Vainajalla on leski ja rintaperillinen. He eivät ole sukua keskenään. Vainaja on tehnyt testamentin, jossa hän määrää puolet omaisuudestaan leskelle ja puolet lapselleen. Heillä on voimassa molemminpuolinen avioehto jossa kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta toisen nykyisin omistamaan tai myöhemmin saamaan omaisuuteen eikä sellaiseen tuottoon. Miksi perunkirjaan merkitään ainoastaan vainajan varat ja velat?
Testamentti ja avioehto
hopeapiisku
10292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostaa tenttikysymykseltä.
Mutta nähdäkseni perukirjaan pitäisi merkitä lesken varat ja velat vaikka osapuolilla on avioehto, ensinnäkin koska näin lain sanamuodon mukaan pitää tehdä (PK 20:4.2) ja koska voihan leski tai perillinen riitauttaa avioehdon.
Ei ole tenttikysymys. Arvelisin testamentin myötä menetelleen näin? Vaikea tulkita miten asia mahtaa mennä.
Vanhemmillani oli avioehto, jonka mukaan isällä ei ollut avio-oikeutta äidin omaisuuteen, ei nykyiseen eikä tulevaan. Isän kuoleman jälkeen perukirjaan tosiaan merkittiin vain isän omaisuus ja puolisoiden yhdessä omistama omaisuus, ei lesken omaisuutta. Avioehto tuli perukirjan liitteeksi. Lakimies teki perukirjan. Kuvittelisin, että lesken omaisuuden voi jättää pois ensiksi kuolleen puolison peruskirjasta avioehdon nojalla.
Kuten Onnibonni totesi, lain mukaan myös lesken varat ja velat tulee perukirjaan merkitä siitä riippumatta, oliko puolisoilla avioehtoa vai ei.
PK 20:4.2
"Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan. Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L20P4
Lakimies, joka menettelee toisin, siis rikkoo lakia. Tämä on mahdollista, kun verottaja ei asiaan puutu. Perittävän jälkeisen perintöveron määräämiseen lesken varat eivät vaikuta, kun tasinkoa puolin tai toisin avioehdon takia ei anneta.
Miten testamentti mahtaa vaikuttaa asiaan? avioehto ei pätenyt vainajan omaisuuteen siis ,ehto ei pätenyt vainajan kohdalla. Testamentti on aina vahvempi
Testamentti ei vaikuta asiaan mitenkään. Mitä tuo puhe testamentin vahvemmuudesta avioehtoon verrattuna on???
Onkohan leskellä oikeus veloittaa puolisonsa kuolinpesältä oman omaisuutensa arvioimiskulut, koska hänen tulee teettää arviot puolison kuolemasta johtuen, ei oman mielenkiintonsa vuoksi. Jos omaisuutta on paljon, niin kyse on kuitenkin aika merkittävästä summasta.
Testamentti on vahvempi kuin avioehto vaikka vainajalla olisi kuolinhetkellään avioehto voimassa, koska leski perii puolet yleistestamentin saajana. Muutenhan leski ei avioehdon mukaan perisi mitään.
sisko ja velipuolet. lasten isä on kuollut isän perintö jaettu. eli lapsilla sama isä, eri äiti. jos lasten äiti kuolee ja lapset kuolee ilman perillisiä. onko velipuoli ,sisarpuoliensa suhteen perillinen heidän jälkeensä.
Tuo sinun kysymys on sekavasti kirjoitettu, mutta ymmärtääkseni kysymys on tämä:
Isä A:lla on kolme lasta (D, E ja F), poika D hänen ensimmäisestä avioliitostaan B:n kanssa ja poika E ja tytär F hänen toisesta avioliitostaan C:n kanssa.
A on kuollut ja hänen lapset D, E ja F perivät hänet.
Tämän jälkeen C kuolee ja C:n lapset E ja F perivät hänetkin.
Kun tämän jälkeen E ja F kuolevat, niin kysymyksesi on periikö C heidät?
Vastaus tähän kysymykseen löytyy perintökaaren 2 luvun 3 §:n 3 momentissa. Vastaus on kyllä.
Jos E ja F kuolevat samanaikaisesti, C perii heidät kumpikin. Jos he eivät kuole samanaikaisesti, myöhemmin kuoleva perii sen joka ensin kuolee. Sitten kun toinenkin kuolee, niin hänen velipuoli C perii hänet.