Osaako joku kertoa, miksi japanissa useat suuret luostarit (esim enryaku-ji) pitivät yllä sotataidonharjoitusta, tuhansien munkkien yksityisarmeijaa ja taistelivat lähes tauotta? Buddhalaisuushan on pasifistinen uskonto ja Buddhahan opetti, että on parempi kuolla väärintekijän kädestä, kuin puolustautua, sillä itsepuolustushan oli näiden muinaisten munkkien lähtökohta sotaisuuteensa, levottomien aikojen keskellä.
Suurimmalla Ikki- liigalla tuohon aikaan (Ikko- Ikki) oli periaate, jonka mukaan taistelusta pakeneva saa osakseen ikuisen helvetin ja rohkeasti etenevä varman pääsyn taivaaseen.
Oliko tälle jotain teologisia selityksiä, vai olivatko ne vain käytännön sanelemia? (En yritä nyt herjata tai kyseinalaistaa buddhalaisuuden filosofiaa, kysyn vain selitystä tähän yksittäistapaukseen)
Suurimmalla Ikki- liigalla tuohon aikaan (Ikko- Ikki) oli periaate, jonka mukaan taistelusta pakeneva saa osakseen ikuisen helvetin ja rohkeasti etenevä varman pääsyn taivaaseen.
Oliko tälle jotain teologisia selityksiä, vai olivatko ne vain käytännön sanelemia? (En yritä nyt herjata tai kyseinalaistaa buddhalaisuuden filosofiaa, kysyn vain selitystä tähän yksittäistapaukseen)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki uskonnot muuttuvat levitessään uusille alueille. Budhismi levisi tibetiin ja sekoittui shamaani-uskontoon(shamaani->lama)
Kristinusko on ottanut vaikutteita roomalaisten pakanallisista juhlapyhistä ja myöhemmin esimerkiksi mayaojen tavoista(guatemalan kristityt)
Melkovarmasti tässä buddhismi on vaan sekoittunut johonkin muuhun uskontoon. On jossain määrin ymmärrettävää että sotaisena aikana valtio ja ihmiset eivät kestäisi ilman väkivaltaa vaikka uskonto sen kieltäisikin
"Budhismi levisi tibetiin ja sekoittui shamaani-uskontoon(shamaani->lama)"
Pitää paikkansa että buddhalaisuus otti vaikutteita Tiibetin alkuperäisestä, shamanistisesta bön-uskonnosta, mutta käytännössä bön alkoi muistuttaa buddhalaisuutta, eikä toisinpäin.
Lama on opettaja, eikä tuon tittelin hankkineella ole mitään tekemistä shamaanin kanssa. Laman koulutus on täysin buddhalainen, ja perustuu dharman opiskeluun ja meditaatioon.
Taisi olla sen ajan New Agea. Otettiin henkisestä perinteestä se osa joka sopi parhaiten ajan henkeen ja ottajan tarkoituksiin. Täydellinen mielenhallinta teki loistavia ja pelottomia sotureita. Ehkä selibaatti teki heistä erityisen hyviä. Vrt. muut taistelulajit.
Historiallinen Buddha oli pasifisti.
Maissa joihin Buddhan opetus levisi, se käytti alueella ennestään tuttuja etnisiä ja henkisiä sovellutuksia, symboleita ja kielikuvia ja opetti perimmäistä luonnetta, perimmäistä totuutta. Tämä on ihan eri juttu kuin uskontojen sekoittuminen.
Ja siis nämä munkithan opetteli taistelemaan
ilman aseita? Tyyliin animeissa, joissa
aseettomat mestarit pystyy pieksämään
armeijan aseistettuja sotureita pelkillä
nyrkeillä!
Helvetin tyylikästä! Arvostan! =)
Harjoittivat myös aselajeja ja osallistuivat politiikan jatkamiseen sodan keinoin.
Bodhidharma, jota pidetään zen-buddhalaisuuden (kiin. chan-) perustajana/maahantuojana vaikutti hyvin paljon kamppailulajien syntymiseen.
Bodhidharma alkoi huomata, että useat munkit olivat niin huonossa kunnossa, että se alkoi haitata heidän meditaatioharjoituksia. Ratkaistaakseen tämän pulma bodhidharma kehitti sarjan kiinalaisia nyrkkeilyliikkeitä vahvistaakseen munkkien kuntoa. Ajan mittaan näistä liikkeistä alkoi muodostua kamppailulaji, jota kutsutaan kiinalaiseksi kempoksi.
Tällä ympäri maailmaa harjoitetaan taistelulajia, jonka nimi on shorinji kempo. Tämä perustuu osittain Bodhidharman opetuksiin. Kyseinen laji on japanissa rekisteröity uskonnoksi ja opettajat kantavat munkin kaapua. Zen-buddhalaisuudella on suuri osa harjoituksessa ja suuri osa harjoitusta on hengellistä.