A-studion susidokumentti herätti susimielenkiinnon ja olen tässä pikkasen lukenut susitietoa. Spekuloin olisiko "vaarallisempaa" jos susia olisi enemmän.
Susien saalistus perustuu lauman yhteispeliin. Lauma saa ravintonsa metsistä ja ihmistä pelkäävällä sudella ei silloin ole tarvetta mennä pihoihin. Yksinäinen susi ei pysty saalistamaan ja siksi se ajautuu nälkäisenä lähemmäs ihmistä ja käy lampaiden ja koirien kimppuun. Lähisulukaistaan koiraa susi voi pitää joko saaliinaan tai lajitoverinaan.
Susilaumalla on optimaalinen koko, ehkä sopivan kokoinen että 1 hirvi riittää koko porukalle. Lauman käydessä liian suureksi osa sen jäsenistä häädetään. Nämä yksilöt lähtevät hakemaan uutta laumaa tai puolisoa, jonka kanssa voi perustaa uuden lauman.
Jos susia on vähän, niin yksinäisen suden seuranhaku kestää pitkään. Lajitovereta ei helpolla löydy.
Mitäs jos susia olisi enemmän, esiintyisi koko suomessa ja kanta olisi vaikka nelinkertainen? Silloin yksinäiset sudet löytäisivät helpommin lauman tai puolison. Siis enemmän susia - vähemmän yksinäisiä susia, ja sudet pysyisivät metsissä.
Susieksperttejä liikkeellä? Kuulostaako järkevältä?
Susien saalistus perustuu lauman yhteispeliin. Lauma saa ravintonsa metsistä ja ihmistä pelkäävällä sudella ei silloin ole tarvetta mennä pihoihin. Yksinäinen susi ei pysty saalistamaan ja siksi se ajautuu nälkäisenä lähemmäs ihmistä ja käy lampaiden ja koirien kimppuun. Lähisulukaistaan koiraa susi voi pitää joko saaliinaan tai lajitoverinaan.
Susilaumalla on optimaalinen koko, ehkä sopivan kokoinen että 1 hirvi riittää koko porukalle. Lauman käydessä liian suureksi osa sen jäsenistä häädetään. Nämä yksilöt lähtevät hakemaan uutta laumaa tai puolisoa, jonka kanssa voi perustaa uuden lauman.
Jos susia on vähän, niin yksinäisen suden seuranhaku kestää pitkään. Lajitovereta ei helpolla löydy.
Mitäs jos susia olisi enemmän, esiintyisi koko suomessa ja kanta olisi vaikka nelinkertainen? Silloin yksinäiset sudet löytäisivät helpommin lauman tai puolison. Siis enemmän susia - vähemmän yksinäisiä susia, ja sudet pysyisivät metsissä.
Susieksperttejä liikkeellä? Kuulostaako järkevältä?
Vastaukset 72
Vanhimmat
Jos oletetaan, että lauman koko kasvaa ja susien
määrä kasvaa nelinkertaiseksi,
kasvaa myös reviirialue sitä mukaa.
Suden ja koko lauman reviiri on yleensä n. 1000km².
Eli 30x30km².
Tietenkään se ei kuulosta isolta auleelta mutta,
kun se sijoitetaan Suomen kartalle ja Itä-rajalle,
se on pitkä alue.
Metsien tehostettu hakkaaminen vie sudelta sen
luonnollisen elinympäristön ja siloin
niille ei jää mahdolisuuksia elää suden elämää.
Susien nykyinen käyttäytyminen johtaa laumojen
lisääntyessä yhä enemmän kosketuksiin ihmisen kanssa.
Susi ei kunnioita enää ihmistä kaikkialla.
Susilla on vitsauksena, muittenkin eläinten ohella, kapi.
Laumakoon ja susien määrän kasvaessa, on vaara
kapin leviämisestä hallitsemattomaksi riesaksi.
Toisin sanoen, ajatus on hyvä, mutta se ei käytännössä toimi noin. Ei enää.
Susilauma voi liikkua pitkiäkin matkoja vuorokaudessa.
Susilauma saattaa helposti liikkua 40-50km vuorokaudessa.
Reviirialue pienenee ja ihmisten asutus on vääjäämättä edessä jossain vaiheessa.
Myöskään yhtenotoilta ei voine välttyä susimäärän kasvaessa ylisuureksi.
Tämä on vain Ukkelin mielipide.(Ei expertti:))
Toinen juttu on, että sudet oppivat pelkonsa emoltaan. Jos niitä ei koskaan metsästetä, ne kadottavat pelkonsa ihmisiin. Siksi kohtuullinen metsästys olisi paikallaan. Siten ne väistävät ihmistä ja asumuksia.
Toinen perusteluni sudenmetsästykselle on, että luonnossahan eläinlajien yksilömäärät kulkevat vuoristorataa saaliseläinten kannan vaihtelun mukaan. Kun susien määrä päästetään suureksi, niin sudethan nälkiintyvät kun saaliseläinkannat joskus hupenevat. Mistä ravinto silloin? Pihoilta?
Hirviähän kaadetaan kymmeniätuhansia vuodessa ja aina niitä vaan riittää. Riittää niitä varmaan susillekin osa siitä määrästä, mikä päätyy paisteiksi. Jos susi syö noin 4 hirveä vuodessa, tuhatkin sutta saalistaisi silloin 4000 hirveä, mikä on 5% siitä mitä viime vuonna ammuttiin. Eli tuskin saalis on loppumassa.
Jos susikanta olisi elinvoimainen, voitaisiin tätä ihmispelkoakin sitten ylläpitää vaikka metsästämällä astusten lähelle tulleet sudet vaarantamatta kantaa.
Kyllä susia on huomattavasti suuremmassakin asukastiheydessä huomattavasti suurempia määriä muualla euroopassa, joten en tuota reviirialueiden ahtaaksi käymistäkään heti usko.
http://www.tunturisusi.com/maailma.html
on aika outoja käsityksiä sudesta.miksi sudet laumassa muka kestäis metsäs?ollaa huomattu et eniten laumat pyörii kylien lähellä,kylillä.johtuukohan et hirvet työntyy just kylien tuntumiin,ruokamaille.on peltojen reuna puskija,ym.hirvelle kelpaavaa.myös hirvi väistää sutta,etsii suojaa kylien liepeiltä,ei hirvi nii tyhmä oo et oottaa suden hampaita noin vaa.susi tappaa kotieläimiä on laumas tai ei,on nälkä tai ei,se niillä luonnonvarainen toiminta.susi tappaa eteensä osuvat,kiinni saavansa eläimet......
Matematiikkaa.
Sijoita kartalle 200 kpl 5 suden laumoja siten että niiden reviiri on noin 40 kertaa 40 km.
Joudutaanko hankkimaan lisämaata. Ainakin Etelä-Suomessa täytyy joka paikassa olla reviirit. Valitettavasti Venäjän rajavyöhyke ei riitä.
Tärkein oppi sudensuojeluun on valitettavasti löytynyt päiväkotien satukirjoista. Valitettavaa mutta totta.
"Metsien tehostettu hakkaaminen vie sudelta sen
luonnollisen elinympäristön ja siloin
niille ei jää mahdolisuuksia elää suden elämää."
Tämä on kyllä virheellinen käsitys. Ei susi metsiä vanhojen puiden vuoksi kaipaa. Se elää puuttomallakin alueella, jos vain ruokaa riittää.
Metsien raiskaaminen pusikoiksi ja taimikoiksi on tehnyt niistä loputtomia ruoka-aittoja suden luontaiselle ravinnolle, hirvelle. Siksi niissä voisi elää luonnontilaista metsää suurempi susikanta sitä suden elämää.
Kreikan ja Italian pohjoisosissa ja Espanjassa sanottiin otsikossa mainitussa dokumentissa elävän 2000 sutta (molemmilla alueilla). Millä ne sudet siellä elää? Miten yhteiselo ihmisten ja susien välillä sujuu?
Dokumentin mukaan noissa maissa susien tappamista kotieläimistä maksetaan täydet korvaukset.
Muuttuisiko esim. poronhoitoalueella suhtautuminen susiin, jos petojen tappamista poroista (ja muualla koirista ja muista kotieläimistä) maksetaan täysi korvaus, samanlainen kuin liikenteessä kuolleista poroista? Poromiehen kannalta lienee se ja sama, saako hän palkkansa suden tai ihmisen syömästä porosta.
Tutkitaan vain, minkä verran poroja menee petojen suihin (suhde löydetyt ja jäljettömiin syödyt) ja EU tuella korvauksia vahinkoja kärsineille.
Nykyisestä petojen ja ihmisten välisestä konfliktista suuri ansio lankeaa omille poliitikoillemme. Jos suojellaan niin silloin maksetaan myös suojelusta. Tämä on ainoa oikea politiikka. On täysin väärin maksattaa suojelu yksittäisillä ihmisillä.
reviiri on n.1000km2. Suomeen mahtuisi siis suoralla jakolaskulla n.330 susilaumaa, eli n.3000 sutta. 400 suden tavoite ei siis vaatisi koko Suomen pinta-alan peittämistä susireviireillä, vaan susireviiri olisi ainoastaan joka 7-8 km2:lla.
Susireviirin olemassaolohan ei mitenkään estä alueen muuta käyttöä.
Aivan. Loppujen lopuksi kaiken takaa löytyy politiikka. Susia vihataan useimmiten siksi, että ne aiheuttavat tappioita. Suden suuhun joutuneista pitäisi siis maksaa kunnon korvaus. Ja kun esimerkiksi ne porot aidattaisiin vielä sinne kunnon "susiaidan" taakse, niin kyllä pitäisi tilanne jo hieman helpottua. Jos vihasuhde tuosta kiikastaa niin vaihtoehtoja löytyy, jos vain yritteliäisyyttä löytyy saman verran.
Tuotantoeläimet voi tietenkin hinnoitella, ei lemmikkejä!!!.Monelle esim koira on todella rakas kaveri; kilohinnallako korvaisit?
Kai se koirastakin on parempi edes sellainen korvaus, jolla saa uuden pennun, kuin ei mitään. Uuden hankintahintaa ajattelin (ikävähennykset huomioiden). Hinnoitellaanhan ihmisetkin, henkivakuutuksen ja kuolemantuottamuskorvausten muodossa. Miksi ei koiraan voi soveltaa samoja pykäliä kuin läheisiin ihmisiisi? Tosin tiedänhän minä, että fanaattiselle koiraihmiselle koira on rakkaampi kuin oma lapsi.
Porojen aitaus susiaitojen taakse ei ole realistinen ratkaisu. Poro on puolivilli eläin ja vaatii laajat palkiset. Ehdotuksesihan tarkoittaisi käytännössä sitä, että koko Lappi ja puolet Oulun läänistä pitäisi eristää aidalla susilta kielletyksi alueeksi.
Parempi maksaa täysi korvaus aikuisesta hirvaasta ja vasasta ja vaatimesta tuplat., niin eiköhän jonkinlainen sopu löytyisi epäilenpä suorastaan, että poromiehistä tulisi innokkaida susien suojelijoita.
Lisäksi susien tyly karkotus asutusten nurkilta. Moottorikelkkapartio perään ja kumiluoteja persuuksiin. Ajetaan vaikka sudet kiinni ja annetaan sähköshokkia ihmisen hajun kera, niin veikkaanpa, että sudet ei sen jälkeen nurkissa pyöri. Voi vaikuttaa susien rääkkäämiseltä, mutta parempi sekin suden kannalta kuin hengiltä ampuminen. Ennen vanhaan susi kunnioitti ihmisen hajua niin, että ei tullut lippusiimasta läpi. Kyllä ne saman kunnioituksen oppii nykyisetkin sudet.Tervettä kunnioitusta molemmin puolin niin hyvä tulee. Niin ja suden säikyttelypartioille sudensuojelurahastosta reilu korvaus aherruksesta.
PS. Poroja kyllä eteläisillä poronhoitoalueilla pidetään aitauksissa sydäntalven ajan, mutta suurimman osan vuotta ne ovat vapaina ja etsivät eineensä luonnosta, joten ympärivuotinen aitaus on liian kallista ja epäeettistä. Muuten olisivat porotytöt vapauttamassa petteritä aitauksista ;)
Jos ihmisistä on kysymys, niin kuolemantuottamuksesta voi saada myös vankilatuomion. Taposta "kakku" on varma, jenkeissä jopa kuolemantuomio. Eikä sutta voi "vapauttaa" sillä perusteella, että sille tappaminen on luonnollista. Myös ihmisen tappaminen sudelle, tai karhulle on aivan luonnollinen asia.Tuskimpa niille siitä tulee mitään "morkkista". Esim tapaus, jossa karhu tappoi lenkkeilijän: Kaikki varmasti ymmärsi sen, että karhu siinä tilanteessa suojellakseen pentujaan käyttäytyi lajilleen tyypillisesti. Siitä huolimatta karhu sai kuolemantuomion!
No joo, tuossa meni hieman metsään miun kirjoittelu.
Perustelen sitä sillä, etten ole expertti,
mitä susiin tulee. Vieläkään. :)
Tosiasiahan on, että susi sopeutuu melkein millaisille alueille vain.
Susi on sopeutuvainen eläin, mutta toivottavasti ei liian sopeutuvainen.
Suden tappama koira voitaneen laskea susien suojelusta seuranneeksi seurannaisonnettomuudeksi. Kuoleehan ihmisiäkin onnettomuuksissa, joista ei ketään syyllisiä pistetä sähkötuoliin edes USA:ssa. Onnettomuuksissa kuolleiden omaiset saavat valtiolta(suomessa) hautajasauvustuksen. Jos haluaa isomman korvauksen onnettomuuksien varalle, niin silloin on oltava henkivakuutus tai syyllinen joutuu maksamaan muodollisen pienen korvauksen.
Sama käytäntö voisi olla petojen tappamien koirien suhteen, maksetaan koiran arvo vaikka tuplana. Jos omistaja haluaa enemmän, niin sitten vaan vakuutus lemmikille. (Ansiomielessä koiriaan susille korvausten toivossa syöttäville korvauksia ei maksettako toisen kerran jälkeen muutamiin vuosiin. Epäilyttävät tapaukset tutkintaan siinä kuin muutkin vakuutuspetokset)
Ihmisen tappanut peto sen sijaan on syytä eliminoida ja saa siis maksaa syyntakeettoman tekonsa omalla hengellään. Näin siksi, että se ei oppisi pitämään ihmistä luonnollisena saaliina.
Petoja suojellessa otetaan tietoinen riski, että ne tappavat aina silloin tällöin jonkun ihmisen. Tämä riski voidaan mielestäni hyväksyä aivan samalla tavalla kuin otetaan ja hyväksytään riski lemmikkkoirien tappamista lapsista ja vaikkapa liikennekuolemat. Ja jos puhutaan pelkästään koirista, niin raatelevathan nekin toisiaan hengiltä. Ihmisiäja koiria kuolee näissä onnettomuuksissa, mutta eipä silti tästä vaaraa eliminoida autot ja koirat kieltämällä.
Miksi peto-onnettomuuksiin pitäisi suhtautua eri tavalla kuin muihin, paljon todennäköisempiin onnnettomuuksiin. Otetaan riski ja sovitaan korvauskäytännöistä, siinä se.
"Näin siksi, että se ei oppisi pitämään ihmistä luonnollisena saaliina"
Samalla tavallahan susi oppii pitämään koiraa luonnollisena saaliinaan!!? Sama susi saattaisi tappaa opittuaan helpon saalistuksen kymmeniä koiria!?. Pitäisikö koko ajan vaan korvata rahalla?
Kymmeniä koiria (ja vähemmänkin) tappanut susi voidaan mun puolesta tappaa.
Pari koiraa tappaneen suden jäljille partio, joka säikyttää sen kunnolla. Koulutetaan vaikka susijahtiin erikoistuneita koiria, joilla ajetaan susia kunnolla takaa.
Esim venäjän vinttikoiria on ennen käytetty susijahdissa. Ja nykyäänkin lammaspaimenilla on koiria, joita sudet pelkää.
Kyllä sisi saadaan pelkäämään koiria, jos halutaan.
Kuulostaa jo paremmalle. Johonkinhan se raja on vedettävä. Tottahan sekin on, että jollakin keinolla susiin on "istutettava" koiran, ihmisen ja jopa ihmisasutuksen pelko. Suden on oltava ihmisen edessä häntä koipien välissä, alistuneena tunnistaen "vahvempansa".
Kiitokset keskustelusta ja hyvää päivänjatkoa
toivotan minä!
Ompi ihan muuta kuin pennun hinta. Toimiva koira alkaa olla kolmivuotiaana. Työ on tieten tehty harrastumielessä mutta voisi puhua kumminkin ihan eri kertaluokista. Kirjattoman tai sekarotuisen pennun hinta saattaa olla hyvin pieni. Mutta pelaava koira arvokas papereista riippumatta. Tyypillisesti alkukantainen pystykorva on yhden miehen koira, jota ei valmiiksi koulattuna tahdo saadakaan. Tiiähäntä.
Koira on oleellinen osa harrastusta, josta olen myös valmis maksamaan. Koiran menetys tietäisi sitten vähintään parin vuoden katkoa hommaan. Sekin pitäisi osata rahassa arvioida. Saati sitten se ilkeä pelko kaverin puolesta, jota olen jo joutunut kokemaankin. Miten lie sen hinta markkinoilla määritetään.
kohtuutonta, että yhteiskunna pitäisi korvata eläin, joka on kasvatettu ja koulutettu avustamaan tappamisessa. Tappohommissa on aina riski tulla itse tapetuksi. Se on vain hyväksyttävä.
Metsästyskoira ei kuulu hyvinvointiyhteiskunnan kustantamiin luontaisetuihin, joten taloudellinen riski sen osalta on poistettava vakuutusyhtiön avulla.
susi sopeutuu kaikkee.kohan on syömistä.nykyinen versio puolikesy etenkin.
Kyllä valtion kuitenkin pitäisi joku peruskorvaus koirasta maksaa jos kerran sitoudutaan susia Suomessa suojelemaan. Ja kyllä siinä voitaisiin huomioida jossain määrin myös koiran koulutukseen käytettyä aikaa. Vakuutuksella voidaa turvaa kattaa.
Metsästys nyt kuitenkin kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja on joiltain osin myös välttämätöntä - hirvi- ja peurakantojen säätely asustusten läheisyydessä (sinnehän ei susia voi päästää, etteivät söisi vahingossa jälkiruuaksi lapsia kissoja ja lemmikkirottiksia).
Tässähän kaikki suojelut ja muut menee mäkeen, kun kaikki tunteella suhtautuvat hysteerikot ja fanaatikot ohjaavat päätöksentekoa.
...sinullekin.
Toivotaan että susille löytyy sija Suomen luonnossa ja että poliitikot uskaltavat tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä. Nyt vaan lillutaan ja annetaan hysterian ja katkeruuden kasvaa.
Näin on, mutta milläs saatais nuo Brysselin ukkelit ja akkelit kans tajuamaan se.
kuule ei millää,ei ne meitä kuuntele,jos se vaikuttaisi heidän palkkaa positiivisesti,asia olisi selvä jo ajat sitte.meil ei vaa oo sanavaltaa millää tavalla,sama ku puu kasalle haastelis.mut onhan kiva tietää miten tietämätöntä porukka OSIN on.
nii kuka ohjaa päätöksen tekoa?eihän suomalainen virkamies YMMÄRRÄ mitää.tietämätöntä omaa pussii kusijoita.
syömiseen sutta ei tarvitse sopeuttaa.
Koiran se tappaa jo reviirille tunkeutumisen vuoksi. On ne sen verran samaa lajia vieläkin.
niin ei enää.osa susista kuullessaa jo koiran haukun käy tarkistaa tilanteen,jos vaik vähän.....purtavaa.susihan kuulee tosi kaukaa esm,ajokoiran ajon.
porojen aitusta, käy joskus lähiökapakkaasi edempänä.
aivan tavoittanut sitä mitä tarkoitin.
Susi on tiukka reviiristään, ja koska se tulkitsee koiran laitoverikseen, niin seurauksena on karkoitus tai tappaminen.
Sitä ei ole koskaan tarvinut totuttaa koirien tappamiseen, se on tappanut niitä aina aivan luonnostaan. En usko, että sitä voidaan myöskään poisopettaa tästä käyttäytymispiirteestä.
susista suurimmalla osalla ei ole mitään reviiriä mitä puolustaa.Ne ovat juuri näitä pois karkoitettuja tai muuten ilman laumaa kulkevia tapauksia.Sudella yksinään on aika vähän saalistettavaa,joten sille käy tällaisessa tapauksessa jopa kettingissä oleva koira.Kaikki vaan orteen,naps ja kops!
kyl tajusin.mut oot vähän vääräs.ne tappaa oli reviiri tai ei.oli koira tai kissa.miks susi hakee koiran pihasta,eihän se kuulu suden reviirii?susi on tappaja.ei sen tarvii puollustaa aluetta ku toiselta laumalta.mistä moista on keksitty et koira on sudelle uhka,reviirillä?mitäs luulet käyvän yksinäiselle sudelle joka eksyy lauman reviirille?
Kyllä minä itse koirani kustannan ja sen säällisen hoidon myös. Pystyn myös riskin minimoimaan. Mutta se minimointi ei sovi susien hyvinvoinnin takaamalle yhteiskunnalle.
No joo, kieltämättä se onnistuisi lähinnä vain talvisin.
Sutten säikyttely - tietyin rajoin, ei sentään mitään rääkkäyksiä - voisi olla kyllä fiksu vaihtoehto. Kieltämättä sudet ovat tulleet vähän uhkarohkeiksi ja se etäisyys pitäisi saada suuremmaksi. Ainahan "pienoinen opetus" on parempi kuin kuula kalloon. Mieluummin lupia sitten "säikyttelyyn" kuin ampumisiin, kävisihän se niinkin.
No uhkaksi ne sudet sen viestivät. Kyllä ne laumana yksinäisenkin suden pois ajaa, miksei sitten koiraa. Koira vain ei oikein pärjää sudelle ja jää siten suden suuhun.
paskan marjat,koira lihaa sudelle.mistä tollasta tietoa?pärjääkö yksinäinen susi laumalle jos vain pois ajetaa?jos kintut ei yksinäisel pelaa sama kohtalo ku koiral.todettu. susi tappaa ruuaksi.mites selität tän;ajokoira ajaa päivän jänistä samalla alueella mis on 3 sutta ja hirven raato.koiraa ei saatu kytkettyä!eikä käyneet koiraa kiinni.
määrä muitakin ongelmia voitaisi hoitaa tappamalla. Ikävästä metsästäjän koirasta voisi päästä tappamalla ikävä metsästäjän koira. Meluisista naapurin karjasta voisi päästä lahtaamalla se laitumelle...
Tällä ratkaisumallillasi on kuitenkin niin paljon kielteisiä sivuvaikutuksia, että on kaikkien etu että sitä ei yleisesti hyväksytä.
Älä heittäydy Nebu ihan tyhmäksi. Ei ole tarvis tappaa kaikkea eikä kaikkia susia. Nyt on luonnoton tila kahden eläimen välillä. Susi petoeläimenä osaa kunnioittaa vahvempaansa ja myös vahvemman reviiriä. Olemme ajamassa sutta ihmisen reviirille täysrauhoituksella. Neuvokkaana petona se on ottamassa kaiken tilan ja saalismahdollisuudet mitä sille sallitaan. Historia on täynnä surullisia esimerkkejä tästä.
Ensimmäinen ihmisuhri meillä laukaisee hysterian ja susivihan todella. Edellinen vaino tapahtui 1880-luvulla meillä eikä sen jälkeen ole paljoa niitä Suomessa ollut. Vaan haitanneeko tuo.
tavattessa nurkista tai jopa yksinäisen miehen jahtina aktiivisena pyyntinä (ei kelkalla) ei mitenkään uhkaisi susikantaa vaanpitäisi sitä loitomalla ja vähentäisi pelkoja ongelma-alueilla jos tästä huolimatta ilmaantuisi häirikköyksilöitä ne poistettaisiin ihan oikealla susijahdilla.
Mikähän se on, meillä on naapurin laidun puolen kivenheiton päässä pirtistä ja pitää oikein kuuunnella erikseen jos siitä pitää ääntä erottaa. Metsästäjän koira toki on aina ammuttava tavattaessa, olemme me metsästäjät sen verran ikäviä ihmisiä.
1. Sudet kylläisiä
2. Olivat sudet siis missä alueella, ajokoira ajaa jänistä -alue voidaan laskea hehtaareina -suden reviiri, neliökilometrejä
3. Olet itse samassa alueessa koirasi kanssa haisemalla ihmiselle, riskit kasvat ketunajossa tai hirvikoiralla kun koiran työskentelyalue kasvaa etäämmälle sinusta, vai luetko autossa Hesaria sillä aikaa kun koirasi ajaa?
4. joku muu syy
höpsis vai kettu ajo pahempaa,ei kettu pyöri pienel alalla nii ku pupu.ei susi niinkää lähe kiitävän perää ku pikku alal pyörivän.vai ol mei pupu pienel alueel,kai se pienikin alue mahtuu suden reviirille.ei oltu metsän puolella koko aikana.olet varsin vähä tietävä asioista.
Kummallisia ajatuksia siitä, että poromiehistä voisi tulla susien suojelijoita. Johan tämä tuhoaisi koko lihantuotanto elinkeinon. Lihakarjan kasvatus perustuu jalostukseen. Turha kuvitella, että susi tappaisi vain niitä heikkoja poroja.
Uuden eloon jätettävän siitosvaatimen kasvatus vie kaksi vuotta. Eli vasta sitten poro alkaa tuottamaan vasoja. Aivan vasana ei välttämättä näe onko porosta siitosporoksi. Vuonilona (2-vuotiaana) voi osoittautua ettei se ole sovelias. Suden tappaessa poron menetetään siis kahden vuoden tuotto. Ja arvatkaa miten kävisi jos poronkasvatus loppuisi muuhun kuin matkailutarpeisiin.
Susireviirit eivät siis estä sinun mielestäsi mitään muuta alueen käyttöä?
Tehdäämpä pieni ajatusketju. Jos susia olisi tuo määrä vaikkapa poronhoito-alueella eli n. 1200-1400 paljonko sudet vaatisivat vuosittain ruokaa. Arveletko niiden valkkaavan vain hirviä? Ja jos ne söisivät esim. poroja, kuinka arvelet poronomistajien suhtautuvan jalostustyönsä tuhoutumiseen? Tottahan tiesit, että poroja jalostetaan, jatkuvasti ja joka syksy? Parhaimmat jätetään eloon ja hankitaan toisilta alueilta siitokseen uusia poroja. Samoin uuden siitoseläimen kasvatus omaan karjaan vie aikaa kaksi vuotta, jos vaikkapa siitosvaadin(naarasporo) on tapettu.
Yksi perinteinen elinkeino siis tuhoutuisi. Tulisitko vahtimaan kuinka paikalliset ihmiset seuraisivat vieressä toimettomana, kuinka tämä tapahtuisi?
ajon kulkeminen pienessä alueessa ei houkuttele sutta paikalle jos siellä haisee ihmiselle.
paskat se ihmisestä välittää jos syömistä tiios.hakeneet koiria passi ringin sisältä.lukasehan iso paha susihukka ja punahilkka enne ku selität mitää.tai ota huikka konjamiiniä.tuu sit kirjottamaa hebreaa.
Kyllä se susikin heikoimman ja vaivasimman poron nappaa, niin että siinä teitä olis kaksi jalostajaa saman tokan kimpussa.
Mitä tuohon jalostukseen tulee, niin se on tainnut mennä metsään jo aikapäivät sitten. Kovin ovat Suomen porot kitukasvusia kisuroita verrattuna Venäjän (Kuolan) vähemmän jalostettuihin poroihin. Osaatko poromiehenä sanoa miksi? (Rovaniemen mlk:taan Apukan koeasemalle tuotiin 70-luvulla Venäjältä hyvin suurikokoisia poroja tarkoituksena jalostaa suomalaista porokantaa. Miten lie sen kokeilun käynyt?
Ihan tietämätön en näistä porohommista ole, sillä Lapissa syntyneenä ja kasvaneena tuli niissäkin hommissa nuormpana oltua.
Jos huomasit, olin ehdottamassa vaatimesta tuplahintaa juuri mainitsemastasi syystä.
että olet oikeassa mutta kyllä minä sinne kirjoitin varmasti oikenkin syyn viimeistään se kolmonen, ootte te suojelijat kiukkusta sakkia kirjoittamaan.
en ole suojelija.kirjotat kyl asiaa mut edellinen ihme peikko.jatketaa kirjotuksia L.Brandy.jokainen sanoo mielipiteensä.
Pelkästään uusia rotukoiria rekisteröitiin 2004 yli 41000. Susia on yhteensä alle 200.
Susikanta ei tutkijoiden mukaan ole edes elinvoimainen, vaan vaatii jatkuvasti uutta geeniainesta Venäjältä.
Susipelko on tyypillinen irrationaalinen hysteria, jonka laukaisemiseen ei tarvita edes sitä ensimmäistä ihmisuhria. Ihmisuhriahan ei ole, mutta hysteria on kuitenkin saanut aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Ikävää tällaisessa tyhjästä lietsotussa hysteriassa on vielä sekin, että pelko ei katoa edes tappamalla kaikki sudet. Ainahan on mahdollista mielikuvituksessaan loihtia ajatus, että niitä tulee jostain, missä ei ole ymmärretty ratkoa kaikkia ongelmia tappamalla.
Se pelko, jonka vastuuttomat metsästäjät ja ymmärtämättömät vanhemmat ovat jälleen kylväneet pienten lasten mieliin, ei ilmeisesti katoa koskaan, vaan sen kanssa heidän on elettävä lopun ikäänsä. Sääli, sillä se rajoittaa heidän mahdollisuuksia nauttia niistä vähäisistä luonnon rippeistä, joita maassamme on vielä jäljellä.
alueen muuta käyttöä, mutta on kyllä elinkeinoja, joiden toimintaan ne kiistatta vaikuttavat.
Poronhoito on yksi niistä.
1400 sutta poronhoitoalueelle on teoreettinen maksimi, eikä se minustakaan ole kovin järkevä tavoite. Kohtuullinen tavoite olisi saada Suomeen elinvoimainen kanta, joka tarkoittaa karkeasti nykyisen susikannan tuplaamista. Se tarkoittaisi poronhoitoalueelle kantaa, joka on noin 10% maksimista, eli 140 sutta.
Poronhoito on elinkeinona mennyt "metsään" monessakin mielessä. Suomen alueella porojen määrä on ollut jo vuosikymmeniä aivan liian suuri. Se on aiheuttanut ylilaidunnusta ja sitä kautta suuria vahinkoja Lapin luonnolle. Puhumattakaan siitä, että poronhoito on muuttumassa perinteisestä elinkeinosta yhä enemmän normaaliksi kotieläintuotannoksi, jossa eläimiä on ruokittava suuri osa vuotta.
A-studiossa esiintynyt poromies osasi esittää asiansa todella vakuuttavasti.
Ainakin minä vaakuutuin siitä, että poron syönnin lopettaminen on ainoa ratkaisu, jonka voin näissä oloissa hyväksyä omalle kohdalleni.
"Susikanta ei tutkijoiden mukaan ole edes elinvoimainen, vaan vaatii jatkuvasti uutta geeniainesta Venäjältä."
Mielestäni tuo on teoreettinen ajatus. Pelkästään Suomen alueella ei tarvitse ollakaan niin suurta susikantaa, että se pysyisi keskenään lisääntyen elinvoimaisena. Suomessa elävät sudet kuuluvat yhteen ja samaan susipopulaatioon joka on Venäjän puolella runsaslukuisempi.
Geneettisesti riittävää susipopulaatiota määrittäessä pitää ottaa koko alue huomioon, täältä TOSI kauas Venäjälle ja Baltiaan. Tällöin yhteenlaskettu hukkien määrä on ties kuinka moninkertainen Suomessa arvioituun 140:een verrattuna. Sudet eivät häviä vaikka niiden yksilömäärä Suomen puolella kävisi nollassa.
Kaikissa asioissa voidaan vastuu väistää ja lykätä toisille.
Halusinkin oikeastaan kirjoituksellani kertoa ainostan sen, että nykyinen susikantamme ei ole mitenkään kohtuuttoman suuri, kuten täällä hysteerisimmät vellihousut kertovat, vaan se on säälittävän pieni. Kanta meillä on siis niin harva, että jos naapurimme ei siihen toimittaisi jatkuvasti täydennystä, se ei olisi elinkelpoinen.
täydennyksetkin loppuu,venäläiset kantaa myrkkyä susille,rajan pintaa.yhteistyö pelaa,vai mitä.........?muutamasta eurosta kaikki kii............
Lupa tappaa susi 150m talosta, sekä kotieläinten laitumelta. Muuten rauhoitettu, ympäri vuoden.
Eiköhän jätetä hysteriat sikseen. Susipolitiikka on tienhaarassa. Suden suosio monin paikoin on kovin huono. Kovin vähäinen määrä aiheuttaa tässä luonnottomassa tilanteessa paljon harmia. Metsästyspaine palauttaisi tilanteen ja susia voisi olla enenmmälti ilman vahinkoja. Mutta näyttääpä luontokin puuttuneen peliin. Kapi leviääja seurauksia emme vielä tiedä. Toistaiseksi ei ole havaintoja muista taudeista. Aika näyttää onko susi suojeltu kuoliaaksi osassa maata.
ei Suomessa leviä ylitiheän susikannan vuoksi. Se leviää suden saaliseläinten ylitiheän kannan vuoksi.
Osaltaan kapin leviäminen voi siis johtua liian pienestä susikannasta.
Kapi on muuten elänyt rinnan susien kanssa jo ennen kun ensimmäiset metsästäjät edes astuivat alas puusta. Se tuskin voisi hävittää elinvoimaista susipopulaatiota sukupuuttoon nyt, kun ei ole sitä tehnyt satojen tuhansien vuosien aikanakaan. Ihmisen elinkelvottomaksi harventamassa populaatiossa sattuma voi korjata satoa.
Eipä hävitä kapi sutta. Sitä eivät ole tehneet muutkaan taudit rabies,pentutauti jnee.. Eikä sitä ole hävittänyt vuosisatainenkaan vaino ihmisen toimesta. Eikä täkäläinen luonnoton susihoivakaan tule sitä hävittämään. Se ampuu jo yli. Tarpeen se oli suden palauttamiseksi luontoomnme. Uskonnollisluontoisena se jatkuu ilman järkisyitä.
Itse haluan minimoida koirani vaarat metsällä. Joku toinen minimoida riskinsä elinkoinotoiminnassa. Moni susialueilla asuva ajattelee lapsiaan.
Aikansa kutakin muotivirtausta, ylisuojelu loppunee vasta ensimmäiseen ihmisvahinkoon.
Tälläkin hetkellä poromäärä on alempi kuin suurin sallittu luku eli rapiat 200 000. Myös poromiehet ovat ryhtyneet kiintiöin (pitkä selitys, en jaksa nyt)rajoittamaan porolukujaan. Sakot rapsahtaa ylimääräisistä.
Ongelmana on muukin maankäyttö. Mitenkään haluamatta arvostella muiden ryhmien oikeutta, totean, että 60-luvulla hakattiin eteläiseltä poronhoitoalueelta vanhat metsät, joiden naavoja porot käyttivät talviruokanaan. Nyt sama tapahtuu pohjoisessa. Etelässä poronhoito pystyi hyödyntämään muuta maataloutta mm.konekannan osalta. Pohjoisen poromiehet eivät omista juuri koneita, jotka mahdollistaisivat koneitten käytön talvirehun keruuseen.Kun vanhat metsät hakataan he ovat hankalassa tilanteessa.Huomaatko miten muutkin, muuttuvat elinkeinot vaikuttavat toisiin elinkeinoihin? Ja poromiehet ovat aina perääntyneet ja sopeutuneet.
Suurin osa vuotta ruokittava? Tämä viimeistään osoittaa tietämättömyytesi. Sanosin kolme kuukautta talviruokintaa. Urosporot on tosin ruokittavan pitemmän mukaan, koska kiima-ajan jälkeen ne ovat niin heikkoja,että vaativat lisäruokintaa, mutta niinhän on aina ollut.Urosporoja on tosin vain 3-5 sataa naarasporoa kohden.
Aiotko boikotoidan lapin matkailua ja metsätaloutta, kaivostaloutta samoin perustein?Minä tiedän monta alaa, jotka ovat muuttuneet sitten 60-luvun, sanoisinko ahnaammiksi ja voittoa tavoittelevammaksi.Maatalous, metsätalous, media, pörssitalous. En silti aio boikotoida niitä. Oletko itse sellaisella alalla, joka täyttää buddhalaisuuden kriteerit arvokkaasta työstä? Ei siis jäisi monta vaihtoehtoa hoiva-alan ja opettajuuden lisäksi.
Kyllä huomasin sen hintajutun. Tarkoitukseni oli tuoda lisävalaistusta. Kuolan poroja on todellakin tuotu Suomeen ja jalostuskokeiluja tehty.Niistä löytyy kirjallista materiaalia, jota voinet kysellä porotutkimusasemilta. Itsekkin olen niistä lukenut, joskaan nyt minulla ei ole niitä saatavilla.
Syyt miksi on päädytty suosimaan Suomen geenilinjaa poroissa taisivat olla seuraavan laisia. Kuolan porot ovat lyhytikäisempiä. Suomalainen porohan voi elää yli 15-vuotiaaksi ja vasoja tuottaa reippaasti yli 10-vuotiaana. Kiima-ajoissakin taisi olla eroja. Suomen poro on sopeutunut paikalliseen ympäristöön, koko ei aina ole paras kriteeri. Koko täytyy ajatella myös kasvun osalta, koska suurin osa teuraista on vasoja. Kuolan poro kasvaa hitaasti, mutta kuolee nuorempana. Suurimmaksi osaksi Jalostusta jatketaan siis suomalaisella, hyvällä kannalla.Hmm, kun näin on, en pidä jalostusta epäonnistuneena, vaan tosiasiat myöntävänä.
Jalostuksesta vielä. Muistan kun poroja opetettiin talviruokintaan, naavametsien tuhouduttua. Stressi tappoi liian villit porot jo alkuvaiheessa. Vähän sama juttu kuin ADHD-lasten kanssa. Tutkijat uskovat heidän villiydestään olleen hyötyä petojen kanssa. Vastaavanlaiset porot kuitenkin hävisivät. Kuinka arvelet näiden kesympien,joita on jalostettu puolivilliksi, selviytyvän petojen kanssa. Kyseessä eivät ole siis enää villit eläimet, täysin alkuperäisine vaistoineen, vaan puolivillit, pakosta tarhatut. Kyllä siinä hyväkin vaadin menee, eihän se voi antaa vastusta täysin villille sudelle.
Tarhauksesta vielä: kuvitteletko tosiaan, että talviseen tarhaukseen siirryttiin ahneudesta? se oli pakkotilanne, lumisuuden ja ruuan puutteen takia, kun metsät oli hakattu.
"kuvitteletko tosiaan, että talviseen tarhaukseen siirryttiin ahneudesta? se oli pakkotilanne, lumisuuden ja ruuan puutteen takia, kun metsät oli hakattu."
No jos minulle osoitit kysymyksesi, niin en kuvittele enkä sellaista ole muistaakseni edes väittänyt.
70-luvulla, kun poroja alettiin talvella tarhaamaan, tais olla muutamia huonoja talvia (jäkälä jäätyi) ja lisäksi luppo katosi puista rikkipäästöjen vuoksi. Sekä tietenkin lisäksi vanhojen luppoa kasvavien metsien kiihtyvät hakkuut. Näiden seurauksena poroja kuoli talvella suurin joukoin nälkään. Samat ilmiöt (huonot talvet ja naavan vähäisyys) ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Viime vuosina luppoa on taas alkanut hiukan näkyä, mutta ei varmaankaan vielä tarpeeksi porojen talvieineeksi.
Saatto siinä kyllä myös ahneudella olla osansa: Ylitiheät porokannat söivät jäkälän niin vähiin, että sitä ei enää talvilaitumilla riittänyt tarpeeksi pitämään poroja hengissä, etenkin kun naavat puuttuivat. Tämän seurauksena kantavat vaatimet voivat erityisen huonosti, joten ne oli parasta vasottaa tarhoissa. Muuten elpyvä petokanta, lähinnä karhut, olisivat keväällä pistellee kaikki heikkoina syntyneet vasta poskeensa.
Näissä oloissa porojen talviruokinta tarhoihin ei ollut ahneutta vaan välttämätöntä, jotta poroelinkeino yleensä säilyi.
Lapissa syntyneenä ja kasvaneena porotalous saa sympatiani (tosin sillä ehdolla, että ylilaiduntamista pitää vähentää tokkia pienentämällä). Jos petoja suojellaan poronhoitoalueella, pitää poromiehille ehdottomasti maksaa kunnon korvaus petojen ruokintaan uhratuista poroista. Vaatimesta moninkertainen korvaus.
Sitä mieltä kyllä olen, että ensisijaisesti petojen suihin joutuvat heikoimmat yksilöt. Siinä mielessä ne eivät vesitä jalostuspyrkimyksiänne.
on täysin järjetöntä puhua, kun kanta ei ole edes elinvoimainen.
Ristanhoitopiirit ovat käsittääkseni toimineet tässä asiassa täysin vastuuttomasti, "haaskaamalla" häirikköyksilöiden poistoon tarkoitetun lupakiintiön täysin ongelmattomien yksilöiden viihdemetsästykseen.
Harkintavalta on saatava välittömästi pois riistanhoitelupiireiltä asiantuntevampiin käsiin.
monessa asiassa.
Ongelmia aiheuttaa moni muukin maankäyttö ja etenkin metsätalous. Tässä asiassahan ovat Greenpeace ja poromiehet jo löytäneet toisensa.
En muuten kirjoittanut, että poroja ruokitaan suurin osa vuotta, vaan suuri osa vuotta. Tämä usean kuukauden mittainen ruokintajakso on kai hyvin merkittävä tekijä siinä, että poronhoidon kannattavuus on heikentynyt.
Mahdollisuuksien mukaan boikotoin kaikkea tuotantoa, jolla ei ole muita arvoja kuin euro. Täydellisyyteen en kuvittele pääseväni, mutta sitä kohti kannattaa silti pyrkiä.
politiikkaa. Haitanneeko tuo. Voipi olla sitä kuoliaaksisuojelua parhaillaan.
sorry,olet väärässä kapin leviämisen suhteen,susi sosiaalisena elukkana pahin mahdollinen levittäjä.kapinen susi ei välitä reviiristä mitää,kiertelee toisella alueella,tulee yhteenottoja.toiseksi reviirin rajoilla tapahtuu "merkkausta"hankaamalla kutiavaa turkkia esm.ojien pientareesee.terve susi tekee samoin samassa paikassa.et sillai.mieti mitä kirjotit.TÄSTÄ ON NÄYTTÖÄ juvan ja viereisen lauman välillä.
Susi kyllä levittää kapia, mutta se tapahtuu suoralla kosketuksella. Eikä terve susi todellakaan merkkaa reviiriä hieromalla itseään ojanpientareisiin. Jos tästä on näyttöä Juvalla, niin laita näytille.
Syyhypunkki ei käsittääkseni selviä kovinkaan pitkään ilman isäntää, joten täälainen "varinatartunta" on hyvin teoreettinen mahdollisuus
Tässä tarkoitetaan pienpetoja. Minun tietääkseni hirvi ei kapia levitä. Ja toisaalta pienpedot eivät ole susien pääsaalista. Tässä tapauksessa toissijaisten saaliten käytöstä ei ole sudelle etua. Ehkä harvempi kanta takaisi tiukemmat laumat ja keskittymisen sorkkaeläimiin saalistuksessa. Voipi olla, että laumoista karkoitetut yli-ikäiset ja nuoret yksilöt saalistavat harjoittavat pikkuelikoiden saalistusta ja luonto iskee hallitsevaan laumaankin. Vaan haitanneeko tuo.
edellee vääräs.kyl sudet kierii samois paikois.asia todettu.se totta et punkki ei elä pitkää ilman isäntää,tietyissä olois elävä punkki selviää 3-4 vrk.hengis ilman kantajaa.koirani sai tartunnan 3 päivää vanhasta ketun makuusta,kieri siinä.terve susi ei hiero reviiriä,mut kapiset hieroo joka paikkaa itteensä.sen jälkee terve merkkaa samal tavalla päälle hieromal.tuu kattoo äläkä kerro kuvitelmia.sattuu olemaa 8 vuoden kokemus susista,monta vuotta melkei päivittäi tekemisis.
susi tappaa järestää kaikki elukat mitkä pystyy.myös supit,ketut ym. avo rivis kulkeet metsätaipaleita saalis reissulla.kaikki karkuu lähtevät joutuu jonkin hukan etee.turha sanoo et kuvittelen.TIETO JA HAVAITTU toiminta.
Aika samoilla poluilla ollaan, mutta heikommuudesta haluan vielä sanoa jotain. Aivan samoin kuin raskaana olevat naiset, myös kantavat vaatimet ovat muita kömpelömpiä. Kun tälläinen siitoseläin on talvella lumessa, se liikkuu huonommin kuin ei-kantava sisarensa. Tästä tulee kehäpäätelmä:hyvä vaadin tiinehtyy, mutta odotusaikana se on haavoittuvampi. Kokeile kävelylenkkiä raskaana olevan naisen kanssa ja vertaa sitä ko naiseen ilman raskaustilaa. Ero löytyy. Pedot käyttävät poroilla tilannetta hyväkseen, vaikka eläin olisi kuinka hyvä.
Pedot tietävät myös hyötyä vasojen syntymästä. Vasalla menee pari päivää ennen kuin se uusine pitkine jalkoineen pystyy täysipainoisesti seuraamaan emäänsä.Helteellä ja kylmässä vasat eivät ole aikuisen veroisia, vaikkeivat olisi ns. heikkojakaan.