Vuodenvaihteessa tapahtui naks päässä ja kyllästyin täydellisesti omaan alennustilaani. Kyllästyin oksentamisen, sotkuun, painon kyttäämiseen, piilottelemiseen, peittelemiseen ja kaikkeen siihen salattuun joka liittyi rituaaleihini. Kyllästyin kiduttamaan itseäni.
Lopetin kaiken. Pillerit, oksentamisen, ahmimisen, kaiken. Ihan vaan kun en jaksanut katsoa turvonnutta naamaa, vatsaa, irronneita hiuksia, viiltäviä hampaita. Ällötti kaikki ja ällötys ei ollut ihan pientä.
7 vuotta siihen paskaan meni, mutta nyt olen pessyt käteni sairaudesta nimeltä bulimia. En sitä enää jaksanut, vaikka se olisi jaksanut mua varmaan kuolemaan saakka.
Kenkää bulimialle. Heittäkää helvettiin tuollainen loinen. Jos kykenette.
En tätä ennen edes halunnut parantua. Nyt halusin ja se oli käsittääkseni ratkaisevin askel koko 7-vuotisella bulimikon uralla.
Vaaka meni, kuin tilauksesta, hajalle enkä uutta aio vähään aikaan ostaakaan.
Tsemppiä muille saman asian kanssa painijoille. Aika paljon saa töitä tehdä itsensä kanssa ennenkuin pystyy luovuttamaan sairautensa pois. Mutta se kannattaa. Parantuminen on kaikille mahdollista.
Lopetin kaiken. Pillerit, oksentamisen, ahmimisen, kaiken. Ihan vaan kun en jaksanut katsoa turvonnutta naamaa, vatsaa, irronneita hiuksia, viiltäviä hampaita. Ällötti kaikki ja ällötys ei ollut ihan pientä.
7 vuotta siihen paskaan meni, mutta nyt olen pessyt käteni sairaudesta nimeltä bulimia. En sitä enää jaksanut, vaikka se olisi jaksanut mua varmaan kuolemaan saakka.
Kenkää bulimialle. Heittäkää helvettiin tuollainen loinen. Jos kykenette.
En tätä ennen edes halunnut parantua. Nyt halusin ja se oli käsittääkseni ratkaisevin askel koko 7-vuotisella bulimikon uralla.
Vaaka meni, kuin tilauksesta, hajalle enkä uutta aio vähään aikaan ostaakaan.
Tsemppiä muille saman asian kanssa painijoille. Aika paljon saa töitä tehdä itsensä kanssa ennenkuin pystyy luovuttamaan sairautensa pois. Mutta se kannattaa. Parantuminen on kaikille mahdollista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...mutta tuntuipas mukavalta lukea !!
Voi miten hienoa oli lukea tuo kirjoituksesi, olen todella onnellinen puolestasi !!
Pidä päätöksestäsi kynsin ja hampain kiinni, satsaa itsesi hellimiseen terveellä tavalla. Tsemppiä ja ihanaa "uutta elämää" sinulle !
Olet kaunis ja paras juuri sellaisena kuin olet luonnostaan, terveenä omana itsenäsi.
*iso halaus*
Kiitos ihanasta viestistä! Monta mutkaa piti kulkea että tähän on päästy, mutta ilmeisesti niin pitikin käydä.
Olet sinä, Äiti-ihminen, kultainen. Kiitos vielä mieltä lämmittävästä viestistä.
Hei Disorder! Minulla tapahtui samanlainen naks päässä tuossa kuun puolessa välissä. Se oli kerrasta poikki vaikka bulimia kestänyt kauan. Tavallaan jätin itseni rauhaan. Nyt olen ottanut muutenkin ihan rauhallisesti tämän alun. En vaadi itseltäni juuri nyt lähes mitään vaan parantelen itseäni. Tuntuu hassulta kun kukaan ympärillä ei arvaa minkä suuren työn olen juuri tehnyt ja miten yytyväinen olen nyt itseeni. Uskomatonta että tämä tapahtui. Oon myös sun puolesta onnellinen.
Upeeta! Voisko olla että meille jo ikäkin tuo tietynlaista järkeä - osin laiskuuttakin, ei vaan enää jaksa sitä saamarinmoista rallia. Voi olla, tietysti se että on ehtinyt vuosikausia kokea kaikki mahdolliset syömishäiriöön liittyvät asiat, että nyt tuli tavallaan se tie tallatuksi, kujanjuoksu loppui kun ei ollut enää kujaa mitä juosta. oli miten oli, tää voisi olla alku ihan uudelle elämälle. Päivä kerraallaan, vähän niinkuin raitistunut alkoholistikin elää päivän kerrallaan ilman päihteitä, eikä sure tulevaa, sitä mitä ei ole vielä olemassakaan.
On ihan äärimmäisen ihanaa lukea että sinäkin olet täst selvinnyt. Kun rittävästi itsensä kanssa tekee töitä, on tie auki toipumiselle.
Toivotaan sitä samaa ihan kaikille syömishäiriöisille.
Valoisaa talven jatkoa sulle ex-bulimikko!