Mastonhuipun antennilla AIS poimi näyttöön 80 mailin päästä aluksen. 1-1.5m korkeudelta vain 4-5 mailia. Edellistä isoa kantamaa en oikein ymmärrä muutoin kuin heijastuneeksi. Millaisia etäisyyksiä olette havainneet?
AIS- kantama
Seppomartti
23
1137
Vastaukset
- Joakim1
Kyllä minulla näkyy vessan ja istuinkaukalon laatikon välisessä seinässä olevalla antennilla laivoja 30 mailin päästä. Läheskään kaikki ei toki näy, mutta varmaankin tuo 4-5 mailia näykyy jo kaikki laivat. Veneet saattavat näkyä vain reilun mailin.
Tuskin sillä toppiantennilla kaikki laivat näkyvät 80 M. Riippuu antennin korkeaudesta ja mitä on välissä. - EriLähetysTehot
Kauppa-alusten A luokan AIS näkyy yleensä jopa 40-50 nm päästä. Rippuu tietenkin antenneiden korkeudesta. Mutta huvialusten B luokan AIS häviää alle 10 merimailin. Esim. Marinetraffikin "tukiasemat" hukkaa huviveneet Saaristomerelle aika nopeasti kun etäisyyttä tulee. Jurmo / Utö alueella ei sen mukaan veneile kukaan, mutta kauppa-alukset liikkuu.
- PukataPukata
Avomerellä ajeltiin pari viikkoa, oma antenni oli 9 metrin korkeudessa ja rahtilaivat pulpahtivet plotterin näytölle tyypillisesti noin 25-30 meripeninkulman päässä, kalastajaveneet noin 15 mailista. Eli tyypillinen VHF äärikantama ilman poikkeuksellisia radiokelejä.
- Seppomartti
Nuo 15 tuntuu hyvältä ja 30 digitaalisena varmaan myös. Joakimin metrin korkuisella antennilla 30 mailin yhteys edellyttäisi toisen antennin sijaintia stadionin tornin korkeudella. Minun 80 mailin havainto Keskiatlanniĺla muutama pv sitten vieläkin korkeampaa antennia. Eli heijastuksia alailmakehästä pienilläkin lähetystehoilla ja keskipäivällä ilmeisesti on.
Marinetrafic taasen näyttää netissä kaippalaivoja, joiden AIS täytyy välittyä sateliittien kautta.
B ais huviveneestä alle 10 mpk merkinnee, ettei lähetys lähde maston huipusta, mikä kantaisi 15 . - Seppomartti
Nuo 15 tuntuu hyvältä ja 30 digitaalisena varmaan myös. Joakimin metrin korkuisella antennilla 30 mailin yhteys edellyttäisi toisen antennin sijaintia stadionin tornin korkeudella. Minun 80 mailin havainto Keskiatlanniĺla muutama pv sitten vieläkin korkeampaa antennia. Eli heijastuksia alailmakehästä pienilläkin lähetystehoilla ja keskipäivällä ilmeisesti on.
Marinetrafic taasen näyttää netissä kaippalaivoja, joiden AIS täytyy välittyä sateliittien kautta.
B ais huviveneestä alle 10 mpk merkinnee, ettei lähetys lähde maston huipusta, mikä kantaisi 15 . - Seppomartti
Nuo 15 tuntuu hyvältä ja 30 digitaalisena varmaan myös. Joakimin metrin korkuisella antennilla 30 mailin yhteys edellyttäisi toisen antennin sijaintia stadionin tornin korkeudella. Minun 80 mailin havainto Keskiatlanniĺla muutama pv sitten vieläkin korkeampaa antennia. Eli heijastuksia alailmakehästä pienilläkin lähetystehoilla ja keskipäivällä ilmeisesti on.
Marinetrafic taasen näyttää netissä kaippalaivoja, joiden AIS täytyy välittyä sateliittien kautta.
B ais huviveneestä alle 10 mpk merkinnee, ettei lähetys lähde maston huipusta, mikä kantaisi 15 . - Seppomartti
Nuo 15 tuntuu hyvältä ja 30 digitaalisena varmaan myös. Joakimin metrin korkuisella antennilla 30 mailin yhteys edellyttäisi toisen antennin sijaintia stadionin tornin korkeudella. Minun 80 mailin havainto Keskiatlanniĺla muutama pv sitten vieläkin korkeampaa antennia. Eli heijastuksia alailmakehästä pienilläkin lähetystehoilla ja keskipäivällä ilmeisesti on.
Marinetrafic taasen näyttää netissä kaippalaivoja, joiden AIS täytyy välittyä sateliittien kautta.
B ais huviveneestä alle 10 mpk merkinnee, ettei lähetys lähde maston huipusta, mikä kantaisi 15 . - Joakim1
Seppomartti kirjoitti:
Nuo 15 tuntuu hyvältä ja 30 digitaalisena varmaan myös. Joakimin metrin korkuisella antennilla 30 mailin yhteys edellyttäisi toisen antennin sijaintia stadionin tornin korkeudella. Minun 80 mailin havainto Keskiatlanniĺla muutama pv sitten vieläkin korkeampaa antennia. Eli heijastuksia alailmakehästä pienilläkin lähetystehoilla ja keskipäivällä ilmeisesti on.
Marinetrafic taasen näyttää netissä kaippalaivoja, joiden AIS täytyy välittyä sateliittien kautta.
B ais huviveneestä alle 10 mpk merkinnee, ettei lähetys lähde maston huipusta, mikä kantaisi 15 .Kyse ei ole heijastuksista vaan sironnasta. Heijastus toimisi kuten peili. Sironta taas muuttaa suuntaa satunnaisemmin. On aivan normaalia, että VHF kuuluu paljon pidemmälle kuin näköyhtyes tai radiohorisontti (hieman pidempi kuin edellinen, sisältää lievää taipumaa). Sironta ei vaadit mitään ihmeellistä radiokeliä, vaan on aivan normaalia ilmakehässä. 80 M on kyllä jo paljon laivan antennilla ja AISin teholla ja voi vaatia erityistä radiokeliä.
Nuo näkemäni laivat olivat Itämerellä, jonne ei taida kovin korkeilla laivoilla päästä. Antenni ei siis varmasti ole ollut lähelläkään 180 m korkeutta, mikä vaadittaisiin 30 M radiohorisonttiin.
Kuten olen aiemminkin kertonut, sain yhteyskokeilussa oikein hyvän yhteyden 25 W ja ei lainkaan yhteyttä 1 W Porkkalan ja Tallinnan keskustan sataman välillä etäisyydellä 32.7 M. Antennikorkeudet 17 ja 19 m eli radiohorisonttien summa vain 19 M (näköyhteys antennien välillä 16 M).
Laivojen AISit lähettävät 12,5 W teholla. En osaa sanoa miten AISin käyttämän digitaalisen signaalin kuuluvuus suhteutuu puheen kuuluvuuteen. Tuossa edellä mainitussa kokeessa DSC kuului vain toiseen suuntaan, joten se kuului huonommin kuin puhe. Tosin varmuutta ei ole osasiko toinen pää edes vastaanottaa lähettämääni rutiinikutsua.
Tässä on laajoihin mittauksiin perustuva laskuri, jolla voi laskea miten pitäisi kuulua. Taajuudeksi VHF:n n. 160 MHz ja vaimennukseski n. 160 dB (25 W, tyypilliset purjeveneen antennit, kaapelit ja radiot). 1 W sallii 14 dB pienemmän vaimennuksen. Laivojen AIS:n 12,5 W olisi 3 dB vähemmän, mutta noissa varmaankin 6 dB antennit ja lyhyemmät kaapelit, mikä kompensoi eron.
https://www.netcontrol.com/eng/services/radio-networking-help-tools/egli-calculator/
Tuolla laskien 17 m toppiantenni ja 35 m laivan antenni kuuluisi 66 M (radiohorisonttien summa 22 M).
Vastaavasti tuo 17 19 m tapaus pitäisi kuulua 25 W 48 M ja 1 W 22 M, mikä vastaa havaittua. - Joakim1
Unohtui vielä mainita, että tuolla 17 m mastoantennilla on aina kuulunut Gotlantiin Turku Radio ja Viron säätiedot. En ole kyllä kokeillut kuuluisiko toiseenkin suuntaan.
- kryssari
Peräkaiteen AIS-antennilla veneet näkyvät yleensä 1-3 nm päähän. Laivoja en ole paljon seurannut, mutta arvio 10-20 nm.
- PukataPukata
Olipa niin tahi näin, uppoumavauhtia kulkevat AIS -alukset havaitsevat toisensa vähintään puoli tuntia ennen mahdollista törmäystä. Aivan lostava systeemi pimeällä navigoitaessa.
- ToisellaNäkeeMuutkin
Vaan ei niin loistava kuin se vanhempi keksintö tutka. Sillä näkee kohteet jotka eivät lähetä AIS:ia. Ettei pääse unohtumaan.
Tutkakuvaa joutuu tulkitsemaan. Parempi olisi tehdä AISista kaikille pakollinen ja käyttää tutkaa vain tukevana välineenä.
ToisellaNäkeeMuutkin kirjoitti:
Vaan ei niin loistava kuin se vanhempi keksintö tutka. Sillä näkee kohteet jotka eivät lähetä AIS:ia. Ettei pääse unohtumaan.
Näkee, mutta onko se juurikaan tarpeen? Suurin vaara sumussa tai muuten huonossa näkyvyydessä liikkuvalle veneilijälle ovat laivat.
- Joakim1
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Tutkakuvaa joutuu tulkitsemaan. Parempi olisi tehdä AISista kaikille pakollinen ja käyttää tutkaa vain tukevana välineenä.
Saahan tutkiinkin AISia vastaavat ominaisuudet eli kohteiden seuranta liikevektroreineen ja törmäysennusteineen. Missä hintaluokassa nykyään?
AISilla kyllä näkee paljon sellaista, mitä tutkalla ei näe. Esimerkiksi voi jo kaukaa havaita laivan lähtevän satamasta ja näkee myös korkeiden kallioiden takaa tulevat kohteet.
AISin ongelmana on tietysti se, että se vaatii aktiivisen ja toimivan lähettimen. Sotalaivat eivät yleensä tarkoituksellisesti pidä tuota päällä ja monesta huvialuksesta ja pienemmissä ammattialuksissa tuota ei ole. Ainakaan 2013 ei ollut Göta-kanavassa liikkuneissa matkustaja-aluksissakaan. Tuo on kuitenkin varsin ahdas paikka noille ja perässämme tullut purjevene ajoi kiville väistäessään.
Viime syksynä tuli myös hiukan ikävä tilanne Tallinan lautan kanssa. Jostain syystä ei näkynyt AISissa (ei myöskään perässämme tulleen seurakaverin AISissa). Pimeässä tuosta joulukuusesta oli todella vaikea arvioida kumpaan suuntaan oli matkalla, miten kaukana ja miten kovaa. Ei toivoakaan erottaa kulkuvaloja. Tuli lopulta kohti ja tööttäsikin, mutta silloin oltiin jo väylän yli. Hieman tuon jälkeen tuli näkyviin AISissa. - EteiUnohdu
Pahanilimanlintu kirjoitti:
Tutkakuvaa joutuu tulkitsemaan. Parempi olisi tehdä AISista kaikille pakollinen ja käyttää tutkaa vain tukevana välineenä.
Ei joudu tulkitsemaan nyky tutkien kuvaa. Selkeä on. Ovat kehittyneet huimasti viimeisen 5-10 vuodean aikana.
- Seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Saahan tutkiinkin AISia vastaavat ominaisuudet eli kohteiden seuranta liikevektroreineen ja törmäysennusteineen. Missä hintaluokassa nykyään?
AISilla kyllä näkee paljon sellaista, mitä tutkalla ei näe. Esimerkiksi voi jo kaukaa havaita laivan lähtevän satamasta ja näkee myös korkeiden kallioiden takaa tulevat kohteet.
AISin ongelmana on tietysti se, että se vaatii aktiivisen ja toimivan lähettimen. Sotalaivat eivät yleensä tarkoituksellisesti pidä tuota päällä ja monesta huvialuksesta ja pienemmissä ammattialuksissa tuota ei ole. Ainakaan 2013 ei ollut Göta-kanavassa liikkuneissa matkustaja-aluksissakaan. Tuo on kuitenkin varsin ahdas paikka noille ja perässämme tullut purjevene ajoi kiville väistäessään.
Viime syksynä tuli myös hiukan ikävä tilanne Tallinan lautan kanssa. Jostain syystä ei näkynyt AISissa (ei myöskään perässämme tulleen seurakaverin AISissa). Pimeässä tuosta joulukuusesta oli todella vaikea arvioida kumpaan suuntaan oli matkalla, miten kaukana ja miten kovaa. Ei toivoakaan erottaa kulkuvaloja. Tuli lopulta kohti ja tööttäsikin, mutta silloin oltiin jo väylän yli. Hieman tuon jälkeen tuli näkyviin AISissa.Vanhan itäblokin aikana jouduin hävittäjäluokan aluksen säikäyttämäksi Eteläitämerellä. Ajoi vierestä kovaa ilman kulkuvaloja . Ja päivän valjettua punatähtimen kone melkein osui mastoon. Militäärit tarvitsee harjoitusmaaleja, colregs ei niin väliä. Pohjoisafrikan rannikon kalastaja-alukset ovat usein ilman valoja, AISia tai tutkaa. Ehkä useimmat. Joskus Karibian suunnalla Ais ja tutka puuttuu selvästi yli 300tn aluksilta. Yksi hyvä ja herkkä hälytys on tutkan paljastin. Kaikki hälyt päällä olen pitänyt kuitenkin jatkuvasti tähystystä , vaikkei päiväkausiin näe kuin vettä tai pimeää. Säkällä voi nähdä valaita, kuten tänään.
AISn mainitsematta jääneitä hyötyjä. Voi soittaa aismaalille ja kysyä sen aikomuksia. Ja voi löytää AIS-MOBin, jos pudonneella gastilla on laite mukana. - tutkanpaljastin
Seppomartti kirjoitti:
Vanhan itäblokin aikana jouduin hävittäjäluokan aluksen säikäyttämäksi Eteläitämerellä. Ajoi vierestä kovaa ilman kulkuvaloja . Ja päivän valjettua punatähtimen kone melkein osui mastoon. Militäärit tarvitsee harjoitusmaaleja, colregs ei niin väliä. Pohjoisafrikan rannikon kalastaja-alukset ovat usein ilman valoja, AISia tai tutkaa. Ehkä useimmat. Joskus Karibian suunnalla Ais ja tutka puuttuu selvästi yli 300tn aluksilta. Yksi hyvä ja herkkä hälytys on tutkan paljastin. Kaikki hälyt päällä olen pitänyt kuitenkin jatkuvasti tähystystä , vaikkei päiväkausiin näe kuin vettä tai pimeää. Säkällä voi nähdä valaita, kuten tänään.
AISn mainitsematta jääneitä hyötyjä. Voi soittaa aismaalille ja kysyä sen aikomuksia. Ja voi löytää AIS-MOBin, jos pudonneella gastilla on laite mukana.Mistähän tuollaisia tutkanpaljastimia olisi mahdollisuus hankkia? Ne ovat ilmeisesti kiellettyjä maantieliikenteessä, mutta eivät kaiketi meriliikenteessä? Jos sellaisen hankkisi, niin miten se kuljetetaan veneeseen, kun sellaista ei saa olla autossa...
- sajkdyo
Olin äskettäin taksiveneen kyydissä, jossa oli kohtuumoderni tutka, ei kuitenkaan viimeistä vuosimallia. Kuvan laatu teki vaikutuksen - kyllä nämäkin laitteet ovat kehittyneet reippaasti ainakin verrattuna niihin 90-luvun kapistuksiin, joihin olen aiemmin tutustunut. Vakaa kuva ja hyvä erottelutarkkuus, helppokäyttöinen ja täsmää varsin hyvin merikartan kanssa (kuvat vierekkäin samalla näytöllä).
Toki sää oli sillä hetkellä hyvä, ja edelleenkin varmaan kokemus on tutkan kanssa valttia kun keli pahenee.
Tässä vehkeessä ei käytetty seurantaominaisuutta, mutta vanha kunnon käsikäyttöinen EBL (electronic bearing line) varmaan löytyy edelleen kaikista tutkista ja on edelleen hyvä apuväline kohtaamisen arviointiin.
AIS:n suuri heikkous on, että se edellyttää että vastapuolella on lähetin. Pakollisuuskaan ei aina auta, eikä lähetintä voi vaatia kaikkiin pieniin veneisiin. Tänään tuntuu olevan jotenkin erikoinen "radiokeli", sillä huomasin plotterilla näkyvän jopa yli 100 mpk päässä olevien laivojen AIS-tietoja. 114 mpk päässä taisi olla pisin. Olisin muuten epäillyt sen lähettävän virheellistä sijaintitietoa, mutta kun muitakin näkyi lähes yhtä kaukaa, niin eivät ne kai kaikki voineet olla virheellisiä. Antennin korkeus vedenpinnasta on n. 16 m.
Toinen havainto tältä päivältä: yksi MV:n partiovene näkyi lähettävän AIS-tietoa. Sitä en ole ennen huomannut.- Seppomartti
Atlantilla näin tänä kesänä laivojen AISn välillä 74mpk ka välillä parin kymmenen päästä. Oma B lähetin ei kanna juuri mihinkään kun lähettää vara-VHS antennin kautta. Täytyy tutkia antenniliitpkset. Olisikohan niissä selitys vaihteleville etäisyyksille?
- ihankivasikses
Hankin vastaanottavan aissin veneeseen kun poikkesin ranskassa ja englannin kanaalia tuli seilattua. Ihan perseestä kun saa olla calaisin ja europortin välissä kokoajan kuittailemassa paatteja. Toki kiva katsoa mitkä ovat ankkurissa ja mistä voipi oikaista. Pimeällä ja kohtuu säällä rahtipaatit näkyvät sen verran hyvin, että tajuaa kyllä väistää jos ei ole kovin pieruissa eikä nukahda vahtiin..
Jos enemmän "ahtailla" vesillä olisin niin kyllä pitäisin tutkan päällä ja aissista katselisin mmsit ja muitten nopeudet yms hupia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691870Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641499- 881272
- 1251265
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491190Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-270989- 75952
- 107905
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi104857Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin46695