En vaan osaa

Jos siitä suhteesta on päästävä pois niin se on silloin vaan lopetettava. Kukaan ei sun puolesta voi tehdä suhteen lopetus päätöstä.

Mikset?

Totta kai se pelottaa, kun on tottunut elämään yhdessä ja arki ulkoisesti katsottuna rullaa, mutta niin.. Mitä pidemmälle olet konkreettisesti suunnitellut esimerkiksi arjen järjestelyitä jne., sitä helpompaa sulla on sitten ottaa se pesäero, kun tiedät, että maalliset asiat tulevat hoitumaan. Erohan ei ole milloinkaan helppo, mutta kannattaa kuunnella itseään ja tehdä elämästään mahdollisimman onnellinen <3

Se on vaikeaa, jos pitkään on suhteessa ollut.

Itseäni esti muutamat tekijät muiden tilannesidonnaistentekijöiden lisäksi.

1) En ollut asunut elämästäni vielä yhtään päivää yksin, itsenäisesti omillaan. Muutin suoraan avoliittoon kun kotoa pois muutin täysi-ikäiseksi tulemisen jälkeen. Pelkäsin etten selviä yksin.

2) Pelkäsin yksinäisyyttä. Ajattelin etten selviä siitä tai että jään loppuelämäksi yksin.
"parempi paska suhde, kuin ei suhdetta ollenkaan" mentaliteetti.

3) Olin hyvin riippuvainen exästäni. Hän osasi täydentää kaikki ne kohdat arjessa missä minun taidot ja osaamiset loppuivat. En ollut täysin itsenäinen aikuinen siksi että suoraan kotoa muutin avoliittoon hänen kanssaan.

Olin aika onneton ja kädetön sähkösopimuksien ja nettiliittymien solmimisissa, pesoneen asentamisessa paikalleen, telkkarin ja nettiverkon asennuksissa toimintaa. Sulakkeiden vaihdoissa, kattovalaisimien asennuksissa, jne.

4) Olin kasvanut ja luonut "varatun naisen identiteetin" se oli tietyllainen ajatttelutavan muutos ja vaikea prosessi alkaa mieltään itseään sinkuksi. Ehkä jonkinlainen häpeyskin alkuun.

5) pelko miten selviää sydänsuruista ja luopumisen tuskasta.

6) Miten toinen ottaa sen jos hänet jätän. Suuttuuko? raivostuuko? Romahtaako heti?
Miten kestän sen toisen tuskan? Pystynkö kohtaan sen? Miten se selviää? Kuoleeko se siihen?
Mitä teen jos se ei selviä? Vihaakohan se minua loppu elämänsä?

Kun sitten jahkailujen jälkeen erosin ensin oli vaikeaa mutta sitten sinkkuudesta ja siitä että selviydyn yksin ilman kenenkään apua ja täysin ilman tukikeppejä ja tukipilareita arjestani, siitä tili minulle ylpeydenaihe ja se nosti itsetuntoani. Olin ylpeä etten enää ole riippuvainen miehistä vaan selviän ilmankin niiden apua, tietoa, tukea ja kainaloa. Sinkkuudesta tuli merkkipaalu joka todiste siitä että olen täysin itsenäinen ja muista riippumaton aikuinen nainen, joka selviää tuli elämässä eteen mikä pulma vain. Enkä tarvitse sitä nojailukeppiä turvakseni välttämättä-

Kaikki+tarvitsee+aikaa.+Ei+ole+mikään+"pakko"+nyt+heti+tehdä+mitään.+Mieti+ja+tutkaile+tilannetta.+Puhuminenkin+auttaa.+Tarkoitan+että+puhu+sille+toiselle+siitä,+että+mitä+tunnet+ja+et+jaksa+enää+koko+ihmistä.Luuseri+on+vaan+opittu+sana+jolla+ei+ole+muuta+käyttöarvoa,+kun+käyttäjä+hoenta.Tiedän+minä+sen+tarkoituksen+tietenkin+ja+vastaa+kai+usein+pelkuria,+saamatonta+jne.Anna+itsellesi+armoa.+Mieti+ja+puhu.+Teot+ovat+jo+jotain,+joten+ensin+on+aika+puhua.Myös+puoliskosi+ansaitsee+reilun+puhuttelun.+Kiukuttelee+tietenkin,+osoittaa+mieltä+kun+pikkulapsi+jne.+Ne+kuuluvat+asiaan+usein.Mitä+sitten.+Totuus+velvoittaa.+Tällä+mennään.PS.+voihan+se+olla+että+puolisko+muuttuu,+kun+kuulee+ajatuksiasi.Myös+sun+on+muututtava,+jos+jatkatte.+Sun+ainakin+siten,+että+puhu+enemmän+fiiliksistäsi.+Parisuhteessa+olet+50%+suhteesta.+Et+enempää+etkä+vähempää.

Ei, et ole luuseri. Pystyt lähtemään ja lähdet kun aika on kypsä lähtemiseen.
Niin tapahtuu, vaikkei nyt siltä tunnukkaan.