Aiheeni on englanniksi "narcissist vs. codependent".
Psykologien mukaan jälkimmäinen on ikään kuin ensimmäisen uhri.
Kun katsoin psykologin (Ross Rosenberg) videoita tuosta suhteesta, koin vahvasti että kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.
Olen miettinyt hankalaa ihmissuhdettani jo vuosia ja nyt kun katsoin myös narsismin kliiniset määritysohjeet, niin huomasin että osittain nekin käyvät minuun.
Niistä sai kuvan että on väärin haluta mitään mitä muilla ei ole, ja on väärin keskittyä itseensä (vaikka asuu yksin ja on sinkku), on väärin haluta että olisi rahaa (siis yhtään paljon ainakaan), on väärin haluta olla muita parempi jossakin asiassa tai kehittyä joksikin. Laihduttaminenkin oli väärin, koska narsistit kuulemma ovat yleensä jollain itse asettallaan dieetilläkin. On väärin olla yksin koska se kertoo että narsismi on rampauttanut ihmisen täysin ja on väärin olla paljon kavereita, koska silloin käyttää niiden palautetta vahvistamaan narsistista ihannekuvaansa... On väärin olla yksin koska silloin elää omassa "narsistisessa kuplassaan" joka rikkoutuisi helposti. Kaikki on siis väärin mikä liittyy oma-aloitteisuuteesi, ellei se ole toisten auttamista... Toisaalta, miten voit auttaa ketään toistakaan jos itse voit huonosti? Kukaan ei halua olla kanssasi jos sinulla ei ole yhtään rahaa koska et voi tehdä mitään? Et voi kehittyä jos vain annat muiden kontrolloida elämääsi. Mitä voit tehdä ettet siinä ottaisi itseäsikin huomioon? Kaikki on väärin, oli miten päin tahansa. Jos tätä kaikkea lähtee karkuun, silloinkin pakenee vain omaan "narsistiseen kuplaansa"!
Mietin näitä asioita ja tulin siihen tulokseen että kyseessä on täysin käsittämätön määritelmien sekamelska jolla ei ole mitään tekemistä sen (fyysisen maailman) todellisuuden kanssa missä elämme. Minusta alkoi kuitenkin tuntua että olen maailman pahuus ja itsekeskeinen (asun yksin joten joudun pakosta ajattelemaan itseäni ja lisäksi olen kova ajattelemaan muutenkin ja olen kiinnostunut kehittämään itseäni, koska tavoitteiden saavuttaminen motivoi yksin asuvan elämää ja tulosten näkemisestä saa mielihyvää). Kaikkea voi tulkita niin monella tavalla ja väärinhän se tuppaa ihmisten välillä usein menemään.
Psykologien mukaan jälkimmäinen on ikään kuin ensimmäisen uhri.
Kun katsoin psykologin (Ross Rosenberg) videoita tuosta suhteesta, koin vahvasti että kuulun jälkimmäiseen kategoriaan.
Olen miettinyt hankalaa ihmissuhdettani jo vuosia ja nyt kun katsoin myös narsismin kliiniset määritysohjeet, niin huomasin että osittain nekin käyvät minuun.
Niistä sai kuvan että on väärin haluta mitään mitä muilla ei ole, ja on väärin keskittyä itseensä (vaikka asuu yksin ja on sinkku), on väärin haluta että olisi rahaa (siis yhtään paljon ainakaan), on väärin haluta olla muita parempi jossakin asiassa tai kehittyä joksikin. Laihduttaminenkin oli väärin, koska narsistit kuulemma ovat yleensä jollain itse asettallaan dieetilläkin. On väärin olla yksin koska se kertoo että narsismi on rampauttanut ihmisen täysin ja on väärin olla paljon kavereita, koska silloin käyttää niiden palautetta vahvistamaan narsistista ihannekuvaansa... On väärin olla yksin koska silloin elää omassa "narsistisessa kuplassaan" joka rikkoutuisi helposti. Kaikki on siis väärin mikä liittyy oma-aloitteisuuteesi, ellei se ole toisten auttamista... Toisaalta, miten voit auttaa ketään toistakaan jos itse voit huonosti? Kukaan ei halua olla kanssasi jos sinulla ei ole yhtään rahaa koska et voi tehdä mitään? Et voi kehittyä jos vain annat muiden kontrolloida elämääsi. Mitä voit tehdä ettet siinä ottaisi itseäsikin huomioon? Kaikki on väärin, oli miten päin tahansa. Jos tätä kaikkea lähtee karkuun, silloinkin pakenee vain omaan "narsistiseen kuplaansa"!
Mietin näitä asioita ja tulin siihen tulokseen että kyseessä on täysin käsittämätön määritelmien sekamelska jolla ei ole mitään tekemistä sen (fyysisen maailman) todellisuuden kanssa missä elämme. Minusta alkoi kuitenkin tuntua että olen maailman pahuus ja itsekeskeinen (asun yksin joten joudun pakosta ajattelemaan itseäni ja lisäksi olen kova ajattelemaan muutenkin ja olen kiinnostunut kehittämään itseäni, koska tavoitteiden saavuttaminen motivoi yksin asuvan elämää ja tulosten näkemisestä saa mielihyvää). Kaikkea voi tulkita niin monella tavalla ja väärinhän se tuppaa ihmisten välillä usein menemään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siksi kaikkea psykologista tietoa ei kannata maallikon lähteä tulkitsemaan kun menee pahasti pieleen. Sinun esimerkkisi toimii varoittavana esimerkkinä.
Selvitin asiaa lisää ja selvisi että on "tervettä" narsismia ja sitten on sitä todellista narsismia. Tervettä on sellainen kun joku esim. saavuttaa jotain ja on siitä ylpeä silloin ja tekee siitä facebook päivityksen, eikä kukaan ei siinä ohessa vahingoitu (ellei sitten kärsi kateutta). Sairaassa narsismissa taas käy sivullisille huonosti. Esim. jos joku on köyhä, ja narsistinen tuttava saa palkankorotuksen, niin tuttava kehuskelee korotuksellaan kerta kerran jälkeen, uudestaan ja uudestaan lukemattomia kertoja, kertoo kasvotusten, puhelimessa ja tekstiviestillä, koska käyttää siten köyhän kokemaa surkeutta hyppylautana ja kontrastina tunteakseen olonsa paremmaksi. Köyhä voi silloin tuohtua ihan aiheesta sillä häntä käytetään siinä häikäilemättä hyväksi. Selvää on myös että jos korotuksen saanut henkilö joka käyttäytyy tuolla tavoin saisi kuulla suoraan köyhältä, että köyhä ei pidä sellaisesta brassailusta, vaan kärsii, olisi se myös narsistille aihe vielä leveämpään hymyyn.
Thanks heaven, että tuli järjestystä palstalle. Pelkäsin jo pahinta.