eristyslasin niiden kahden lisäksi.
U-arvo paranee vielä lisää
Kutakuinkin oikein meni laskelmasi. Tuohon vaikuttaa hivenen noiden kahden erkkarin välinen ilmatila. Noin 15 mm olisi lämmön kannalta ideaali. Ei siinä paljon eroa ole. 0,84 W/m²K laskin 20 mm lasivälillä.
Ääneneristyksen kannalta taas olisi hyvä jos kasvattaisi sitä väliä.
Kiitoksia varmistuksesta ja lisäinfosta! Liittyykö tuo ilmavälikysymys lämpimän ilman liikkeisiin? Jos väli kasvaa, niin varmaankin ilma lähtee voimakkaampaan kiertoliikkeeseen. Tuota ilmiötä voisi hyödyntää, jos väliä kasvatettaisiin kunnolla siten, että kivitaloissa ikkunan yläpuolelle olevaan palkkiin varattaisiin lämpöä valoisaan aikaan ja purettaisiin hämärään aikaan. Palkkiin vaan ilmakanavat, niin ei tarvitse lämpölasielementtien väliä kasvattaa järjettömiin.
Joo. Juurikin siihen konvektioon, eli ilman kiertämiseen. Ilmalle se 15 mm on siinä rajalla, että "ei mahdu" kiertämään. Isommassa välissä kiertää, pienemmässä välissä lasien välinen säteily lisääntyy ja lämpöä menee sitäkautta hukkaan.
Miten siitä tulisi edullisempi???
Idea olisi se, että palkkiin varautunut lämpö pitäisi lämpölasielementtien välissä olevan tilan lämpimänä pitkälle hämärän puolelle, jolloin lämpöhäviö sisältä ulos pienenisi. Lämmityskauden ulkopuolella puolestaan lasit varmaankin lämpenisivät vähemmän kun yöllä viilennyt palkki imisi lämpöä itseensä. Tuolloin lämpöä ei toki sisälle kaivata, mutta koska varaava massa jakaisi lämpökuormaa pidemmälle ajalle, niin tuuletus kerkeäisi hoidella lämmön pois. Toisin kuin tavallisilla ikkunoilla kuumana kesäpäivänä. Siis jos multa ei jotain oleellista ole jäänyt huomioimatta.
Jos nyt vaan heräisit tähän päivään....
Kaikkia en vielä ole onnistunut vakuuttamaan. :) Tuota "konseptiani" voisi muuten simuloida kiinnittämällä välitilaan ylös vuolukivilistan ja vertaamalla sitten lämmönkulutusta riittävän pitkän ajanjakson ilman vuolukivilistaa ja listan kanssa. Ilmeisesti aurinko ei saa osua suoraan kiveen tai lasit voivat hajota (päätellen siitä että osa ikkunavalmistajista kieltää tummien sälekaihtimien asentamisen lasien väliin).
Taidat olla aika p.lle.
Miten sitä lämpöä varautuu???
Miten estät lämpöä varautumasta???
Lämmin ilma nousee lämpimämmän ikkunalasin pinnan tuntumassa ylös ja kääntää suuntaa varaavan palkin/vuolukivilistan kohdalla ja luovutettuaan lämmön viileämpään massaan lähtee vajoamaan alas viileämmän lasin tuntumassa ja alhaalle saavuttuaan alkaa rundi uudestaan. Kierto pysähtyy kun kaikki pinnat ovat saman lämpöisiä. Kun aurinko lakkaa paistamasta ja mikäli palkki on lämpimin pinta, säteilee se lämpöä ympäristöönsä eli tässä tapauksessa alas lämmittäen välitilan ilmaa. Jäähdyttyään riittävästi kiihtyy ilman kierto jälleen ja lämpöä alkaa siirtyä joko sisältä ulos tai ulkoa sisälle, ihan lämpötilojen mukaan.
Viitannet lämmön varautumisen estämisellä sitä ettei ole toivottavaa että lämpö varautuisi sisätiloista karkaavalla lämmöllä talviaikaa kun aurinkoenergiaa ei ole riittävästi tarjolla. Suon estäminen vaatisi palkin lämpöeristämistä ikkunatilasta ja elektronisesti avattavia ja suljettavia luukkuja. Menisi aika monimutkaiseksi. Tokkopa olisi käytännössä tarpeen. En väitä että homma ylipäätään pelittäisi, kunhan pohdiskelin.
Pienellä U-arvolla on pienet merkitykset energiansäästössä vain kylminä pakkaskuukausina. Muuna aikana vuodesta on U-arvolla vähäiset merkitykset energiansäästössä.
Suurimmat ja parhaimmat energiasäästöhyödyt saadaan kaikista ikkunoista jos ne ovat ilmatiiviitä.
Lisäksi ilmatiiveys mahdollistaa hallitun ilmanvaihdon joka taas osaltaan parantaa sisäilman laatua.
Eikä taloihin kannata laittaa kuin yksi lasi, se on halpa ja helppo
Uudistaloihin+kannattaa+tietenkin+hankkia+eristyslasilla+varustetut+ikkunat.
Yhden vanhan ikkunan täydellinen kunnostus maksaa maltaita ja ellei itse tee työtä niin sillä rahalla ostaa uuden ikkunan.
Laske palkka, kun ammattimies tekee työt a) 70 €/tunti materiaalit ja yksi ikkuna ei tule työpäivän aikana valmiiksi.
Uusi ikkuna maksaa n 300 €. Vanhasta pitäis poistaa vanha maali kitata, tiivistää ja maalata pariin kertaan ja asentaa paikalleen. Tota ei tee virupoikakaan 300 eurolla.
Ja lisäisin tähän vielä että vanha on aina vanha.
Jos meinaat kunnostaa vanhat puupokaiset ikkunat vaatii se vielä todellista taitoa, että saa maalit pysymään edes kaksi vuotta.
Maalaukset saat tehdä noin kolmen vuoden välein.
Toki jos talo ja ikkunat ovat historiallisesti arvokkaat kannattaa niitä kunnostaa ja pitää hyvää huolta.
Hyvä sääntö on että jos ikkunoissa ei ole eristyslasia on ikkunoiden vaihto aina kannattavaa.
Ikkunateollisuuden edustajat iskivät jälleen.
On sitten kyseessä vanha tai uusi ikkuna niin jokainen niistä tarvitsee tarkastus ja tarpeellisia huoltotoimia 5-7 vuoden välein. -HUOLTOVAPAATA IKKUNAA EI OLE-.
Eikä vanha tai uusi ikkuna tarvitse koskaan raskaita ikkunaremontteja, jos niille suoritetaan elinkaaren aikana ja säännöllisin aikavälein tarpeelliset huoltotyöt
Ikkunoiden elinkaarihuollot estävät suurien vaurioiden tuloa ja tiivisteiden vaihdot estävät vedontunnetta ja täysin turhat lämmityskustannukset.
Erittäin vähäisessä määrässä on niitä ikkunoita jotka tarvitsevat ns raskaitta remontteja ja vielä vähemmän on niitä ikkunoita jotka tarvitsevat uusimista - paitsi ikkunamyyjän mielestä.
Esim. Ikkunatiivisteiden laadusta riippuen ne on uusittava 1-15 vuoden välein.
Etenkin kerrostaloissa uusien tai vanhojen ikkunoiden lasien välitilassa on sadeveden ja UV-säteiden aikaansaamia maalivaurioita. Erittäin harvoin maalivauriot ovat puuvaurioita.
Aiemmin esitetyt "laskelmat", korjauskustannukset, uusien ikkunoiden hinnat ja eristyslasien tarpeellisuudet ovat vain ikkunanmyyjien mielipiteitä ja ikkunakaupan myyntipuheita.
Sanoisin, että pölhökustaa on puhunut! Haluaisin nähdä ikkunapuut jotka amatööri on maalannut pensselin kanssa ja tiivistänyt. Verrata niitä uusien ikkunoitten laatuun.
En ole ikkunamyyjä enkä välittäjä olen jo eläkkeellä oleva rakm. ja nähnyt näitä säästötekijöitä heidän työnsä jäljen. Ei nykyään voi verrata pensselillä tehtyä ja teollisesti tehtyä jälkeä nauramatta. Lisäksi ikkuna toimitetaan sälekaihtimilla, lämpölaseilla.
Paa tietoa missä saa katsoa sun vanhojen lasien korjauksia! Olen varma, että sitä tietoa ei sinulta saa. Kunhan louskutat leukojasi.
Uuusien ikkunoiden myyujät, älkää ihmeessä olko huolissanne. Ei suomalainen ikkunanostaja kuitenkaan usko toisenlaista totuutta, kuin mitä vilpittömät ja rehelliset ikkunanmyyjät antavat.
Rkm tietää.
Kuten sanoit niin tietenkin jokainen ikkunanhaltija katsoo joka hetki maalipintoja puolenmetrin etäisyydeltä.
Todella ei vanhoja laseja kannataa korjata.
Mutta puuosat kannattaa maalata ja puitteiden välit tiivistää.
H:ki, pressan linna, eduskuntatalo, dipoli jne
Lasin U-arvolla on vähäisin merkitys seuraaviin asioihin.
- Lämmitysenergian säästöön eli tehokkaaseen käyttöön
- Ikkunoiden, rakenneliitosten ja lämpöeristeiden ilma- ja vesi tiiveyteen
- Vetoon ja vedon tunteeseen
- Huonetilan lämpöön
- Asumismukavuuteen/viihtyvyyteen
- Ilmanvaihdon toimintaan
- Sisäilman laatuun
- Ikkunarakenteiden vesi ja puuvaurioihin
- Maalipintojen ja puuosien kestävyyteen
- Ikkunarakenteiden elinkaareen
- Ikkunoiden vaihtoon, uusimistarpeeseen.
Uusien ja vanhojen ikkunoiden aika-ajoin suoritetut elinkaarihuollot ovat tärkein asia.
Vanhoissa tai uusissa ikkunoissa, tiivisteiden, ikkunarakenteiden liitosten ja lämpöeristeiden ilmantiiveydellä on merkittästi suurempi hyöty ja edut, kuin lasin U-arvolla.
Seuraavilla toimilla on suurin merkitys lämmitysenergian säästöön ja kaikkiin muihinkin asioihin.
- Kaikilla ikkanatiivisteillä on rajallinen ilmantiiveyden elinkaari
- Laadusta riippuen sisä- ja ulkoikkunan tiivisteet on uusittava 1-15 vuoden välein
--- Teipattava EPDM toimii 1-2 v, TPE ja massiivikumi toimii n 7 v, Silikoni toimii n 15 v.
- Ikkunarakenteiden liitoskohdat eivät ole yleensä ilma ja vesitiiviitä.
- Ikkunarakenteiden liitoskohtiin kannattaa asentaa elastiset pintamassat
- Ikkunoiden lämpöeristeet ovat erittäin harvoin ilmatiiviitä
- Sisäpuolelle lämpöeristeiden päälle tai sisäpuolen vuorauslistojen liitoskohtiin kannattaa asentaa
elastiset pintamassat.
Ikkunoiden viralliset tiivistysohjeet: YMPARISTO.fi (Ympäristöministeriö) Ikkunatiivisteiden ja pintamassojen asennuskohdat: www.ikkuna-asiantuntija.fi
Tuon listan mukaan voi vain kysyä, miksi edes kanttaa harkita ikkunanvaihtoa.
Juuri noiden asioiden vuoksi !!!
Lasin U-arvolla ei ole mitään merkitystä, jos rakenneliitokset, lämpöeristeet ja ikkunan tiivisteet vuotavat ilmaa, sadevettä ja lunta.