tilanteeseen oli se, että hän ei ollut motivoitunut tutustumaan tuntemattomiin ihmisiin, koska se ei vaan sopinut hänen persoonalleen. Ja toisaalta hän näki kaikki, ihan kaikki pelkästään kavereina. Ehkä yksin oleminen oli hänelle niin hyvä olotila ettei hänellä ollut mitään tarvetta muutokseen ja se oli varmaa ettei hän koskaan tekisi mitään mikä soti hänen ajatuksiaan vastaan. Kenelläkään ei ollut koskaan mahdollisuutta kääntää hänen päätään. Nämä asiat hän teki selväksi heti, kun joku osoitti huomiota hänelle.
Hänen oma näkemys
ainaerittäinomaehtoinen
3126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meneekö naiselle?
Jäi tuosta mietityttämään ainoastaan se, että minkälainen persoonallisuus se sitten on? Ja miten niin ei välittäisi tutustua uusiin ihmisiin? Jotenkin sulkeutunut ja sisäänpäinkääntynyt persoonallisuus?
Voi kun olisi ollut mukavaa viettää aikaa yhdessä, nauraa, hassutella, kutitella ja jutella henkeviä, parantaa maailmaa ja lentää kuuhun.
Voi miten mukavaa olisi ollut jos olisimme vaikka käyneet ongella, puistossa, katselleet toisiamme, koskettaneet, suudelleet ja ainakin minä olisin nauttinut hänen seurastaan..
Voi voi...
Ei mennyt ihan kuten strömsössä..
Harmi