Karheat tiet renkaitten surma

Siis jos talvella ajaa uran vieressä eli lumella tai jäällä, niin eiköhän se lisää bensankulutusta, mikä taas syönee ne rengassäästöt? Lisäksi siinä uran vieressä on töyssyisempää, mikä heikentää mukavuutta ja syö iskunvaimenusta.

cruzeideri kirjoitti:

Siis jos talvella ajaa uran vieressä eli lumella tai jäällä, niin eiköhän se lisää bensankulutusta, mikä taas syönee ne rengassäästöt? Lisäksi siinä uran vieressä on töyssyisempää, mikä heikentää mukavuutta ja syö iskunvaimenusta.

Sulla on vain niin surkea auto, että siinä tuntuvat töyssyt. Osta oikea auto äläkä mitää skodaa.

skodahop kirjoitti:

Sulla on vain niin surkea auto, että siinä tuntuvat töyssyt. Osta oikea auto äläkä mitää skodaa.

"töyssyt" tosin kun uusi asfaltti on jo karkeaa eli..........................

kusetusko kirjoitti:

"töyssyt" tosin kun uusi asfaltti on jo karkeaa eli..........................

töyssyt karkeaa "tosin" kun uusi asfaltti jo on eli........?

cruzeideri kirjoitti:

Siis jos talvella ajaa uran vieressä eli lumella tai jäällä, niin eiköhän se lisää bensankulutusta, mikä taas syönee ne rengassäästöt? Lisäksi siinä uran vieressä on töyssyisempää, mikä heikentää mukavuutta ja syö iskunvaimenusta.

Joo, silloin harvoin kun on "umpihanki", niin voi harkita urassa ajoa. Umpihangessa ajo jo hiukan nostaa polttoaineen kulutusta. Se sitten kuinka usein se on tilanteena onkin toinen (sivuteillä ajajilla useammin kuin pääteillä). Kaikkia sääntöjä ei tarvitse niin viimeisen päälle ottaa. Silti suosittelen talvella ajamaan jäisellä osalla (on usein tasaista myös). Jos ei sitä liukkautta kestä, niin kannattaa miettiä missä uskaltaa ajaa ääritilanteissa.

Hyvä suosian leveämmillä ajourilla ajoa -- teitä ei ehkä tarvitse päällystää niin usein. Tuo tulee oman säästön lisäksi.

KeskittymisenArvostus kirjoitti:

Joo, silloin harvoin kun on "umpihanki", niin voi harkita urassa ajoa. Umpihangessa ajo jo hiukan nostaa polttoaineen kulutusta. Se sitten kuinka usein se on tilanteena onkin toinen (sivuteillä ajajilla useammin kuin pääteillä). Kaikkia sääntöjä ei tarvitse niin viimeisen päälle ottaa. Silti suosittelen talvella ajamaan jäisellä osalla (on usein tasaista myös). Jos ei sitä liukkautta kestä, niin kannattaa miettiä missä uskaltaa ajaa ääritilanteissa.

Hyvä suosian leveämmillä ajourilla ajoa -- teitä ei ehkä tarvitse päällystää niin usein. Tuo tulee oman säästön lisäksi.

Liukkaus kasvattaa aina riskiä, vaikka mikä Vatanen olisit. Ääritilanteita on syytä vältellä, ei pyrkiä niihin.

Minusta se jäinen tai tamppaantunut lumikin on aina epätasaisempaa kuin se paljaaksi hinkattu ura asfaltilla. Ja jos se on epätasaisempaa, niin että sen ihan tuntee, niin kyllä sillä joku vaikutuksensa on iskareihin ja bensankulutukseenkin, turvallisuudesta puhumattakaan. Voihan sitä tietenkin ajaa siinä jäällä 30km/h hitaammin kuin ajaisi asfalttiurassa, jos nyt välttämättä haluaa jostain syystä?

Itse siis jatkan ajamista siinä kohtaa, missä se parhaiten sujuu. Eli asfaltilla niin paljon kuin mahdollista, ja kesällä asfaltin sileimmässä ja kuivimmassa kohdassa eli yleensä poissa urasta.
En usko, että saisin säästöjä sinun tavallasi, vaikka renkaiden pintaa se saattaisikin säästää. Tämäkin vähän epävarmaa, koska se epätasaisuus saattaa syödä rengasta, vaikka lumi ja jää tietenkin asfalttia pehmeämpää onkin.

Se on kyllä totta, että tiestölle voisi olla etua siitä, etteivät kaikki ajaisi kiskoilla. Toisaalta se paljas asfalttiura taas antaa anteeksi pidemmät auraus ja suolausvälit, kun siinä riittää pitoa, vaikkei tietä olisikaan aurattu vähään aikaan.

Risteyksiä lähestyttäessä tai muuten vauhtia hidastaessa usein siirryn ajamaan siihen asfalttiuran viereen lumelle / jäälle, koska silloin tosiaan on tarve hidastaa eli on hyväkin, ettei siinä rullaa niin hyvin, ääritilanteiden riski minimissään ja saapa samalla kulutettua sitä lumipintaa siitä pois, jolloin tie paljastuu kuivaksi muille autoilijoille nopeammin.

cruzeideri kirjoitti:

Liukkaus kasvattaa aina riskiä, vaikka mikä Vatanen olisit. Ääritilanteita on syytä vältellä, ei pyrkiä niihin.

Minusta se jäinen tai tamppaantunut lumikin on aina epätasaisempaa kuin se paljaaksi hinkattu ura asfaltilla. Ja jos se on epätasaisempaa, niin että sen ihan tuntee, niin kyllä sillä joku vaikutuksensa on iskareihin ja bensankulutukseenkin, turvallisuudesta puhumattakaan. Voihan sitä tietenkin ajaa siinä jäällä 30km/h hitaammin kuin ajaisi asfalttiurassa, jos nyt välttämättä haluaa jostain syystä?

Itse siis jatkan ajamista siinä kohtaa, missä se parhaiten sujuu. Eli asfaltilla niin paljon kuin mahdollista, ja kesällä asfaltin sileimmässä ja kuivimmassa kohdassa eli yleensä poissa urasta.
En usko, että saisin säästöjä sinun tavallasi, vaikka renkaiden pintaa se saattaisikin säästää. Tämäkin vähän epävarmaa, koska se epätasaisuus saattaa syödä rengasta, vaikka lumi ja jää tietenkin asfalttia pehmeämpää onkin.

Se on kyllä totta, että tiestölle voisi olla etua siitä, etteivät kaikki ajaisi kiskoilla. Toisaalta se paljas asfalttiura taas antaa anteeksi pidemmät auraus ja suolausvälit, kun siinä riittää pitoa, vaikkei tietä olisikaan aurattu vähään aikaan.

Risteyksiä lähestyttäessä tai muuten vauhtia hidastaessa usein siirryn ajamaan siihen asfalttiuran viereen lumelle / jäälle, koska silloin tosiaan on tarve hidastaa eli on hyväkin, ettei siinä rullaa niin hyvin, ääritilanteiden riski minimissään ja saapa samalla kulutettua sitä lumipintaa siitä pois, jolloin tie paljastuu kuivaksi muille autoilijoille nopeammin.

Tilanteet vaihtelee merkittävästi talvella. Välillä se vähemmän ajettu uran vieressä oleva osuus on nahkeampaa, kun ei ole kiillottunut renkaista. Parempi kun ei yritä sanoa missä talvella on varminta ajaa. Enemmän tuntuu, että olisi hyvä tuntea etukäteen millaista pito on ajourassa tai sen vieressä. Osaisi ennakoida koko tien leveyden pidon.

Se epätasainen alusta syö myös alustan niveliä että ei siellä möykkyisimmässä pitkään viitsi ajaa. Karhuttu jää ajouran vieressä ehkä yleensä on hyvä pinta uran vieressä ajoon. Siinä epätasaisuus ei korostu liikaa pito on kohtalaisen hyvä.

Toistaiseksi ei ole ollut helteitä ja heinäkuun alussakin taitaa silein osa löytyä ajouran vierestä. Loppukesästä sitten vasta ajourat on sileimpiä. Erot on niin pieniä että koko kesän voi ajaa ajouran vieressä jos tykkää.

Oikeat rengaspaineet muu mukaan kun renkaiden ikää miettii.

KeskittymisenArvostus kirjoitti:

Tilanteet vaihtelee merkittävästi talvella. Välillä se vähemmän ajettu uran vieressä oleva osuus on nahkeampaa, kun ei ole kiillottunut renkaista. Parempi kun ei yritä sanoa missä talvella on varminta ajaa. Enemmän tuntuu, että olisi hyvä tuntea etukäteen millaista pito on ajourassa tai sen vieressä. Osaisi ennakoida koko tien leveyden pidon.

Se epätasainen alusta syö myös alustan niveliä että ei siellä möykkyisimmässä pitkään viitsi ajaa. Karhuttu jää ajouran vieressä ehkä yleensä on hyvä pinta uran vieressä ajoon. Siinä epätasaisuus ei korostu liikaa pito on kohtalaisen hyvä.

Toistaiseksi ei ole ollut helteitä ja heinäkuun alussakin taitaa silein osa löytyä ajouran vierestä. Loppukesästä sitten vasta ajourat on sileimpiä. Erot on niin pieniä että koko kesän voi ajaa ajouran vieressä jos tykkää.

Oikeat rengaspaineet muu mukaan kun renkaiden ikää miettii.

Riippuu autosta miten kuluttaa niveliä. Datsiassa ei raidetangonpäät kestä pakkasta edes. Itse osti 2008 uuden auton, nykyinen kakkos auto, tammikuussa 2017 215tkm vaihdettiin vasta ensimmäiset alustan nivelet, ns. Koiran luut.