AmigaOne X5000, "valtavirran" julkaisu kokeilee...

Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille.

OCS, ECS, AGA jne. ovat muinaisjäänteitä. Nykyään saa parempia.

"Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti."

nVidian piirit hoitavat nuo muinaisjäänteiden toiminnot miten päin vain ja paljon paremmin.

Kannattaa huomioida se, että tietokonemalleissa yleensä valitaan komponentit olemassa olevasta tekniikasta, niin rauta kuin softa, ja kasataan niistä kokonaisuus.

M-Kar kirjoitti:

Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille.

OCS, ECS, AGA jne. ovat muinaisjäänteitä. Nykyään saa parempia.

"Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti."

nVidian piirit hoitavat nuo muinaisjäänteiden toiminnot miten päin vain ja paljon paremmin.

Kannattaa huomioida se, että tietokonemalleissa yleensä valitaan komponentit olemassa olevasta tekniikasta, niin rauta kuin softa, ja kasataan niistä kokonaisuus.

Lue lisää

Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.

m36-intj kirjoitti:

Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.

Lue lisää

"Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä"

AmigaOS on käyttöjärjestelmä. Alkuperäinen Amigakin käytti muiden valmistajien komponentteja, kuten esimerkiksi MC68000 keskusyksikköä, joka oli 1980-luvulla tuttu mm. CD-soittimista.

Vaikka uusi Amiga on standardikomponenteista kasattu, niin mielenkiintoiseksi sen tekee ohjelmoitava Xena-piiri https://en.wikipedia.org/wiki/XCore_Architecture , jollaista harvemmin tavallisista pc-koneista löytyy. Toistaiseksi sille ei vaan taida olla paljon käyttösovelluksia.

AROS on ikuisuusprojekti, josta ei tule koskaan valmista. Muutenkin koko Amiga-skene näyttää olevan varsin eripuraista porukkaa. Siihen nähden uuden raudan saaminen vaikuttaa pieneltä ihmeeltä.

Missä vaiheessa muuten LibreOfficen Amiga-porttaus mahtaa olla tällä hetkellä?

m36-intj kirjoitti:

Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli. Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää. Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita.

Ollaan toki tehty PowerPC-prosessorilla ja jollakin näytönohjaimella varustettuja Amigoita, mutta ei niitä kukaan halua, eikä ne mitään perinteisiä Amigoita olekaan, kun niissä on vain käyttöjärjestelmä jäljellä. X5000 on vain viimeinen villitys tästä. Kannattaa mieluummin katsella apollocore sivustoa, jossa rakennellaan uutta 68080-prosessoria ja SAGA-piiristöä FPGA-toteutuksena, niitä prototyyppejä on myyty jo tuhansia, vaikka eivät ole valmiita vielä. Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa. SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana. Järjestelmä pidetään yksinkertaisena softapuolella, joten Amiga on laitteena ihan erilainen kuin nykyiset raskaat järjestelmät, ja pyörii huomattavasti vähemmällä määrällä muistia ja keskusyksikkötehoa. Amigan käyttis on sekin vaatimaton resurssienkäytön puolesta.

Mutta joka tapauksessa Amigan käyttäjät ovat jo äänestäneet mitä haluavat, eli ei X5000:n kaltaisille laitteille. AmigaOS 4:lla ja PowerPC-Amigoilla ei ole tulevaisuutta, tulevaisuuden käyttöjärjestelmäksi Amigalle tulee todennäköisesti AROS, jonka etuna opensource-pohjaisuus, kelpaisi se vanha AmigaOS 3:kin, mutta joku istuu sen oikeuksien päällä, eikä tämä taho halua luopua niistä.

Lue lisää

"Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli."

Tai vaikka Asus, tai Mac.

"Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää."

Jotain pelejä joo tehtiin vielä 90-luvulla noin mutta tuo on muinaishistoriaa. Suuntaus ollut 50-luvulta lähtien se että irroitetaan kokoajan typeriä riippuvuuksia että saadaan ohjelmista siirrettävämpiä ja kestävämpiä.

"Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita."

Tietysti voi heittää pois kun saa uudempia ja parempia. Ei taaksepäinyhteensopivuus 30v vanhoihin virityksiin ole mitenkään oleellista.

"Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa."

Sitä yhteensopivuutta ei tarvitse. Pienempi vaiva kirjoittaa vanhoja sovelluksia uusiksi paremmin.

SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

"Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana."

Hyi yök. Mikäs järki siinä on kun kääntäjä on keksitty?

M-Kar kirjoitti:

"Niin, tässä on jokin väärinkäsitys, ei Amiga ole mikään käyttöjärjestelmä, vaan laitekokonaisuus, kuten joku pelikonsoli."

Tai vaikka Asus, tai Mac.

"Itse asiassa käyttöjärjestelmä on Amigassa vähiten tärkeä osa, koska monet pelit ja sovellukset Amigalle on tehty toimimaan ilman minkäänlaista käyttöjärjestelmää."

Jotain pelejä joo tehtiin vielä 90-luvulla noin mutta tuo on muinaishistoriaa. Suuntaus ollut 50-luvulta lähtien se että irroitetaan kokoajan typeriä riippuvuuksia että saadaan ohjelmista siirrettävämpiä ja kestävämpiä.

"Itse asiassa Amigan määrittelee enemmänkin sen erikoispiiristö (OCS/ECS/AGA/SAGA) ja prosessori, eikä niitä voi heittää pois, niistä voi ainoastaan tehdä uusia, parempia versioita."

Tietysti voi heittää pois kun saa uudempia ja parempia. Ei taaksepäinyhteensopivuus 30v vanhoihin virityksiin ole mitenkään oleellista.

"Kellotaajuus 68080:lla on tällä hetkellä vain noin 100 MHz, mutta pystyy esim. 640x360 videota pyörittämään noin 25 FPS:lla. Mitään varsinaisia 3D-ominaisuuksia ei piiristössä ole, joten tietysti joku Nvidia tai Radeon pesee SAGA:n tässä, mutta toisaalta eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia amigan raudan kanssa."

Sitä yhteensopivuutta ei tarvitse. Pienempi vaiva kirjoittaa vanhoja sovelluksia uusiksi paremmin.

SAGA:lla ja 68080:lla pystyy sen sijaan ajamaan vanhoja Amigan pelejä ja softaa suoraan ilman mitään emulaatiota.

"Pelejä voi Amigalle edelleen kirjoittaa (ja on ollut tapana) ilmaan minkäänlaisia laiteajureita ja assembly-kielellä, sen vuoksi on tärkeää että myös prosessori pysyy samana."

Hyi yök. Mikäs järki siinä on kun kääntäjä on keksitty?

Lue lisää

Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla, nimittäin uutta softaa ei tule paljon nykyään Amigoille, ja toisaalta monet juuri haluavat pelata vanhoja Amiga-pelejä. Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata. Harvalla on edes näin paljon muistia. Uusi SAGA 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös.

Itse asiassa tuo 68080 CPU on varsin suorituskykyinen (lähinnä muistinkäsittely on erittäin nopea), pystyy suorittamaan jopa 4 käskyä per kellonjakso, ja useampia prosessoreja voi käyttää kerrallaan (SMP). Benchmarkeissa vain 93 MHz:n kellotaajuudella 68080 voitti jopa 400 / 667 MHz:n PPC-prosessoreja.
http://www.apollo-core.com/index.htm?page=performance

Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia, sekä PPC- että x86-assemblyä on kauheaa ohjelmoida käsin, mutta MC68000-sarjan prosessorit ovat ihan erilaisia. Itse olen ohjelmoinut myös C-kielellä Amigalla, jolla voi kutsua vaikka optimoituja assembly-rutiineja, sekin toimii, mutta C-kääntäjät osaavat nykyään varsin huonosti optimoida koodia m68k-prosessoreille, olipa sitten kyseessä GCC, tai joku muu vain Amigalle tehty kääntäjä. GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja. Ja Amigalla ei Java esimerkiksi juuri pyöri, ei löydy mitään toimivia virtuaalikoneita, kenties jotakin keskeneräisiä virityksiä.

m36-intj kirjoitti:

Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla, nimittäin uutta softaa ei tule paljon nykyään Amigoille, ja toisaalta monet juuri haluavat pelata vanhoja Amiga-pelejä. Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata. Harvalla on edes näin paljon muistia. Uusi SAGA 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös.

Itse asiassa tuo 68080 CPU on varsin suorituskykyinen (lähinnä muistinkäsittely on erittäin nopea), pystyy suorittamaan jopa 4 käskyä per kellonjakso, ja useampia prosessoreja voi käyttää kerrallaan (SMP). Benchmarkeissa vain 93 MHz:n kellotaajuudella 68080 voitti jopa 400 / 667 MHz:n PPC-prosessoreja.
http://www.apollo-core.com/index.htm?page=performance

Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia, sekä PPC- että x86-assemblyä on kauheaa ohjelmoida käsin, mutta MC68000-sarjan prosessorit ovat ihan erilaisia. Itse olen ohjelmoinut myös C-kielellä Amigalla, jolla voi kutsua vaikka optimoituja assembly-rutiineja, sekin toimii, mutta C-kääntäjät osaavat nykyään varsin huonosti optimoida koodia m68k-prosessoreille, olipa sitten kyseessä GCC, tai joku muu vain Amigalle tehty kääntäjä. GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja. Ja Amigalla ei Java esimerkiksi juuri pyöri, ei löydy mitään toimivia virtuaalikoneita, kenties jotakin keskeneräisiä virityksiä.

Lue lisää

"Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla"

Perinteisesti tietokoneohjelma kun on yli 12v ikäinen niin se on järkevää kirjoittaa uusiksi kun tekniikka mennyt eteenpäin.

"Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata."

Voihan.

"Harvalla on edes näin paljon muistia."

Mun Dellissä on 16 gigaa muistia.

"Uusi SAGA 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös."

Raspberry Pi 3 on tuohon verrattuna supertietokone.

"Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia,"

Assembly kielen tarve alkoi kuolla 80-luvun alussa jo. Ei tarvitse kun kääntäjä on keksitty. Ohjelmista saa tehtyä paljon siistimpiä ja hallittavampia kun on vähintään C-kieli käytössä.

"GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja."

GCC:n resurssin tarve on säädettävissä valitsimilla. Se nyt oletuksena vie uudemmissa versioissa kokoajan enemmän muistia kun tehdään isomman mittakaavan optimointeja ja optimoidaan myös suorituskykyä, kun nykyään tietokoneissa on tavallisesti muistia gigatavusta ylöspäin.

M-Kar kirjoitti:

"Kyllä se on tärkeää että vanhoja Amigan ohjelmia voi ajaa uudemmillakin Amigoilla"

Perinteisesti tietokoneohjelma kun on yli 12v ikäinen niin se on järkevää kirjoittaa uusiksi kun tekniikka mennyt eteenpäin.

"Nykyisillä Amigoilla maksimimuistimäärä on 128-256 MB, joten uusia ohjelmia ei niin vaan voi portata."

Voihan.

"Harvalla on edes näin paljon muistia."

Mun Dellissä on 16 gigaa muistia.

"Uusi SAGA 68080 lisää suorituskykyä sen verran, että voidaan jo puhua jostakin 200-300 MHz Pentium koneesta, jossa 128-256 MB muistia, ja nykyaikaiset näyttötilat. Pentiumin MMX-käskyjä vastaavat löytyvät myös."

Raspberry Pi 3 on tuohon verrattuna supertietokone.

"Kun on kunnon rautaa alla, niin ei assembly-kielellä ohjelmoiminen tuota ongelmia,"

Assembly kielen tarve alkoi kuolla 80-luvun alussa jo. Ei tarvitse kun kääntäjä on keksitty. Ohjelmista saa tehtyä paljon siistimpiä ja hallittavampia kun on vähintään C-kieli käytössä.

"GCC ei toimi hyvin Amigalla muutenkaan, koska vie massiivisesti resursseja."

GCC:n resurssin tarve on säädettävissä valitsimilla. Se nyt oletuksena vie uudemmissa versioissa kokoajan enemmän muistia kun tehdään isomman mittakaavan optimointeja ja optimoidaan myös suorituskykyä, kun nykyään tietokoneissa on tavallisesti muistia gigatavusta ylöspäin.

Lue lisää

Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan.

Hinta ja virrankulutus on myös rajoittava tekijä - nämä ensimmäiset prototyypit 68080:sta tulevat varustettuna vain 128 MB muistilla, mutta maksavat kuitenkin jo yli 300 €. En kuitenkaan suosittele kaikille näitä ensimmäisiä Apollocore-prototyyppejä, ne ovat vielä keskeneräisiä ja lähinnä devaajille tarkoitettuja. Kun jonkun järjestelmän suunnittelee kokonaan uusiksi, niin siinä vie aikaa saada asioita valmiiksi.

Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen.

Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta.

m36-intj kirjoitti:

Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan.

Hinta ja virrankulutus on myös rajoittava tekijä - nämä ensimmäiset prototyypit 68080:sta tulevat varustettuna vain 128 MB muistilla, mutta maksavat kuitenkin jo yli 300 €. En kuitenkaan suosittele kaikille näitä ensimmäisiä Apollocore-prototyyppejä, ne ovat vielä keskeneräisiä ja lähinnä devaajille tarkoitettuja. Kun jonkun järjestelmän suunnittelee kokonaan uusiksi, niin siinä vie aikaa saada asioita valmiiksi.

Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen.

Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta.

Lue lisää

"Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). "

Raspberry Pi 3:ssa oli 1.1GHz, ja siinä on parempi arkkitehtuuri kun se on ARM:ia. Sen lisäksi siinä on 4 corea laskemassa ja GPU lisäksi.

"Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan."

No Raspberry Pi 3 on semmoinen. Siinähän on vakaat rajapinnat ja on miellyttävä ohjelmoida.

"Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen."

Raspberry Pin käyttämä Rasbian pohjautuu suoraan Debianiin ja käyttää yleisesti vakioita komponentteja. Se helpottaa ohjelmoitavuutta ja on myös varmuutta siihen, että koodi on hyvää kun on vuosikymmeniä hiottua.

"Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta."

On jossain Motorolla rutkussa missattu myös pointti. Amiga on brändi, se brändi rakennettiin tiettyjen arvojen ja asiakkaiden odotusten mukaan. Amigamerkkisen tietokoneen olettaisi olevan kasattu sen mukaisesti.

Minä en ainakaan odottaisi mitään vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa tai yhteensopivuutta.

Itseasiassa kun pohtii tarkemmin niin minä tekisin siitä jotenkin heti paketista mahdollisimman käyttövalmiin mediatuotantokoneen millä olisi joku ISV sertifiointi sopiville sovelluksille mitä ei pysty suoraan tarjoamaan.

Eli varmaankin ottaisin käyttöjärjestelmän pohjaksi. Debianin mistä räätälöisin käyttöliittymän workflowhun sopivaksi. Esim. Xfce työpöytä olisi hyvä, ja ulkoasun tekisin brändin mukaisesti. Tähän sitten kasaisi Blenderin, nVidian GPU:a niin että voisi reaaliajassa mallintaa. ISV sertifiointi Lightworksille tai vaikka paketoisi sen mukaan, ja testaisi että nuo pelaisi kivasti yhteen. Sillä tavalla pitäisi vääntöä olla, että 4K videoita voi editoida sujuvasti. Matalalatenssinen kerneli pitäisi olla käytössä audiosovelluksia varten.

M-Kar kirjoitti:

"Tuo nykyinen FPGA-versio 68080:sta pyörii 93 MHz:n kellotaajuudella. Voi olla että Raspberry Pi jää aika selvästi jälkeen kun 68080:sta saadaan ASIC-versio, joka pyörii samalla kellotaajuudella (1 GHz). "

Raspberry Pi 3:ssa oli 1.1GHz, ja siinä on parempi arkkitehtuuri kun se on ARM:ia. Sen lisäksi siinä on 4 corea laskemassa ja GPU lisäksi.

"Mutta se teho ei tosiaankaan ole pääasia, Amigalla pärjää vähemmälläkin, pääasia on enemmänkin hyvin suunniteltu rauta, jota on miellyttävä ohjelmoida, ilman hirveää läjää laiteajureita/rajapintoja, jotka muuttuvat koko ajan."

No Raspberry Pi 3 on semmoinen. Siinähän on vakaat rajapinnat ja on miellyttävä ohjelmoida.

"Minäkään en pidä tuosta AROS-käyttöjärjestelmästä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei taida olla tällä hetkellä, lisenssit estävät sekä AmigaOS 3/4:sen käyttämisen ja jatkokehityksen."

Raspberry Pin käyttämä Rasbian pohjautuu suoraan Debianiin ja käyttää yleisesti vakioita komponentteja. Se helpottaa ohjelmoitavuutta ja on myös varmuutta siihen, että koodi on hyvää kun on vuosikymmeniä hiottua.

"Siinä kyllä missaa pointin täysin, jos haluaa tietokoneen, jossa on vain AmigaOS 4 jäljellä Amigasta, se AmigaOS ei kyllä mikään ihme ole enää tänä päivänä, aika kaukana siitä, kun ei ole edes muistinsuojausta (MMU). Menee tuo X5000:sen rauta aika hukkaan, jos sen päällä ajaa pelkästään AmigaOS 4:sta."

On jossain Motorolla rutkussa missattu myös pointti. Amiga on brändi, se brändi rakennettiin tiettyjen arvojen ja asiakkaiden odotusten mukaan. Amigamerkkisen tietokoneen olettaisi olevan kasattu sen mukaisesti.

Minä en ainakaan odottaisi mitään vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa tai yhteensopivuutta.

Itseasiassa kun pohtii tarkemmin niin minä tekisin siitä jotenkin heti paketista mahdollisimman käyttövalmiin mediatuotantokoneen millä olisi joku ISV sertifiointi sopiville sovelluksille mitä ei pysty suoraan tarjoamaan.

Eli varmaankin ottaisin käyttöjärjestelmän pohjaksi. Debianin mistä räätälöisin käyttöliittymän workflowhun sopivaksi. Esim. Xfce työpöytä olisi hyvä, ja ulkoasun tekisin brändin mukaisesti. Tähän sitten kasaisi Blenderin, nVidian GPU:a niin että voisi reaaliajassa mallintaa. ISV sertifiointi Lightworksille tai vaikka paketoisi sen mukaan, ja testaisi että nuo pelaisi kivasti yhteen. Sillä tavalla pitäisi vääntöä olla, että 4K videoita voi editoida sujuvasti. Matalalatenssinen kerneli pitäisi olla käytössä audiosovelluksia varten.

Lue lisää

Ongelmana on edelleen että nuo raudat eivät sovi Amigan arkkitehtuuriin. Esim. rasteriprosessori puuttuu, sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta. Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan, eikä se sotke taustagrafiikkaa, näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit. SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit.

m36-intj kirjoitti:

Ongelmana on edelleen että nuo raudat eivät sovi Amigan arkkitehtuuriin. Esim. rasteriprosessori puuttuu, sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta. Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan, eikä se sotke taustagrafiikkaa, näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit. SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit.

Lue lisää

"Esim. rasteriprosessori puuttuu"

GPU hoitaa nuo asiat.

"sillä voi vaihtaa esim. resoluutiota tai värejä lennossa näytöllä, tai muuta."

GPU hoitaa resoluutio muunnokset.

"Myös spritet ovat käteviä, jos esim. hiiriosoittimen tekee spriteillä, se ei välky koskaan"

GPU hoitaa. Ei ole mitään välkkymistä. Välkkymisen tekee se jos ei ole vertical sync käytössä.

"eikä se sotke taustagrafiikkaa"

Mistä lähtien muka sotkee?

"näitä spritejä ei ole nykyisissä grafiikkakorteissa, helpottaa ohjelmointia ja vievät vähemmän kaistanleveyttä kuin CPU- tai blitterobjektit."

GPU on edelleenkin keksitty. Sinne GPU:n käsittämään muistiin mahtuu tavaraa käsiteläväksi ja vie kuorman pois CPU:lta.

"SAGA:ssa on myös tuki erilaisille vanhoille näyttötiloille kuten esim. Atari ST ja Neo Geo, ja chunky/planar/dualplayfield-moodit."

Nykyään videoeditointia tehdään 4K tarkkuuksilla. Muistahan vähän mihin sitä Amigaa käytetty.

Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki. Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan. Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin. PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön. Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta, en tiedä onko korjattu, mutta FreeBSD:llä keskeytykset toimivat paremmin. Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta. Nämä havainnot tein joskus vuosia sitten.

m36-intj kirjoitti:

Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki. Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan. Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin. PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön. Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta, en tiedä onko korjattu, mutta FreeBSD:llä keskeytykset toimivat paremmin. Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta. Nämä havainnot tein joskus vuosia sitten.

Lue lisää

"Niin, kyllähän kaiken tuon voi varmaan emuloida nykyisillä grafiikkakorteilla, mutta se ei ole sama asia kuin suora hardwaretuki."

Ei GPU tarvitse mitään emulointia. Sitä voi ohjelmoida helposti tekemään halutut asiat.

"Kun tässä nyt halutaan rakentaa sellaista, emulaatiot ja softarajapinnat lisäävät aina epävarmuutta toimintaan."

Ei tarvitse emulaatioita ja softarajapinta on hyvä asia, se mahdollistaa sen, että rautaa voi muutella paremmaksi ja rajapinnan päälle tehtyä softaa voi pitää ennallaan.

"Eihän tämä Amiga-kone ole tehtykään mihinkään videoedittiin."

Amigan killer app oli aikoinan NewTekin ohjelmat ja video toaster.

"PC:n rauta on muutenkin aika bugista pelikäyttöön."

Minkä PC:n?

"Yritin kerran saada Linuxilla aikaiseksi keskeytyksen, joka toimisi 50 kertaa sekunnissa, ja tuloksena oli jotakin muuta"

Todennäköisesti teit bugisen koodin.

Timer ja signal toimivat samalla tavalla POSIX järjestelmissä, niin FreeBSD kuin Linux kernelillä.

http://pubs.opengroup.org/onlinepubs/009695399/functions/timer_create.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Unix_signal

"Xorgin hiirenkäsittelyrutiinit vaikuttivat myös olevan bugisia, kun halutaan suurta tarkkuutta vaativaa ohjausta."

Mikä bugi? Oliko käytössä valmis tuotantojärjestelmä vai kehitysversio?

Kyllä nuo vuosikymmeniä hinkatut koodit tuotantojärjestelmissä ovat sen verran ydinsotatestattuja, että eivät pahemmin temppuile, mutta semmoinen juttu että mitään Xorgia ei oikein pitäisi käyttää enää. Tuosta ollaan hankkiutumassa eroon ja kaikki fronttikoodi tehdään ihan muilla rajapinnoilla. Xorg ollut noin 10v siinä tilassa, että sille ei pitäisi koodia tehdä.

Yksi tärkeä syy softarajapintoihin kun on se, että maailma muuttuu niin koodi pitää kirjoittaa niin, että se toimii nyt ja tulevaisuudessa. Muutoksia tapahtuu niin raudassa kuin alla olevissa järjestelmärajapinnoissa tai vaikka silloin kun siirtää koodia järjestelmästä toiseen. Pitää osata valita tarpeisiin sopiva rajapinta.

Mutta kun olet puhunut hiiren käsittelystä, signaaleista, timereista ja jopa näyttötilojen muuttamisesta niin ehkä oikea tapa olisi millä tahansa käyttöjärjestelmällä asentaa sieltä käyttöjärjestelmän paketeista tämä: https://www.libsdl.org/

Ja ohjelmointi sitten niin, että toiminto löytyy tuosta rajapinnasta niin käytetään sitä ja katkotaan riippuvuudet muualle. Yleisesti ottaen kaikki toimii täysin kun on valmis käyttöjärjestelmä sen kanssa toimivaksi testattu rauta. Esimerkiksi Raspberry Pi 3:n vakio käyttiksellä kun nappaa paketeista libsdl:n niin toimii häiriöttä. Ohjelmistokehittäjän ei juurikaan tarvitse välittää mitä sen libsdl rajapinnan alla tapahtuu, mutta jos optimoi koodia niin pitää huomioida vain ne laitteen ominaisuudet. Käytännössähän se oli joku giga rammia ja 512kt cache missä olisi hyvä saada GPU:n käyttämät jutut tiivistettyä. Cachemissit ja iopsit rankaisee sitten suorituskykyä.

Hyvin jaksaa jauhaa kolmen kympin kone: https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_1358087643&feature=iv&src_vid=2A0XvotpkfA&v=-dSJRzdj1rw

Jos joku Xorg kiinnostaa ja nimenomaan ei halua mitään rautakiihdytyksiä niin sopivin käyttöjärjestelmä tuohon olisi joku OpenBSD.

M-Kar kirjoitti:

Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille.

OCS, ECS, AGA jne. ovat muinaisjäänteitä. Nykyään saa parempia.

"Jos joku miettii mitä sillä tekee, niin paljon enemmän kuin jollakin Nvidian näytönohjaimella, josta ei löydy copperia (eli rasteri prosessoria), tai spritejä, jotka helpottavat 2-D peliohjelmointia huomattavasti."

nVidian piirit hoitavat nuo muinaisjäänteiden toiminnot miten päin vain ja paljon paremmin.

Kannattaa huomioida se, että tietokonemalleissa yleensä valitaan komponentit olemassa olevasta tekniikasta, niin rauta kuin softa, ja kasataan niistä kokonaisuus.

Lue lisää

"Siis Amiga on tietokonemalli. PowerPC on kyseisen tietokonemallin prosessorin arkkitehtuuri mutta en nyt itse oivalla miksi tuohon on päädytty. Itse olisin rakentanut Tegra K1 SOC:n ympärille."

PowerPC otettiin käyttöön Amigan kiihdytinkorteissa noin vuonna 1997.
Siksi se sitten päätyi käytetyksi Amiga -vehkeissä.

Tuohon aikaan se näytti "ainoalta" endian-yhteensopivalta järjelliseltä vaihtoehdolta.
Mutta 2000 luvulla tiedetään että se tipahti x86 kehityksen vauhdista.

Ja juuri nyt taas näyttää että ARM tai RISC-V voisi olla tolkuin tuleva CPU.
Amiga platformilla kehitysresurssit on kuitenkin minimaaliset, joten muutokset on vaikeita.

PowerPC tuotanto kuitenkin jatkuu vielä noin 10 vuotta ja OpenPower voi tuoda siihen jatkoa.
Eli uuden sukupolven harrastevehkeille PowerPC on edelleen käyttökelpoinen.

Itseäni X5000:ssa närästää sen hinta.
Mieluummin laittaisin vähemmän tehokkaan A1222 (tabor) vehkeen joka pitäisi kohtsilleen tulla myyntiin noin 500€ hintaan.

Amiga -harrastevehkeet tehdään pienelle porukalle ja pienissä tuotantoerissä, siksi hinta on korkea.
Lisäriesa on se että esim. x5000:n emolle on rakennettu paljon ominaisuuksia jotka ei peruskäyttäjälle anna mitään lisäarvoa.


-Amigisti

Onhan tuossa uudessa Amigassa esimerkiksi tietoturva aivan eri tasolla verrattuna Windowsiin ja Apple/Linuxiin. Amigaan ei pysty madot eikä NSA.

Kevyt käyttöjärjestelmä ei vaadi joutavaa tehoa. Amigan nopeus on aina perustunut järkevään ohjelmakoodiin.

Hinnasta ei urputa yleensä kuin köyhät.

onsilläpuolensa kirjoitti:

Onhan tuossa uudessa Amigassa esimerkiksi tietoturva aivan eri tasolla verrattuna Windowsiin ja Apple/Linuxiin. Amigaan ei pysty madot eikä NSA.

Kevyt käyttöjärjestelmä ei vaadi joutavaa tehoa. Amigan nopeus on aina perustunut järkevään ohjelmakoodiin.

Hinnasta ei urputa yleensä kuin köyhät.

Lue lisää

Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

lksdjfsjfksdjfdkl kirjoitti:

Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

Lue lisää

Mielestäni Viissatku maksoi 5 tonnia ja ST oli tonnin halvempi. Alatalon Mikko sitä Ataria mainosti jonkun pennun kanssa. Nelitonninen Amiga (040) kustanti 18000 markkaa ja UNIX-versio A3000:sta taisi olla likemmäs 30 tonnia. SX 386 pc-paketti oli suunnilkleen 10 tuhatta, DX siinä 15 tonnin hujakkeilla.

Pöytämallin A3000 on mielestäni kaikkien aikojen tyylikkäin Amiga. http://bboah.claunia.com/a3000ux.html

lksdjfsjfksdjfdkl kirjoitti:

Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen? Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

Lue lisää

"Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

M-Kar kirjoitti:

"Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

Lue lisää

Amigaan (2000) sai myös sisäänrakennetun IBM PC:n. Siinä oli 4 väriä. Ja 5,25 lerppuaseman. http://www.ebay.com.au/itm/Commodore-A2088-PC-XT-Emulator-BridgeBoard-For-Amiga-2000-3000-4000-/222285941439

C64:n edeltäjä Vic-20 maksoi uutena 1850 markkaa. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/vic/mainos_ko0183.jpg

C64 ja 1541:n sai tarjouksesta alle 5000 mk:lla, mutta erikseen olivat melkin 3 tonnia / laite. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/c64/mainos_mb284.jpg

M-Kar kirjoitti:

"Mitenkäs Amiga 500:n hinta suhtautuikaan aikoinaan kilpailijoihin, Atari ST:n ja jos nyt PC:tä saattoi silloin pitää minkäänlaisena kilpailijana onnettomine piippauksineen ja karuine grafiikoineen?"

IBM PC:ssä ja yhteensopivissa oli paremmat grafiikat ja olivat paremmin ohjelmoitavissa. Hinnassahan se näkyi.

Olikohan Amiga 500:n hinta jossain vaiheessa 4995 markkaa, Commodore 64 jotain tonnin - kahden luokkaa ja PC 10.000 markkaa? Atari ST:n hintoja en muista yhtään, muita vakavia kilpailijoitahan ei tainnut ollakaan.

Lue lisää

IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.

m36-intj kirjoitti:

IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.

Lue lisää

AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256.

m36-intj kirjoitti:

IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. Paletti on aina 4096 väriä kaikissa näyttötiloissa. Lisäksi Amigan blitter-piirillä sai grafiikkaa näytölle huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin kuin sen ajan prosessoreilla, ja dual playfield-moodi mahdollisti kaksi toisistaan riippumatonta bittitasoryhmää, joka mahdollisti erilaisia graafisia efektejä ilman keskusyksikön tehon tuhlaamista.
VGA-standardi oli vasta jonkin verran parempi kuin Amiga 500:n grafiikat, mutta tuli laajalti käyttöön vasta vuonna 1990. Amigan AGA-piiristö (A1200, A4000) taas pesee kevyesti VGA-standardin, koska sillä saa esim. 640x480 (60 Hz) ja 640x512 (50 Hz) näyttötilat 256 värillä 24-bittisellä paletilla (VGA:ssa on 18 bittinen paletti, ja rajoitus 16 väriä 640x480). Lisäksi AGA:ssa on erikoinen HAM8-tila, jolla saa kaikki värit käyttöön, sopii true color kuville. Maksimiresolutio on jotain 1280x512, mutta overscanilla saa vielä enemmän pikseleitä ruudulle, joten myös 800x600 on mahdollista saada lomitettuna 256 värillä. Ongelmana näiden tiettyjen näyttötilojen kanssa oli että ovat liian hitaita.

Lue lisää

"IBM PC:ssä ei ollut paremmat grafiikat kuin A500:ssa, esim. EGA-standardi hävisi Amigan OCS-piiristölle kaikilta osin. "

VGA oli paljon parempi.

"Amiga 500:ssa on 320x256- resoluutio 32/64 värillä tai 640x256 16 värillä, lisäksi on lomitetut tilat 320x512 ja 640x512 16 värillä, ja erikoinen HAM-tila 320x256 tai 320x512 4096 värillä. "

VGA:ssa oli 320x200 256 värillä ja 640x480 16 värillä. Värejä oli 262144 kaikissa näyttötiloissa mistä valita. Vuodelta 1987 tuo.

AGA piiristö oli jo jäänyt tekniikasta jälkeen, silloinhan oli jo 1024x768 256 värillä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IBM_PC
IBM PC-malleissa ei käsittääkseni ollut VGA-näytönohjainta, se tuli vasta IBM PS1/PS2-malleissa. Muutenkin vuonna 1987 VGA oli harvinaisuus PC-maailmassa. Muistan kun meillä oli koulussa vielä 286/AT-koneita, joissa EGA vuonna 1992. Joku 386/25 MHz VGA maksoi Suomessa vuonna 1992 noin 25 000 mk.

pesutulos kirjoitti:

AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256.

Lue lisää

Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.

m36-intj kirjoitti:

Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.

Lue lisää

En ole väärässä, koska olen käyttänyt Amigaa juuri em. rajoittein. Kuten sanottu niin siinä välkkyvässä lomitustilassa värejä pystyi käyttämään enemmän, mutta kun mentiin korkeamman virkistystaajuuden "VGA"-tiloihin, niin silloin värien määrä putosi rajusti. 640x480 tilassa oli käytössä 16, ja 800x600 tilassa muistaakseni enää 4 väriä.

Samasta syystä Amigaan ilmestyi erillisiä näytönohjaimia, joilla voitiin ohittaa em. rajoitteet.

http://distrita.com/amiga-graphic-card-guide/

Itselläni oli käytössä Merlin 800x600 resoluutiolla.

m36-intj kirjoitti:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IBM_PC
IBM PC-malleissa ei käsittääkseni ollut VGA-näytönohjainta, se tuli vasta IBM PS1/PS2-malleissa. Muutenkin vuonna 1987 VGA oli harvinaisuus PC-maailmassa. Muistan kun meillä oli koulussa vielä 286/AT-koneita, joissa EGA vuonna 1992. Joku 386/25 MHz VGA maksoi Suomessa vuonna 1992 noin 25 000 mk.

Lue lisää

SVGA:t alkoi yleistyä rajusti jo 1991. Ihan vakiokamaa Windows 3.1 vehkeiden kanssa vuonna 1992.

Windows 3.0 laitteita myytiin VGA:lla yleisesti vuonna 1990. Toki silloinkin oli XGA:ta mutta olihan ne toki arvokkaampia silloin. Grafiikkaominaisuuksissa sitten SGI:n vehkeet oli huippua tuolloin.

Amigassa oli varsin hyvät grafiikkaominaisuudet 80-luvulla ja se oli nimenomaan edullisessa digitaalisessa videotuotannossa erittäin hyvä NewTekin ansiosta.

Mutta tekniikka meni siitä ohitse. Commodore ei tajunnut satsata keskeisiin asioihin. AGA tuli 1-2v myöhässä oli jo ilmestyessään vanhentunut ja paska.

m36-intj kirjoitti:

Olet väärässä. AGA:ssa aivan kaikki näyttötilat voivat käyttää 256 väriä, vain VGA:ssa on 16 värin rajoitus 640x480 tilassa. VGA:lla on myös mahdotonta esittää 24-bitin true color kuvia, mutta AGA:lla se onnistuu HAM8-tilan ansiosta, ja koska AGA:ssa on 24-bittinen väripaletti. Demoja tästä voi katsella ympäri nettiä.

Onnistuu muuten tämä myös Amiga 500:lla, koska copperin avulla pystyy saamaan 16 uutta väriä jokaisella vaakarivillä, tämä moodi kutsutaan nimellä "dynamic hires", allaolevassa videossa on demo siitä:
https://m.youtube.com/watch?v=Il-DETevwwI

Resoluutio on 640x400 tai 640x512 ja värejä taitaa olla jotain pari tuhatta käytössä yhtäaikaa. Ei onnistu tämänlaiset kuvat VGA:lla.

Lue lisää

Mutta tuo oli PASKAA.

640x480 256 värillä oli vakiokamaa 1991 lähtien. HAM tilat taas oli vähän suttuisia. Kysehän oli käytännössä yksinkertaisesta rautatason kuvan purkamisesta ja taisi olla tuota ennen kuva siellä tiedostossa vielä jonkun RLE:n läpi vedettynä.

Vuonna 1993 sitten oli vakiokamaa 800x600 256 värillä tai 640x480 16-bit väreillä, ja kuvat pakattiin Jpeg:nä. Ne näytti paljon paremmilta ja tiivistyi paljon pienemmäksi. Jpeg tuli samana vuonna kuin AGA:n HAM tilat.

Miksi nähdä vaivaa johonkin värien muutteluun scanlinella kun voi käskeä purkamaan jpeg kuvan näkyviin simppelillä käskyllä mikä on tiiviimpi ja paremman näköinen?

CGA-juhlaa kirjoitti:

Amigaan (2000) sai myös sisäänrakennetun IBM PC:n. Siinä oli 4 väriä. Ja 5,25 lerppuaseman. http://www.ebay.com.au/itm/Commodore-A2088-PC-XT-Emulator-BridgeBoard-For-Amiga-2000-3000-4000-/222285941439

C64:n edeltäjä Vic-20 maksoi uutena 1850 markkaa. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/vic/mainos_ko0183.jpg

C64 ja 1541:n sai tarjouksesta alle 5000 mk:lla, mutta erikseen olivat melkin 3 tonnia / laite. http://www.ntrautanen.fi/computers/commodore/images/c64/mainos_mb284.jpg

Lue lisää

Hieno kuva tuo C-64 levari mainos näyteikkunassa, tuolloin kesällä 1984 meikäläinen 9-vuotiaana kuolasi kanssa näyteikkunoissa tietokoneita :D Silloin ei ollut meillä vielä muuta kuin Conic tv-peli jostain 70-80-luvun vaihteesta.

pesutulos kirjoitti:

AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256.

Lue lisää

"AGA ei kyllä mitenkään "pessyt" VGA:ta. Videonäytöillä lomitus ei juurikaan haitannut, mutta normaalit monitoritilat oliva melko rajoitettuja. Tarkemmilla resoluutiolla menetettiin puolestaan värien määrää, jos haluttiin käyttää lomittamattomia tiloja parempiin tarkkuuksiin kykenevillä monitoreilla. 640×480 72Hz tilassa ei ollut käytössä kuin 16 väriä. No riitti se Workbenchin käyttöön. VGA:ssa värejä oli kuitenkin käytössä 256."

Olen tykännyt käytellä omassa Amiga4000 koneessa esim 1440x580 tilaa 262144 värillä 24bittisen paletin kera.
AGA koneiden riemuhan on ollut mm. se että useita resoluutioita ja värimääriä pystyi käyttämään jopa samaan aikaan.
Värinättömät näyttötilat saatiin tekstinkäsittelyyn yms. ja valokuvissa taas värinä ei juurikaan näy.
Jotta grafiikkaan sai nopeutta hankin sittemmin Amiga4000 koneeseen 3D kykyisen näytönohjaimen.

Mun nykyinen Amiga pyörittelee 1920x1080 tarkkuuden 24 bittisenä, joten se tekee kaiken saman ihan ilman AGAa. (minulla Amigassa ikivanha Radeon M9 GPU)

-Amigisti

papat pääsee taas vauhtiin
https://i2.wp.com/www.geeksaresexy.net/wp-content/uploads/2010/10/pcmacamiga.jpg

Amigisti-nisti kirjoitti:

papat pääsee taas vauhtiin
https://i2.wp.com/www.geeksaresexy.net/wp-content/uploads/2010/10/pcmacamiga.jpg

Lue lisää

Eikös ne kuusissakymmenissä olevat papat ole lähinnä Lada-kerhon jäseniä...

Amigisti-nisti kirjoitti:

papat pääsee taas vauhtiin
https://i2.wp.com/www.geeksaresexy.net/wp-content/uploads/2010/10/pcmacamiga.jpg

Lue lisää

Hahah! Aika paha =D Vaikka ei taida Amigistit vielä 60 ikäsiä olla, ainakaan suurin osa.

kauanonaikaasiis kirjoitti:

Hahah! Aika paha =D Vaikka ei taida Amigistit vielä 60 ikäsiä olla, ainakaan suurin osa.

Andy Warhol olisi 90v jos vielä eläisi. Hänhän oli tunnettu Amigan käyttäjä.

kauanonaikaasiis kirjoitti:

Hahah! Aika paha =D Vaikka ei taida Amigistit vielä 60 ikäsiä olla, ainakaan suurin osa.

USA:ssa on runsaasti vanhoja Amigisteja.

Esim NASAn Amigistit on yli 60v:
https://www.youtube.com/watch?v=qAPD9HA8Unw

Mutta myös suomesta löytyy, kts esim:
https://www.youtube.com/watch?v=U3wxvb4eauw



Ja ihan sivuraiteelta...
Sakutapahtumassa Amiga4000 vanhus ja VIISI näyttöä:
https://www.flickr.com/photos/160604353@N04/43048696470/in/album-72157673720558018/
( samaa voi yrittää tehdä tehdä saman aikakauden Atarilla, PC:llä tai Mäkillä, LOL! )

Muuta https://www.youtube.com/user/suomenamigakayttajat

Hauskaa, isäni on nyt yli 60v eikä häntä kiinnostanut Amiga pätkääkään kun olisin sellaisen halunnut 80-luvulla :D

Jos koneen käyttöjärjestelmä mahtuu pyörimään CPU:n L2 välimuistissa, teknisesti ajattelevat varmaan ymmärtävät että silloin toiminta on aika nopeaa. ;-)

-Amigisti

"Eli porukka haluaa klassikko-Amigoita.
Paitsi että niiden pitää olla tehostettuja/paranneltuja eikä suinkaan alkuperäisiä.
Jolloin niistä tulee enemmän ja enemmän uuden sukupolven PowerPC AmigaOS -kaltaisia."

Kyllä classic-Amigoita saa parannella, mutta siinä on tiettyjä reunaehtoja:
1) prosessori on 68k
2) Erikoispiiristö on taaksepäin yhteensopiva OCS/ECS/AGA:n kanssa
3) Käyttöjärjestelmä on yhteensopiva AmigaOS 3:en kanssa

Jos ei vieläkään mennyt perille:
PowerPC ei kelpaa. ARM ei kelpaa. x86/x64 ei kelpaa. Nvidia ei kelpaa. Radeon ei kelpaa. Ja varsinkaan Windows/Linux ei kelpaa.

Jos jotain jää käteen Vampire standalonen hardware-suunnittelusta, niin ehkä se että siihen käyvät nykyaikaiset USB-hiirit/näppikset, mutta niihin ei tarvita drivereita, vaan se logiikka on implementoitu FPGA:na ja kuvautuu sitten Amigan hardware-rajapinnan taakse. Ja tietystikään koko USB-protokollaa ei ole implementoitu, vain se osa, joka tarvitaan näppäimistön/hiiren hallintaan. Näin ollen ei tarvita mitään käyttöjärjestelmää siihen että näppäimistö ja hiiri toimisi tuttuun tapaan.

m36-intj kirjoitti:

"Eli porukka haluaa klassikko-Amigoita.
Paitsi että niiden pitää olla tehostettuja/paranneltuja eikä suinkaan alkuperäisiä.
Jolloin niistä tulee enemmän ja enemmän uuden sukupolven PowerPC AmigaOS -kaltaisia."

Kyllä classic-Amigoita saa parannella, mutta siinä on tiettyjä reunaehtoja:
1) prosessori on 68k
2) Erikoispiiristö on taaksepäin yhteensopiva OCS/ECS/AGA:n kanssa
3) Käyttöjärjestelmä on yhteensopiva AmigaOS 3:en kanssa

Jos ei vieläkään mennyt perille:
PowerPC ei kelpaa. ARM ei kelpaa. x86/x64 ei kelpaa. Nvidia ei kelpaa. Radeon ei kelpaa. Ja varsinkaan Windows/Linux ei kelpaa.

Jos jotain jää käteen Vampire standalonen hardware-suunnittelusta, niin ehkä se että siihen käyvät nykyaikaiset USB-hiirit/näppikset, mutta niihin ei tarvita drivereita, vaan se logiikka on implementoitu FPGA:na ja kuvautuu sitten Amigan hardware-rajapinnan taakse. Ja tietystikään koko USB-protokollaa ei ole implementoitu, vain se osa, joka tarvitaan näppäimistön/hiiren hallintaan. Näin ollen ei tarvita mitään käyttöjärjestelmää siihen että näppäimistö ja hiiri toimisi tuttuun tapaan.

Lue lisää

>1) prosessori on 68k

Paitsi ettei Vampiren prosessori ole aito 68k.
Ei sen enempää kuin 68k mun NG Amigassa jossa se tehdään JIT emun avulla.

Näkyy saatavan noin 16000MIPSiä jos ajetaan 68k koodia 2000 alun powerPC:llä, yhdellä corella.

>2) Erikoispiiristö on taaksepäin yhteensopiva OCS/ECS/AGA:n kanssa

ECS ei tainut olla saumattoman yhteensopiva OCS:n kanssa ja ainakin AGA rikkoi aika paljon.
Yhteensopivuutta joudutaan auttamaan softalla Classic Amigassa ja NG vehkeissä.
Toki FPGA on kuminauha joka saadaan itse sovittamaan itseään.

>3) Käyttöjärjestelmä on yhteensopiva AmigaOS 3:en kanssa

NG vehje ajaa AOS3 softat ja käyttiksen tuplaklikkaamalla.

>PowerPC ei kelpaa. ARM ei kelpaa. x86/x64 ei kelpaa. Nvidia ei kelpaa. Radeon ei kelpaa. Ja varsinkaan Windows/Linux ei kelpaa.

Vampire kelpaa jos haluaa elää lapsuutensa jatkumoa AmigaCD32 koneesta eteenpäin.
Sehän se minullakin olisi motivaatio jos Vampiren ostan, mutta se ei kykene AmigaOS tai MorphOS vehjettä korvaamaan, eikä tietenkään tarvitsekaan. PowerPC:n päällä touhutaan juttuja jotka vaativat eri asioita ja joihin 68k ei taivu.

>Ja tietystikään koko USB-protokollaa ei ole implementoitu, vain se osa, joka tarvitaan näppäimistön/hiiren hallintaan. Näin ollen ei tarvita mitään käyttöjärjestelmää siihen että näppäimistö ja hiiri toimisi tuttuun tapaan.

Itse juuri eilen mietiskelin että raaskisinko classic koneisiini hankkia USB:n koska sille olisi monesti tarvista.
(Vampirea en aio vanhojen koneiden "kiusaksi" laittaa, vaan se tulisi erikseen, jos tulee.)

Onneksi vampiressa on kuitenkin microSD jolla siirtää dataa kunnes verkkoyhteys on tulilla.
https://wiki.apollo-accelerators.com/doku.php/vampire:vsa-v4:start

-Amigisti

Anonyymi kirjoitti:

>1) prosessori on 68k

Paitsi ettei Vampiren prosessori ole aito 68k.
Ei sen enempää kuin 68k mun NG Amigassa jossa se tehdään JIT emun avulla.

Näkyy saatavan noin 16000MIPSiä jos ajetaan 68k koodia 2000 alun powerPC:llä, yhdellä corella.

>2) Erikoispiiristö on taaksepäin yhteensopiva OCS/ECS/AGA:n kanssa

ECS ei tainut olla saumattoman yhteensopiva OCS:n kanssa ja ainakin AGA rikkoi aika paljon.
Yhteensopivuutta joudutaan auttamaan softalla Classic Amigassa ja NG vehkeissä.
Toki FPGA on kuminauha joka saadaan itse sovittamaan itseään.

>3) Käyttöjärjestelmä on yhteensopiva AmigaOS 3:en kanssa

NG vehje ajaa AOS3 softat ja käyttiksen tuplaklikkaamalla.

>PowerPC ei kelpaa. ARM ei kelpaa. x86/x64 ei kelpaa. Nvidia ei kelpaa. Radeon ei kelpaa. Ja varsinkaan Windows/Linux ei kelpaa.

Vampire kelpaa jos haluaa elää lapsuutensa jatkumoa AmigaCD32 koneesta eteenpäin.
Sehän se minullakin olisi motivaatio jos Vampiren ostan, mutta se ei kykene AmigaOS tai MorphOS vehjettä korvaamaan, eikä tietenkään tarvitsekaan. PowerPC:n päällä touhutaan juttuja jotka vaativat eri asioita ja joihin 68k ei taivu.

>Ja tietystikään koko USB-protokollaa ei ole implementoitu, vain se osa, joka tarvitaan näppäimistön/hiiren hallintaan. Näin ollen ei tarvita mitään käyttöjärjestelmää siihen että näppäimistö ja hiiri toimisi tuttuun tapaan.

Itse juuri eilen mietiskelin että raaskisinko classic koneisiini hankkia USB:n koska sille olisi monesti tarvista.
(Vampirea en aio vanhojen koneiden "kiusaksi" laittaa, vaan se tulisi erikseen, jos tulee.)

Onneksi vampiressa on kuitenkin microSD jolla siirtää dataa kunnes verkkoyhteys on tulilla.
https://wiki.apollo-accelerators.com/doku.php/vampire:vsa-v4:start

-Amigisti

Lue lisää

"Paitsi ettei Vampiren prosessori ole aito 68k.
Ei sen enempää kuin 68k mun NG Amigassa jossa se tehdään JIT emun avulla."

JIT emu ei pysty ajamaan Amigalle tehtyjä ohjelmia, jotka käyttävät suoraan Classic Amigojen hardwarea. Muutenkaan yhteensopivuus ei liene täydellistä. Softa-emulaatio ei ole sama asia kuin FPGA.

FPGA:lla toteuttu prosessori on sen sijaan samalla tasolla tehty kuin sen ASIC-versio, eli FPGA-version perusteella pystyy melko suoraviivaisesti tekemään ASIC-version 68080 prosessorista, jossa olisi vaikka 1 GHz:n kellotaajuus. Se olisi kuitenkin niin kallista, että kysyntää pitäisi olla enemmän. ASIC-version tekeminen maksaisi vähintään muutamia miljoonia euroja tai dollareita.

Lisäksi 68080 FPGA on yhteensopivampi kuin 68040 tai 68060 vanhojen prosessorien kanssa, koska Motorola jätti pois tiettyjä käskyjä FPU:sta ja myös CPU:sta, jotka oli olemassa 68020-30 prosessoreissa. Nämä on lisätty myös 68080:een, joka toteuttaa kaikki 68030/68040/68060 käskyt, eikä siten tarvitse erillistä emulaatiota puuttuviin käskyihin. Ainoastaan 68080 MMU ei ole yhteensopiva vanhojen MMU-piirien kanssa, mutta niinhän oli tapaus myös 68030/68040/68060 MMU-piirien kanssa, ne ovat myös kaikki epäyhteensopivia keskenään. Sillä ei taida olla suurempaa merkitystä, koska AmigaOS ei tue muistinsuojausta, ja harva softa käyttää MMU:ta mihinkään, paitsi ohjelmien debuggaukseen (esim. Enforcer).

Vampire V2:sta ei kannata hankkia, siinä voi olla ongelmia FPU:n kanssa, tosin V2 A1200 saattaa olla ok, koska AGA:ta ei tarvitse toteuttaa, mikä säästää tilaa FPU:lle, jolloin se voidaan toteuttaa täydellisenä. Kyllä, kuulit oikein, FPGA:ssa on rajallinen tila.

"ECS ei tainut olla saumattoman yhteensopiva OCS:n kanssa ja ainakin AGA rikkoi aika paljon.
Yhteensopivuutta joudutaan auttamaan softalla Classic Amigassa ja NG vehkeissä.
Toki FPGA on kuminauha joka saadaan itse sovittamaan itseään."

OCS/ECS/AGA ovat ihan yhteensopivia, jos joku vanha softa ei toimi AGA:lla, johtuu se ohjelmointivirheestä. Lisäksi AGA-piiristön voi vaihtaa käynnistyksen yhteydessä esim. OCS/ECS-piiristöön. Ongelmat softissa eivät johdu välttämättä erikoispiiristöstä, vaan myös prosessorista, tai ROM-muistien ja RAM-muistien eroavaisuuksista.

m36-intj kirjoitti:

"Paitsi ettei Vampiren prosessori ole aito 68k.
Ei sen enempää kuin 68k mun NG Amigassa jossa se tehdään JIT emun avulla."

JIT emu ei pysty ajamaan Amigalle tehtyjä ohjelmia, jotka käyttävät suoraan Classic Amigojen hardwarea. Muutenkaan yhteensopivuus ei liene täydellistä. Softa-emulaatio ei ole sama asia kuin FPGA.

FPGA:lla toteuttu prosessori on sen sijaan samalla tasolla tehty kuin sen ASIC-versio, eli FPGA-version perusteella pystyy melko suoraviivaisesti tekemään ASIC-version 68080 prosessorista, jossa olisi vaikka 1 GHz:n kellotaajuus. Se olisi kuitenkin niin kallista, että kysyntää pitäisi olla enemmän. ASIC-version tekeminen maksaisi vähintään muutamia miljoonia euroja tai dollareita.

Lisäksi 68080 FPGA on yhteensopivampi kuin 68040 tai 68060 vanhojen prosessorien kanssa, koska Motorola jätti pois tiettyjä käskyjä FPU:sta ja myös CPU:sta, jotka oli olemassa 68020-30 prosessoreissa. Nämä on lisätty myös 68080:een, joka toteuttaa kaikki 68030/68040/68060 käskyt, eikä siten tarvitse erillistä emulaatiota puuttuviin käskyihin. Ainoastaan 68080 MMU ei ole yhteensopiva vanhojen MMU-piirien kanssa, mutta niinhän oli tapaus myös 68030/68040/68060 MMU-piirien kanssa, ne ovat myös kaikki epäyhteensopivia keskenään. Sillä ei taida olla suurempaa merkitystä, koska AmigaOS ei tue muistinsuojausta, ja harva softa käyttää MMU:ta mihinkään, paitsi ohjelmien debuggaukseen (esim. Enforcer).

Vampire V2:sta ei kannata hankkia, siinä voi olla ongelmia FPU:n kanssa, tosin V2 A1200 saattaa olla ok, koska AGA:ta ei tarvitse toteuttaa, mikä säästää tilaa FPU:lle, jolloin se voidaan toteuttaa täydellisenä. Kyllä, kuulit oikein, FPGA:ssa on rajallinen tila.

"ECS ei tainut olla saumattoman yhteensopiva OCS:n kanssa ja ainakin AGA rikkoi aika paljon.
Yhteensopivuutta joudutaan auttamaan softalla Classic Amigassa ja NG vehkeissä.
Toki FPGA on kuminauha joka saadaan itse sovittamaan itseään."

OCS/ECS/AGA ovat ihan yhteensopivia, jos joku vanha softa ei toimi AGA:lla, johtuu se ohjelmointivirheestä. Lisäksi AGA-piiristön voi vaihtaa käynnistyksen yhteydessä esim. OCS/ECS-piiristöön. Ongelmat softissa eivät johdu välttämättä erikoispiiristöstä, vaan myös prosessorista, tai ROM-muistien ja RAM-muistien eroavaisuuksista.

Lue lisää

Käsittääkseni ECS/AGA-piirisarjan erikoispiirien rekisterit eivät ole aivan 1:1 OCS:n kanssa. Esimerkiksi väripaletin värien määrittely AGA:ssa ei taitaisi toimia suoraan OCS/ECS-periaatteella, koska muistaakseni rekistereissä oli vain 12 bittiä väritiedolle, kun taas AGA:ssa on 24-bittinen paletti. Eli jos käytettiin rekistereitä suoraan sillä oletuksella, että kyseessä on OCS tulee varmasti ongelmia. Tosin piirisarjan pystyi kai tunnistamaan jostain rekisteristä, joten hyvin ohjelmoitu sovellus saattoi sovittaa toimintansa piirisarjan mukaisesti.

Eräässä vanhassa Pelit-lehdessä oli testattu Amiga 1200 sen ilmestyessä ja samassa lehdessä oli testattu pelien yhteensopivuutta. Muistaakseni yhdessä pelissä oli kommenttina "väripaletti täysin sekaisin", mikä viittaisi siihen, että siinä oli yritetty asettaa värit suoraan OCS/ECS-oletuksella, mikä ei tietenkään toiminut oikein AGA:lla 24-bittisen paletin kanssa.

m36-intj kirjoitti:

"Paitsi ettei Vampiren prosessori ole aito 68k.
Ei sen enempää kuin 68k mun NG Amigassa jossa se tehdään JIT emun avulla."

JIT emu ei pysty ajamaan Amigalle tehtyjä ohjelmia, jotka käyttävät suoraan Classic Amigojen hardwarea. Muutenkaan yhteensopivuus ei liene täydellistä. Softa-emulaatio ei ole sama asia kuin FPGA.

FPGA:lla toteuttu prosessori on sen sijaan samalla tasolla tehty kuin sen ASIC-versio, eli FPGA-version perusteella pystyy melko suoraviivaisesti tekemään ASIC-version 68080 prosessorista, jossa olisi vaikka 1 GHz:n kellotaajuus. Se olisi kuitenkin niin kallista, että kysyntää pitäisi olla enemmän. ASIC-version tekeminen maksaisi vähintään muutamia miljoonia euroja tai dollareita.

Lisäksi 68080 FPGA on yhteensopivampi kuin 68040 tai 68060 vanhojen prosessorien kanssa, koska Motorola jätti pois tiettyjä käskyjä FPU:sta ja myös CPU:sta, jotka oli olemassa 68020-30 prosessoreissa. Nämä on lisätty myös 68080:een, joka toteuttaa kaikki 68030/68040/68060 käskyt, eikä siten tarvitse erillistä emulaatiota puuttuviin käskyihin. Ainoastaan 68080 MMU ei ole yhteensopiva vanhojen MMU-piirien kanssa, mutta niinhän oli tapaus myös 68030/68040/68060 MMU-piirien kanssa, ne ovat myös kaikki epäyhteensopivia keskenään. Sillä ei taida olla suurempaa merkitystä, koska AmigaOS ei tue muistinsuojausta, ja harva softa käyttää MMU:ta mihinkään, paitsi ohjelmien debuggaukseen (esim. Enforcer).

Vampire V2:sta ei kannata hankkia, siinä voi olla ongelmia FPU:n kanssa, tosin V2 A1200 saattaa olla ok, koska AGA:ta ei tarvitse toteuttaa, mikä säästää tilaa FPU:lle, jolloin se voidaan toteuttaa täydellisenä. Kyllä, kuulit oikein, FPGA:ssa on rajallinen tila.

"ECS ei tainut olla saumattoman yhteensopiva OCS:n kanssa ja ainakin AGA rikkoi aika paljon.
Yhteensopivuutta joudutaan auttamaan softalla Classic Amigassa ja NG vehkeissä.
Toki FPGA on kuminauha joka saadaan itse sovittamaan itseään."

OCS/ECS/AGA ovat ihan yhteensopivia, jos joku vanha softa ei toimi AGA:lla, johtuu se ohjelmointivirheestä. Lisäksi AGA-piiristön voi vaihtaa käynnistyksen yhteydessä esim. OCS/ECS-piiristöön. Ongelmat softissa eivät johdu välttämättä erikoispiiristöstä, vaan myös prosessorista, tai ROM-muistien ja RAM-muistien eroavaisuuksista.

Lue lisää

"JIT emu ei pysty ajamaan Amigalle tehtyjä ohjelmia, jotka käyttävät suoraan Classic Amigojen hardwarea. Muutenkaan yhteensopivuus ei liene täydellistä. Softa-emulaatio ei ole sama asia kuin FPGA."

Omassa NG vehkeessä en muista ongelmia huomanneeni.
Softat jotka toimi mun A4000 koneessa näytönohjaimen ja AHI:n kanssa, toimii myös AOS4:ssa.

Mutta suoraan rautaa kopeloivien softien kanssa emulaatiot on aina olleet pieni tai suurempi pettymys. (taitaa WinUAE olla kuitenkin kaikkein yhteensopivin Amiga mitä on koskaan tehty, joskin videolähtöjä ja peliohjaimia vaivaa PC maailman rajoitteet ja pällin voi räjäyttää windowsin päivityskehoitus tms)

Kun CBM kuoli, oli h*levetin iso ongelma siinä että softat takoo rautaa suoraan.
Toivon että Vampiren myötä raudan suora takominen loppuisi, koska siinä on sen verran enemmän "tenkua" että väliin mahtuu ongelmitta abstraktiokerros.
Eli ennen kuin Vampiren gurut potkaisee tyhjää, he toivottavasti moisen abstraktiokirjaston julkaisevat.

90luvulla olin itsekin konekieliohjelmoinnin fäni. Oli mahtavaa komentaa rautaa suoraan. 68k (ja powerpc) bittien järjestyskin oli ihmisystävällinen, eikä perverssi kuten x86:ssa. Mutta sillä tavalla ei saada aikaan "kestävää kehitystä" -> perverssi vehje voitti sen erän.

-Amigisti

Anonyymi kirjoitti:

"JIT emu ei pysty ajamaan Amigalle tehtyjä ohjelmia, jotka käyttävät suoraan Classic Amigojen hardwarea. Muutenkaan yhteensopivuus ei liene täydellistä. Softa-emulaatio ei ole sama asia kuin FPGA."

Omassa NG vehkeessä en muista ongelmia huomanneeni.
Softat jotka toimi mun A4000 koneessa näytönohjaimen ja AHI:n kanssa, toimii myös AOS4:ssa.

Mutta suoraan rautaa kopeloivien softien kanssa emulaatiot on aina olleet pieni tai suurempi pettymys. (taitaa WinUAE olla kuitenkin kaikkein yhteensopivin Amiga mitä on koskaan tehty, joskin videolähtöjä ja peliohjaimia vaivaa PC maailman rajoitteet ja pällin voi räjäyttää windowsin päivityskehoitus tms)

Kun CBM kuoli, oli h*levetin iso ongelma siinä että softat takoo rautaa suoraan.
Toivon että Vampiren myötä raudan suora takominen loppuisi, koska siinä on sen verran enemmän "tenkua" että väliin mahtuu ongelmitta abstraktiokerros.
Eli ennen kuin Vampiren gurut potkaisee tyhjää, he toivottavasti moisen abstraktiokirjaston julkaisevat.

90luvulla olin itsekin konekieliohjelmoinnin fäni. Oli mahtavaa komentaa rautaa suoraan. 68k (ja powerpc) bittien järjestyskin oli ihmisystävällinen, eikä perverssi kuten x86:ssa. Mutta sillä tavalla ei saada aikaan "kestävää kehitystä" -> perverssi vehje voitti sen erän.

-Amigisti

Lue lisää

"90luvulla olin itsekin konekieliohjelmoinnin fäni. Oli mahtavaa komentaa rautaa suoraan. 68k (ja powerpc) bittien järjestyskin oli ihmisystävällinen, eikä perverssi kuten x86:ssa. Mutta sillä tavalla ei saada aikaan "kestävää kehitystä" -> perverssi vehje voitti sen erän."

Lopputulemana nyt x86 on mennyt ihan överiksi.
Systeemit on kuin hyytelön tai vanukkaan päällä.
Käyttisasennus haukkaa 5gigaa levyä.
Pieninkin sovellus haukkaa kymmeniä megoja muistia.
Webbiselaimista vain Opera toimii jotenkuten 2gigan muistissa.
2 2Ghz ei riitä enään mihinkään, käyttöjärjestelmät on kuin hidastettu filmi.
Ja järjestelmät häröilee miten sattuu, sleepit jumittaa, sammutukset jumittaa,
bootit kestää kymmenen minuuttia jne.

Sulautetuissakin softissa kun innostuivat käyttämään korkean tason piirtotyökaluja sovelluskehitykseen houduttiin 50Mhz ja 1Mb muistiin mahtuvalle toiminnalle hankkimaan viiden ytimen 1Ghz RISC.

Uusissa Amigoissa toivon että järki pysyisi päässä.
Eli kiinnitettäisiin huomiota ettei softan mammuttitauti iske.
Se toki vaatii enemmän työtä kuin helppo PC softankehitys piirtotyökalulla.

Toistaiseksi AOS4 vehkeenä 512MB RAMmia ja 666Mhz CPU on ihan ok.
Kaikki toimii nopeasti, kunhan ei yritä esimerkiksi "firefoxia" käyttää.
Ainoa rutina minulla tulee siitä että 512MB on liian vähän.
(ja se johtuu jo siitäkin että nykyisin datamäärät on kasvaneet)

...

-Amigisti

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni ECS/AGA-piirisarjan erikoispiirien rekisterit eivät ole aivan 1:1 OCS:n kanssa. Esimerkiksi väripaletin värien määrittely AGA:ssa ei taitaisi toimia suoraan OCS/ECS-periaatteella, koska muistaakseni rekistereissä oli vain 12 bittiä väritiedolle, kun taas AGA:ssa on 24-bittinen paletti. Eli jos käytettiin rekistereitä suoraan sillä oletuksella, että kyseessä on OCS tulee varmasti ongelmia. Tosin piirisarjan pystyi kai tunnistamaan jostain rekisteristä, joten hyvin ohjelmoitu sovellus saattoi sovittaa toimintansa piirisarjan mukaisesti.

Eräässä vanhassa Pelit-lehdessä oli testattu Amiga 1200 sen ilmestyessä ja samassa lehdessä oli testattu pelien yhteensopivuutta. Muistaakseni yhdessä pelissä oli kommenttina "väripaletti täysin sekaisin", mikä viittaisi siihen, että siinä oli yritetty asettaa värit suoraan OCS/ECS-oletuksella, mikä ei tietenkään toiminut oikein AGA:lla 24-bittisen paletin kanssa.

Lue lisää

Ongelma on lähinnä siinä että jos vanhan ohjelman käynnistää Workbenchistä tai start-sequencen jälkeen, ja järjestelmä on asetettu tilaan, jossa AGA-rekistereitä on käytetty, niin vanha ohjelma ei ehkä toimi. Siihen on yksinkertainen ratkaisu, eli tekee LoadView(null)-komennon ohjelman alussa, joka palauttaa hardware-rekisterit default-tilaan. Niinhän ne vanhat ohjelmat olisi pitänyt tehdä. Tai sitten käynnistää ohjelman sellaisesta tilasta, että AGA:n rekistereitä ei ole käytetty. AmigaOS 3:sta löytyy myös early startup menu, jossa AGA:n sijaan voi laittaa OCS tai ECS-piiristön aktiiviseksi, tällöin viimeistään kaikki ongelmat poistuvat, jotka liittyvät piiristöön.

Mutta tätä ongelmaa on myös helppoa korjata jälkikäteen; itse asiassa lähes kaikki Amiga-pelit löytyy WHDLoad-ohjelman avulla korjattuina, ja asennettavissa kovalevylle, vaikka alunperinhän moni peli latasi dataa suoraan korpulta trackloaderilla, ja peli ei ollut asennettavissa kovalevylle.

12-bittiset värit toimivat defaulttina AGA:ssa, pitää käyttää erikseen AGA-toimintoja, jotta saa 24-bittiset värit värirekistereihin. Kun testasin yhtä omaa ohjelmaani, jota tein A500:lla, se toimi muutoksitta A1200:lla. Lähinnä sen vuoksi koska A1200:lla Workbench oli samassa tilassa kuin A500:lla, eli 640x256 8 värillä, ja hiiren osoitin oli myös lores. Jos olisin käyttänyt esim. AGA:n hires-spritejä Workbenchissä tai 640x480@60 Hz, eli VGA-resoluutiota, niin A500:n softa ei olisi toiminut todennäköisesti oikein, koska en ollut käyttänyt LoadView(null)-komentoa ohjelmassani.

Piirisarjan pystyy myös ohjelmallisesti tarkistamaan, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ollut vanhoissa ohjelmissa, koska ECS/AGA ei ollut silloin olemassa.