Olen mietiskellyt, mistä tulipesän vedon vaihtelu matala- tai korkeapaineen vallitessa oikein johtuu. Matalapaineellahan veto on tunnetusti huono ja korkeapaineella hyvä. Onko asia niin yksinkertainen, että pelkkä ilman tiheyden vaihtelu tilanteissa vaikuttaa asiaan?
Poltettaessa puita tietty määrä tarvitaan ilmaa aina jokin, puiden massaan suhteessa oleva määrä, eikä näihin massasuhteisiin vaikuta vallitseva ilmanpaine. Korkeapaineella ilma vain on tiheämpää, jolloin tilavuutena sitä tarvitaan vähemmän ja näin se sopii paremmin virtaamaan hormissa kuin matalapaineen harvempi ilma.
Kertokaapa palstan fyysikot, onko ajatukseni oikea.
Tulipesän veto matala- tai korkeapaineella
Tulipesäbongari
21
6888
Vastaukset
- laskee
Vetoon vaikuttaa mm. ilman tiheys ja piipun lämpötila. Matalapaineella ilmankosteus on usein korkeampi, jolloin piipussa olevan ilmamassan kuljettamiseen tarvitaan suurempi paine-ero. Tällöin myös savun lämpötila on alhaisempi, koska lämpöä kuluu veden lämmittämiseen. Kun piippu ja sen sisältämä ilma on kylmää, tarvitaan suurempi noste ilmatulpan poistamiseen piipusta, piipun lämmettyä veto paranee. Käytännössä myös tuulen voimakkuus ja joskus myös sen suunta vaikuttavat.
- martta00
"Matalapaineella ilmankosteus on usein korkeampi, jolloin piipussa olevan ilmamassan kuljettamiseen tarvitaan suurempi paine-ero."
kuinka niin? kostea ilmahan on kevyempää kuin kuiva ilma...
- Rakettifyysikko
Kun ilmanpaine on korkea on ilmaa silloin tietysti enemmän pinta-alaa kohden ja samalla tietysti palamiseen tarvittavaa happea.
- 2T-virittäjä
Korkeapaineella veto on huonompi, koska savupiipun suuaukolla vaikuttaa kovempi vastapaine.
- 2T-kyytiläinen
2T-virittäjä kirjoitti:
Korkeapaineella veto on huonompi, koska savupiipun suuaukolla vaikuttaa kovempi vastapaine.
Entä se myötäpaine, eikö sekin ole silloin korkeampi? Paine-eroilla kai uunit ja moottoritkin pelaavat?
- fhghjg
2T-kyytiläinen kirjoitti:
Entä se myötäpaine, eikö sekin ole silloin korkeampi? Paine-eroilla kai uunit ja moottoritkin pelaavat?
Ilmanpaineella sinänsä ei ole mitään tekemistä vedon kanssa. Lämmin ilma/kaasu vaan sattuu kevyempänä kohoamaan ylös päin. Siinä se.
- airfoiljokaeikirj
En ole huomannut eroa paineiden kesken. Usein sanotaan että savu ei nouse piipusta korkealle matalapaineella. Tuuli vie savun mennessään kattoja myöten. tyynellä savu nouse paremmin ylös.
Tuuli lisää vetoa tuntuvasti. - kotiVyysikko
Taisi Martta00 jo sohaista asiaa.
Palokaasujen tiheys on lämpötilan ja suuren vesipitoisuuden (vesihöyry 18g/mol, ilma 29g/mol) yleensä ilmaa kevyempää ja nousee ylös.
Matalapaineella ilman kosteus on suurempi ja myös sen tiheys pienempi, joten savukaasun ja ulkoilman tiheysero on matalapaineella pienempi ja " veto" vaikuttaa heikommalta. - Kuha_pähkäili
Tuosta ilmanpaineesta siirrytään kätevästi nesteen hydrostaattiseen paineeseen.
Paine nesteessä kun on sitä suurempi mitä syvemmällä ollaan, mutta onko paineeseen mitään vaikutusta sillä paljonko vettä on sivuille päin?
Jos painetta mitataan esim. putken päähään asetetulla kalvolla ja putken toinen pää ulottuu pinnalle. Kun tämä putki upotetaan toiseen putkeen jossa on vettä, mutta putkien väliin ja pohjalle jää vaikka vain yhden millin veden täyttämä väli. Onko mittaustulos kuitenkin sama kuin keskellä järveä suoritetussa vertailumittauksessa?- martta00
"Paine nesteessä kun on sitä suurempi mitä syvemmällä ollaan, mutta onko paineeseen mitään vaikutusta sillä paljonko vettä on sivuille päin?
ei ole - fhghjg
martta00 kirjoitti:
"Paine nesteessä kun on sitä suurempi mitä syvemmällä ollaan, mutta onko paineeseen mitään vaikutusta sillä paljonko vettä on sivuille päin?
ei oleKai siinä jossain raja tulee vastaan veden vähyyden suhteen?
- psade
fhghjg kirjoitti:
Kai siinä jossain raja tulee vastaan veden vähyyden suhteen?
Aivan. Poutasäällä ei paljon sada.
- kosteustila
Enemmän tuntuu vaikuttavan piipun lämpötila suhteessa ilman lämpötilaan. Varsinkin jos on kuuma kesäpäivä, piippu on aluksi kylmä yön jäjiltä - toisaalta ilman kosteus voi kohota auringon paisteessa jos on ollut aamulla vaikka kastetta tai satanut: Tilanne on otollinen piipun savuilla alkaa tulla alaspäin, koska kosteus tiivistyy ja alkaa satamaan piipussa alas. Samalla jos ikkunat on kiinni ei tule korvausilmaa, muodostuu alipainetta joka vetää savuja alas vielä enemmän. Toisaalta ikkunoiden avaaminen voi pahentaa tilannetta, koska kosteaa ilmaa pääsee lisää piippuun palamisen ohi. Koska kaikkea ilmaa ei vielä käytetä ei myöskään lämpimän ilman noste voi olla maksimissaan. Varsinkin jos puut on haettu kosteasta tilasta - vaikka olisivatkin kuivia - sisältävät vettä pintakerroksissa ja sytytyksen jälkeen on kriittiset paikat, koska piippu voi ehtiä jäähdyttämään ylöspäin nousevan savun. Savu pääsisi piipusta pois, mutta jäähtynyt vesihöyry ei jaksa enää nousta vaan muodostaa savun kanssa pisaroita - vähän samalla tapaa kuin hengitys höyrystyy helpommalla syksyisin, jos ympärillä joku tupakoi tai on auton pakokaasua. Eli ylöspäin nousevat pienet pisarat kasvavat isoiksi ja eivät enää jaksa kellua nousevan ilman paineessa. Kun palaminen paranee, savukaasujen nopeus kasvaa ja pisaroiden pitää kasvaa isommiksi, jotta voisivat sataa takaisin - jossain vaiheessa se ei enää ole mahdollista ja veto paranee.
- martta00
kosteustila kirjoitti:
Enemmän tuntuu vaikuttavan piipun lämpötila suhteessa ilman lämpötilaan. Varsinkin jos on kuuma kesäpäivä, piippu on aluksi kylmä yön jäjiltä - toisaalta ilman kosteus voi kohota auringon paisteessa jos on ollut aamulla vaikka kastetta tai satanut: Tilanne on otollinen piipun savuilla alkaa tulla alaspäin, koska kosteus tiivistyy ja alkaa satamaan piipussa alas. Samalla jos ikkunat on kiinni ei tule korvausilmaa, muodostuu alipainetta joka vetää savuja alas vielä enemmän. Toisaalta ikkunoiden avaaminen voi pahentaa tilannetta, koska kosteaa ilmaa pääsee lisää piippuun palamisen ohi. Koska kaikkea ilmaa ei vielä käytetä ei myöskään lämpimän ilman noste voi olla maksimissaan. Varsinkin jos puut on haettu kosteasta tilasta - vaikka olisivatkin kuivia - sisältävät vettä pintakerroksissa ja sytytyksen jälkeen on kriittiset paikat, koska piippu voi ehtiä jäähdyttämään ylöspäin nousevan savun. Savu pääsisi piipusta pois, mutta jäähtynyt vesihöyry ei jaksa enää nousta vaan muodostaa savun kanssa pisaroita - vähän samalla tapaa kuin hengitys höyrystyy helpommalla syksyisin, jos ympärillä joku tupakoi tai on auton pakokaasua. Eli ylöspäin nousevat pienet pisarat kasvavat isoiksi ja eivät enää jaksa kellua nousevan ilman paineessa. Kun palaminen paranee, savukaasujen nopeus kasvaa ja pisaroiden pitää kasvaa isommiksi, jotta voisivat sataa takaisin - jossain vaiheessa se ei enää ole mahdollista ja veto paranee.
montako virhettä löydätte tuosta selostuksesta?
- missä_viisaat
fhghjg kirjoitti:
Kai siinä jossain raja tulee vastaan veden vähyyden suhteen?
Kas, ei täälläkään sentään kaikkea tiedetä.
- takkailija
martta00 kirjoitti:
montako virhettä löydätte tuosta selostuksesta?
On siinä perusajatus ihan oikein kosteuden ja piipun lämpötilan osalta.
- EiOle-
takkailija kirjoitti:
On siinä perusajatus ihan oikein kosteuden ja piipun lämpötilan osalta.
Piippuun muodostuu aina kosteutta niin kauan kun se on kylmä.
Kosteus ja tiivistynyt vesi on palamistuotetta, yleensä hiilivetyjen (kuten selluloosakin) palaessa syntyy vettä lähes sama määrä kuin polttoainetta kuluu.
Tämän veden tiivistyminen ei ole ilmanpaineen vaikutusta, eikä syynä vedon vaihteluun erilaisilla ilmanpaineilla.
- uiuiuiuiui
Piipun pituus on myös tärkeä seikka vedon suhteen. Korkea-ja matalapaineet kyllä huomaa, jos piippu on liian lyhyt.
- Anonyymi
NOUAEEKO SAVU YLÖSPÄIN KORKEAPAINEELLA
- Anonyymi
Nousee.
- Anonyymi
"Puulämmitteisen kiukaan pesä tuntuu syttyvän helpommin korkeapaineella kuin matalapaineella. Miksi näin?
Ilmanpaineella ei sinänsä pitäisi olla vaikutusta. Kyse on enemminkin ilman virtailusta katolla. Korkeapaineessa tuuli on yleensä heikkoa, jolloin savu pääsee tasaisesti virtaamaan savupiipusta ylöspäin.
Sen sijaan matalapaineessa sää on yleensä tuulinen, ja tuuli on usein hieman puuskaista, jolloin savupiippuun tulee silloin tällöin negatiivista vetoa, kun katolla pöyrteilevä ilma virtaa siihen. Tästä syystä piipun veto on saunaa sytyttäessä ajoittain huono.
Yksi konsti, jolla vetoa voi sytyttäessä parantaa, on avata saunarakennuksessa tuulen puoleinen ikkuna tai ulko-ovi, jolloin saunatiloihin saadaan tulta sytyttäessä ylipaine, mikä parantaa vetoa."
Siinä lainaus ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1077736
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?1095971- 835167
- 1394536
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan113220- 552967
- 582928
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102444- 612437
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562056