Lueskelin äsken Mikkelin uutta rakennusjärjestykseen liittyviä käsittelytietoja kaupunginhallituksen kokouksesta:
https://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_1552017/Mikkelin_kaupungin_rakennusjarjestyksen_(3877)
Silmiin pisti se, että Haukivuoren aluejohtokunta olisi halunnut, että rakennusjärjestys olisi antanut rakentaa myös maaseudulle 5000 neliön jättitontteja pienemmillekin tonteille, jos joku sinne haluaa rakentaa, ja esitti tontin minimikooksi 3000 neliötä tai joissain tapauksissa jopa 1500 neliötä. Kaupunginhallitukselle lausunnon antanut Mikkelin ympäristöpalvelut kuitenkin katsoi, että maaseudulla asuntojen täytyy sijaita hyvin suurilla tonteilla ja hyvin kaukana toisistaan, jottei ihmisiä, sillä muutoin voisi seurata "taajamana toteutuvaa aluerakennetta", eli sitä, että jonnekin tulee yksittäistä taloa enemmänkin asutusta.
Miksi ihmiset eivät saa asua siellä, missä haluavat ja rakentaa sinne, minne haluavat? Jos joku haluaisi asua vaikkapa Haukivuorella, minkä takia sinne rakentaminen kielletään tai tehdään ainakin hyvin vaikeaksi ja lupamaksujen osalta hitaaksi ja kalliiksi?
Silmiin pisti myös se, että Mikkeli näyttää päättäneen, ettei se helpota vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi - vaikka laki tänä vuonna muuttui sellaiseksi, että kunnat voivat helpottaa tuota. Mökeistä tunnettu Savonlinna teki http://dynasty.savonlinna.fi/kokous/20174884-5.PDF hiljattain ihan erilaisen päätöksen, ja käynnisti juuri tämän kuun alussa rakennusjärjestyksen tarkistusprosessin, jotta asuntojen käyttötarkoitusmuutoksia saisi tehtyä helpommin. Mikkeliin ei ilmeisesti haluta uusia vakituisia asukkaita mökkialueille.
https://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_1552017/Mikkelin_kaupungin_rakennusjarjestyksen_(3877)
Silmiin pisti se, että Haukivuoren aluejohtokunta olisi halunnut, että rakennusjärjestys olisi antanut rakentaa myös maaseudulle 5000 neliön jättitontteja pienemmillekin tonteille, jos joku sinne haluaa rakentaa, ja esitti tontin minimikooksi 3000 neliötä tai joissain tapauksissa jopa 1500 neliötä. Kaupunginhallitukselle lausunnon antanut Mikkelin ympäristöpalvelut kuitenkin katsoi, että maaseudulla asuntojen täytyy sijaita hyvin suurilla tonteilla ja hyvin kaukana toisistaan, jottei ihmisiä, sillä muutoin voisi seurata "taajamana toteutuvaa aluerakennetta", eli sitä, että jonnekin tulee yksittäistä taloa enemmänkin asutusta.
Miksi ihmiset eivät saa asua siellä, missä haluavat ja rakentaa sinne, minne haluavat? Jos joku haluaisi asua vaikkapa Haukivuorella, minkä takia sinne rakentaminen kielletään tai tehdään ainakin hyvin vaikeaksi ja lupamaksujen osalta hitaaksi ja kalliiksi?
Silmiin pisti myös se, että Mikkeli näyttää päättäneen, ettei se helpota vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi - vaikka laki tänä vuonna muuttui sellaiseksi, että kunnat voivat helpottaa tuota. Mökeistä tunnettu Savonlinna teki http://dynasty.savonlinna.fi/kokous/20174884-5.PDF hiljattain ihan erilaisen päätöksen, ja käynnisti juuri tämän kuun alussa rakennusjärjestyksen tarkistusprosessin, jotta asuntojen käyttötarkoitusmuutoksia saisi tehtyä helpommin. Mikkeliin ei ilmeisesti haluta uusia vakituisia asukkaita mökkialueille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ymmärrän kyllä sen, että koulut ja terveydenhuolto halutaan järjestää niin, että ihmiset asuu niiden lähellä, eikä kovin kaukana niistä, jottei kunnalle tule isoja kuljetuskuluja. Mutta en ymmärrä täysin sitä, että minkä takia maaseudulla pitäisi välttämättä asua kauhean harvassa ja vähintään 5000 neliön tonteilla, eli kooltaan 10-kertaisilla tonteilla monien kaupunkien uusiin tontteihin nähden. Jos kunta määrää, että maaseudulla saa rakentaa vain hyvin harvaan ja valtaville tonteille, siitä seuraa juurikin se, että asunnot ovat kaukana toisistaan siellä täällä, jolloin vaikkapa postinjako ja moni muu asia tulee kalliimmaksi toteuttaa. Etenkin kylämäisissä paikoissa voisi kannattaa antaa tehdä pienemmille tonteillekin taloja, jolloin asukkaita kertyisi sen verran, että ne pitäisivät pystyssä esimerkiksi kyläkaupan. Nyt harvaan asutuilla alueilla määrätään, että asunnot pitää rakentaa hirveän harvaan. Aiemmin esimerkiksi kyläkaupoille riitti asiakkaita, kun niissä harvoissa asunnoissa oli kuitenkin iso määrä asukkaita asuntoa kohti. Nyt yhä useammin asukkaita on 1-2 per talo. Jos tuota kehitystä ei kompensoida antamalla rakentaa enemmän taloja kyläalueille, näiden palvelut kuolevat. Monista kylistä eri puolilla Suomea palvelut ovat jo kadonneetkin muiden syiden lisäksi myös siksi, että kunta on estänyt uudisrakentamisen ja uusien asukkaiden muuton alueelle.