Kännykässäni on nyt Quick charge -laturi ja olen ottanut tavakseni ladata sitä useaan kertaan päivässä pienen määrän, koska jo 10 min sinne saa varausta jonkin verran.
Mutta kumpi on akun käyttöiän kannalta paremi, harvemmin pitkä lataus, vai jokaisella kahvitunnilla 15 min lataus? Siis laskeeko latausten määr vai pituus akun käyttöikää?
Mutta kumpi on akun käyttöiän kannalta paremi, harvemmin pitkä lataus, vai jokaisella kahvitunnilla 15 min lataus? Siis laskeeko latausten määr vai pituus akun käyttöikää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Litium-akut ovat kohtuu tuore tapaus ettei niistä voi vielä sanoa ehdotonta totuutta. Itselläkin LiPo-akkuja joista 3 vuotta vanha jo ilmoittaa "pehmenemistä" kun yli 10 vuotta vanha antavan sähköä kuin uutena. Käyttöä molemmilla suunnillen saman verran. Merkki tietysti eri ja mitä sisällä, en tiedä.
Säilytys ja käyttö metodi ei tietenkään sovi kännykän akulle joten parasta käyttötilannetta tuskin saa optimoitua. Ikävintä kännykkätilanteessa on silloin kun sähkö loppuu akusta kun sitä eniten tarvitsee. Siinä voi olla henki kyseessä. Jätä siis akun optimointi ja lataa akku täyteen kun siihen on tilaisuus. Eikä sellaisen pienen varausakun mukana pitäminen ole pahasta vaikka sen täynnä pitäminen lyhentääkin sen käyttöikää.
Olen sitä mieltä että hidas lataus on kyllä meikän mieleen, olen itse hamstrannut nimen omaan latureita joka nurkalle jossa latausvirta on 1A tai alle, mikä on tuo CAT S30 oma laturin virta.
Tästä oli kerholla puhetta että ei mukamas millekään maailman kaikkeudessa valmistetulle puhelimelle ole mitään väliä vaikka laturi työntäisi 3kV ja 600kA kun virran ja jännitteen rajoitus on AINA poikeukksestta puhelimessa. Näin esimerkiksi VARTA:kin on erehtynyt kun valmistaa power pack:ejä joissa on USB 1A kännykälle ja 2A tabletille:
http://www.hongkong.fi/fi/koti-ja-asuminen/elektroniikka/puhelimet/akut-ja-varavirtalahteet/varta-powerpack-6000-mah-varavirtalahde/
Mielestäni aivan absurdi väite, osassa puhelimissa aivan varmasti on tasokasta rajoitusta, ja toisissa voi olla rajoitin, mutta rajoitusaste on mahdollisesti korkeammalla kun vakiolaturi työntää. Linkkasin joskus lehtijuttuakin jossa puhelimia oli ladattu 2A tablettilaturilla ja niistä pullistu akku niin että osasta näyttökin hajosi, kaikki puhelinmallit eivät tietenkään pullistu.
Valmistaja kun pitkälti valmistaa tuotteensa niin kuin haluaa ja ohjeilla rajoittaa käytön esimerkiksi vain omalle laturilleen. Nyt on tasapainolautoja ja polkupyöriä polttanut huudeja ympäri suomea niin itse en kyllä kirkossa kuuluttaisi noitten litiumien pikalatausriskittömyydestä.
Riskitöntä latausta tuskin on. Nikkeliakkuja on joitakin oikein räjähtänyt vuosien varrella. Useimmiten vain muovikuori sulanut. Yhden kuori suli tunti latauksen jälkeen. Alkoi vain päydällä yhtä äkkiä savuta. Kauan sitten räjäyttivät traktorin akun. Olivat mittaamassa kennojännitettä kuormittamalla kenno kerrallaan ja mittakärki pikkusen ripsahti. Pääty lähti akusta akkulataamon ovella ja lensi autoasentaja osaston läpi maatalouspuolen täkä seinään. Matkaa kertyi 60-70m, mutta oppilaita ei onneksi jäänyt väliin. Mittaajat olivat tietenkin säikähdyksestä valkeita ja haalarit oli muutaman päivän päästä kuin haulikolla ammutut, mutta muuta vakavaa ei syntynyt.
Siis kuten edellä riskitöntä latausta ei siis ole. Kännyköissä ja tableteissa on lähinnä yhden kennon akut. Sen latauslogiikka on suhteellisen yksinkertanen kun siinä huolehditaan vain yhdestä kennosta.
Usempikennoisessa akussa kennojen tasapainosta huolehtiminen on merkittävä tekiä niiden käyttöturvallisuudelle. Tämä koskee myös nikkeliakkuja eikä pelkästään litiumakkuja. Litium akulla tämä on tarkempi ja niillä on kennojännite mitä ei paranne ylittää. Se vaihtelee hieman kennokemian mukaisesti. Kennojen tasapaino onkin se joka minua eniten huolettaa akkujen latauksessa.
Kentällä ladatessa latauksia akkupakettia kohti tulee puolenkymmentä jolloin ne voi ladata normaalilatauksena (yhtenä pakettina). Ensimmäinen lataus ja varastolataus voikin tehdä balansoiden jolloin tasataan kennojännitteet.
Lautojen ja pyörien latureissa ei kaiketi ole välttämättä ole noita tasauspiirejä. Jotkut akkujen lisäpiirit ovat pelkästään purkauksen rajoitus kun "ylipurkautuminen" on litium akulle erittäin vahingollinen. Joissain on tasauspiirit, mutta ne toimivat yhteistyössä laturin kanssa.
20%+lataukseen+ja+90%+pois.+100%+ei+kannata+ladata+jos+tavoittee+akulle+pitkää+käyttöikää.+Wifi+vie+vähemmän+virtaa+kuin+mobiili+4G.+Samoin+näytön+liika+kirkkaus+syö+akun+varausta.+Lithium-akku+tykkää+kuivasta+viileästä+paikasta,+kuuma+hikinen+lenkkiasun+sisätasku+on+puhelimelle+ja+akulle+tuhoisa+yhdistelmä.
Siinä se tulikin, eli ihan täyteen ei kannata ladata vaan 80-90 prossan tilaan, tällöin akku kestää pisimpään. Sillä purkamisella 20 vai 40 prossaa ei niin kauhean tarkkaa ole. Ja mielellään akku ei saisi olla kauheasti kuumentunut, kun aletaan lataamaan.