Suursaari Race

Kuulin huhun, että Ludde luottaa http://www.veksi.org tuuliennusteisiin.

Näyttää pitävän.

Mitähän muita veneitä ajattelit olevan samassa luokassa CQS:n kanssa? Trou Noir tietenkin ja Oliko Huusela tulossa mukaan. Kilpailullisesti Ludden vene, kuten myös Trou Noir ovat vitsejä, joita kiinnostaa ainoastaan line honours.

ei.kaikki.yhden kirjoitti:

Mitähän muita veneitä ajattelit olevan samassa luokassa CQS:n kanssa? Trou Noir tietenkin ja Oliko Huusela tulossa mukaan. Kilpailullisesti Ludden vene, kuten myös Trou Noir ovat vitsejä, joita kiinnostaa ainoastaan line honours.

CQS on ilmoittautunut ORC-luokkaan, jossa tulee olemaan kaksi luokkaa. Samassa luokassa ilmoittautuneista varmasti Farr 52, Cookson 50, XP-44 ja First 40. Muiden osalta varmistuu vasta kun ilmoittautuminen päättyyy.

Kyllähän tuo saattaa voittaa luokkansa. On niin ylivoimaisen nopea, että purjehtii eri tuulissa kuin muut. Muistaakseni viimeksi kun Maxi oli mukana se voitti luokkansa.

Trou Noir ja Huusela on kisannut avoimessa ilman tasoituksia ajettavassa "luokassa".

Joakim1 kirjoitti:

CQS on ilmoittautunut ORC-luokkaan, jossa tulee olemaan kaksi luokkaa. Samassa luokassa ilmoittautuneista varmasti Farr 52, Cookson 50, XP-44 ja First 40. Muiden osalta varmistuu vasta kun ilmoittautuminen päättyyy.

Kyllähän tuo saattaa voittaa luokkansa. On niin ylivoimaisen nopea, että purjehtii eri tuulissa kuin muut. Muistaakseni viimeksi kun Maxi oli mukana se voitti luokkansa.

Trou Noir ja Huusela on kisannut avoimessa ilman tasoituksia ajettavassa "luokassa".

Eikö siinä silloin pitäsi olla kovan tuulen fokka ja/tai myrskyfokka mukana ja siten myös mittakirjassa jos kerran ORC-luokassa kisaa?
Tässä aiemmin linkkaamassasi mittakirjassa: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/83346.pdf sellaisia ei kuitenkaan ole.
Onko siis suursaarikisan säännöt siten muuttuneet ettei niitä vaadita, vai kisaako uudemmalla kuin linkin puoli vuotta vanhalla mittakirjalla?

Niin, ja näkeekö tuosta mittakirjasta mikä veneen oikaiseva momentti on nolla asteen kallistumalla köli täysin kantattuna, rtai voiko sen laskea noista tiedoista, ja jos niin mikä on tulos?

Vene oli jouluna mukana Sydney-Hobart kisassa, joka on yksi legendaarisista maineeltaan. Eiköhän silloin turvavarustus riittäne tähän Suomenlahden kisaankin.

säännötkö kirjoitti:

Eikö siinä silloin pitäsi olla kovan tuulen fokka ja/tai myrskyfokka mukana ja siten myös mittakirjassa jos kerran ORC-luokassa kisaa?
Tässä aiemmin linkkaamassasi mittakirjassa: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/83346.pdf sellaisia ei kuitenkaan ole.
Onko siis suursaarikisan säännöt siten muuttuneet ettei niitä vaadita, vai kisaako uudemmalla kuin linkin puoli vuotta vanhalla mittakirjalla?

Niin, ja näkeekö tuosta mittakirjasta mikä veneen oikaiseva momentti on nolla asteen kallistumalla köli täysin kantattuna, rtai voiko sen laskea noista tiedoista, ja jos niin mikä on tulos?

ORC-mittakirjassa ei tarvitse olla kovan tuulen fokkaa. Veneessä se toki tulee olla. Riittää, että mittakirjassa on pinta-alaltaan suurimmat purjeet kustakin purjetyypistä.

Joakim1 kirjoitti:

CQS on ilmoittautunut ORC-luokkaan, jossa tulee olemaan kaksi luokkaa. Samassa luokassa ilmoittautuneista varmasti Farr 52, Cookson 50, XP-44 ja First 40. Muiden osalta varmistuu vasta kun ilmoittautuminen päättyyy.

Kyllähän tuo saattaa voittaa luokkansa. On niin ylivoimaisen nopea, että purjehtii eri tuulissa kuin muut. Muistaakseni viimeksi kun Maxi oli mukana se voitti luokkansa.

Trou Noir ja Huusela on kisannut avoimessa ilman tasoituksia ajettavassa "luokassa".

Eipä ole tullut aikoihin katsottua osallistuvien listaa. Onneksi en ole noiden mukana samassa luokassa. Niin laaja haitari mittaluvuissa ei ole kiva. Jo Farrin, Cooksonin ja CQS:n välinen erokin on muhkea, saati ORC1:n pienimpään.

Joakim1 kirjoitti:

ORC-mittakirjassa ei tarvitse olla kovan tuulen fokkaa. Veneessä se toki tulee olla. Riittää, että mittakirjassa on pinta-alaltaan suurimmat purjeet kustakin purjetyypistä.

Kuka ja miten kontrolloi, ettei jokin veneessä käytettävä purje ole aavistuksen suurempi kuin mittakirjaan merkitty samassa purjetyypissä?
Ei sitä sitten ainakaan kilpailijat tai mittamiehet pysty tekemään, kun lähtötieto puuttuu. Sama tietenkin koskee kaikkia veneitä, eikä vain CQS.
Onko mittakirjoja koskevat säännöt muuttuneet jossain vaiheessa (milloin), vai onko aina ollut niin ettei kaikkia purjeita sinne tarvitse merkitä eikä mitata, vaikka niitä aikoo käyttää?

säännötkö kirjoitti:

Kuka ja miten kontrolloi, ettei jokin veneessä käytettävä purje ole aavistuksen suurempi kuin mittakirjaan merkitty samassa purjetyypissä?
Ei sitä sitten ainakaan kilpailijat tai mittamiehet pysty tekemään, kun lähtötieto puuttuu. Sama tietenkin koskee kaikkia veneitä, eikä vain CQS.
Onko mittakirjoja koskevat säännöt muuttuneet jossain vaiheessa (milloin), vai onko aina ollut niin ettei kaikkia purjeita sinne tarvitse merkitä eikä mitata, vaikka niitä aikoo käyttää?

ORC International -mittakirjalla purjehdittaessa kaikki purjeet pitää olla mitattuja, mutta niitä ei ole pakko olla mittakirjassa listattuna, vaan suurimmat on pakko olla ja mukana olevat purjeet eivät saa olla pinta-alaltaan suurempia kuin mittakirjan suurin. Protestitilanteessa sitten tarkistetaan onko joku purje suurempi laskemalla pinta-ala leiman tiedoista.

ORC Clubissa ei edes ole purjelistaa näkyvissä, ainoastaan suurimman purjeen mitat. Purjeet voi mitata itse eli leimoja ei vaadita.

Kaikkia purjeita alettiin leimaamaan Suomessa ennen MM-kisoja eli 2010-luvun alkupuolella. Sitä ennen ei vaadittu edes leimoja purjeista, jotka olivat "selvästi" pienempiä kuin suurin. Esim genuaveneestä mitattiin vain G1 keulapurjeista.

On vaikeaa kontrolloida mitä purjeita vene käyttää kisoissa. Arvokisoissa tehdään kisakohtainen lista käytettävistä purjeista ja laitetaan kisaleimat ko. purjeisiin. Mistäs se kilpailija voisi tietää mikä purje on veneessä ylhäällä, vaikka kaikki olisi mittakirjassa? Vasta leiman tiedot katsomalla tulisi varmuus.

säännötkö kirjoitti:

Kuka ja miten kontrolloi, ettei jokin veneessä käytettävä purje ole aavistuksen suurempi kuin mittakirjaan merkitty samassa purjetyypissä?
Ei sitä sitten ainakaan kilpailijat tai mittamiehet pysty tekemään, kun lähtötieto puuttuu. Sama tietenkin koskee kaikkia veneitä, eikä vain CQS.
Onko mittakirjoja koskevat säännöt muuttuneet jossain vaiheessa (milloin), vai onko aina ollut niin ettei kaikkia purjeita sinne tarvitse merkitä eikä mitata, vaikka niitä aikoo käyttää?

Vastasit itse nimimerkilläsi kysymykseesi, nimenomaan säännöt kontrolloivat asiaa. Purjehduksessa on purjehtijan vastuulla paljon suuremmatkin asiat kuin aavistuksen ylikokoisen purjeen käyttö. Leimaahan ei näe purjeesta erota, ellei ole muutaman metrin etäisyydellä. Ja silloinkin vain leiman olemassaolon, ei sitä onko lainattu naapuriveneestä omaa suurempi leimattu purje.

Eikun 4,7

Sailor__ kirjoitti:

Eikun 4,7

Kyllä tuo 6,0 m oli oikein. Ainakin vielä vuodenvaihteessa: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/83346.pdf

Mielenkiintoinen vehje. Pitäisi kulkea parhaimmillaan yli 11 solmua 6 solmun tuulessa ja 20 solmua 20 solmun tuulessa.

Tuolla syväyksellä ei oikein voi ajaa väylää pitkin Käärmäsaaren eteläpuolisen portin kohdalta. Viimeksi kun oli Maxi mukana se sai ajaa väärin tuon viittaparin. Eteläpuolella on yli 10 m vettä. Myös Melkin poijun luona voi tulla vaikeuksia.

Onkos tuo portti edes ollut ratakuvauksessa mukana viime vuosina?

Voihan tuo tietysti madaltaa syväystään köliä kanttaamalla. Näyttää kallistuvan 35 astetta, kun köliä kanttaa täydet 55 astetta.

Sydney hobartin startista oli videopätkä jossa cqs oli kyljellään. Oli jäänyt vendan jälkeen köli leen puolelle. Syväystä voi siis säädellä melko laajalla skaalalla

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuo 6,0 m oli oikein. Ainakin vielä vuodenvaihteessa: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/83346.pdf

Mielenkiintoinen vehje. Pitäisi kulkea parhaimmillaan yli 11 solmua 6 solmun tuulessa ja 20 solmua 20 solmun tuulessa.

Tuolla syväyksellä ei oikein voi ajaa väylää pitkin Käärmäsaaren eteläpuolisen portin kohdalta. Viimeksi kun oli Maxi mukana se sai ajaa väärin tuon viittaparin. Eteläpuolella on yli 10 m vettä. Myös Melkin poijun luona voi tulla vaikeuksia.

Onkos tuo portti edes ollut ratakuvauksessa mukana viime vuosina?

Voihan tuo tietysti madaltaa syväystään köliä kanttaamalla. Näyttää kallistuvan 35 astetta, kun köliä kanttaa täydet 55 astetta.

Eipä taida kölin kanttaaminen paljon vaikuttaa. Pläkässä jos kanttaa köliä 55 astetta runkoon nähden, vene kyllä kallistuu 35 astetta mutta köli vain 20 astetta pystysuorasta. Cos 20= 0,94, ja se x 6= noin 5,64 metrin syväys, eli vähenee alle 40 cm .
Jos on tuulta, vene kulkee pystympänä ja painoköli matalammalla, mutta vendoisssa ja jiipeissä se käy silti täydessä 6 metrin syväyksessä.

Pohjakivi kirjoitti:

Eipä taida kölin kanttaaminen paljon vaikuttaa. Pläkässä jos kanttaa köliä 55 astetta runkoon nähden, vene kyllä kallistuu 35 astetta mutta köli vain 20 astetta pystysuorasta. Cos 20= 0,94, ja se x 6= noin 5,64 metrin syväys, eli vähenee alle 40 cm .
Jos on tuulta, vene kulkee pystympänä ja painoköli matalammalla, mutta vendoisssa ja jiipeissä se käy silti täydessä 6 metrin syväyksessä.

Kallistumaan voi vaikuttaa myös miehistöpainolla ja kölin voi kääntää kumpaan suuntaan haluaa. Onhan Hugo Bossista video, jossa kävellään kölin päällä, mutta se tietysti vaatii tuulta,

Vendat voi sitten tehdä syvemmässä kohdassa.

Joakim1 kirjoitti:

Kallistumaan voi vaikuttaa myös miehistöpainolla ja kölin voi kääntää kumpaan suuntaan haluaa. Onhan Hugo Bossista video, jossa kävellään kölin päällä, mutta se tietysti vaatii tuulta,

Vendat voi sitten tehdä syvemmässä kohdassa.

Piti vielä sanoa, että syväyksen laskenta ei aivan noin mene. Nivelkohta on selvästi vesilinjan alla, kun vene on pystysuorassa. 35 asteen kallistumalla se luultavastis on jo vesilinjan yläpuolella.

Vene kallistuu metasentterin "ympäri". Se sijaitsee tyypillisesti jossain ruffin katon paikkeilla. Jos tuo olisi kiintellä 6 m syvällä kölillä, syväys vähenisi ehkä (1-cos(35))*(6 3) = 1,6 m 35 asteen kallistumalla. Tuossa kanttiköli tapauksessa voisi lähempänä olla vaikkapa kaava (1-cos(35))*3,5 (1-cos(20))*5,5 eli n. 1 m.

Jos tuuli nostaa veneen pystyyn, on köli 55 astetta vinossa eli syväys tippuu (1-cos(55))*5,5 eli 2,3 m. Tuolloin taitaa jo peräsin olla syvemmällä. Vendoissa voi veneen antaa "kaatua" uudelle halssille ja vasta sitten kääntää kölin. Silloin köli ei käy lähelläkään 6 m syvyyttä.3,5

Joakim1 kirjoitti:

Piti vielä sanoa, että syväyksen laskenta ei aivan noin mene. Nivelkohta on selvästi vesilinjan alla, kun vene on pystysuorassa. 35 asteen kallistumalla se luultavastis on jo vesilinjan yläpuolella.

Vene kallistuu metasentterin "ympäri". Se sijaitsee tyypillisesti jossain ruffin katon paikkeilla. Jos tuo olisi kiintellä 6 m syvällä kölillä, syväys vähenisi ehkä (1-cos(35))*(6 3) = 1,6 m 35 asteen kallistumalla. Tuossa kanttiköli tapauksessa voisi lähempänä olla vaikkapa kaava (1-cos(35))*3,5 (1-cos(20))*5,5 eli n. 1 m.

Jos tuuli nostaa veneen pystyyn, on köli 55 astetta vinossa eli syväys tippuu (1-cos(55))*5,5 eli 2,3 m. Tuolloin taitaa jo peräsin olla syvemmällä. Vendoissa voi veneen antaa "kaatua" uudelle halssille ja vasta sitten kääntää kölin. Silloin köli ei käy lähelläkään 6 m syvyyttä.3,5

Entäs jiippi?

Ja kyllähän se köli käy kanttauskäännön aikana siinä n. 5 metrissä joka tapauksessa.

Jos tehdään venda köliä kääntämättä, kuten Sydney-Hobart-lähdön jälkeen vahingossa, kallistuma noussee jonnekin 50 asteen tienoille ja ainakin vauhti hiipuu reilusti.
Ohjailtavuuskin voi olla niin ja näin, kuvien mukaan ko. tilanteessa peräsimestä oli vain noin 1/3 vedessä. En pidä kovin merimiesmäisenä ratkaisuna.

Tuollainen temppu on helposti myös varsin uhkaava muille radalla oleville veneille. Varsinkin jos nuo isot veneet starttaavat viimeisinä, kuten viime vuonna, jolloin ne tulevat vauhdilla takaa koko noin sadan muun veneeen fliitin läpi ahtaalla vesialueella. On eri asia, väistääkö venettä, tai yllättäen ilmestyvää yli 36-metristä, lähes vaakasuorassa olevaa mastoa.

Pohjakivi kirjoitti:

Entäs jiippi?

Ja kyllähän se köli käy kanttauskäännön aikana siinä n. 5 metrissä joka tapauksessa.

Jos tehdään venda köliä kääntämättä, kuten Sydney-Hobart-lähdön jälkeen vahingossa, kallistuma noussee jonnekin 50 asteen tienoille ja ainakin vauhti hiipuu reilusti.
Ohjailtavuuskin voi olla niin ja näin, kuvien mukaan ko. tilanteessa peräsimestä oli vain noin 1/3 vedessä. En pidä kovin merimiesmäisenä ratkaisuna.

Tuollainen temppu on helposti myös varsin uhkaava muille radalla oleville veneille. Varsinkin jos nuo isot veneet starttaavat viimeisinä, kuten viime vuonna, jolloin ne tulevat vauhdilla takaa koko noin sadan muun veneeen fliitin läpi ahtaalla vesialueella. On eri asia, väistääkö venettä, tai yllättäen ilmestyvää yli 36-metristä, lähes vaakasuorassa olevaa mastoa.

Jo on sulla murheet. Aiemmin lähteneet luokat ovat jo hyvin ehtineet hajaantumaan niin, että 40-metrinen masto mahtuu aivan hyvin olemaan muutaman sekunnin vaakasuorassa.

Pohjakivi kirjoitti:

Entäs jiippi?

Ja kyllähän se köli käy kanttauskäännön aikana siinä n. 5 metrissä joka tapauksessa.

Jos tehdään venda köliä kääntämättä, kuten Sydney-Hobart-lähdön jälkeen vahingossa, kallistuma noussee jonnekin 50 asteen tienoille ja ainakin vauhti hiipuu reilusti.
Ohjailtavuuskin voi olla niin ja näin, kuvien mukaan ko. tilanteessa peräsimestä oli vain noin 1/3 vedessä. En pidä kovin merimiesmäisenä ratkaisuna.

Tuollainen temppu on helposti myös varsin uhkaava muille radalla oleville veneille. Varsinkin jos nuo isot veneet starttaavat viimeisinä, kuten viime vuonna, jolloin ne tulevat vauhdilla takaa koko noin sadan muun veneeen fliitin läpi ahtaalla vesialueella. On eri asia, väistääkö venettä, tai yllättäen ilmestyvää yli 36-metristä, lähes vaakasuorassa olevaa mastoa.

No ei se kovin merimiesmäistä ole purjehtia ylipäätänsä 6 m syväyksellä alle 6 m alueella. Tuskin se tulee olemaan tarpeen, mutta onhan jo nuo alle 10 m alueet aika epäilyttäviä tuolla syväyksellä. Tuollahan on kuitenkin useita tunnettuja kartasta puuttuvia 1-2 m matalia. Kuka ne 3-6 m matalat olisi löytänyt?

Kölin käännön, miehistön siirron, veneen käännön ja purjeiden trimmin voi ajoittaa monella eri tavalla. SH:ssa tuo suuri kallistuma taisi tulla väistötilanteessa hätävendan jälkeen. Joko köli ei ehtinyt kääntyä noin nopeasti tai sitten se unohtui kääntää.

Ei kai siinä jiipissä ja vendassa oleellista eroa ole ko. asian kannalta. Molemmissa kallistava voima katoaa käännöksen aikana ja lopulta vaihtaa puolta.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuo 6,0 m oli oikein. Ainakin vielä vuodenvaihteessa: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/83346.pdf

Mielenkiintoinen vehje. Pitäisi kulkea parhaimmillaan yli 11 solmua 6 solmun tuulessa ja 20 solmua 20 solmun tuulessa.

Tuolla syväyksellä ei oikein voi ajaa väylää pitkin Käärmäsaaren eteläpuolisen portin kohdalta. Viimeksi kun oli Maxi mukana se sai ajaa väärin tuon viittaparin. Eteläpuolella on yli 10 m vettä. Myös Melkin poijun luona voi tulla vaikeuksia.

Onkos tuo portti edes ollut ratakuvauksessa mukana viime vuosina?

Voihan tuo tietysti madaltaa syväystään köliä kanttaamalla. Näyttää kallistuvan 35 astetta, kun köliä kanttaa täydet 55 astetta.

Sen verran lisätietoa että tuo Käärmesaaren viittaportti ei ole ollut viime aikoina rataa. Eli itsekin on monena vuotena ruuhkan takia vetänyt viittaparin ja sen eteläpuoleisen karin eteläpuolelta jossa on hyvin tilaa. Kannattaa pitää mielessä ....

Viipyy viikon verran jossain Kauppatorin läheisyydessä. Luonnollinen laituri lienee Makasiiniterminaalin luona.

Ei mitään 2016, mutta 2017 tuloksissa oli ensimmäisenä maalissa ja reilusti viimeinen tasoitetussa ajassa maaliintulleista,