paljon hyviä muistoja ja paljon nujertavia suruja. Meillä molemmilla. Vieläkö sitä uskaltais kerran olla vaan ja luottaa että tää kantaa. Osattaisko me tutustua toisiimme ja itseemme puhtaalta pöydältä ilman että eroanalyyseistä tulee meidän suhteen keskeisin sisältö. Ero yhdistää meitä ja siitä on helppo puhua mut eihän me voida tehdä siitä nykyisyyden tärkeintä sisältöö.
Mä pidän siitä kun sun kädet kulkee mun iholla, pidän sun silmistä ja tavasta ajatella asioiden taustalla olevia tekijöitä mut analysoidaan mielummin tätä hetkeä ja haaveillaan tulevaisuudesta ;)
Mä pidän siitä kun sun kädet kulkee mun iholla, pidän sun silmistä ja tavasta ajatella asioiden taustalla olevia tekijöitä mut analysoidaan mielummin tätä hetkeä ja haaveillaan tulevaisuudesta ;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuulostaa hyvältä :) Ehdotatko tuota sinun hänelle?
Pitää ehdottaa, jännittää kyl mistä me sit käydään tunteja kestäviä keskusteluja kun ei meillä oikein oo muuta mikä yhdistäis...
Eikö tosiaan mitään muuta? Noh.. hmmm ei kait kaikki parit niin hirveän paljoa jutustele. Ehkä voisitte hankkia jonkun yhteisen harrastuksen tai tehdä ruokaa yhdessä, matkustella tms. Nämä on vaan ehdotuksia, ei käskyjä että ei pidä loukkaantua.
Eikös voi puhua ja kuunnella. Toinen kertoo esimerkiksi omista harrastuksista, musasta, elämästä ja sinä kuuntelet heität kommentteja. Vastavuoroisesti juttelet omista harrastuksista. Käytte dialogia.
Lopulta kuitenkin parisuhde on kompromisseja. Todellista rakkauta on se, että hypää pois omalta mukavuusalueelta, on avoin sen toisen mieltymyksiin. Puolin ja toisin tehdään näin. Silloin on luvasso koko elämän kestävä suhde!
Erilaisuus on rikkaus. Se pitää hyväksyä ja nähdä sellaisena. Mutta jos tietää itsessään että toisen harrastukset ja tekemiset ei kiinnosta niin sitten viisain pysyä samanlaisuudessa. Keskusteluksi sitä sanotaan ja avoimuudeksi. Kaikki ihmiset ei harrasta samaa kuin itse ja sen pitäisi kaikkien tajuta että se ei muille ole välttämättä se kiinnostavin juttu. Pikkusen katella sitä toisenkin napaa ja joustaa niin hyvä tulee.
Jos oikeesti kemiat kohtaa on aina puhuttavaa. Jostain on aloitettava,vaikka eroista.
Hupsistakeikkaa, niin sitä pitää, aikas syvällä ja hyvältä tuntui😙
Ehkä hyvä puhua niistä eroista juurta jaksain....
Se voi auttaa ymmärtämään toista paremmin...on ihmisiä mihin se ero on vaikuttanut paljon..Toiset voi kantaa eroa mukanaan koko elämän....paljon sisäistä surua...Erot eivät ole toisille kuin jokapäiväistä leipää....Kun ne on käyty läpi.. voi. Nähdä edessään uuden vapautuneen ihmisen....Siten ne voidaan jättää taakse..voi olla niinkin humataan et ei onnistu....Mut sekin hyvä...........