Näen järven kimaltelevan pinnan,
hiljainen väreily.
Kuin ajatuksien sively,
tunnen ihosi jäljet.
Sormeni tuntevat eletyt vuodet,
löydetyn rakkauden.
Rantalehdon haavat havisevat,
niillä oma sanomansa.
Jokainen lehti kertoo omansa,
saman auringon alla.
Kohtaan sinut laiturilla,
lämmin vesi hellii varpaitamme.
hiljainen väreily.
Kuin ajatuksien sively,
tunnen ihosi jäljet.
Sormeni tuntevat eletyt vuodet,
löydetyn rakkauden.
Rantalehdon haavat havisevat,
niillä oma sanomansa.
Jokainen lehti kertoo omansa,
saman auringon alla.
Kohtaan sinut laiturilla,
lämmin vesi hellii varpaitamme.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sinä olet voittamaton
Runosi solisee kuin keväinen puro
ulpukoiden hiljaa keinuen
..kauniisti sanoit Tyty.
Kun olet uskollinen itsellesi,
päivä alkaa paistaa,
kehityt..
Oliko se oikea siemen,
jonka kylvimme,
etten turhaa odota kesää,
saisin katsoa kukkaa.
Kiitos
Katselen lammen
seesteistä pintaa. Illan
eilisen kätken
muistojeni virtaan, niin
syvä, niin puhdas, ilo.
Muistojen kori,
täyttyy ilolla,
tarvitsen nyt,
sitä tunnetta.
Ilo pulppuaa sydämeeni,
kaikista kauniista lahjoista,
joita kirjoittelit,
niitä katselen,
kuin tähtiä
tai säteitä.
Hiljaisen värinän,
pienen henkäilevän tuulen,
näin sen, ystäväni.
Sanoilleni, sanoisin ne hämärässä,
hetkessä jossa ei muita,
silloin herkistyn ,
tunnen sen miksi elänyt.
...joskus häikäisee.
Silloin se sattuu...
Tulen viereesi ja istun
siihen hämärään...
Saat tuntea niinkuin tunnet,
sinulla on lupa...
olen vierelläsi.
voi lausua vaikka kynttilänvalossa
romanttisessa illassa hyvän aterian
ja rakkaan seuralaisen kanssa
joka jakaa ilot
ja surut poistaa
Ei enää vieri kyynel poskellani
Runosi tuovat rauhan
Voisin olla siinä,
katsella lämpöä,
kuunnella sointuja,
tuntea kosketuksen,
ja katseen,
ne kaikki siinä.
pidän sinusta
Auttava lämmin käsi,
ojennettu sinulle,
katso siitä huominen.
Vain olla
ilman vaatimuksia
siinä lähellä
pitää kädestä
tai hiljaa jutella
tai vain kuunnella
tai vain katsella
- olla läsnä toiselle.
Vakkari rajoitteleen meijän juttua, ajattelen samoin, ole rauhassa, niin minäkin.
Odotan
Kuinka olet koneella
ennen kuutta vähän aikaa, kotikone rikki
vaihda nimimerkkkiä
utuinen aamu
missä viivyt ystäväni
Odotus käy pitkäksi
ja yksinäisyys pelottaa
mutta jos tulet
piirrän sinulle kuvan kauniin
ystävyyden kunniaksi
kiitos tyty,
olemme täällä,
olleet jo kauan,
omat työt vie aikaa.
Tenttejä on, olen kohta valmis kirjastonhoitaja
Kirjoittaminen on minulle voimaa antava
lukemisen ohella
Onnea opintoihin sinulle!
Sitä tarvitaan kun vietän paljon aikaa koneella
ja opiskelu on toisella sijalla, mutta en luovuta
haaveissa tulevissa ajoissa...
Välillä kirpaisi lukea näitä rakkauden ihanuuksia, kun oma on vain himmentynyt muisto, mutta taas nyt otan nämä vastaan ilolla, sillä se muistuttaa myös siitä mitä on oleva, mihin suunnata katsettansa. Vaikka on haavoittunut, on parannuskin oleva. Niin suloinen, kuin vain olla voi...
Muistuttaa ettei itseään kannata kovettaa, olla herkkä vaan.
....kätkee suuren viisauden. Parinsuhteen tuska on muuttumassa uudeksi elämäksi. Ei todella saa kovettua.
vai mitä?