Meillä on 4-vuotias uroskoira, jolla on ollut eroahdistusta pienestä pitäen (tuli meille vähän yli 2kkn ikäisenä). Yksin ollessaan puri tavaroita, rikkoi huonekaluja, repi kenkiä jne.
Siitä päästiin kyllä vähitellen osittain eroon, mutta kaikennäköistä saattoi tehdä yksinollessaan. Sitten alkoi, myös melko varhaisessa vaiheessa hännän jahtaus ja siitä seurannut läähätys ja ahdistunut kuljeskelu ympäriinsä kotona. Väliin on ollut oireettomia aikoja, mutta yleisesti ottaen koira tuntuu kärsivän stressistä. Näin ovat esim. koirakouluttajat sanoneet nähtyään koiraamme, jotkut useastikin.
Koiraa on kasvatettu erilaisin virikkein, on koirakavereita, rakastaa uimista, ruoka maistunut aina hyvin. Ell tutki anaalirauhasen, mutta siinä ei ongelmaa hännän jahtauksen suhteen. Lisäravinteita on annettu ja ruuat ovat olleet aina tasokkaita.
Nyt koira vaikuttaa väliin apaattiselta ja ilottomalta, väliin ns. normaalilta ihanalta koiralta. Tuntuu, että koiramme ei kuitenkaan ole onnellinen, tavallinen arkikin saattaa aiheuttaa stressaavuutta ja tällöin voi jahdata häntäänsä pitkiä aikoja törmäillen seiniin ja oviin. Niissä tapauksissa ei kuitenkaan mitään näkyviä kolhuja ole tullut ihoon.
Koiramme on meille rakas ja ulkoisesti hyväkuntoinen, lonkat kuvattu (oli ok), leikattu noin 2-vuotiaana. Mitä tehdä? On käynyt mielessä koiran lopettaminenkin, jos hän ei pysty viettämään tyytyväisen ja onnellisen koiran elämää.
Siitä päästiin kyllä vähitellen osittain eroon, mutta kaikennäköistä saattoi tehdä yksinollessaan. Sitten alkoi, myös melko varhaisessa vaiheessa hännän jahtaus ja siitä seurannut läähätys ja ahdistunut kuljeskelu ympäriinsä kotona. Väliin on ollut oireettomia aikoja, mutta yleisesti ottaen koira tuntuu kärsivän stressistä. Näin ovat esim. koirakouluttajat sanoneet nähtyään koiraamme, jotkut useastikin.
Koiraa on kasvatettu erilaisin virikkein, on koirakavereita, rakastaa uimista, ruoka maistunut aina hyvin. Ell tutki anaalirauhasen, mutta siinä ei ongelmaa hännän jahtauksen suhteen. Lisäravinteita on annettu ja ruuat ovat olleet aina tasokkaita.
Nyt koira vaikuttaa väliin apaattiselta ja ilottomalta, väliin ns. normaalilta ihanalta koiralta. Tuntuu, että koiramme ei kuitenkaan ole onnellinen, tavallinen arkikin saattaa aiheuttaa stressaavuutta ja tällöin voi jahdata häntäänsä pitkiä aikoja törmäillen seiniin ja oviin. Niissä tapauksissa ei kuitenkaan mitään näkyviä kolhuja ole tullut ihoon.
Koiramme on meille rakas ja ulkoisesti hyväkuntoinen, lonkat kuvattu (oli ok), leikattu noin 2-vuotiaana. Mitä tehdä? On käynyt mielessä koiran lopettaminenkin, jos hän ei pysty viettämään tyytyväisen ja onnellisen koiran elämää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koira ei pidä sinusta. Vie piikille, pääsee pois pahasta olosta.
Kannattaa kokeilla esim. onnellisuuspillereitä. Tai jos ei eläinlääkärillä halua köydä, Petzlife calming geeli rauhoittaa oloa. Kannattaa kokeilla.
Paljonko koirasi saa liikuntaa päivässä?
Minkä rotuinen koira on, ja onko se tuotu esim.virosta?
Virontuonneilla on ollut paljon tuon tyyppisiä ongelmia, monen laisia pelko, ja häiriökäytöksiä, siksi kysyn.
Nuoret koirat tarvitsevat paljon tekemistä, jotta saavat energiansa purettua.Jos liikuntaa ja virikkeitä ei ole tarpeeksi, voi tulla mainitsemaasi häiriökäytöstä.
Juu saattaa olla sakemanni ilman papereita, muutenhan olis kysynyt neivija kasvattajalta.Ja paperittomana, ei välttämättä ole edes puhdas.Niitä on paljon virosta tullut, yksi pelkäsi kaikkea ukkona, ihmisistä muihin koiriin.Ompa sellaisen kanssa sitten elo hankalaa -_-
Vai onkohan koiralla jopa liikaa virikkeitä? Entä jos kokeilisitte ihan totaalista tylsyyttä, ilman virikkeitä. Ihan perus hihnalenkit vaan, ilman vapaana riehumista. Jotkut koirat voivat stressaantua liiallisestakin aktivoinnista, jolloin omiin oloihin rauhoittuminen ei koiralta luonnistu korkean stressitason vuoksi.
Hei
Itselläni on yliterävä saksanpaimenkoira, nuori uros. Olen tullut sellaiseen johtopäätökseen koiranpentuni kanssa, minulla kolmas saku ja koiria on ollut yli 40 vuotta, että keskityn nenänkäyttöharjoitteisiin päivittäin tai ainakin useampi kerta viikossa, remmilenkkeilyn ohella, sitten pidetään tosiaankin noita päiviä välillä, jolloin vain rentoudutaan ja lepäillään, pieniä namunetsintäharjoitteita sisätiloissa. Pari kertaa viikossa saa revitellä vapaana luonnon keskellä metsälenkeillä. Ehdoton tottelevaisuus pikku harjoitteiden myötä kuuluvat arkipäivään ja ne käskyt mitkä on opetettu ja varmistettu että oppi on mennyt perille, niitä noudatetaan AINA.
Yliterävästä pennusta saa tehtyä yhteiskuntakelpoisen. Omani ei ole koskaan osoittanut yhdellekään ihmiselle eikä lajitovereilleen aggressiivisuutta. Koulutus jatkuu, nenänkäyttöharjoitteet, esine-etsintä, tottelevaisuusharjoitteet erilaisissa ympäristöissä pikkuhiljaa edeten.
terv. Mustanaamio-Flick