Olen jo luovuttamassa, en enää jaksaisi haaveilla siitä ettei tarvitsisi olla yksinäinen. olen jo 29v ja elänyt suurimman osa elämästäni yksin ei ole ollut kavereita eikä ystäviä. No, siihen on syy ujous. Ei enää haaveita siitä että löytäisin sen oikean, kun en löydä. En ole sellainen joka on koko ajan sisällä liikun hyvin paljon ja olen työssä. Niin en silti pysty solmimaan ystävyyttä toisiin. Ei naiset ole kiinnostuneita tällaisesta joka on isokokoinen nallekarhunen. Sitä on usein ihmetellyt etteikö ole naista joka ei tuijottaisi pelkkään ulkonäköön. Itse arvostaisin enempi toisessa sisäistä kauneutta kuin pelkkää ulkokuorta
Luovuttanut (melkein)
jokeboy75
81182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on pakko taas perjantaina baariin lähteä kokeilemaan, ja etsimään...
Vaikka on siellä niin monesti oltukin ilman mitään tulosta. Ei niitä akkoja näköjään muualta löydä. :D
Ainakaan sinkkuja.
kuules poika, etsi nainen itsellesi netistä. tutustu ensin kirjoittelemalla (huom myös ulkomaat jos olet kielimiehiä). rohkaistut kyllä ajan kanssa kun tutustut kirjekamuun/kamuihin paremmin. vaihtakaa valokuvia kun olette tarpeeksi "jutelleet", ja sitten vaan muutaman kuukauden päästä ihan oikeille treffeille!
älä sinä luovuta, maailma on täynnä naisia, vaikket sitä juuri nyt uskoisi.
Minä en taas tuohon nettiin sorru. Korkeintaan sitten vasta kun olen kokeillut kaikki muut mahdolliset paikat. Mitä on vielä jäljellä, mistä voisi löytyä?
Se voi olla sinun läksysi tässä elämässä.
Olen 47v ja taas yksin.
Olen myös isokokoinen nallekarhu, mutta sydän kultaa ja turkki märkänä kyyneleistä, jotka aiheutti petollinen nainen.
Siis yksin tällä kertaa omasta vapaasta tahdosta.
Pois toimimattomasta suhteesta.
Olen vapaa... ja kaikki maailman hunaja on MINUN.
Eikö se ole liian makeaa elämää jos on kaikki maailman hunajat sulla vaan?
Koskaan ei kannata luovuttaa...kyl suaki varten on joku, mut baarista sä tuskin sitä löydät. Sieltä saat vaan hetken huumaa. Itsekin olen aika yksinäinen ja haaveet auttaa jaksamaan pahan päivän yli.
Varmasti löytyy naisiakin joille ulkönäkö ei ole kaikki kaikessa. Itsekin pidän sisältöä ulkokuorta tärkeämpänä.
varmasti moni arvostaa toisia ihmisiä hyvinkin paljon juuri sellaisenaan ilman sitoutumista.
Mutta uskallan hiukan! uskoa , että kyllä sinulakin se "oma maku" on kuten jokaisella, se jälkeen ne itse kemiat kertovat loput...onko samoja arvoja.
Ja hei haaveet ihania, mutta älä elä haaveilla:)
Suurin osa ystävistäni, naisia siis he, tuijottavat tiukasti ulkonäköön baareissa. Mutta samaa voi mielestäni sanoa valtaosasta miehiä. Olen varattu - baarista löydetty, tietenkin =) - enkä koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, miten vaikeaa sinkkuystävilleni se miesten löytäminen on.
Baarissa arvostan miesten hyviä juttuja ja persoonallisia kommentteja, jotka heitetään huumoripilke silmäkulmassa ja jos sinkku olisin, olisin ottanut mukaani jo lukuisia niistä miehistä, joista sinkkuystäväni selän takana toteavat "En kestä tollasia". "Tollasissa" kyse lienee muutamasta liikakilosta, silmälaseista tai huonosti istuvista housuista. Pah. Itseään saavat syyttää, kun suhteet kestävät parista viikosta maksimissaan vuoteen.
Olen siitä onnekkaassa asemassa, että vaikka suuri osa miehistä ei perusta minusta vähääkään niin jostain syystä ne harvat, jotka minuun ihastuvat, myisivät vaikka mummonsa, että saavat olla kanssani. Tosin nyt jo lähemmäs kolmekymppisenä ja seitsemän vuotta tässä ihmissuhteessa eläneenä olen onnellinen, että se yksi ja tärkein ajattelee yhä noin! =) Onnea kaikille ja rohkeutta lähestymisiin!