Itsenäistyminen

Jos osaat hoitaa omat asiasi muuten, etkä kysy joka asiassa neuvoa äidiltä eli teet itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisuja, kaikki on hyvin.
Kuule minäkin hääärään tyttäreni kodissa ja on varmaan itsenäistynyt, lapset ja kaikki. Se on yksi tapa osoittaa rakkautta ja tyttäreni ainakin ottaa vastaan mielellään minun tiskaukseni ja ruuanlaittoni (en siivoa, koska en pidä siitä).

Kyllä se mutsin vouhotus loppuu/hiipuu aikanaan. Hän luultavasti vain käsittelee sun lähtöäsi tuolla tavalla, hetki kerrallaan, totutellen ajatukseen, ja kun hän sitten on sujut ajatuksen kanssa, ei hänen enää tarvitse hyysätä sun perässä koko ajan. Hän näkee että sä pärjäät ja oppii luottamaan siihen.

Se on iso elämänmuutos teille molemmille. Harva vanhempi osaa valmistautua lasten kotoa lähtöön ajatustasolla niin hyvin, että selviää ihan ilman "kipua" kun asia sitten tapahtuu käytännössä ja tunnetasokin astuu kuvaan mukaan.
Itsenäisyyteen irtautuminen on nääs molemminpuolinen prosessi. : )

sama täällä olen 18-vuotta ja siskoni on 30 kohta ja huomasi saman asian kuin sinun sisaresi.Äitini yritti puuttua siskoni avioelämään ja muutenkin yrittää aina tulla häärräämään kotiin ja tekee kaikkea. nyt kun minä asun yksin omassa asunossa niin hän tulee sinne ´joka päivä eikä anna minulle mitään yksityisyyttä vaan lukee kirjeitäni, siivoaa ja yrittää määrätä kenen kanssa seurustelen ja jos kotini ei ole aina niin järjestyksessä niin hän saa hirveän raivoakohtauksen. siskolla on vieläkin ongelmia hänen kanssaan vaikka on jo naimisissa ollut 8-vuotta ja lapsia pari kappaletta niin äiti yrittää puuttua elämään. olisi kiva jos saisi rauhan elämään ja voisi olla vapaa. vaikka olen sanonut hänelle monta kertaa että älä sekaannu liikaa asioihin niin hän ei vaan usko on mulla aika patti tilanne. ymmärrän sua se on ahdistavaa....