Minulla uusi isopurje leikattu hieman liian isoksi. Purje tuppaa jäämään kevyellä kelillä kiinni takastaagiin. Palautanko purjeen korjattavaksi vai mikäs se sellainen mastohuipussa oleva takastaagin kohotin on nimeltään , mistä niitä saa , onko järkevä ja miten kiinnitetään?
Toinen läpilatta jää usein myös väärään suuntaan kaarelle, johtuuko siitä että on liian tiukalla siis liian pitkä?
Toinen läpilatta jää usein myös väärään suuntaan kaarelle, johtuuko siitä että on liian tiukalla siis liian pitkä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tarvitset ns "Flickerin". Löytyy Seldenin valikoimista. Hankin omani AuraSailsilta vanhan mentyä poikki, minulle riitti se ns pieni malli (löytyy kahta kokoa). Hintaa muistaakseni jotain 120e....sinäänsä kova hinta lätkästä, kun ei tarvinnut maston topin kiinnikkeitä uusia. Kannattaa hankkia, säästää ahvenselkäisen isopurjeen takaliikkiä kummasti. Muista asentaa tuo mukana tuleva ohut säätö "naru" tarpeeksi tiukalle, jotta saat hyödyn flickeristäsi.
http://www.seldenmast.com/en/products/masts/backstay_flicker_-_lazy_jacks.html
Eikös se ole hankala jos takastaagi pitää löysätä joka kerta kun purje vaihtaa puolta?
Kuinka voi tehdä jiipin jos sitä takastaagia joutuu löysäämään jiipin aikana? Silloinhan tukevaa takastaagia juuri tarvitaan.
Jos olisitte lukeneet aloituksen tai purjehtineet, olisitte oivaltaneet asian tulevan esiin vain kevyessä kelissä. Yli 3 m/s tuulessa iso menee kepeästi yli vaikka hekkiä liippastenkin, samoin latat kääntyvät itsekseen. Paljon ylikin 3 m/s tuulessa saa hekki olla löysänä. Monista 6mR veneistä on hekki poistettu kokonaan, vaikka ne ovat barduunaveneitä in-line -saalingeilla. Ei niissä jiippi kovassakaan kelissä ole temppu eikä mikään lukuunottamatta hyvin alhaalla olevaa puomia.
Olen kyllä purjehtinut jo vuosia, mutta takastaagejani ei tarvitse löysätä jiipeissä eikä purje tai latat muutenkaan ota milloinkaan kiinni takastaageihin.
Lie sitten vanha toppiriki nenäliinaisoineen. Käytännössä kaikissa osarikisissä ahvenselkä osuu hekkiin, eikä se ole lainkaan harvinaista edes myöhemmissä toppirikeissä. Mittasäännöt ovat väljentyneet lattapituuksien osalta mahdollistaen aikaisempaa suuremmat ahvenselät, joten monessa veneessä uusi iso ulottuu hekin taakse, vaikka ennen ei olisikaan. Trendi on muuttunut, vaikka purjeita ei mihinkään mittasääntöön tehtäisikään.
Iso on tod.näk oikean kokoinen, jos et erikseen tilannut pienempää lomapurjetta. Flicker auttaa, tai staagin heilauttaminen kevyellä tuulella.
Latta on aavistuksen liian tiukalla, löysää sitä. Mutta ei liikaa, että ei tule pystyryppyjä.
Meille tuli muutakin hommaa (ja kuluja), kun vaihdoimme vaijerin köydeksi ja veimme säädön peräpeililtä levangille.
MInulla on iso ahvenselkä ja pitkä lasikuitunen takastaagin poikkeuttaja.. Siitä huolimatta aina kevyellä kelillä pitää varmistaa että iso pääsee puolelta toiselle. Pääsääntöisesti takastagi on aina löysällä ja riittää että sitä heilauttaa takastaagia niin niin purje pääsee vaihtaman halssia. Takastaagilla ei ole merkitystä maston säätöihin sillä masto on vedetty vanteilla riittävään tiukkuuteen. Takastaagin voisi oikeastaan poistaa uusien nykyveneiden tapaan.
Liian löysälle asennettu flickeri...
Paitsi että "flikkeri" on pelkkä noin 1,5 metrin lasikuitulatta jossa ei ole mitään säätöä, jos sellaiseksi ei lasketa sitä että takavantti kulkee latan päästä. Ei kai siinä mitään järkeä olisi jos topin taivutuksen vaativa kireys otettaisiin vastaan ohuen latan päässä. Takavantin tiukkyys taivuttaa latan ja voima kohdistuu suoraan maston huippuun.
Hyvin harva nykyvene "toimii" kunnolla ilman takastaagia. Nekin, joissa ei ole veistämön jäljiltä takastaagia ovat olleet ongelmallisia. Mm. First 30 on vaatinut tolkuttomia vanttien kireyksiä, jotta etustaagi on saatu jotenkin kuriin. Cruisereissa, joista tuo puuttuu, lienee yksinkertaisuus ja halpuus mennyt priorisoinnissa purjehdusominaisuuksien ohi. Firstissähän taas on niin pitkä puomi ja iso ahvenselkä, että takastaagi meni vaikeaksi.
Sanoisin juuri toisin päin. Nykyisissä veneissä takastaagi on erittäin tärkeä säätöväline, jolla kontrolloidaan etustaagin kireyttä ja maston taipumaa. Ainakaan omassa veneessä vanttien säädöllä ei pääse läheskään samaan ja vesillä säätöä ei voisi silloin muuttaa lainkaan.
Barduunaveneissä, kuten mainitussa 6:ssa, ja monissa vanhemmissa 7/8 rikeissä ohuella topilla tilanne on toinen. Niissä ei takastaagia voi paljoa (siis kovaa) vetää ja saman vedon saa usein aikaiseksi myös pelkällä ison skuutilla. Barduunaveneisssä on tietysti ne barduunat, joilla hoidetaan se funktio, joka 9/10 ja 19/20 rikeissä hoituu takastaagilla eli ensisijaisesti etustaagin kireyden säätö ja toissijaisesti maston taipuma.
Tuo flickeri on mielestäni aika turhake. Siitä on iloa vain takastaagin ollessa aivan löysä ja silloinkin pitää "syöttää" takastaagia flickerille, sillä se ei jaksa vetää kunnollista taljaa auki. Sama funktio hoituu heilauttamalla kädellä takastaagia tai päästämällä hiukan skuuttia hetkeksi.
En myöskään usko sen säästävän takaliikkiä oleellisesti. Eiköhän pahin kuluma takastaagista tule silloin kun se on kireällä ja tuuli painaa väkisin purjeen ohi. Tällöin flickeri ei vaikuta mitään.
Flickeri on erittäin yksinkertainen vekotin, jonka voi itse tehdä sopivan jäykästä ja taipumista kestävästä latasta. Pultataan vaan kiinni toppihelaan ja päähän laitetaan narulenkki tai ploki, josta takastaagi menee läpi.
Kohta näkee, miten flickeri toimii. Näyttäähän tuo ORCi- kisaveneissä valokuvista katsottuna olevan. En nyt usko, että suurin osa turhaan laittaa painoa ja vastusta maston toppiin. Itseä ainakin vaivasi, että kevyellä kelillä joka ainoassa vendassa purje tarttui kiinni. Ja tilanne pahenee, kun uusi purje on puomi- ja mastoliikiltään (25 senttiä lisää puomiliikkiin ja n.30 senttiä mastoliikkiin) maksimi ja toivottavasti on tarpeeksi ahvenselkääkin.
Jos kohottaja on turha niin, helposti sen saa sieltä pois.
Onhan noita aika useassa ORCi-veneessä. Tässä tuoreita kuvia parista kymmenestä: http://sailpix.fi/wb-sails-round-the-buyous-2017-hsk/
Tuulta oli n. 3 m/s ja silti näyttää flickeri olevan aivan pinkeänä eli takastaagi suorana. Ainakin osassa veneistä myös lenssillä.
Omassa veneessä ei tuollaista koskaan ole ollut, vaikka ahvenselkää on reilusti ja tarttuminen takastaagiin on ongelma kevyessä kelissä, ehkä pahiten jiipeissä. Siitä kuitenkin tosiaan selviää yhdellä kädenliikkeellä, joten en osaa nähdä tuossa ratkaisua vaativaa ongelmaa.
Näissä kommenteissa on - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - se perusongelma, ettei ymmärretä veneiden olevan erilaisia. Tai ehkä ymmärretään, mutta perustarve passiivisaggressiiviseen viisasteluun vie voiton.
Esimerkiksi siitä, ettei omassa veneessä isopurje ole koskaan koskettanut takastaagia, ei voi päätellä ettei sitä voisi toisessa veneessä tapahtua. Takastaagien funktio ja merkitys on eri venetyypeissä erilainen: joissain se on turha, joissain hyvinkin hyödyllinen, joissain välttämätön.
Joku arveli tiukan takastaagin olevan jiippissä olennainen: veneessäni takastaagin tehtävä on maston taivuttaminen luovilla, myötäisessä se on täysin löysänä eikä sillä ole minkäänlaista mastoa tukevoittavaa tehtävää.
Takastaagin tehtävä tietysti riippuu rikistä, mutta maston taivuttamista yleisemmin sen primaarivaikutus on etustaagin kiristys.
Avotuulilla kevyessä ja keskituulessa takastaagin voi löysätä eli sillä ei ole tehtävää. Kovemmassa tuulessa en kyllä uskaltaisi ajaa ilman takastaagia, erityisesti spinnulla, varsinkin toppisellaisella. Kannattaa katsoa miten etustaagin ja maston topin käy puuskissa ja miettiä sitten onko takastaagi tarpeen. Edellisessä veneessäni masto toppi taipui todella pahan näköisesti eteen spinnun vedosta, jos takastaagi oli löysällä. Nykyisessä spinnu ei tule etustaagia korkeammalle, jote tuota ongelmaa ei ole, mutta etustaagin saa kyllä roikkumaan todella löysänä.