Kun ihminen pysyy Jeesus-viinipuun elävänä oksana, hän pelastuu.
Tätä kirjoittaessani pöydälläni on kimppu tammenoksia maljakossa. Niihin on puhjennut hiirenkorvat, mutta vaikka kosteutta riittää, lehdet osoittavat jo kuihtumisen merkkejä. Maljakko ei korvaa emopuun yhteyttä, ja ennen pitkää oksat kuihtuvat.
Jeesus rinnastaa itsensä elävään viinipuuhun, jonka oksia ovat Jumalan lapset. Vain yhteys tuohon puuhun antaa iankaikkisen elämän. Samaan elämän puuhun viitataan jo Raamatun alkulehdillä (1. Moos. 2:9).
Evankeliumi puhdistaa
Jokainen ihminen saa syntymälahjana elävän uskon. Jumala on tarkoittanut kaikki ihmiset yhteyteensä. Jeesus-viinipuuhun mahtuisi yhtä paljon oksia kuin on ihmisiäkin.
Taivaan Isä itse on viinitarhuri, puun hoitaja. Hän karsii viinipuusta pois jokaisen oksan, joka ei kanna hedelmää. Tämä tapahtuu ihmisen oman epäuskon tähden (Room. 11:20). Synti on sydämen luopumista Jumalasta, ja epäusko on kaikkien syntien äiti. Yksi uhka uskolle on maailmanrakkaus. Se vie pois Jumalan yhteydestä (1. Joh. 2:15–17).
Irronneet oksat voidaan liittää takaisin alkuperäiseen yhteyteensä (Room. 11:23–24). Tämä edellyttää, että kuivat oksat saavat uudelleen maistaa viinipuun elämänvoimaa. Viinipuun yhteyteen palaaminen on tärkeää, sillä kuivuneita oksia uhkaa vertauksen mukaan tuleen heittäminen (Joh. 15:6).
Palaaminen tapahtuu parannuksen kautta. Siinä syntinsä tunteva ihminen uskoo Jumalan lapsen julistaman synninpäästön, että synnit ovat anteeksi Kristuksen ansion tähden.
Jeesus esitti viinipuuvertauksensa, jotta Jumalan lapsilla olisi ilo sydämessään ja heidän ilonsa tulisi täydelliseksi (Joh. 15:11). Teksti on osa Jeesuksen hyvästijättöpuhetta opetuslapsille: ”Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät” (Joh. 15:3). Vuorisaarnassaan Jeesus opetti: ”Autuaita ovat puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan” (Matt. 5:8).
Pienen paikalla, samanarvoisina
Mitä viinipuun oksien kantamilla hedelmillä tarkoitetaan? Paavali selittää, että Hengen hedelmiä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22–23). Nämä eivät kuitenkaan muodostu uskonelämän ansioksi: hyvä hedelmä tulee vain hyvästä puusta, ja ”hedelmistään puu tunnetaan” (Matt. 12:33).
Eläviinkin oksiin, uskovaisiin ihmisiin, tulee ajoittain kuivumisen merkkejä. Vika ei ole viinipuussa, vaan kyse on perisynnin turmelemasta ihmisen vanhasta osasta. Virressä kuvataan: ”Synti tekee työtään meissä, omantunnon haavoittaa, estää hyvän kasvamista, uskon voimaa kuluttaa.” (Vk. 180:4.)
Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä ajassamme. Niitä ovat muun muassa siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku ja kateus (Gal. 5:19–21). Tällaisen luettelon alla Jumalan lapsen on vaikea sanoa: ”Yksikään ei koske minua.”
Ne oksat, jotka tuottavat hedelmää, viinitarhuri puhdistaa liioista versoista, jotta oksat tuottaisivat hedelmää entistä enemmän (Joh. 15:2). Näitä rönsyjä voi kertyä silloin, kun ihminen saa elämässään paljon menestystä tai arvelee ymmärtävänsä enemmän kuin muut.
Liikojen versojen karsimisessa voimme nähdä kuvan siitä, kuinka Jumala sallii meille koettelemuksia, jotta pysyisimme pienen paikalla. Jumala muistuttaa, että olemme vain viinipuun oksia eikä yksikään oksa ole toista parempi. Haaveemme ja suunnitelmamme eivät aina toteudu.
Jumala ei kiusaa ketään
Jumalan sallimia koettelemuksia ei tule sekoittaa kiusauksiin; Jumala ei kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa – se häntä vetää ja houkuttelee. (Jaak. 1:13–14.) Paavali antaa vikoihin ja virheisiin taipuville Jumalan lapsille armoneuvon: ”Jos te lihan työt Hengen kautta kuoletatte, niin te saatte elää” (Room. 8:13).
Viinipuun virvoittavaa voimaa saamme ammentaa evankeliumista, armon lähteestä. Viinipuussa pysyvät oksat pelastuvat, ja siksi siinä kannattaa pysyä. ”Pysykäämme viinipuussa toisiamme lähellä. Herra Jeesus omiansa ei voi koskaan hyljätä. (Vk. 180:7.)
Tätä kirjoittaessani pöydälläni on kimppu tammenoksia maljakossa. Niihin on puhjennut hiirenkorvat, mutta vaikka kosteutta riittää, lehdet osoittavat jo kuihtumisen merkkejä. Maljakko ei korvaa emopuun yhteyttä, ja ennen pitkää oksat kuihtuvat.
Jeesus rinnastaa itsensä elävään viinipuuhun, jonka oksia ovat Jumalan lapset. Vain yhteys tuohon puuhun antaa iankaikkisen elämän. Samaan elämän puuhun viitataan jo Raamatun alkulehdillä (1. Moos. 2:9).
Evankeliumi puhdistaa
Jokainen ihminen saa syntymälahjana elävän uskon. Jumala on tarkoittanut kaikki ihmiset yhteyteensä. Jeesus-viinipuuhun mahtuisi yhtä paljon oksia kuin on ihmisiäkin.
Taivaan Isä itse on viinitarhuri, puun hoitaja. Hän karsii viinipuusta pois jokaisen oksan, joka ei kanna hedelmää. Tämä tapahtuu ihmisen oman epäuskon tähden (Room. 11:20). Synti on sydämen luopumista Jumalasta, ja epäusko on kaikkien syntien äiti. Yksi uhka uskolle on maailmanrakkaus. Se vie pois Jumalan yhteydestä (1. Joh. 2:15–17).
Irronneet oksat voidaan liittää takaisin alkuperäiseen yhteyteensä (Room. 11:23–24). Tämä edellyttää, että kuivat oksat saavat uudelleen maistaa viinipuun elämänvoimaa. Viinipuun yhteyteen palaaminen on tärkeää, sillä kuivuneita oksia uhkaa vertauksen mukaan tuleen heittäminen (Joh. 15:6).
Palaaminen tapahtuu parannuksen kautta. Siinä syntinsä tunteva ihminen uskoo Jumalan lapsen julistaman synninpäästön, että synnit ovat anteeksi Kristuksen ansion tähden.
Jeesus esitti viinipuuvertauksensa, jotta Jumalan lapsilla olisi ilo sydämessään ja heidän ilonsa tulisi täydelliseksi (Joh. 15:11). Teksti on osa Jeesuksen hyvästijättöpuhetta opetuslapsille: ”Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät” (Joh. 15:3). Vuorisaarnassaan Jeesus opetti: ”Autuaita ovat puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan” (Matt. 5:8).
Pienen paikalla, samanarvoisina
Mitä viinipuun oksien kantamilla hedelmillä tarkoitetaan? Paavali selittää, että Hengen hedelmiä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22–23). Nämä eivät kuitenkaan muodostu uskonelämän ansioksi: hyvä hedelmä tulee vain hyvästä puusta, ja ”hedelmistään puu tunnetaan” (Matt. 12:33).
Eläviinkin oksiin, uskovaisiin ihmisiin, tulee ajoittain kuivumisen merkkejä. Vika ei ole viinipuussa, vaan kyse on perisynnin turmelemasta ihmisen vanhasta osasta. Virressä kuvataan: ”Synti tekee työtään meissä, omantunnon haavoittaa, estää hyvän kasvamista, uskon voimaa kuluttaa.” (Vk. 180:4.)
Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä ajassamme. Niitä ovat muun muassa siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku ja kateus (Gal. 5:19–21). Tällaisen luettelon alla Jumalan lapsen on vaikea sanoa: ”Yksikään ei koske minua.”
Ne oksat, jotka tuottavat hedelmää, viinitarhuri puhdistaa liioista versoista, jotta oksat tuottaisivat hedelmää entistä enemmän (Joh. 15:2). Näitä rönsyjä voi kertyä silloin, kun ihminen saa elämässään paljon menestystä tai arvelee ymmärtävänsä enemmän kuin muut.
Liikojen versojen karsimisessa voimme nähdä kuvan siitä, kuinka Jumala sallii meille koettelemuksia, jotta pysyisimme pienen paikalla. Jumala muistuttaa, että olemme vain viinipuun oksia eikä yksikään oksa ole toista parempi. Haaveemme ja suunnitelmamme eivät aina toteudu.
Jumala ei kiusaa ketään
Jumalan sallimia koettelemuksia ei tule sekoittaa kiusauksiin; Jumala ei kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa – se häntä vetää ja houkuttelee. (Jaak. 1:13–14.) Paavali antaa vikoihin ja virheisiin taipuville Jumalan lapsille armoneuvon: ”Jos te lihan työt Hengen kautta kuoletatte, niin te saatte elää” (Room. 8:13).
Viinipuun virvoittavaa voimaa saamme ammentaa evankeliumista, armon lähteestä. Viinipuussa pysyvät oksat pelastuvat, ja siksi siinä kannattaa pysyä. ”Pysykäämme viinipuussa toisiamme lähellä. Herra Jeesus omiansa ei voi koskaan hyljätä. (Vk. 180:7.)
Vastaukset 7
Vanhimmat
""Jumala ei kiusaa ketään""
SRK:n julmaakin julmemmat hoitomiehet sitäkin useampia. Erityisesti puolustuskyvyttömiä vanhuksia.
olla tosi vanha kun olet jämähtänyt 1970-luvun saareslaiseen harhaiseen aikaan. Niin tosin Jooonakin blogissaan.
SRK on pahoitellut yksittäisten kristittyjen harhaan menoa eikä sitä, että koko SRK meni harhaan. (SRK:n johtokunnan kannanilmaisu Päivämies Nro 41 12.10.2011)
Hoitokokousvääryyksiä ei ole vieläkään korjattu.
Koko SRK:n johto meni harhaan ja sitä kautta suurin osa vl-uskovista, kuten minäkin uskoin hoitokokoukset ja noudatin SRK:n syntilistaa yli 30 -vuotta. Sitten löysin tänne s24 -palstalle, täältä luin, että hoitokokoukset olivat väärin. Silloin tajusin, että olen uskonut aivan väärin yli 30 -vuotta. Aloin muistelemaan aikaa ennen hoitokokouksia ja muistin miten paljon armoa vl-uskossa oli silloin kauan aikaa sitten, se usko oli oikeaa, ei tämä "SRK:n syntilistojen noudattamisusko".
Aloittajalle kun kirjoitit:
#Teksti on osa Jeesuksen hyvästijättöpuhetta opetuslapsille: ”Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät” (Joh. 15:3).#
He olivat puhtaat. Pyhä Henki vuodatettiin vasta helluntaina eli myöhemmin kuin tuon
sanan Vapahtajamme julki toi. Oliko heillä jo tuolloin mielestäsi Pyhä Henki ?
Joh.15:1. Biblia (1776). Minä olen totinen viinapuu, ja minun Isäni on peltomies.
Nyt sitä peltoa on alettu puhdistaan esim. hulluinhuonelaisessa.