Koiralla pää vinossa - kilpirauhasen vajaatoiminta

Tämä kirjoitus on tarkoitettu avuksi, jos joku kohtaa saman tilanteen kuin itselle tuli eteen noin puoli vuotta sitten.

Eli sekarotuinen 9,5-vuotias koira alkoi pitää päätä vinossa. Ensi töiksi tutkittiin korvat, vaikka koira ei osoittanutkaan mitään korvaärsytyksen merkkejä. Eli ei hieronut, rapsuttanut tai ravistellut korvia. Korvat näyttivät ja tuoksuivat puhtailta. Koiralla oli parina ensimmäisenä päivänä siitä, kun pään vinous huomattiin, hieman tasapaino- tai hahmotusvaikeuksia; laskeutui sohvalta varovaisemmin ja söi sekä joi aivan kupin laidalta. Silloin heräsi epäilys näköhäiriöistä.

Tietysti oli loma-aika ja eläinlääkäripäivystykseen matkaa ties miten paljon. No, koska koira oli muuten virkeä, juoksi, leikki, söi ja joi jo parin päivän päästä normaalisti, menimme lääkärille vasta parin viikon kuluttua, kun päivystys oli taas lähempänä 60 km päässä. Eli tässä vaiheessa kaikki oli muuten ok, mutta koira piti päätä yhä vinossa, etenkin istuessa se näkyi selvästi. Eläinlääkärillä tutkittiin korvat ja silmät -molemmat kunnossa- ja otettiin verikokeita. Pelottavin lääkärin ääneen lausuma arvio oli aivokasvain.

Verikokeissa hetken päästä saaduista tuloksissa havaittiin, että munuaisarvot olivat lievästi koholla, mutta vain niin vähän, ettei ollut vielä hälyttävää. Lääkäri jutteli kollegojen kanssa, tutki pitkän aikaa tietokantoja ja tuli sitten sanomaan, että ottaa kumminkin vielä kilpirauhasarvot, joiden tulokset saataisiin seuraavana päivänä.

Seuraavan illan puhelinsoitto lääkäriltä selvitti asian; koiralla oli selvä hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Arvot olivat niin matalat, ettei kunnon tulosta oltu edes saatu. Alkoi lääkitys, arvot mitattiin kuukauden päästä, säädettiin lääkkeen annostusta hieman pienemmäksi, sitten taas parin viikon päästä uusi kontrolli. Silloin olivat arvot kunnossa, munuaisarvotkin normalisoituneet ja sitten seuraava kontrolli tulossa nyt puolen vuoden kuluttua edellisestä.

Pää oikeni koiralla jo reilu viikko lääkityksen alkamisen jälkeen. Näin jälkikäteen on voinut huomata, miten koira on muutenkin piristynyt ja voi paremmin. Lenkillä se taas touhuaa ja kulkee edellä, kun minä höpsö luulin aiempaa askelten hidastumista iän tuomaksi normaaliksi muutokseksi. Koira leikkii ja kisailee nuoremman koiran kanssa eikä häviä sille kuin ketteryydestä hieman. Paino on pudonnut muutamia kiloja, kun aineenvaihdunta toimii paremmin. Voi olla, että siksi lääkitystä joudutaankin taas vähentämään, kun annostus on painon mukainen. Turkki on nyt upean pehmeä ja tuuhea, kun se oli aiemmin mennyt paikoin ohueksi ja kuivaksi.

Lääkitys on jatkuva, aina koiran elämän loppuun saakka kaksi kertaa vuorokaudessa. Se on siis kohtuullisen sitovaa, mutta koira syö lääkkeen herkkupalan sisällä annettuna helposti, joten jokapäiväistä taistelua ei lääkityksestä onneksi ole seurannut.

Näin meillä tämä vinon pään ongelma ratkesi ja onneksi syy oli tällainen helposti lääkkeillä hoidettava sairaus, esim. aivokasvainta ei ehkä olisi voinut hoitaa. Korvatulehdus tai muu korvaperäinen syy on varmasti tavallisempi pään vinouden aiheuttaja kuin kilpirauhasen ongelmat, mutta tällainenkin on siis mahdollista. Olen hyvin kiitollinen, että eläinlääkäri hoksasi ottaa kilpirauhaskokeen. Eivät kumminkaan olleet ainakaan silloin aluksi kollegoiden kanssa keksineet, miten tai mistä syystä kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa tuollaisen oireen.

Rakkaan lemmikin sairaus on aina niin kurja tilanne, että toivoisi avun löytyvän nopeasti kaikille!