hirsitalon kulutus sähköllä

Siitähän sitä sitten voi laskea. Vuoden keskilämpötila n. 4 °C ja 8 astetta tätä korkeamman lämmön ylläpito 5000 kWh/vuosi. Jos sisälämpötila nostetaan 21 asteeseen, energiankulutus kasvaa moninkertaiseksi. Tarvitaanhan suurempi lämmitysteho päiviä, jolloin lämmitystä tarvitaan tulee paljon lisää.

Omassa mökissäni menee myös noin 5000 kWh/vuosi, mutta laskin sähköä kuluvan 20 000 kWh/vuosi, jos olisi 24/7 täydet lämmöt päällä!

150 m² talossa saisi vielä em. lukemat kertoa kahdella, kun pinta-alaa on reilusti enemmän. Hurjia lukemia, mutta kesämökeistä ja ylipäätään iäkkäämmistä hirsirakennuksista kun on kyse, niin ilmatiiveys lie mallia olematon, ikkunat perinteiset 2-lasiset (näidenkin perään osa essonvaareista haikailee) eikä LTO:lla höystettyä iv-konetta ole.

Yllätys?

Puun lämmönvastus 0,2/0,14 = 1,43. Käytin hihasta ravistettua 200 mm keskimääräistä vahvuutta seinälle, koska pyöröhirressä on ne ohkaisemmat paikat/kylmäsillat hirsien välissä. Päälle pintavastukset 0,13 0,04, joten kokonaislämmönvastus 1,60 ja U-arvo 0,625.

Mineraalivillan lämmönvastus 0,23/0,045 = 5,11. Tähän päälle sisä- ja ulkoverhoukset pintavastukset... en jaksa alkaa tarkkaan laskemaan, olkoon 0,2 koko hoito (alakanttiin, mutta joka tapauksessa merkityksetön luku lämmöneristeeseen verrattuna). Kokonaisvastus 5,31 ja U-arvo 0,19.

Hirsiseinä hukkaa 3,3 kertaisen määrän lämpöä näillä spekseillä. Jos muukin talo on yhtälailla 70-luvun tekniikkaa (painovoimainen ilmanvaihto jne) niin lämmönkulutus on tosiaan 3-4 kertainen moderniin taloon verrattuna, aivan kuten mokkeilija2000 kulutuslukemista voi päätellä.

No, todellisuudessahan hirsiseinien lämmönhukkaa pitää yrittää kompensoida muualla eli laitetaan vimpan päälle eristykset ylä- ja alapohjiin, superlasi-ikkunat, vimpan päälle lämmöntalteenotto iv-koneeseen...