Kaikki alko, ku sain tietää mun kaverin sairastavan masennusta. Se tuli yllätyksenä, vaikka olinkin aavistanu jotain sellaista. Mun kaveri oli ennen iloinen ja hupsu, mutta nykyään se vaan vetäytyy pois eikä vastaa viesteihin. Silloin harvoin kun nähdään niin meillä on tosi hauskaa, mut joskus sen silmien loiste näyttää katoavan, niinku joku ois ilmaissut ne pimeyteen. Oon lukenu masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. Mun kaverilla se esiintyy viiltelynä ja jäljet on aika pahoja. Mun kaveri on yrittäny kerran itsemurhaa, mutta sen vanhemmat kerkes estää sitä.
Mietin miten voisin auttaa mun kaveria tän kanssa? En haluu alkaa sepittää sellaista paskaa kuin "sunhan elämässä on vaikka kuinka paljon hyvää" , koska se tuntuu varmasti aika masentavalta.
Mitä voisin sanoo tai tehä jotta mun kaverilla ois vähän parempi olo?
Mitä sanoa mitä ei?
Jos hän käskee jättämään rauhaan pitäisikö totella?
Voinko auttaa mitenkään?
Voisitteko kertoo millaista masennus on? Mitä silloin tuntee vai tunteeko mitään?
Kiitos jos vastasit
Mietin miten voisin auttaa mun kaveria tän kanssa? En haluu alkaa sepittää sellaista paskaa kuin "sunhan elämässä on vaikka kuinka paljon hyvää" , koska se tuntuu varmasti aika masentavalta.
Mitä voisin sanoo tai tehä jotta mun kaverilla ois vähän parempi olo?
Mitä sanoa mitä ei?
Jos hän käskee jättämään rauhaan pitäisikö totella?
Voinko auttaa mitenkään?
Voisitteko kertoo millaista masennus on? Mitä silloin tuntee vai tunteeko mitään?
Kiitos jos vastasit
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ole sopivasti mukana hänen elämässään. Yksinjääminen pahentaa tilannetta. Voi tulla olo, ettei kukaan välitä. Jos mahdollista, ainakin yrittäkää tehdä yhdessä asioita niinkuin ennenkin.
Ole läsnä, kuuntele. Se vaatii sinulta paljon. Pitää itse pystyä olemaan oma pirteä itsensä kuin ennen, ei saa antaa toisen masennuksen viedä mukanaan, myötäelävälle ihmiselle voi niinkin käydä. Voi myös suoraan kysyä, miten voisin auttaa.
Olet kiltti, kun haluat auttaa ystävääsi. Niinhän se kuuluukin !
Jos tiedän että ystävällä on vaikeaa, niin annan olla hänen myös omassa rauhassa, mutta olen silti aktiivinen ja lähetän rohkaisevia viestejä tai myös ihan tavanoamaista. Voin kysyä että jaksaako lähteä juttuihin joissa yleensä on käyty.
Lohduttaisin että paha olo ja masis helpottaa ja menee ohi ja että useimmilla ihmisillä on elämässä joskus vaikeaa.
Masentunut ja apaattinen on kieltämättä tylsää seuraa ja on äreä, kiukkuinen ja vaatii kärsivällisyyttä. Ei hän tahallaan ole ilkeä. Pitää olla valmis kuuntelemaan kun masentunut purkaa sydäntään.