Oma radio-ohjelma tuo näkyvyyttä ja kuuluvuutta
Helsingin Lähiradio 100,3 MHZ
Voiko radio-ohjelma tuoda näkyvyyttä? Voiko sillä tukea järjestöjen toimintaa tai rakentaa brändiä? Mikä yhteisöradio on?
Helsingin Lähiradio 100,3 MHz on paikallisradio, mutta tänä päivänä paikallisradio ei ole vain paikallisradio, sitä voi kuunnella netin välityksellä aivan missä päin maailmaa tahansa muun muassa podcasteina.
Radio on muutenkin positiivisessa murroksessa, sillä sen kuuntelu on taas kasvamaan päin Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan. Yksi syy tähän on ihmisten alituinen kiire. Radio ei valjasta montaa aistia kerralla, toisin kuin tv. Radiota on helppo kuunnella muun toiminnan ohella.
Järjestöt, yhteisöt ja asiantuntijat
Radio on tehokas ja edullinen sanomisen tapa ja varsinkin ei-kaupallinen yhteisöradio. Yleisesti tiedetään, että radiomainokset ovat hintavia. Karrikoiden voi todeta, että yhden kaupallisen radion mainoskampanjan hinnalla saa yhteisöradiossa kahdeksi vuodeksi tunnin ohjelman kuukausittain.
Mikä on yhteisöradio?
Helsingin Lähiradio on yhteisömedia, jonka synonyymejä ovat yhteisöradio ja kansalaismedia. Se ei ole siis kaupallinen radio, vaan villi ja vapaa, joka valitsee itse ohjelmasisältönsä. Tyypillisimpiä ohjelma-aikaa ostavia tahoja ovat järjestöt, yhdistykset, asiantuntijat, harrastajat, uskonnolliset ja poliittiset ryhmät sekä vähemmistöt.
Yhteisöradioissa saavat äänensä kuuluviin tahot, jotka kaupallisissa radioissa eivät saisi sanan sijaa.
Edullinen äänitorvi
Helsingin Lähiradiossa sadalla eurolla saa ostettua tunnin ohjelma-ajan. Summaan sisältyy äänitarkkailija. Ohjelman voi tehdä itse tai ostaa valmiina, jolloin toimittajan palkkio tulee päälle.
Toimituksesta saa apua ohjelman teossa ja jopa editoimisessa. Ohjelmat tehdään ikään kuin suorana lähetyksenä, vaikka ne usein tehdäänkin etukäteen. Nykyisin halutaan kuunnella elämänmakuisia rosoisia ohjelmia, joissa taustaäänetkään eivät ole tuomittavia.
Ryöstöviljelyä luvan kanssa
Radio on siis tehokas media saada kuuluvuutta ja tunnettuutta.
- Tiedotteeseen linkitetty radio-ohjelma tuo myös näkyvyyttä mediassa, sanoo Anne Lampinen Omatoimittaja.fi:stä.
Hän on pitkän linjan printtitoimittaja, joka tekee myös radio-ohjelmia. Nykyisin Lampinen tekee enimmäkseen tiedotteita yrityksille.
Helsingin Lähiradion ohjelmat jäävät radion webbisivuille, jos niin halutaan. Radio-ohjelmat voidaan ladata Facebookiin ja YouTubeen vaikka kuvilla höystettynä. Sitä voi linkittää, jakaa, pilkkoa ja muokata mielin määrin. Ohjelmasta voi ottaa kaiken mahdollisen irti. Se on loistavaa sisältöä eri asiayhteyksiin.
- Ohjelmia voidaan niin sanotusti ryöstöviljellä luvan kanssa, koska tekijänoikeudet ohjelmaan myydään ohjelma-ajan kanssa samassa paketissa, selvittää Helsingin Lähiradion päätoimittaja Seppo Julin.
Faktaa yhteisömediasta
Helsingin Lähiradiossa ei ole mainoksia, jolla toimintaa rahoitetaan. Merirosvoradiot menneiltä vuosilta ovat oiva esimerkki yhteisöradioista.
Yhteisömediassa noudatetaan journalistisia ohjeita (toisin kuin sosiaalisessa mediassa). Sillä on vastaava päätoimittaja, joka on myös juridisessa vastuussa.
Maailmalla yhteisömediat hankkivat rahoituksensa monista eri lähteistä: julkisesta tuesta, hankerahoituksesta, mainoksista, sponsoroinneista, kuuntelija- tai katselijamaksuista, varainkeräyksistä, mediapalveluja myymällä, lähetys- ja studioaikaa vuokraamalla ja niin edelleen. Jokaisella yhteisömedialla on oma tapansa organisoitua ja rahoittaa toimintansa. Yleensä ohjelmien toimitustyö on vapaaehtoistoimintaa, ja hallinto on ainakin osin palkkatyötä.
Yhteystiedot:
Helsingin Lähiradio/
Kansan Radioliitto ry
Päätoimittaja Seppo Julin
Hämeentie 32
00530 Hki
09 701 3300
[email protected]
Omatoimittaja.fi
Anne Lampinen, 040 595 0405
[email protected]
Kuvatekstit:
Radiostudio
Oletko sinä kenties tekemässä tekemässä tässä studiossa ohjelmaa?
Liitteet
Radiostudio.JPG
Helsingin Lähiradio 100,3 MHZ
Voiko radio-ohjelma tuoda näkyvyyttä? Voiko sillä tukea järjestöjen toimintaa tai rakentaa brändiä? Mikä yhteisöradio on?
Helsingin Lähiradio 100,3 MHz on paikallisradio, mutta tänä päivänä paikallisradio ei ole vain paikallisradio, sitä voi kuunnella netin välityksellä aivan missä päin maailmaa tahansa muun muassa podcasteina.
Radio on muutenkin positiivisessa murroksessa, sillä sen kuuntelu on taas kasvamaan päin Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan. Yksi syy tähän on ihmisten alituinen kiire. Radio ei valjasta montaa aistia kerralla, toisin kuin tv. Radiota on helppo kuunnella muun toiminnan ohella.
Järjestöt, yhteisöt ja asiantuntijat
Radio on tehokas ja edullinen sanomisen tapa ja varsinkin ei-kaupallinen yhteisöradio. Yleisesti tiedetään, että radiomainokset ovat hintavia. Karrikoiden voi todeta, että yhden kaupallisen radion mainoskampanjan hinnalla saa yhteisöradiossa kahdeksi vuodeksi tunnin ohjelman kuukausittain.
Mikä on yhteisöradio?
Helsingin Lähiradio on yhteisömedia, jonka synonyymejä ovat yhteisöradio ja kansalaismedia. Se ei ole siis kaupallinen radio, vaan villi ja vapaa, joka valitsee itse ohjelmasisältönsä. Tyypillisimpiä ohjelma-aikaa ostavia tahoja ovat järjestöt, yhdistykset, asiantuntijat, harrastajat, uskonnolliset ja poliittiset ryhmät sekä vähemmistöt.
Yhteisöradioissa saavat äänensä kuuluviin tahot, jotka kaupallisissa radioissa eivät saisi sanan sijaa.
Edullinen äänitorvi
Helsingin Lähiradiossa sadalla eurolla saa ostettua tunnin ohjelma-ajan. Summaan sisältyy äänitarkkailija. Ohjelman voi tehdä itse tai ostaa valmiina, jolloin toimittajan palkkio tulee päälle.
Toimituksesta saa apua ohjelman teossa ja jopa editoimisessa. Ohjelmat tehdään ikään kuin suorana lähetyksenä, vaikka ne usein tehdäänkin etukäteen. Nykyisin halutaan kuunnella elämänmakuisia rosoisia ohjelmia, joissa taustaäänetkään eivät ole tuomittavia.
Ryöstöviljelyä luvan kanssa
Radio on siis tehokas media saada kuuluvuutta ja tunnettuutta.
- Tiedotteeseen linkitetty radio-ohjelma tuo myös näkyvyyttä mediassa, sanoo Anne Lampinen Omatoimittaja.fi:stä.
Hän on pitkän linjan printtitoimittaja, joka tekee myös radio-ohjelmia. Nykyisin Lampinen tekee enimmäkseen tiedotteita yrityksille.
Helsingin Lähiradion ohjelmat jäävät radion webbisivuille, jos niin halutaan. Radio-ohjelmat voidaan ladata Facebookiin ja YouTubeen vaikka kuvilla höystettynä. Sitä voi linkittää, jakaa, pilkkoa ja muokata mielin määrin. Ohjelmasta voi ottaa kaiken mahdollisen irti. Se on loistavaa sisältöä eri asiayhteyksiin.
- Ohjelmia voidaan niin sanotusti ryöstöviljellä luvan kanssa, koska tekijänoikeudet ohjelmaan myydään ohjelma-ajan kanssa samassa paketissa, selvittää Helsingin Lähiradion päätoimittaja Seppo Julin.
Faktaa yhteisömediasta
Helsingin Lähiradiossa ei ole mainoksia, jolla toimintaa rahoitetaan. Merirosvoradiot menneiltä vuosilta ovat oiva esimerkki yhteisöradioista.
Yhteisömediassa noudatetaan journalistisia ohjeita (toisin kuin sosiaalisessa mediassa). Sillä on vastaava päätoimittaja, joka on myös juridisessa vastuussa.
Maailmalla yhteisömediat hankkivat rahoituksensa monista eri lähteistä: julkisesta tuesta, hankerahoituksesta, mainoksista, sponsoroinneista, kuuntelija- tai katselijamaksuista, varainkeräyksistä, mediapalveluja myymällä, lähetys- ja studioaikaa vuokraamalla ja niin edelleen. Jokaisella yhteisömedialla on oma tapansa organisoitua ja rahoittaa toimintansa. Yleensä ohjelmien toimitustyö on vapaaehtoistoimintaa, ja hallinto on ainakin osin palkkatyötä.
Yhteystiedot:
Helsingin Lähiradio/
Kansan Radioliitto ry
Päätoimittaja Seppo Julin
Hämeentie 32
00530 Hki
09 701 3300
[email protected]
Omatoimittaja.fi
Anne Lampinen, 040 595 0405
[email protected]
Kuvatekstit:
Radiostudio
Oletko sinä kenties tekemässä tekemässä tässä studiossa ohjelmaa?
Liitteet
Radiostudio.JPG
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kommarien ja persujen radio.
ainoa kuunneltava ohjelma tolla kanavalla on se viihteelle, muuten luokatonta