Joka teki kaikkensa miellyttääkseen kavereita, ei uskonut, että kukaan voisi pitää hänestä, jos hän tekisi virheen/olisi erimieltä, lähti jokaiseen haasteeseen voittamaan, ei uskonut, että kukaan poika voisi pitää hänestä vain ihmisenä ilman jotakin statusta. Tytöstä kasvoi nainen, joka on päällisin puolin pärjännyt elämässään erinomaisesti, mutta ei kestä/jaksa parisuhteessa haastamista, ikävää kommentointia, tunnetta, että pitäisi olla parempi.
Olipa kerran tyttö
Hyvästi____
20789
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eli seurustelit teinin kanssa. Anna tytön aikuistua muutama vuosi. Ikä kun karttuu tyttö kypsyy aikuiseksi ja sitten on ihan erilainen koko tyttö.
Jossain 28-35 vuoden välillä tyttö alkaa oleen aikuistunut veikkaisin
Suhde erääseen veikkoseen tuhoaisi minut täysin, jo tämä on saanut pelkkää huonoa oloa aikaan..... vaikka tahtomattaan.
Ei parisuhteessa pidäkään jaksaa tunnetta siitä, että pitää olla parempi. Parisuhde on se turvasataman ja koti se paikka, jossa on rakastettu juuri niin omituisena, viallisena ja puutteellisena kuin oikeasti on.
Tulipa taas hyvä ilta satu..
Kirjoittaja ei nyt käsitä että parisuhde kyllä kuihtuu jatkuvasta toisen ihmisen alistamisesta ja aliarvioimisesta.
Et taida itsekkään olla kypsä parisuhteeseen.
Mitä siitä tulee jos on koko ajan tunne ettei kelpaa sille toiselle sellaisena kun on?
Sellaiset suhteet päättyy lyhyeen.
Sen sijaan älykkäät kekustelut ja väittelyt voivat olla joillekkin parisuhteen suola.
Niin en aijokaan olla enää sellaisen kanssa, joka aiheuttaa tunnetta etten kelpaa tai arvioi koko ajan jotenkin !!!!!!!!!!!!!!
Ei jaksakkaan, ainoa parisuhde johon ryhdyn on sellainen jossa ei haasteta toista vaan käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain, ilman haastamista, jaksamista sietää toista.. ilman vittuilua.
Joillekin parisuhde on kilpailua, toisen haastamista ja arvostelua. Epävarma pönkittää egoonsa toista kohtaan. Alistaa ja lyttää. Eikö jokainen voi olla oma itsensä, olla hyvä siinä missä on. Sitä ei tarvi kuvin tai kerskuen kehuskella kenellekään.
Jokaisen kannattaisi etsiä itselleen sellainen kumppani joka ajattelee samoin, on monenlaisia tyyppejä ja kaikki eivät sovi yhteen. Jos lempeä rauhaa rakastava enimmäkseen myöntyvä sovittelija seurustelee kilpailijan kanssa, suhde ehkä toimii jollain tasolla mutta saako tämä rauhallinen tyyppi itselleen mitään suhteesta, muuttuuko hän kilpailijaksi ja vaurioituuko? Ei, koska sellaiseen ei tarpeeksi vahva ihminen ryhdy ja siitä voi parantua.
Itse uskon kyllä enemmän tunteisiin ja rakkauteen. Rakkaus on myös halua tehdä toiselle hyvää, joustava ihminen pystyy myös opittuaan tuntemaan toista paremmin, huomioimaan myös toista tavoilla, jotka puhuttelee toista. Joustavuus on kaiken ydin ihan kaikissa ihmissuhteissa. Ei se niin mene, että vain samanmoiset sopii keskenään oikeastaan melkein päinvastoin. Moni suomalainen omaa välttelevän kiintymissuhteen läheisiin, tämä tarkoittaa yksinpärjäämistä ja tietynlaista vetäytymistä ja jyrkkyyttää ongelmatilanteissa, keskusteluissa ym. Kaksi tämän tyyppistä ihmistä esimerkiksi yhdessä ei välttämättä toimi.
Minun mielestä se ei riitä että rakastaa, se ei aina takaa sitä että toinen asettaa toisen etusijalle ja haluaa hyvää toiselle ja antaa. Useasti saattaa käydä niin että toinen vaan antaa ja joustaa, syödään näin elävältä. Pilipali rakkautta.
Rakkaus on kuitenkin hyvä lähtökohta ja erilaisuus ei ole ongelma. Halusit viedä keskustelun toiseen suuntaan ja toki pipipäitäkin löytyy, eikä tämä tietty heitä koskekaan.
Mitäs jos toinen tekee asioita jotka aiheuttaa toiselle surua, kyyneliä ja silti toinen jatkaa sen tekemistä.. onko se rakkautta?
Entä jos toinen pyytää että joskus tekisivät yhdessä jotain mutta kaikki muu menee edelle ja he eivät olleet koskaan käyneet missään yhdessä? Onko se rakkautta? Entä jos toinen ei arvosta toista ja mollaa tätä virheistään jatkuvasti? Onko se rakkautta? Ei ihme että nukuin vuosia eri huoneessa koska makkarissakin oli asioita joista hän ei luopunut vuokseni, joka häiritsi untani. Kuka haluaa nukkua niin että tuuletin pärisee naamalle talvet ja kesät? Niin, raha asiat menivät niin että minun olivat yhteisiä ja hänen oli hänen ja sain lainata kaupparahaa, onko se rakkautta? Olen huomannut että pärjään yksinkin eikä tarvitse lainalla kun supersyömäriä ei enää ole.
Kun antaa itsensä pois; se rakkautta ois, mut verensä hänen se jois eikä hän enempää antaa vois.
Siitä pääsen sitten tähän miksi olen täällä.. kosketin hetken jotain kaunista, jotain puhdasta. Voi että, sellaista haluan. Ja sainkin, mutta en häntä. Loppujen lopuksi en edes tiedä olisiko hän ollut hyvä ja antanut itsensä... mutta tiedän mitä haluan kun sen löydän.
Olen onnellinen yksin, on helpompaa.
Olen myös onnellinen exäni puolesta joka puolessa vuodessa eron jälkeen löysi paremman kuin minut (hänen omin sanoin). Hänellä on uusi parempi hoitaja, se on hyvä. En ikinä palaisi hänen luokseen, olen mieluummin yksin koko loppuelämäni! En rakasta häntä sillälailla että antaisin itseni pois hänen vuokseen enää koskaan.
Isopää on harvinisen typerä ihminen... Isopäälle sellaiset terveiset en unohda sinua koskaan miten naurettavan typerännäköistä se sinun väkinäin minuun kohdistuva satuttaminen oli :D joka ikiselle menit sitte kertomaan faktoja... saa nähä kun nähdään joku pv jossain poliisikaan auta sinua enää t susi
Ei auta ei ja eiköhän sellainen ihminen nolaa ihan itsensä vain kun on muka niin paljon faktaa kaikista ihmisistä, jos on ensinnäkään enää ketään kuka jaksaisi uskoa. Mahdolliset oikeat faktatkin lienee urkinnan tulosta ja loput tarinasta keksittyä legendaa. Sivistyneet ihmiset eivät muuten alennu urkkimiseen, jos ei toisesta pääse omin eikä edes joukkovoimin selvyyteen voi syödä vaikka hattunsa. Sivistyneet ihmiset eivät myöskään varaa itselleen oikeutta ottaa selvää keinolla millä hyvänsä sellaisesta mitä eivät ymmärrä.
Kiillotan vielä sun sädekehää kun se ei ihan häikäissyt vielä😇 👌👍
Tervetuloa suomalaisen miehen todellisuuteen.
Tunnet tässä kolmekymppisenä kuinka sua koko ajan arvostellaan ja arvioidaan että onko riittävästi saanut aikaiseksi elämässä, riittävän komea, kaikki kohdallaan, osaako miesten JA naisten työt. onko riittävän herrasmies, mutta kuitenkin äijä, onko hyvä sängyssä ja iso kikkeli sekä omistaa asunnot ja autot, seuraa trendit sekä ei pukeudu huonosti ja siihen päälle vielä tekee mitä nainen kulloinkin haluaa paitsi ei aina jotta naiselle tulee tunne että miehessä on "miestä".
Sitten vielä feministiset arvot pitää omistaa, palvoa mamuja sekä muutenkin olla mielin kielin kaikkea vihreitä tai vasemmistolaisia arvoja kohtaan samalla kuiteknin tienaten rahaa ja tehden töitä irvessä.
Olethan matkustellut myös ja paljon jottet vaikuta ihan juntilta sekä korkeastikouluttautunut ja hyvässä asemassa koska nehän mittaa yhdessä sivistystä!
Muuten olet vain mutaklöntti "mieheksi" jonka pitää huolia kuka tahansa pullapehmeän pyöreä mamma.
Saisinpa kerran elämässä tuntea fiksun, itsestään huolta pitävän naisen jolla ei ole lapsia arvostavan ja kunnioittavan minua miehenä sekä ihmisenä ja molemmilla olisi sitä kautta hyväksyntää ja yhteistä huumoria sekä hellyyttä niin seo lisi siinä.
Mutta EI Suomessa. Ei Suomiämmiltä. He ovat PASKAA.