Tuolla puhuttiin ei sähköä -ei kylmää -asiaa. Tuli mieleeni, että moni pitää eväitään kylmänä kylmäkalleilla solumuovilaukuissa.
Kokeilisin nakata joukkoon myös vedellä täytetyn pakastetun muovitörpön. Kun se alkaa käymään sulaksi mutta jäätä on jäljellä vaikkapa puolet, kaada vesi pois, murskaa jää ja hulauta joukkoon noin puolet merisuolaa ja sekoita. Seos jäätyy muistaakseni miinus 23 C asteeseen. Kansi päälle ja kylmää riittää hieman pidemmälle. Näin tekivät jäätelöä joskus muinoin.
Myös kostea liina, vaikka pyyhe pitää eväitä viileänä edes auttavasti - sitten kun virta on loppu... Eli eväät alle vaikka muovikassissa,ja kangas päälle. Kosteasta kankaasta haihtuva vesi sitoo ympäristöstään lämpöä.
Kokeilisin nakata joukkoon myös vedellä täytetyn pakastetun muovitörpön. Kun se alkaa käymään sulaksi mutta jäätä on jäljellä vaikkapa puolet, kaada vesi pois, murskaa jää ja hulauta joukkoon noin puolet merisuolaa ja sekoita. Seos jäätyy muistaakseni miinus 23 C asteeseen. Kansi päälle ja kylmää riittää hieman pidemmälle. Näin tekivät jäätelöä joskus muinoin.
Myös kostea liina, vaikka pyyhe pitää eväitä viileänä edes auttavasti - sitten kun virta on loppu... Eli eväät alle vaikka muovikassissa,ja kangas päälle. Kosteasta kankaasta haihtuva vesi sitoo ympäristöstään lämpöä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jäädytä tuoremehutölkit pakkasessa ja pistä kylmälaukkuun. Laukku pysyy pitkään kylmänä ja lopuksi voi juoda mehun. Ei tule ylimääräistä tavaraa mukaan.
Sama konsti pätee muovisille limsa- tai mineraalivesiputeleille.
Mitenkäs tuo mahtaa toimia, kerropa lisää! Jotenkin ei kolahtanut uskottavasti meikäläiseen.
"Seos jäätyy muistaakseni miinus 23 C asteeseen."
Yrität siis väittää että seoksen lämptila putoaa -23 asteeseen ILMAN ulkopuolista energiaa??? Ei taida tapahtua, muutenhan tuo systeemi olisi jo käytössä kaikissa kylmäkoneissa!
Todellisuudessa sotkun lämpötila ei muutu mihinkään, mutta sen jäätymispiste on tuo -23 astetta. Ja jäätymislämpötilan saavuttamiseksi sitä seosta joutuu kyllä jäähdyttämään. Voi tietysti olla että jäljelle jäänyt jää sulaa hitaammin ja pitää laatikon kylmänä pitempään.
Ette ole taineet kuulla liukenemislämmöstä?
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/kylmaseos.html
Ko. prosessissa liukenemislämpö ei ole kovin oleellinen vaan kyse on siitä, että suola sulattaa jään ja muodostuvan seoksen jäätymispiste on -21 C.
Energia tulee jään muuttumisesta vedeksi, joka tapahtuisi kuitenkin. Ko. menetelmällä saadaan hetkessä siis hyvin kylmää, mutta pidemmällä aikavälillä ei saavuteta mitään tai oikeastaan vain hävitään, koska kylmälaukku on hetken aikaa liian kylmä, jolloin lämpöhukka on suurempi.
Tiesuolana käytetyllä CaCl2:lla päästään vielä kylmempään, jopa alle -50 C.
Nyt tiedän!
Ja lämpötilamuutoshan ei tapahtunut ilman ulkopuolista energiaa, joten ikiliikkujasta ei ole kyse :-).
On se oleellinen. NaCl:n ja etenkin kidevedellisen CaCl2:n liukenemisreaktio on endoterminen, eli se vaatii energiaa ympäristöstä. Veteen liuetessaan nämä siis vaativat energiaa ja se saadaan vedestä, joka jäähtyy. Tähän reaktioon perustuvat mm. urheilijoiden käyttämät kylmäkääreet.
Eipä ole porukka pahemmin korviaan lotkauttanut perskoulun fysiikantunnilla :-(
NaCl:n liukenemislämpö on hurjat 4 kJ/mol eli 58 g suolan liuottaminen vaatii energiaa 4 kJ. Sitä ei pysty liuottamaan alle 160 g vesimäärään. Seoksessa on siis 160 g vettä ja 58 g NaCl:ää. Veden cp on 4,19kJ/K/kg ja suolan lienee 1-2 kJ/K/kg, joten seos jäähtyy ~5 astetta optimitapauksessa. Todellisessa tilanteessa suola olisi 20C, joten sen jäähdyttäminen nollaan veisi jo puolet tuosta 4 kJ:sta.
Jos sen sijaan 58 g:llä NaCl:lää sulatetaan 160 g jäätä, mukaan tulee myös jään sulattamiseen vaadittava energia, joka on ko. tapauksessa 333 kJ/kg * 0,16 kg eli 53 kJ.
Mielestäni tuo 4 kJ ei ole kovinkaan oleellinen 53 kJ verrattuna. On toki suoloja, joiden liukenemislämpö on voimakkaammin endoterminen, mutta CaCl2:n on kylläkin melko voimakkaasti exoterminen (http://www.newton.dep.anl.gov/askasci/chem03/chem03065.htm)
Kidevedetön kalsiumkloridi on eksoterminen liuetessaan mutta kidevedellinen taasen vahvasti endoterminen, huomattavasti enemmän kuin ruokasuola.
Näin nimenomaan toimii penskojen jäätelökoneet.
Panin puolikkaan Akvaviittia verkkokassissa
laidan yli roikkumaan 3 metriin jotta saisin
Hernesopan kanssa juomista.
En mustanut naruttaa kassin suuta.
Pullo hävisi. Seurasin kiikarilla josko jossain
venessä alkaisi laulaminen.
Hiljaista oli
että punssi sopii paremmin hernekeiton kaveriks,akvaviitti snapsiksi ennen hernekeittoa,no harmillinen tapaus kuitenkin,kauanko toipuminen kesti?vai oliko varapullo mukana.:)
Tunnettu konsti kaukana pojoisessa.
"Lappalaisen kamiina"
Kyykisty kyyryyn kovassa pakkasessa ja pasko housuun.
Lämmin tunne leviää joksikin aikaa nivusiin.