Julkaistu: 12.1. 6:01
Kelan käsittelijät joutuvat vastedes päättämään, kenen tukia leikataan. Vastuu kuuluisi poliitikoille, kirjoittaa toimittaja Teemu Muhonen.
Toimeentulotuen perusosa siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle.
Suuren muutoksen odotetaan tekevän tuen hakemisesta vähemmän nöyryyttävää, mutta täysin huomiotta on jäänyt se, että jopa tuhansille työttömille muutos voi tarkoittaa viimesijaisen tuen leikkaamista.
Jo aiemmin kunnat ovat voineet alentaa toimeentulotuen perusosaa alkuun enintään 20 prosenttia eli 100 euroa ja toisella kerralla 200 euroa, jos työtön on menettänyt työttömyystuet siksi, että hän on saanut te-toimistolta niin sanotun työttömyysturvan estävän lausunnon.
Lausunnon voi saada esimerkiksi siksi, että on kieltäytynyt te-toimiston tarjoamasta kuntouttavasta työtoiminnasta tai työkokeilusta tai hän on jättänyt hakematta koulutuspaikkoihin tai hänelle osoitettuihin työpaikkoihin.
Käytännössä kuntien sosiaalityöntekijät ovat esimerkiksi Helsingissä tehneet toimeentulotuen alentamispäätöksiä vain muutamissa prosenteissa sellaisista tilanteista, joissa se olisi ollut mahdollista.
Leikkuri alkaa kuitenkin viuhua useammin, kun päätökset toimeentulotuesta useiden kuntien sijaan keskitetysti Kelassa.
Estäviä lausuntoja lähes 100 000 vuodessa
Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl kertoo, että Kela-siirron jälkeen valvonta tehostuu.
Kun toimeentulotukea hakeva on saanut te-toimistosta työttömyysturvan estävän lausunnon, hänelle lähetetään selityspyyntö ja häntä kehotetaan hakeutumaan te-toimiston palveluiden piiriin.
Jos sama henkilö hakee enintään kahden kuukauden päästä toimeentulotukea uudestaan eikä hänen perusteluaan katsota riittäväksi, tukea voidaan alentaa määräaikaisesti ensin enintään 20 prosenttia ja seuraavalla kerralla enintään 40 prosenttia.
Työttömyysturvan estäviä lausuntoja annettiin te-toimistoissa viime vuonna 95 000, joten kaikkien lausunnon saaneiden hakijoiden sanktiointi olisi valtava muutos.
Ståhlin mukaan etuuskäsittelijät voivat kuitenkin käyttää omaa harkintaansa ja katsoa, ajaisiko viimesijaisen turvan alentaminen työttömän taloudellisesti liian tiukille.
– Uskon, että alentamispäätökset yleistyvät, mutta on vielä vaikea sanoa, kuinka paljon.
Kelan työntekijöille jää liian suuri vastuu
Käytännöt toimeentulotuen perusosan leikkaamisessa ovat vaihdelleet kunnittain paljon, ja päätöksenteon keskittäminen Kelaan tulee varmasti yhdenmukaistamaan käytäntöjä.
Samalla Kelan etuuskäsittelijöille siirtyy valtava vastuu päättää pelkkien papereiden perusteella, milloin viimesijaisen turvan leikkaaminen on mielekästä ja milloin ei.
Entä kenen tukea on sopivaa leikata 10 ja kenen 20 prosenttia, kenen 26 ja kenen 38 prosenttia? Tällaisia päätöksiä Kelan työntekijät joutuvat vastedes tekemään päivittäin.
He toteuttavat laissa määriteltyjä tehtäviä, mutta laki toimeentulotuen perusosan alentamisesta on ollut alusta asti aivan liian epämääräinen.
Kuntien työntekijät ovat sentään tavanneet työttömiä ennen alentamispäätösten tekemistä, mutta Kelan työntekijöillä ei ole tätäkään mahdollisuutta.
Viimesijaisen turvan tarvetta ei voi jättää etuuskäsittelijöiden määriteltäväksi. Jos hallitus haluaa säilyttää toimeentulotuessa sanktiot, sen on ainakin tehtävä tarkka linjaus siitä, missä tilanteessa toimeentulotukea leikataan ja kuinka paljon.
Nyky hallituksen arvoja työttömille
Kelan käsittelijät joutuvat vastedes päättämään, kenen tukia leikataan. Vastuu kuuluisi poliitikoille, kirjoittaa toimittaja Teemu Muhonen.
Toimeentulotuen perusosa siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle.
Suuren muutoksen odotetaan tekevän tuen hakemisesta vähemmän nöyryyttävää, mutta täysin huomiotta on jäänyt se, että jopa tuhansille työttömille muutos voi tarkoittaa viimesijaisen tuen leikkaamista.
Jo aiemmin kunnat ovat voineet alentaa toimeentulotuen perusosaa alkuun enintään 20 prosenttia eli 100 euroa ja toisella kerralla 200 euroa, jos työtön on menettänyt työttömyystuet siksi, että hän on saanut te-toimistolta niin sanotun työttömyysturvan estävän lausunnon.
Lausunnon voi saada esimerkiksi siksi, että on kieltäytynyt te-toimiston tarjoamasta kuntouttavasta työtoiminnasta tai työkokeilusta tai hän on jättänyt hakematta koulutuspaikkoihin tai hänelle osoitettuihin työpaikkoihin.
Käytännössä kuntien sosiaalityöntekijät ovat esimerkiksi Helsingissä tehneet toimeentulotuen alentamispäätöksiä vain muutamissa prosenteissa sellaisista tilanteista, joissa se olisi ollut mahdollista.
Leikkuri alkaa kuitenkin viuhua useammin, kun päätökset toimeentulotuesta useiden kuntien sijaan keskitetysti Kelassa.
Estäviä lausuntoja lähes 100 000 vuodessa
Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl kertoo, että Kela-siirron jälkeen valvonta tehostuu.
Kun toimeentulotukea hakeva on saanut te-toimistosta työttömyysturvan estävän lausunnon, hänelle lähetetään selityspyyntö ja häntä kehotetaan hakeutumaan te-toimiston palveluiden piiriin.
Jos sama henkilö hakee enintään kahden kuukauden päästä toimeentulotukea uudestaan eikä hänen perusteluaan katsota riittäväksi, tukea voidaan alentaa määräaikaisesti ensin enintään 20 prosenttia ja seuraavalla kerralla enintään 40 prosenttia.
Työttömyysturvan estäviä lausuntoja annettiin te-toimistoissa viime vuonna 95 000, joten kaikkien lausunnon saaneiden hakijoiden sanktiointi olisi valtava muutos.
Ståhlin mukaan etuuskäsittelijät voivat kuitenkin käyttää omaa harkintaansa ja katsoa, ajaisiko viimesijaisen turvan alentaminen työttömän taloudellisesti liian tiukille.
– Uskon, että alentamispäätökset yleistyvät, mutta on vielä vaikea sanoa, kuinka paljon.
Kelan työntekijöille jää liian suuri vastuu
Käytännöt toimeentulotuen perusosan leikkaamisessa ovat vaihdelleet kunnittain paljon, ja päätöksenteon keskittäminen Kelaan tulee varmasti yhdenmukaistamaan käytäntöjä.
Samalla Kelan etuuskäsittelijöille siirtyy valtava vastuu päättää pelkkien papereiden perusteella, milloin viimesijaisen turvan leikkaaminen on mielekästä ja milloin ei.
Entä kenen tukea on sopivaa leikata 10 ja kenen 20 prosenttia, kenen 26 ja kenen 38 prosenttia? Tällaisia päätöksiä Kelan työntekijät joutuvat vastedes tekemään päivittäin.
He toteuttavat laissa määriteltyjä tehtäviä, mutta laki toimeentulotuen perusosan alentamisesta on ollut alusta asti aivan liian epämääräinen.
Kuntien työntekijät ovat sentään tavanneet työttömiä ennen alentamispäätösten tekemistä, mutta Kelan työntekijöillä ei ole tätäkään mahdollisuutta.
Viimesijaisen turvan tarvetta ei voi jättää etuuskäsittelijöiden määriteltäväksi. Jos hallitus haluaa säilyttää toimeentulotuessa sanktiot, sen on ainakin tehtävä tarkka linjaus siitä, missä tilanteessa toimeentulotukea leikataan ja kuinka paljon.
Nyky hallituksen arvoja työttömille
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Kun toimeentulotukea hakeva on saanut te-toimistosta työttömyysturvan estävän lausunnon, hänelle lähetetään selityspyyntö ja häntä kehotetaan hakeutumaan te-toimiston palveluiden piiriin."
Toiminta on laitonta kun ei viitsitä ottaa asioista selvää.
Työvoimatoimisto lähettää aina mahdollisuuden tullessa työttömälle selvityspyynnön, jonka lähettämmishetkellä työttömyyskorvaukset voidaan katkaista, mutta tämän jälkeen työtön on edelleen työtön työnhakija eli "te-toimiston palveluiden piirissä" eikä häntä siten voida käskeä hakeutumaan te-toimiston palveluiden piiriin.
Toimeentulotuen myöntämisen kannalta on täysin eri asioita olla ilmaoittautumatta työttömäksi työnhakijaksi ja menettää työttömytyskorvaukset. Mikäli viranhaltijat ovat onnistuneesti saaneet kirjattua työttömyyskorvausten menettämisen perusteeksi työttömän kieltäytymisen, niin sen jälkeisiltä kuukausilta voidaan alentaa toimeentulotuen perusosaa, mutta kela ei voi vaatia selityksiä toimeentulotuen myöntämisen ehtona - toki halutessaan toimeentulotuen hakija voi antaa kirjallisen selvityksen - on olemassa erittäin häviävän pieni mahdollisuus, että annetun selityksen perusteella perusosaa ei alenneta.
Ok.. on vaikeata, mistä saa lakimiehen te-toimiston tapaamiseen, ne vaan nonstoppina jakelee juttuja mihin pitää mennä, pakko selvittää miksi ei mene, se on helvetin vaikeeta miksi,miksi, koskaan ennen ei oo näin paljon vituttanu te-keskus ku nyt vanhoilla päivillä, prässäävät, ennen ne edes vähän välitti asiakkaista, äsken luin että n 200000 ihmistä tulee saamaan karenssia koska aivan mahdoton homma,kesä edessä saa "painia te-keskuksen kanssa siihen se menee
Jokaisesta perusosan alentamisesta pitäisi tehdä oikaisuvaatimus, sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen ja ellei päätös muutu, niin pitäisi hakea valituslupaa korkeimmasta hallito-oikeudesta.
Onhan se nyt merkillistä, että 500 euron vastineeksi pitäisi paiskia töitä, joista toiset saavat useamman tonnin palkkaa.
Ja ellei päätös muutu edes korkeimmassa hallinto-oikeudessa, niin sitten pitäisi tehdä valitus euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jossa työttömän pakkotyövelvollisuus tai kauppatavaraksi alistaminen ei ehkä mene lävitse. Eikä tuo ihmisarvoa loukkaava kohtelukaan ole ihmisoikeusjulistuksen mukainen, mutta saattaa olla tulkinnanvaraista onko räkäpupuleikit ja muut eläinleikit aikuiselle työttömälle nöyryyttäviä vai ei.
Olisiko tässä hyvä vertaus se että myös poliisin pitää päättää mitä sakkoja ihminen voi saada vaikka vastuu kuuluisi poliitikoille?
Mikä siinä on oikein niin ihmeellistä että virkamies myöntää, evää, korottaa ja alentaa yhteiskunnan eri tukia saamiensa ohjeiden mukaisesti? Ohjeistus tulee kyseiseen etuisuuteen liittyvästä laista ja oikeuden päätöksistä joissa tuota lakia on tulkittu. Sitten kun ollaan tulkinnan harmaalla alueella, niin päätöksestä voi aina valittaa annetun prosessin mukaan, joskus jopa korkeimpaan oikeuteen saakka. Näin toimii oikeusvaltio.
Se että ennestään köyhien työttömien elämää hankaloitetaan tuntuvasti tänä vuonna - jopa väärä lause te- toimistossa voi romuttaa elämän kuukaisiksi. Arvot mitä ne on
Eli kellekään köyhälle ei saa sakkoja antaa sillä on vaarana se että joku niistä sakoista voi olla virheellinen?
Onhan se aikamoista lottoa. Kesäkuun päätöksen yhteydessä oli tiukkaa noottia alennuksista ja jopa hylkäyksistä kuin myös toukokuun. Heinäkuun päätös tuli juuri ja siinä ei taas niinkään ja täysillä mennään. Oli huomautus että pitäisi olla te-toimiston kirjoilla mutta "miten toimit jatkossa ei ollut mitään vaatimusta aiheesta.
Päättäjät on aina eri. Seuraava varmaan sitten alentaa. Ei ole vielä sattunut miehen nimeä päätöksentekijäksi. Ehkä ne on tiukempia sitten. Niin tai näin. kesällä en nyt ainakaan mihinkään mene. katsotaan syssyllä sitten.
Kelalle kiitosta viime sijainen toimeentulotuki leikkaukseen jos työtön ei osallistu kuntouttavaan työtoimintaa työelämäkokeiluun. Myös pysyvästi jääneet työttömät joilla on kansan,-takuu ja uusi eläketuki näille pitäisi olla aktivoivaa työtä eläkkeen saamiseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa joutuvat sellaiset työttömät joilla on rikosrekisteri vaikka työnantajat ei saa rikosrekisteriotetta käyttöön. työnantajat saavat tietoja työttömistä muita kautta ennemmin tai myöhemmin. työttömien taustoista.Ihmettelen kovasti SAK:ta joka estää työttömyysturvaleikkauksen työttömän pitäisi tehdä työhakemus mieluummin joka päivä myös viikonloput
Työstä solmitaan aina työsuhde, ja siitä maksetaan palkka. TES määrittää minimipalkan. Jos ei ole olemassa TES:iä, on kyse useimmiten ryöstöalasta.
Jos ei TES-minimin mukaisesti palkattua oikeaa palkkatyötä löydy, on valtiolla vastuu siitä, ettei ole saanut järjestettyä maan asioita niin, että tarpeeksi moni yrittäjä olisi päässyt yrittämään ja tarjoamaan työtä, kuntia ei ehkä ole tuettu (heilläkin oma vastuunsa palkkatyöstä toki), tai valtio ei itse ole onnistunut järjestämään oikeaa palkkatyötä tarpeeksi - valtio maksaa korvaukseksi töppäilyistään minimaalista sosiaaliturvaa ja asumistukea (katto pään päälle), koska on itse aiheuttanut sen tilanteen, ettei työtön voi saada työstään minimiehtojen mukaista palkkaa ja täysipäiväistä työtä.
Tätä korvausta valtio luonnollisesti maksaa niin kauan, kun työtön pääsee oikeisiin tes-minimin mukaisiin palkkatyöihin ja työllistyy. Niin kauan kun tämä ei toteudu, on valtio velvollinen maksamaan tukea sen seurauksena, että on töppäillyt ja vastuussa työttömälle luomastaan työttömyyden tilasta.
Ja toiseksi, koska eläminen ilmaiseksi ei ole käytännössä Suomessa, jossa vuodenajanvaihtelutkin vaativat kattoa pään päälle, mahdollista - ja valtio kerää peruselämisestä veroja, on sen määrä maksaa tästä korvauksena minimaalinen sosiaalietuus tilanteessa, jossa ihmisellä ei ole olemassa oikeaa palkkatyöpaikkaa, jolla maksaa ne verot, jotka valtio on elämisestä keksinyt maksettavaksi kaikilta maan asukkailta.