AmigaOne X5000, "valtavirran" julkaisu kokeilee...

Amigisti-nisti

39

637

Vastaukset

  • Selvähän se on, ettei tuollainen kelpaa. PowerPC prosessori ei ole Amigaa, yhtä hyvin voisi jonkun PC-kloonin päällä pyörittää jotakin AmigaOS 4:ää, joka olisi kuitenkin huomattavasti halvempi. Puuttuu myös Amigan piiristö, ei löydy OCS/ECS/AGA/SAGA:ta. Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti.

    Quake 1,2 on portattu myös m68k/AGA-Amigoille, mutta vaatii nopean 68060-prosessorin, tosin ei nämä 3D-pelit ole koskaan oikein menestyneet Amigalla. Amigan tulevaisuus on 68080 CPU ja SAGA-piiristö, ei mikään PowerPC/x86-klooni + AmigaOS 4, niitä riittää maailmassa.

    • Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille.

      OCS, ECS, AGA jne. ovat muinaisjäänteitä. Nykyään saa parempia.

      "Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti."

      nVidian piirit hoitavat nuo muinaisjäänteiden toiminnot miten päin vain ja paljon paremmin.

      Kannattaa huomioida se, että tietokonemalleissa yleensä valitaan komponentit olemassa olevasta tekniikasta, niin rauta kuin softa, ja kasataan niistä kokonaisuus.


    • M-Kar kirjoitti:

      Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille.

      OCS, ECS, AGA jne. ovat muinaisjäänteitä. Nykyään saa parempia.

      "Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti."

      nVidian piirit hoitavat nuo muinaisjäänteiden toiminnot miten päin vain ja paljon paremmin.

      Kannattaa huomioida se, että tietokonemalleissa yleensä valitaan komponentit olemassa olevasta tekniikasta, niin rauta kuin softa, ja kasataan niistä kokonaisuus.

      Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

      Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

      Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

      Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.


    • m36-intj kirjoitti:

      Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

      Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

      Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

      Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.

      "Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä"

      AmigaOS on käyttöjärjestelmä. Alkuperäinen Amigakin käytti muiden valmistajien komponentteja, kuten esimerkiksi MC68000 keskusyksikköä, joka oli 1980-luvulla tuttu mm. CD-soittimista.

      Vaikka uusi Amiga on standardikomponenteista kasattu, niin mielenkiintoiseksi sen tekee ohjelmoitava Xena-piiri https://en.wikipedia.org/wiki/XCore_Architecture , jollaista harvemmin tavallisista pc-koneista löytyy. Toistaiseksi sille ei vaan taida olla paljon käyttösovelluksia.

      AROS on ikuisuusprojekti, josta ei tule koskaan valmista. Muutenkin koko Amiga-skene näyttää olevan varsin eripuraista porukkaa. Siihen nähden uuden raudan saaminen vaikuttaa pieneltä ihmeeltä.

      Missä vaiheessa muuten LibreOfficen Amiga-porttaus mahtaa olla tällä hetkellä?


    • m36-intj kirjoitti:

      Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

      Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

      Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

      Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.

      "Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli."

      Tai vaikka Asus, tai Mac.

      "Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää."

      Jotain pelejä joo tehtiin vielä 90-luvulla noin mutta tuo on muinaishistoriaa. Suuntaus ollut 50-luvulta lähtien se että irroitetaan kokoajan typeriä riippuvuuksia että saadaan ohjelmista siirrettävämpiä ja kestävämpiä.

      "Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita."

      Tietysti voi heittää pois kun saa uudempia ja parempia. Ei taaksepäinyhteensopivuus 30v vanhoihin virityksiin ole mitenkään oleellista.

      "Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa."

      Sitä yhteensopivuutta ei tarvitse. Pienempi vaiva kirjoittaa vanhoja sovelluksia uusiksi paremmin.

      SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

      "Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana."

      Hyi yök. Mikäs järki siinä on kun kääntäjä on keksitty?


    • M-Kar kirjoitti:

      "Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli."

      Tai vaikka Asus, tai Mac.

      "Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää."

      Jotain pelejä joo tehtiin vielä 90-luvulla noin mutta tuo on muinaishistoriaa. Suuntaus ollut 50-luvulta lähtien se että irroitetaan kokoajan typeriä riippuvuuksia että saadaan ohjelmista siirrettävämpiä ja kestävämpiä.

      "Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita."

      Tietysti voi heittää pois kun saa uudempia ja parempia. Ei taaksepäinyhteensopivuus 30v vanhoihin virityksiin ole mitenkään oleellista.

      "Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa."

      Sitä yhteensopivuutta ei tarvitse. Pienempi vaiva kirjoittaa vanhoja sovelluksia uusiksi paremmin.

      SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

      "Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana."

      Hyi yök. Mikäs järki siinä on kun kääntäjä on keksitty?

      Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla, nimittäin uutta softaa ei tule paljon nykyään Amigoille, ja toisaalta monet juuri haluavat pelata vanhoja Amiga-pelejä. Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata. Harvalla on edes näin paljon muistia. Uusi SAGA + 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös.

      Itse asiassa tuo 68080 CPU on varsin suorituskykyinen (lähinnä muistinkäsittely on erittäin nopea), pystyy suorittamaan jopa 4 käskyä per kellonjakso, ja useampia prosessoreja voi käyttää kerrallaan (SMP). Benchmarkeissa vain 93 MHz:n kellotaajuudella 68080 voitti jopa 400 / 667 MHz:n PPC-prosessoreja.
      http://www.apollo-core.com/index.htm?page=performance

      Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia, sekä PPC- että x86-assemblyä on kauheaa ohjelmoida käsin, mutta MC68000-sarjan prosessorit ovat ihan erilaisia. Itse olen ohjelmoinut myös C-kielellä Amigalla, jolla voi kutsua vaikka optimoituja assembly-rutiineja, sekin toimii, mutta C-kääntäjät osaavat nykyään varsin huonosti optimoida koodia m68k-prosessoreille, olipa sitten kyseessä GCC, tai joku muu vain Amigalle tehty kääntäjä. GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja. Ja Amigalla ei Java esimerkiksi juuri pyöri, ei löydy mitään toimivia virtuaalikoneita, kenties jotakin keskeneräisiä virityksiä.


    • m36-intj kirjoitti:

      Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla, nimittäin uutta softaa ei tule paljon nykyään Amigoille, ja toisaalta monet juuri haluavat pelata vanhoja Amiga-pelejä. Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata. Harvalla on edes näin paljon muistia. Uusi SAGA + 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös.

      Itse asiassa tuo 68080 CPU on varsin suorituskykyinen (lähinnä muistinkäsittely on erittäin nopea), pystyy suorittamaan jopa 4 käskyä per kellonjakso, ja useampia prosessoreja voi käyttää kerrallaan (SMP). Benchmarkeissa vain 93 MHz:n kellotaajuudella 68080 voitti jopa 400 / 667 MHz:n PPC-prosessoreja.
      http://www.apollo-core.com/index.htm?page=performance

      Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia, sekä PPC- että x86-assemblyä on kauheaa ohjelmoida käsin, mutta MC68000-sarjan prosessorit ovat ihan erilaisia. Itse olen ohjelmoinut myös C-kielellä Amigalla, jolla voi kutsua vaikka optimoituja assembly-rutiineja, sekin toimii, mutta C-kääntäjät osaavat nykyään varsin huonosti optimoida koodia m68k-prosessoreille, olipa sitten kyseessä GCC, tai joku muu vain Amigalle tehty kääntäjä. GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja. Ja Amigalla ei Java esimerkiksi juuri pyöri, ei löydy mitään toimivia virtuaalikoneita, kenties jotakin keskeneräisiä virityksiä.

      "Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla"

      Perinteisesti tietokoneohjelma kun on yli 12v ikäinen niin se on järkevää kirjoittaa uusiksi kun tekniikka mennyt eteenpäin.

      "Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata."

      Voihan.

      "Harvalla on edes näin paljon muistia."

      Mun Dellissä on 16 gigaa muistia.

      "Uusi SAGA + 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös."

      Raspberry Pi 3 on tuohon verrattuna supertietokone.

      "Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia,"

      Assembly kielen tarve alkoi kuolla 80-luvun alussa jo. Ei tarvitse kun kääntäjä on keksitty. Ohjelmista saa tehtyä paljon siistimpiä ja hallittavampia kun on vähintään C-kieli käytössä.

      "GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja."

      GCC:n resurssin tarve on säädettävissä valitsimilla. Se nyt oletuksena vie uudemmissa versioissa kokoajan enemmän muistia kun tehdään isomman mittakaavan optimointeja ja optimoidaan myös suorituskykyä, kun nykyään tietokoneissa on tavallisesti muistia gigatavusta ylöspäin.


    • M-Kar kirjoitti:

      "Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla"

      Perinteisesti tietokoneohjelma kun on yli 12v ikäinen niin se on järkevää kirjoittaa uusiksi kun tekniikka mennyt eteenpäin.

      "Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata."

      Voihan.

      "Harvalla on edes näin paljon muistia."

      Mun Dellissä on 16 gigaa muistia.

      "Uusi SAGA + 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös."

      Raspberry Pi 3 on tuohon verrattuna supertietokone.

      "Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia,"

      Assembly kielen tarve alkoi kuolla 80-luvun alussa jo. Ei tarvitse kun kääntäjä on keksitty. Ohjelmista saa tehtyä paljon siistimpiä ja hallittavampia kun on vähintään C-kieli käytössä.

      "GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja."

      GCC:n resurssin tarve on säädettävissä valitsimilla. Se nyt oletuksena vie uudemmissa versioissa kokoajan enemmän muistia kun tehdään isomman mittakaavan optimointeja ja optimoidaan myös suorituskykyä, kun nykyään tietokoneissa on tavallisesti muistia gigatavusta ylöspäin.

      Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan.

      Hinta ja virrankulutus on myös rajoittava tekijä - nämä ensimmäiset prototyypit 68080:sta tulevat varustettuna vain 128 MB muistilla, mutta maksavat kuitenkin jo yli 300 €. En kuitenkaan suosittele kaikille näitä ensimmäisiä Apollocore-prototyyppejä, ne ovat vielä keskeneräisiä ja lähinnä devaajille tarkoitettuja. Kun jonkun järjestelmän suunnittelee kokonaan uusiksi, niin siinä vie aikaa saada asioita valmiiksi.

      Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen.

      Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta.


    • m36-intj kirjoitti:

      Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan.

      Hinta ja virrankulutus on myös rajoittava tekijä - nämä ensimmäiset prototyypit 68080:sta tulevat varustettuna vain 128 MB muistilla, mutta maksavat kuitenkin jo yli 300 €. En kuitenkaan suosittele kaikille näitä ensimmäisiä Apollocore-prototyyppejä, ne ovat vielä keskeneräisiä ja lähinnä devaajille tarkoitettuja. Kun jonkun järjestelmän suunnittelee kokonaan uusiksi, niin siinä vie aikaa saada asioita valmiiksi.

      Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen.

      Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta.

      "Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). "

      Raspberry Pi 3:ssa oli 1.1GHz, ja siinä on parempi arkkitehtuuri kun se on ARM:ia. Sen lisäksi siinä on 4 corea laskemassa ja GPU lisäksi.

      "Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan."

      No Raspberry Pi 3 on semmoinen. Siinähän on vakaat rajapinnat ja on miellyttävä ohjelmoida.

      "Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen."

      Raspberry Pin käyttämä Rasbian pohjautuu suoraan Debianiin ja käyttää yleisesti vakioita komponentteja. Se helpottaa ohjelmoitavuutta ja on myös varmuutta siihen, että koodi on hyvää kun on vuosikymmeniä hiottua.

      "Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta."

      On jossain Motorolla rutkussa missattu myös pointti. Amiga on brändi, se brändi rakennettiin tiettyjen arvojen ja asiakkaiden odotusten mukaan. Amigamerkkisen tietokoneen olettaisi olevan kasattu sen mukaisesti.

      Minä en ainakaan odottaisi mitään vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa tai yhteensopivuutta.

      Itseasiassa kun pohtii tarkemmin niin minä tekisin siitä jotenkin heti paketista mahdollisimman käyttövalmiin mediatuotantokoneen millä olisi joku ISV sertifiointi sopiville sovelluksille mitä ei pysty suoraan tarjoamaan.

      Eli varmaankin ottaisin käyttöjärjestelmän pohjaksi. Debianin mistä räätälöisin käyttöliittymän workflowhun sopivaksi. Esim. Xfce työpöytä olisi hyvä, ja ulkoasun tekisin brändin mukaisesti. Tähän sitten kasaisi Blenderin, nVidian GPU:a niin että voisi reaaliajassa mallintaa. ISV sertifiointi Lightworksille tai vaikka paketoisi sen mukaan, ja testaisi että nuo pelaisi kivasti yhteen. Sillä tavalla pitäisi vääntöä olla, että 4K videoita voi editoida sujuvasti. Matalalatenssinen kerneli pitäisi olla käytössä audiosovelluksia varten.


    • M-Kar kirjoitti:

      "Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). "

      Raspberry Pi 3:ssa oli 1.1GHz, ja siinä on parempi arkkitehtuuri kun se on ARM:ia. Sen lisäksi siinä on 4 corea laskemassa ja GPU lisäksi.

      "Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan."

      No Raspberry Pi 3 on semmoinen. Siinähän on vakaat rajapinnat ja on miellyttävä ohjelmoida.

      "Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen."

      Raspberry Pin käyttämä Rasbian pohjautuu suoraan Debianiin ja käyttää yleisesti vakioita komponentteja. Se helpottaa ohjelmoitavuutta ja on myös varmuutta siihen, että koodi on hyvää kun on vuosikymmeniä hiottua.

      "Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta."

      On jossain Motorolla rutkussa missattu myös pointti. Amiga on brändi, se brändi rakennettiin tiettyjen arvojen ja asiakkaiden odotusten mukaan. Amigamerkkisen tietokoneen olettaisi olevan kasattu sen mukaisesti.

      Minä en ainakaan odottaisi mitään vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa tai yhteensopivuutta.

      Itseasiassa kun pohtii tarkemmin niin minä tekisin siitä jotenkin heti paketista mahdollisimman käyttövalmiin mediatuotantokoneen millä olisi joku ISV sertifiointi sopiville sovelluksille mitä ei pysty suoraan tarjoamaan.

      Eli varmaankin ottaisin käyttöjärjestelmän pohjaksi. Debianin mistä räätälöisin käyttöliittymän workflowhun sopivaksi. Esim. Xfce työpöytä olisi hyvä, ja ulkoasun tekisin brändin mukaisesti. Tähän sitten kasaisi Blenderin, nVidian GPU:a niin että voisi reaaliajassa mallintaa. ISV sertifiointi Lightworksille tai vaikka paketoisi sen mukaan, ja testaisi että nuo pelaisi kivasti yhteen. Sillä tavalla pitäisi vääntöä olla, että 4K videoita voi editoida sujuvasti. Matalalatenssinen kerneli pitäisi olla käytössä audiosovelluksia varten.

      Ongelmana on edelleen että nuo raudat eivät sovi Amigan arkkitehtuuriin. Esim. rasteriprosessori puuttuu, sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta. Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan, eikä se sotke taustagrafiikkaa, näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit. SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit.


    • m36-intj kirjoitti:

      Ongelmana on edelleen että nuo raudat eivät sovi Amigan arkkitehtuuriin. Esim. rasteriprosessori puuttuu, sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta. Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan, eikä se sotke taustagrafiikkaa, näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit. SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit.

      "Esim. rasteriprosessori puuttuu"

      GPU hoitaa nuo asiat.

      "sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta."

      GPU hoitaa resoluutio muunnokset.

      "Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan"

      GPU hoitaa. Ei ole mitään välkkymistä. Välkkymisen tekee se jos ei ole vertical sync käytössä.

      "eikä se sotke taustagrafiikkaa"

      Mistä lähtien muka sotkee?

      "näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit."

      GPU on edelleenkin keksitty. Sinne GPU:n käsittämään muistiin mahtuu tavaraa käsiteläväksi ja vie kuorman pois CPU:lta.

      "SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit."

      Nykyään videoeditointia tehdään 4K tarkkuuksilla. Muistahan vähän mihin sitä Amigaa käytetty.


    • Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki. Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan. Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin. PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön. Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta, en tiedä onko korjattu, mutta FreeBSD:llä keskeytykset toimivat paremmin. Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta. Nämä havainnot tein joskus vuosia sitten.


    • m36-intj kirjoitti:

      Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki. Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan. Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin. PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön. Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta, en tiedä onko korjattu, mutta FreeBSD:llä keskeytykset toimivat paremmin. Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta. Nämä havainnot tein joskus vuosia sitten.

      "Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki."

      Ei GPU tarvitse mitään emulointia. Sitä voi ohjelmoida helposti tekemään halutut asiat.

      "Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan."

      Ei tarvitse emulaatioita ja softarajapinta on hyvä asia, se mahdollistaa sen, että rautaa voi muutella paremmaksi ja rajapinnan päälle tehtyä softaa voi pitää ennallaan.

      "Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin."

      Amigan killer app oli aikoinan NewTekin ohjelmat ja video toaster.

      "PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön."

      Minkä PC:n?

      "Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta"

      Todennäköisesti teit bugisen koodin.

      Timer ja signal toimivat samalla tavalla POSIX järjestelmissä, niin FreeBSD kuin Linux kernelillä.

      http://pubs.opengroup.org/onlinepubs/009695399/functions/timer_create.html
      https://en.wikipedia.org/wiki/Unix_signal

      "Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta."

      Mikä bugi? Oliko käytössä valmis tuotantojärjestelmä vai kehitysversio?

      Kyllä nuo vuosikymmeniä hinkatut koodit tuotantojärjestelmissä ovat sen verran ydinsotatestattuja, että eivät pahemmin temppuile, mutta semmoinen juttu että mitään Xorgia ei oikein pitäisi käyttää enää. Tuosta ollaan hankkiutumassa eroon ja kaikki fronttikoodi tehdään ihan muilla rajapinnoilla. Xorg ollut noin 10v siinä tilassa, että sille ei pitäisi koodia tehdä.

      Yksi tärkeä syy softarajapintoihin kun on se, että maailma muuttuu niin koodi pitää kirjoittaa niin, että se toimii nyt ja tulevaisuudessa. Muutoksia tapahtuu niin raudassa kuin alla olevissa järjestelmärajapinnoissa tai vaikka silloin kun siirtää koodia järjestelmästä toiseen. Pitää osata valita tarpeisiin sopiva rajapinta.

      Mutta kun olet puhunut hiiren käsittelystä, signaaleista, timereista ja jopa näyttötilojen muuttamisesta niin ehkä oikea tapa olisi millä tahansa käyttöjärjestelmällä asentaa sieltä käyttöjärjestelmän paketeista tämä: https://www.libsdl.org/

      Ja ohjelmointi sitten niin, että toiminto löytyy tuosta rajapinnasta niin käytetään sitä ja katkotaan riippuvuudet muualle. Yleisesti ottaen kaikki toimii täysin kun on valmis käyttöjärjestelmä sen kanssa toimivaksi testattu rauta. Esimerkiksi Raspberry Pi 3:n vakio käyttiksellä kun nappaa paketeista libsdl:n niin toimii häiriöttä. Ohjelmistokehittäjän ei juurikaan tarvitse välittää mitä sen libsdl rajapinnan alla tapahtuu, mutta jos optimoi koodia niin pitää huomioida vain ne laitteen ominaisuudet. Käytännössähän se oli joku giga rammia ja 512kt cache missä olisi hyvä saada GPU:n käyttämät jutut tiivistettyä. Cachemissit ja iopsit rankaisee sitten suorituskykyä.

      Hyvin jaksaa jauhaa kolmen kympin kone: https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_1358087643&feature=iv&src_vid=2A0XvotpkfA&v=-dSJRzdj1rw

      Jos joku Xorg kiinnostaa ja nimenomaan ei halua mitään rautakiihdytyksiä niin sopivin käyttöjärjestelmä tuohon olisi joku OpenBSD.


  • Specs at a glance: A-EON Amiga X5000
    OS AmigaOS 4.1
    CPU Dual-core Freescale CPU up to 2.5GHz
    RAM Up to 64GB RAM
    HDD Kingston 2.5-inch, 250GB SSD drive
    Ports 6 USB ports, 2 Ethernet jacks, serial port for debugging
    Starting price $1,598
    Price as reviewed $1,840
    Other perks ATI Radeon R9 270X video card, DVD-Rom drive, full-screen Neuromancer

    Pitää olla aikamoinen hipsteri, ellei pidä turhana ostaa kallista, suorituskyvyltään rajoittunutta laitetta, jolle ei ole mitään järkevää tai edes merkittävää viihteellistä käyttöä.

    • Onhan tuossa uudessa Amigassa esimerkiksi tietoturva aivan eri tasolla verrattuna Windowsiin ja Apple/Linuxiin. Amigaan ei pysty madot eikä NSA.

      Kevyt käyttöjärjestelmä ei vaadi joutavaa tehoa. Amigan nopeus on aina perustunut järkevään ohjelmakoodiin.

      Hinnasta ei urputa yleensä kuin köyhät.


    • onsilläpuolensa kirjoitti:

      Onhan tuossa uudessa Amigassa esimerkiksi tietoturva aivan eri tasolla verrattuna Windowsiin ja Apple/Linuxiin. Amigaan ei pysty madot eikä NSA.

      Kevyt käyttöjärjestelmä ei vaadi joutavaa tehoa. Amigan nopeus on aina perustunut järkevään ohjelmakoodiin.

      Hinnasta ei urputa yleensä kuin köyhät.

      Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.


    • lksdjfsjfksdjfdkl kirjoitti:

      Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

      Mielestäni Viissatku maksoi 5 tonnia ja ST oli tonnin halvempi. Alatalon Mikko sitä Ataria mainosti jonkun pennun kanssa. Nelitonninen Amiga (040) kustanti 18000 markkaa ja UNIX-versio A3000:sta taisi olla likemmäs 30 tonnia. SX 386 pc-paketti oli suunnilkleen 10 tuhatta, DX siinä 15 tonnin hujakkeilla.

      Pöytämallin A3000 on mielestäni kaikkien aikojen tyylikkäin Amiga. http://bboah.claunia.com/a3000ux.html


    • lksdjfsjfksdjfdkl kirjoitti:

      Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

      "Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

      IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

      Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.


    • M-Kar kirjoitti:

      "Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

      IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

      Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

      Amigaan (2000) sai myös sisäänrakennetun IBM PC:n. Siinä oli 4 väriä. Ja 5,25 lerppuaseman. http://www.ebay.com.au/itm/Commodore-A2088-PC-XT-Emulator-BridgeBoard-For-Amiga-2000-3000-4000-/222285941439

      C64:n edeltäjä Vic-20 maksoi uutena 1850 markkaa. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/vic/mainos_ko0183.jpg

      C64 ja 1541:n sai tarjouksesta alle 5000 mk:lla, mutta erikseen olivat melkin 3 tonnia / laite. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/c64/mainos_mb284.jpg


    • M-Kar kirjoitti:

      "Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

      IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

      Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

      IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
      VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.


    • m36-intj kirjoitti:

      IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
      VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.

      AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256.


    • m36-intj kirjoitti:

      IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
      VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.

      "IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. "

      VGA oli paljon parempi.

      "Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. "

      VGA:ssa oli 320x200 256 värillä ja 640x480 16 värillä. Värejä oli 262144 kaikissa näyttötiloissa mistä valita. Vuodelta 1987 tuo.

      AGA piiristö oli jo jäänyt tekniikasta jälkeen, silloinhan oli jo 1024x768 256 värillä.


    • https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IBM_PC
      IBM PC-malleissa ei käsittääkseni ollut VGA-näytönohjainta, se tuli vasta IBM PS1/PS2-malleissa. Muutenkin vuonna 1987 VGA oli harvinaisuus PC-maailmassa. Muistan kun meillä oli koulussa vielä 286/AT-koneita, joissa EGA vuonna 1992. Joku 386/25 MHz + VGA maksoi Suomessa vuonna 1992 noin 25 000 mk.


    • pesutulos kirjoitti:

      AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256.

      Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

      Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
      https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

      Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.


    • m36-intj kirjoitti:

      Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

      Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
      https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

      Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.

      En ole väärässä, koska olen käyttänyt Amigaa juuri em. rajoittein. Kuten sanottu niin siinä välkkyvässä lomitustilassa värejä pystyi käyttämään enemmän, mutta kun mentiin korkeamman virkistystaajuuden "VGA"-tiloihin, niin silloin värien määrä putosi rajusti. 640x480 tilassa oli käytössä 16, ja 800x600 tilassa muistaakseni enää 4 väriä.

      Samasta syystä Amigaan ilmestyi erillisiä näytönohjaimia, joilla voitiin ohittaa em. rajoitteet.

      http://distrita.com/amiga-graphic-card-guide/

      Itselläni oli käytössä Merlin 800x600 resoluutiolla.


    • m36-intj kirjoitti:

      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IBM_PC
      IBM PC-malleissa ei käsittääkseni ollut VGA-näytönohjainta, se tuli vasta IBM PS1/PS2-malleissa. Muutenkin vuonna 1987 VGA oli harvinaisuus PC-maailmassa. Muistan kun meillä oli koulussa vielä 286/AT-koneita, joissa EGA vuonna 1992. Joku 386/25 MHz + VGA maksoi Suomessa vuonna 1992 noin 25 000 mk.

      SVGA:t alkoi yleistyä rajusti jo 1991. Ihan vakiokamaa Windows 3.1 vehkeiden kanssa vuonna 1992.

      Windows 3.0 laitteita myytiin VGA:lla yleisesti vuonna 1990. Toki silloinkin oli XGA:ta mutta olihan ne toki arvokkaampia silloin. Grafiikkaominaisuuksissa sitten SGI:n vehkeet oli huippua tuolloin.

      Amigassa oli varsin hyvät grafiikkaominaisuudet 80-luvulla ja se oli nimenomaan edullisessa digitaalisessa videotuotannossa erittäin hyvä NewTekin ansiosta.

      Mutta tekniikka meni siitä ohitse. Commodore ei tajunnut satsata keskeisiin asioihin. AGA tuli 1-2v myöhässä oli jo ilmestyessään vanhentunut ja paska.


    • m36-intj kirjoitti:

      Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

      Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
      https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

      Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.

      Mutta tuo oli PASKAA.

      640x480 256 värillä oli vakiokamaa 1991 lähtien. HAM tilat taas oli vähän suttuisia. Kysehän oli käytännössä yksinkertaisesta rautatason kuvan purkamisesta ja taisi olla tuota ennen kuva siellä tiedostossa vielä jonkun RLE:n läpi vedettynä.

      Vuonna 1993 sitten oli vakiokamaa 800x600 256 värillä tai 640x480 16-bit väreillä, ja kuvat pakattiin Jpeg:nä. Ne näytti paljon paremmilta ja tiivistyi paljon pienemmäksi. Jpeg tuli samana vuonna kuin AGA:n HAM tilat.

      Miksi nähdä vaivaa johonkin värien muutteluun scanlinella kun voi käskeä purkamaan jpeg kuvan näkyviin simppelillä käskyllä mikä on tiiviimpi ja paremman näköinen?


    • CGA-juhlaa kirjoitti:

      Amigaan (2000) sai myös sisäänrakennetun IBM PC:n. Siinä oli 4 väriä. Ja 5,25 lerppuaseman. http://www.ebay.com.au/itm/Commodore-A2088-PC-XT-Emulator-BridgeBoard-For-Amiga-2000-3000-4000-/222285941439

      C64:n edeltäjä Vic-20 maksoi uutena 1850 markkaa. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/vic/mainos_ko0183.jpg

      C64 ja 1541:n sai tarjouksesta alle 5000 mk:lla, mutta erikseen olivat melkin 3 tonnia / laite. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/c64/mainos_mb284.jpg

      Hieno kuva tuo C-64 + levari mainos näyteikkunassa, tuolloin kesällä 1984 meikäläinen 9-vuotiaana kuolasi kanssa näyteikkunoissa tietokoneita :D Silloin ei ollut meillä vielä muuta kuin Conic tv-peli jostain 70-80-luvun vaihteesta.


  • Joskus sitä ihmettelee miten Amiga on vielä millään lailla elossa kun valtavirta valitsi PC:n jo 90-luvulla. Mitä jos Amigan sijaan nyt olisikin vain Atari ST elossa... tai mitä jos Apple olisikin olisikin mennyt konkurssiin ja ihmiset kaipailisivat nyt MacIntoshia, Commodoresta olisikin tullut nykyisen Applen kaltainen luksusbrandi :)

  • Mitä ihmeen roskaa olette tänne kirjoittaneet?
    Puhuttiin VGA:sta, eikä SVGA:sta. SVGA tosiaan kykenee esim. 256 väriin 640x480 resoluutiolla, mutta sitä ei esimerkiksi käytetty toimintapeleihin vielä pitkään aikaan PC:llä, koska se oli liian hidas näyttötila. Vielä vuonna 1995 tehtiin PC:lle pelejä 320x200 resoluutiolla ja 256 värillä, mutta sitä ennen kyllä löytyi jo jonkun verran Pentium-tasoisille tietokoneille tehtyjä 640x480 resoluution toimintapelejä 256 värillä. Tai sitten jotkut strategiapelit, joita ei haitannut hidas ruudunpäivitys.

    AGA vastaa ominaisuuksiltaan enemmän SVGA:ta kuin VGA:ta, vaikka SVGA-standardi muuttui vuosien myötä. Perustelen sen sillä että AGA pystyi esim. 640x480 60 Hz näyttötilaan 256 värillä, sekä 1280 maksimiresoluutio x-suunnassa, ja truecolor-tila HAM8, näitä ei löydy VGA-standardista.

    värit.vähissä: tarkista faktasi, olet edelleen väärässä AGA:n suhteen.

  • livenä vois taas päästä näkemään retrot ja vähemmän retrot vehkeet

    Amiga computers at Saku 2018 Amiga Event in Finland

    Amiga 500, 68000/7MHz, 1 MB RAM, Action Replay Mk III, Kickstart 1.3
    Amiga 1200, 68030/28MHz, 64 MB RAM, 4 GB CF, AmigaOS 3.0 + Scalos
    Amiga 1200, 68030/42MHz, 64 MB RAM, 100 GB HD, AmigaOS 3.9
    Amiga 1200, 68030/50MHz, 32 MB RAM, 8 GB CF, Indivision AGA MK2, AmigaOS 3.1 + Magellan II
    Amiga 1200, 68030/50MHz, 16 MB RAM, 80 GB HD, S-video mod, AmigaOS 3.1 + Magellan II
    Amiga 1200, 68030/50MHz, 32 MB RAM, 80 GB HD, S-video mod, AmigaOS 3.1 + Magellan II
    Amiga 1200, 68030/50MHz, 32 MB RAM, 8 GB CF, Indivision AGA MK2, AmigaOS 3.1 + Magellan II
    Amiga 1200, 68030/50MHz, 32 MB RAM, 16 GB CF, S-video mod, AmigaOS 3.1 + Magellan II
    Amiga 2000, Vampire 500 V2+ (Altera Cyclone III FPGA), 128 MB RAM, 32 GB CF, AmigaOS 3.9 (ApolloOS)
    Amiga 3000, 68040 at 25MHz, 18 MB + 256 MB RAM + VA2000+CX, Commodore A2065, Commodore A2088XT, Bigram+, SCSI2SD-kovalevy, Gotek, AmigaOS 3.1 (Scalos), Commodore Amiga UNIX (SYSVR4), OpenBSD 3.1, Debian Linux 2.0, MSDOS 6.22 running Windows 2.0 and MacOS 7.5.3 thru emulation
    Amiga 4000, 68060 at 50MHz, 128 MB RAM, 3 x Picasso IV + 1 x CyberVision 64/3D, Commodore A2065, Delfina Lite, AmigaOS 3.9
    Minimig, ARM-ohjain, 68000/16-49,63MHz, 400Kgate Spartan-3 FPGA, 2 MB RAM, 1 GB SD
    MIST, Altera Cyclone EP3C25 FPGA, 32 MB RAM, AGA/020 core, AmigaOS 3.1
    Mac mini, G4/1.42GHz, Radeon 9200, 1 GB RAM, 80 GB HD, MorphOS 3
    Mac mini, G4/1.5GHz, Radeon 9200, 1 GB RAM, 80 GB HD, MorphOS 3
    iBook, G4/1.42GHz, Radeon 9550, 1.5 GB RAM, 160 GB HD, MorphOS 3 (OS4.1FE look)
    AmigaOne X5000/20, P5020/2GHz, Radeon R9 280x, 4 GB RAM, 128 GB SSD, AmigaOS 4.1 Final Edition pre-release + Enhancer Software Plus Edition

    http://saku.bbs.fi/yhdistys/tiedotteet/1809202.html




    • kauanonaikaasiis kirjoitti:

      Hahah! Aika paha =D Vaikka ei taida Amigistit vielä 60+ ikäsiä olla, ainakaan suurin osa.

      Andy Warhol olisi 90v jos vielä eläisi. Hänhän oli tunnettu Amigan käyttäjä.


    • kauanonaikaasiis kirjoitti:

      Hahah! Aika paha =D Vaikka ei taida Amigistit vielä 60+ ikäsiä olla, ainakaan suurin osa.

      USA:ssa on runsaasti vanhoja Amigisteja.

      Esim NASAn Amigistit on yli 60v:
      https://www.youtube.com/watch?v=qAPD9HA8Unw

      Mutta myös suomesta löytyy, kts esim:
      https://www.youtube.com/watch?v=U3wxvb4eauw

      Ja ihan sivuraiteelta...
      Sakutapahtumassa Amiga4000 vanhus ja VIISI näyttöä:
      https://www.flickr.com/photos/160604353@N04/43048696470/in/album-72157673720558018/
      ( samaa voi yrittää tehdä tehdä saman aikakauden Atarilla, PC:llä tai Mäkillä, LOL! )

      Muuta https://www.youtube.com/user/suomenamigakayttajat


    • Hauskaa, isäni on nyt yli 60v eikä häntä kiinnostanut Amiga pätkääkään kun olisin sellaisen halunnut 80-luvulla :D


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.