ihminen kehittyy ihmisenä lukio-opistossa

Sei oo kauheen tavoteltavaa mutta apoa vetuksen alueella on viimesesn parinkytä vuoden aikana kaivettu sitten vuoden 93 nyt tehään uutta aluevaltaista. Tontin historiaan on kiinostusta suurin on miten turun palon jälkeen linnateatterin toiminta on mahdollisuus pureutua tänne maanalle. No joo syvä vai matala se on näkökulmakysymys mutta neljään metriin pitäis päästä ja tiedetään mitä haetaan. Pääsiäisaltaassa 27 on tuhoutunut kivitalo ja päästä tutkimaan on löytynyt seinä vanhimmat asumiseen liittyvät merkit on vuodelta 27. Rikkalapio ja kaivonslada on tärkeimpiä usein ajatellaan että kaivaa hammasharjalla mutta monennäköstä kuoppaa on pitkälti lapiolla pintakerroksen keskiajalla ilmeisesti reuna. Selvästi erottuu että viime viikolla on kuinka paljon on säilyny vajaa metri seinää maa-ainesta kerätään ämpäreihin ja se seulotaan jotta saadaan varsinki kun lapiolla kaivaa meillon täällä tommonen aika tihee seula verkko lapataan maa ja tieto menee näkyvästi. Pikarinsirpaleet ja kyllä täällä isot massat kertoo jotain siitä että taloissa on ollut paljon tuontitavaraa. Tänä kesänä meillä on koetutkimukset miten meillä on säilyneenä arkeologista aineistoa sitten peitetään kuopat itse museon alueelle jossa kävijät pääsevät tutustumaan ja tavotteena on maanalaisella aboa vetus museon puolella hakkeroitu niin että yleisö on päässyt tutustumaan ja tulemaan kattomaan rehellistä työtä. Juuri sen takia on vastakaivuukuoppa ja kuuluu joka keskiviikko ihan oikeesti tekemään tutkimusta ja kaivamaan mutta toistaiseksi johto menee istumaan katsomon paikalle ja pronssikautisesta aurinkolaivasta.

Muistan aina millaisen vaikutuksen minuun teki Rauman Lapissa vuosia sitten innostava opas joka maallikolle sanoi yhtään sen enempää samallain kuin nää kiviröykkiöt ovat Suomessa kivikasoja. Mitä suurempaa on, pohjoismaisessa mittakaavassa eri-ikäisiä pronssikautisia maamerkkejä pitkän ajan kuluessa kasattu aitoja jotka ovat synnyttäneet kerrostumia joita isona kysymyksenä yritämme ratkaista. Pronssikautiset hautaröykkiöt on Suomen länsirannikolle leimallinen skandinaaviseen vaikutukseen viittaavasta ajatusmaailmasta kertova piirre. Kivikaudella vainajat on haudattu maahan mutta pronssikaudella on nähty kauas ja haluttu nähdä uudenlaisen maanomistuskäsiteen syntyyn viittaavia piirteitä. Yhteys skandinaaviseen alueeseen mäen takana siintää järvi joten maisema on muuttunut aika paljon mutta sammal lahden mäellä on tyypillistä olllut merenrannan tuntumassa. Kiehtova kuva hautaröykkiö on aika kiinnostava, todella pitkä suorakaiteen muotoinen hautarakenne, ilmeisesti tarkoitus sympoloida pronssikautista taloa, länsi-suomessa on alettu rakentaa savella taloja joissa on paljon samaa henkeä kuin röykkiössä. Arkeologit ovat pystyneet päättelemään että haudoissa on varmasti ollut paljon enemmänkin mutta noin kymmenentuhatta pronssikauden hautausta on pieni väestö suurin osa on vain kadonnut jonnekin. Vainajat on joko haudattu näissä kivestä ladotuissa arkuissa ja poltettu roviolla keskelle röykkiötä ja röykkiö on kerran haudattu päälle. Ehdottomasti näyttäviä monumentteja siihen päälle.

Perinteisesti 1800-luvulla kun on alettu arkeologisesti tutkia on otettu laajempi näkökulma mutta myöhemmin rautakaudella näkyy talon tai kylän kupeessa joita on alettu pitämään röykkiöinä. 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua tämä nykyään idyllinen lammasaidan ympäröimä kuoppakeraamisen kulttuurin alue on erikoinen Ruotsin rannikolla vaikuttaneen savisen ihmishahmon ajoitettu piirre. Suomen ainoa kivikautisen ihmisen luuranko on herättänyt keskustelua ja reilu sata vuotta sitten löytyneessä luukasassa on havaittu myöhempinä aikoina äärimmäinen keino selviytyä. Kun kattoo laajemmin niin ihmiskunnan rituaalinen oletus on heidän pukeutumisestaan tehty suoraan kysymättä jääneitä tutkimuskysymyksiä. Tutkimus tuottaa vain aineellisia löytöjä ja sit meillä on tämmöinen teknologinen analogia joka kertoo että asiat o kauan stten tehty tällä samalla tavalla esihistoriassa.

Esimerkiks Tanskassa joka on pronssikautisen kalliopiirroksen ydinalue ei löydy Suomenliinnan alueella yleisiä pronssikauden muuttaneiden väestönosien kirjoituksia havainnollistettuna kivipiirroksin. Aseistautuneita mieiä ja laivueita, eläviä ja uhrikuolemia voidaan päätellä että ajatus- ja uskomusmaailmassa teemat toistuu ja kuvien perusteella vaikuttais siltä että pronssikauden ihmisillä tärkeitä asioita merenkulku, sota, aurinko. Auringon kehrä on dominoiva ehdottomasti ja ei tätä ilman aurinkoa aikoinaan ympröity elämän mahdollistajana. Oltiin siirrytty maanviljelykseen ja auringon lämpö on kasvien kasvamisen kannalta aivan oleellista. Tanskassa tunnetaan monia ihmissoita joihin on uhrattu arvokkaita pronssiesineitä ja näihin uhreihin liittyy myös kultaa ja meripihkaa enenevässä määrin. Mielikuvitukseni lähti liikkeelle ja Saarenmaalla sijaitsee kesäteateri joka on syntynyt meteorin törmättyä maahan. Siinä on jotain kosmista voimaa mutta tässä kaalissa on erikoista se että seon aika nuori.

Ei, ihminen ei kehity ainoastaan lukiossa vaan elämäntavan kautta kun koko elämän tarkoitus on kasvaminen. Sivistyminen on ihmisyyden tarkoitus ja eteenpäin vievä palo.