Oletetaan että vl-pariskunta kuolee samaan aikaan ollen iältään 88 v. Heillä on kymmenen lasta, iältään 70-55. Näillä kullakin taas 10 lasta, iältään 52-22.
Jos vanhan parin lapset luopuvat perinnöstään seuraavan sukupolven hyväksi, seuraava sukupolvi joita on 100 henkeä, maksaa korotetut perintöverot ja kukin saa tosi vähän ! Sillä vanhan parin varat ovat jo elämässä menneet ensin omien lasten ja sitten lasten lasten sekä elättämiseen että tukemiseen.
Saako yleensä kukaan vl mitään tuntuvaa perintöä ? Jakajia monta, 10 - 15, jaettavaa vähän.
Jos vanhan parin lapset luopuvat perinnöstään seuraavan sukupolven hyväksi, seuraava sukupolvi joita on 100 henkeä, maksaa korotetut perintöverot ja kukin saa tosi vähän ! Sillä vanhan parin varat ovat jo elämässä menneet ensin omien lasten ja sitten lasten lasten sekä elättämiseen että tukemiseen.
Saako yleensä kukaan vl mitään tuntuvaa perintöä ? Jakajia monta, 10 - 15, jaettavaa vähän.
Vastaukset 12
Vanhimmat
perintö, mutta on sitten niitäkin vl-perheitä, joissa rahaa on yritystoiminnan kautta sillä tavalla, että kaikki kymmenenkunta lastakin tulevat miljonääreiksi (ainakin markoissa), kun perintö jaetaan. Tulee ainakin pari tällaista perhettä mieleen.
Useimmiten kuitenkin perintö lienee aika pieni, kun normaaliomaisuus jaetaan moneen osaan. Ja isokin omaisuus jakautuu moneen osaan parin sukupolven aikana eli perimällä harva vaurastuu. Mutta tarvitseeko vaurastuakaan? Eihän raha ole kaikkea...:)
Perinnöksesi poikani annan
tyhjät taskut ja isänmaan,
kalasaunani välkyyvän rannan,
pyhän uskoni Jumalaan.
Tämä oli hyvä kysymys. Evankeliumi kertoo vastaavasta tapauksesta (kyselystä) lähes 2000 vuoden takaa. Jeesuksen luokse tuli mies ja pyysi, tule jakamaan meille perintö. Ensin Jeesus kysyi pyytäjältä; "Ihminen, kuka pani minut tuomariksi sinun ja veljesi välille?" Sitten Jeesus kertoi vertauksen miehestä, jonka maa kasvoi hyvin... Etsi nyt Raamattusi ja lue se kertomus, se voi olla opettava.
Tarkoitit varmaan Väinö Havaksen perintöä.
ratsastit jonkun toisen tekeleellä?
Joo...itse runoilin, just niin. Joku V. Havas on tehny just samanlaisen värssyn.
Tarkoitin tällä juuri sitä, mitä olen kotoa perinyt. Ainetta hyvin mutta henkeä onneksi enemmän.
Mun isä sai keittiöjakkaran ja lautasia. Sisaria 11. Äiti sai kirjoja. Eli kyllä meikäläisetkin saa ihan perintöjä!
Äitini sai perunkirjasta kopion ja hänen veljensä jakoivat pesän omaisuuden. Se on naisten osa...
Me ainakin saatiin... mutta meidän suku on aika pieni... mutta Onko jotku perinnöt ihmisille oikeasti niin tärkeitä!? Minulle riittää perintö taivaassa....
Kerrohan se vaikkapa Esko Ollilalle tai nälkäiselle venäläiselle eläkeläiselle.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Sopinee tähän. Olivat perinnöt tärkeitä tai ei, niin mitä useampi jakamassa, sen vähemmän kukin saa. Tässä syntyvyyden säännöstely synti ei tule rangaistuksi ajassa vaan tuo ensinnä tekijöilleen vaurautta, toiseksi heidän lapsilleen. Se lisää synnin houkuttavuutta.
Omaan lähipiiriini ei kuulu yhtäkään "rikasta" perhettä. Kaikki ovat ns. keskiluokkaisia.
On totta että pitäisi olla todella äveriäs, jotta voisi antaa lapsilleen (jos usemampi)ns. kunnon perinnöt. Mitä kunnon perintö sitten maallisessa mielessä onkaan?
Onko se sitä kuten/kun kaverini (ei vl perhe ja kaksi lasta)vanhemmat ostivat lapselleen (hänen ollessa n. 20v) isohkon kaksion ja remontoivat sen hänelle. Sittemmin hän möi sen sievoisella voitolla ja sijoitti rahat isompaan omakotitaloon.
Itse emme vastaavaan koskaan kykenisi (perhekokomme yms vuoksi) vaikka olisihan se tavallaan ihanakin antaa lapsilleen mahdollisimman hyvät "eväät" ja näin helpottaa joitakin mutkia.
Ajatellessani vanhempiani joista toisen lapsuuden perhe oli suuri (yli kymmenen lasta perheessä), ei perintöjä kummemmin ole kenellekään herunut.
Toisella vanhemmallani oli pienmpi sisarussarja (alle 5 lasta) eikä heilläkään vanhempiensa kuoltua ihmeempiä jaettavia ollut.
Samanlainen kuvio toistuu ystävieni yms tietämieni vl:n piirissä.
Toki joitakin poikkeuksia on.
Itse en koskaan ole elämääni edes yrittänyt rakentaa perintöjen varaan. Kuka niistä koskaan tietää? Mielestäni vanhempiemme tulee saada nauttia elämästään ei heidän tule meille mitään kerätä.
Jokin esinen tai muisto lapsuuden kodista olisi mukava muisto, muttei olenkaan välttämätön. Parhaat muistot ja perinnöt kulkevat sydämessä.