mie vihaan itteeni

No ei se aivan noin mene. Tarvithan siekin miestä. Lämpötyynyä pääsi alle. Jonkun hyvän miehen löydät, jota voit paijata ja silitellä. Onhan sekin parempi, kuin olla yksin. Jos oot hankala, niin ota yhtä hankala. Pikku kina ja sovinto päälle. Mikä sen mukavampaa...

Mä kans. Jostain syystä puhisin ittelleni koulupoikana; minulla ei ole oikeutta elää. Tuo asenne on jäänyt sittemmin hokematta vaikka elämäni ei ole menestystarina.
Kun tekee parhaansa ja elää säällistä elämää, se saa riittää. Tuoni korjaa sitten aikanaan.

Oon huomannut, että sie oot aika vittumainen nainen loppujen lopuks.

Mikä tekee sinusta sellaisen, ettet antsaitse miestä? Tuttu tunne, mutta omalta osaltani en vain tavannut ennen sitä oikeaa itselleni. Nyt tuntuu, että löysin sen 🙂

Pidin itseäni hankalana, vaikken sellainen oikeasti ole. Tuo mies, jota kohtasin sattumalta, antaa mun kokea hankalina pitämiä ominaisuuksia jopa vahvuuksia suhteessa.

Viha on ilkeä tunne. Älä vihaa itseäsi, olet itselläsi ainut ja ainutlaatuinen. Rakasta ja hemmottelevat itseäsi, vasta sen jälkeen voit saada rakkautta muilta. On vaikeaa rakastaa itseään vihaavaa henkilöä, koska hän ei osaa tulla rakastetuksi, ei usko eikä uskalla. Mutta kun opit rakastamaan itseäsi, koet olevasi rakkauden arvoinen etkä enää ole hankala vaan ihana 🙂 Ja sinulle sopiva henkilö tulee näkemään sen. Usko pois! Tsemppiä!