Kannettavien kehitys viimevuosina

Ainoa syy uusimiseen olisi se, että kone olisi merkittävästi nopeampi. Nykyinen tuntuu ajoittain tahmealta, erityisesti Windowsin päivityksien aikana (W7Pro). Tietysti myös kovalevyn hajoamistodennäköisyys kasvannee voimakkaasti iän mukana. Ei tätä alunperin ollut tarkoitus pitää kuin 3-4 vuotta.

Yllättynyt kirjoitti:

Ainoa syy uusimiseen olisi se, että kone olisi merkittävästi nopeampi. Nykyinen tuntuu ajoittain tahmealta, erityisesti Windowsin päivityksien aikana (W7Pro). Tietysti myös kovalevyn hajoamistodennäköisyys kasvannee voimakkaasti iän mukana. Ei tätä alunperin ollut tarkoitus pitää kuin 3-4 vuotta.

Lue lisää

Windowsin päivitykset pitäisi saada toimimaan taustalla tai ajoittaa niin, että ei häiritse. Samoin muutkin synkronoinnit kuten OneDrive.

Jos tuntuu tahmealta niin on syytä olettaa, että ohjelmistopuolella tai miten ympäristö on tehty, on jotain pielessä. Tyypillisissä käyttötilanteissa ei pitäisi olla mitään tahmomista.

M-Kar kirjoitti:

Windowsin päivitykset pitäisi saada toimimaan taustalla tai ajoittaa niin, että ei häiritse. Samoin muutkin synkronoinnit kuten OneDrive.

Jos tuntuu tahmealta niin on syytä olettaa, että ohjelmistopuolella tai miten ympäristö on tehty, on jotain pielessä. Tyypillisissä käyttötilanteissa ei pitäisi olla mitään tahmomista.

Lue lisää

Tuo päivitys menee niin, että koko päivän on käyttö tahmeaa kovalevyn ruksuttaessa ja tuulettimen huutaessa. Sitten lopulta tulee ilmoitus boottitarpeesta tai joskus vain se sammutuskuvakkeen päivityssymboli.

Käyttötapani on kohtuu raskasta. Firefoxissa 30 tabia, cygwin, sekä pari ammattiohjelmaa käytössä. Välillä tulee hetkiä, ettei edes hiiri liiku. Liittynee RAMin loppumiseen ja swappaukseen. Se lisäys aikoinaan 2->4GB teki koneesta kuin uuden.

Yllättynyt kirjoitti:

Tuo päivitys menee niin, että koko päivän on käyttö tahmeaa kovalevyn ruksuttaessa ja tuulettimen huutaessa. Sitten lopulta tulee ilmoitus boottitarpeesta tai joskus vain se sammutuskuvakkeen päivityssymboli.

Käyttötapani on kohtuu raskasta. Firefoxissa 30 tabia, cygwin, sekä pari ammattiohjelmaa käytössä. Välillä tulee hetkiä, ettei edes hiiri liiku. Liittynee RAMin loppumiseen ja swappaukseen. Se lisäys aikoinaan 2->4GB teki koneesta kuin uuden.

Lue lisää

"Tuo päivitys menee niin, että koko päivän on käyttö tahmeaa kovalevyn ruksuttaessa ja tuulettimen huutaessa."

Sen voi tehdä öisin.

SSD vaikuttaa valtavasti siihen kun suorituskyky on kiinni kiintolevytapahtumista, mutta normaalisti päätelaitteissa tuo näkyy kylmäkäynnistyksessä, päivitysten asentamisessa tai jossain poikkeuksellisemmassa. Yleensä ympäristö on tehty jotenkin väärin jos päätelaite on vahvasti levytapahtumista riippuvainen. Normaalisti se SSD:n valtava nopeutus IOPSeissa on lisähyöty kun pääasiallinen etu on mobiililaitteiden tärinänsieto kyky.

"Firefoxissa 30 tabia, cygwin, sekä pari ammattiohjelmaa käytössä."

Mitkähän ammattiohjelmat? Cygwin haiskahtaa erittäin epäilyttävältä Windows päätelaitteessa.

"Se lisäys aikoinaan 2->4GB teki koneesta kuin uuden."

No ei ihme, Windows Vista ajoista saakka tuplaydin prosessori ja 4Gt on ollut se Windows päätelaitteiden perusvaatimus 64-bittisellä tekniikalla.

Alun perin vain 2Gt muisti epäilyttää, että onkohan kyseessä 32-bit järjestelmä jolloin muistin koko kapasiteetti ei ole edes käytössä, tai jos on 4Gt ja 64-bit niin onko siellä sikin sokin jotain 32-bit ohjelmia kuormittamissa, ja miksi Cygwin? Tuo haiskahtaa siltä että päätelaitteessa ajellaan jotain semmoista mikä pitäisi olla kokonaan toisessa tietokoneessa pois kuormittamasta päätelaitteen resursseja.

Jos nyt käytössä on Windows 7 64-bit 4Gt muistilla, MS Office 365 Skype OneDrive ja Firefox siinä on joku 64-bit ESR ja lähes kaikki loput sovellukset toimivat Firefoxiin kautta ja tiedostot on jossain muualla kuin päätelaitteessa, niin pitäisi olla mekaanisella levyllä ihan ajanmukainen vielä.

M-Kar kirjoitti:

"Tuo päivitys menee niin, että koko päivän on käyttö tahmeaa kovalevyn ruksuttaessa ja tuulettimen huutaessa."

Sen voi tehdä öisin.

SSD vaikuttaa valtavasti siihen kun suorituskyky on kiinni kiintolevytapahtumista, mutta normaalisti päätelaitteissa tuo näkyy kylmäkäynnistyksessä, päivitysten asentamisessa tai jossain poikkeuksellisemmassa. Yleensä ympäristö on tehty jotenkin väärin jos päätelaite on vahvasti levytapahtumista riippuvainen. Normaalisti se SSD:n valtava nopeutus IOPSeissa on lisähyöty kun pääasiallinen etu on mobiililaitteiden tärinänsieto kyky.

"Firefoxissa 30 tabia, cygwin, sekä pari ammattiohjelmaa käytössä."

Mitkähän ammattiohjelmat? Cygwin haiskahtaa erittäin epäilyttävältä Windows päätelaitteessa.

"Se lisäys aikoinaan 2->4GB teki koneesta kuin uuden."

No ei ihme, Windows Vista ajoista saakka tuplaydin prosessori ja 4Gt on ollut se Windows päätelaitteiden perusvaatimus 64-bittisellä tekniikalla.

Alun perin vain 2Gt muisti epäilyttää, että onkohan kyseessä 32-bit järjestelmä jolloin muistin koko kapasiteetti ei ole edes käytössä, tai jos on 4Gt ja 64-bit niin onko siellä sikin sokin jotain 32-bit ohjelmia kuormittamissa, ja miksi Cygwin? Tuo haiskahtaa siltä että päätelaitteessa ajellaan jotain semmoista mikä pitäisi olla kokonaan toisessa tietokoneessa pois kuormittamasta päätelaitteen resursseja.

Jos nyt käytössä on Windows 7 64-bit 4Gt muistilla, MS Office 365 Skype OneDrive ja Firefox siinä on joku 64-bit ESR ja lähes kaikki loput sovellukset toimivat Firefoxiin kautta ja tiedostot on jossain muualla kuin päätelaitteessa, niin pitäisi olla mekaanisella levyllä ihan ajanmukainen vielä.

Lue lisää

Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64.

Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta. Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat.

OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta). Kaikki on ihan omalla kovalevyllä backupit USB-levylle silloin tällöin. Tietysti myös Office-ohjelmia käytän, mutta en kovin aktiivisesti muuta kuin Outlookia.

Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)

Välillä on yksi kaupallinen ohjelmointiympäristö käynnissä. Se vie 1-1,5 GB ja sen käynnistyminen kestää minuutteja, mutta toimii OK sen jälkeen. Ja toinen muuhan tarkoitukseen tehty vie muutama sata MB enintään.

Yöksi sammutan koneen (tai siis laitan nukkumaan), konttori on kotona ja työpöytä sen verran lähellä sänkyä, ettei konetta viitsi päälle jättää.

Yllättynyt kirjoitti:

Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64.

Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta. Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat.

OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta). Kaikki on ihan omalla kovalevyllä backupit USB-levylle silloin tällöin. Tietysti myös Office-ohjelmia käytän, mutta en kovin aktiivisesti muuta kuin Outlookia.

Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)

Välillä on yksi kaupallinen ohjelmointiympäristö käynnissä. Se vie 1-1,5 GB ja sen käynnistyminen kestää minuutteja, mutta toimii OK sen jälkeen. Ja toinen muuhan tarkoitukseen tehty vie muutama sata MB enintään.

Yöksi sammutan koneen (tai siis laitan nukkumaan), konttori on kotona ja työpöytä sen verran lähellä sänkyä, ettei konetta viitsi päälle jättää.

Lue lisää

"Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64."

64-bittinen Windows osaa käyttää 4Gt ja isompia muistialueita, ja 64-bittinen koodi laskee suuria kokonaislukuja nopeammin ja joitakin algoritmeja voidaan optimoida tehokkaammaksi 64-bittisenä.

32-bittiset ohjelmat sen sijaan kuormittavat tarpeettomasti sillä niiden ajoa varten ladataan 32-bittiset versiot samoista kirjastoista muistia rohmuamaan ja CPU:n cache ei myöskään toimi niin tehokkaasti kun ei pääse kakuttamaan samaa koodia niin paljoa.

"Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta."

Hyi. Tuota varten olisi parempi käyttää unix-arkkitehtuurin mukaista käyttöjärjestelmää. Voisi olla hyvä idea vaikka hankkia jokin erillinen keskusyksikkö jota etäkäyttää Puttyllä jos haluaa Windowsista käsin käyttää. Kääntäminen tekee paljon IOPS:eja, että ei oikein kannata samassa laitteessa tehdä.

"Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat."

Ohjelmoitaessa sovelluksia joita käytetään Windowsissa, ei Cygwiniä tarvitse mihinkään.

"OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta)."

Windows ympäristössä OneDrive on varsin ideaalinen tiedostojen pitämiseen, mutta lähdekoodit toki kannattaa pitää jossain Git repositoryssä, niin ikään toisessa koneessa.

"Kaikki on ihan omalla kovalevyllä"

Tässä näitä syitä tahmomiseen:
-Tiedostojen käyttö paikalliselta levyltä tekee IOPS:eja
-32-bittiset ohjelmaversiot rohmuaa muistia lataessaan 32-bittiset kirjastot ja se tekee sivutuksen takia tarpeettomasti IOPSeja
-Kääntäminen lokaalisti tekee tarpeettomasti IOPSeja

Tuollainen käyttö kuormittaa paikallista levyjärjestelmää valtavasti. Tahmominen johtuu siitä miten se ympäristö sinulla rakentuu, ei siitä tietokoneesta.

"Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)"

MS Office 365 pitäisi toimia 64-bittisesti, samoin iexplorer eikä siitä pitäisi olla mitään auki jos on Firefox. Firefox ESR:n saa 64-bittisenä.

Adobe Readerin sijasta voit hyvin avata PDF:t Firefoxilla ja nekin toimii sitten siististi 64-bittisesti ilman lisä kilkkeitä.

Voisi olla kova idea hankkia kone jossa pidät repositoryt, käännät koodia ja ajat testit, ja etänä käytät sitä Emacsia niin lähtee kummasti pois levyjärjestelmästä pois tarpeetonta kuormaa, samoin tiedostot sinne OneDriveen. Ne osaa sitten cachettaa järkevästi.

Yllättynyt kirjoitti:

Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64.

Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta. Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat.

OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta). Kaikki on ihan omalla kovalevyllä backupit USB-levylle silloin tällöin. Tietysti myös Office-ohjelmia käytän, mutta en kovin aktiivisesti muuta kuin Outlookia.

Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)

Välillä on yksi kaupallinen ohjelmointiympäristö käynnissä. Se vie 1-1,5 GB ja sen käynnistyminen kestää minuutteja, mutta toimii OK sen jälkeen. Ja toinen muuhan tarkoitukseen tehty vie muutama sata MB enintään.

Yöksi sammutan koneen (tai siis laitan nukkumaan), konttori on kotona ja työpöytä sen verran lähellä sänkyä, ettei konetta viitsi päälle jättää.

Lue lisää

Semmoinen havainto myös, että jos on tarkoitus tehdä Windowsilla käytettäviä sovelluksia niin päätelaitteen päivittämisessä on aika paljonkin järkeä kun käytössäsi on Windows 7. Nykyinen Windows kun on Windows 10 niin tuossa on vähän riskiä, että teet Windows 10:n kanssa yhteensopimattomia sovelluksia.

Tietysti jos kohdejärjestelmä on joku Windows 7 Embedded niin eihän tuo sitten päde mutta yleisesti ottaen kannattaisi varmistaa aika huolella ne työkalut, että ohjelmasi toimii Windowsissa nyt ja jatkossa, järkevin kuluin ja että eivät näytä ns. paskalta.

M-Kar kirjoitti:

"Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64."

64-bittinen Windows osaa käyttää 4Gt ja isompia muistialueita, ja 64-bittinen koodi laskee suuria kokonaislukuja nopeammin ja joitakin algoritmeja voidaan optimoida tehokkaammaksi 64-bittisenä.

32-bittiset ohjelmat sen sijaan kuormittavat tarpeettomasti sillä niiden ajoa varten ladataan 32-bittiset versiot samoista kirjastoista muistia rohmuamaan ja CPU:n cache ei myöskään toimi niin tehokkaasti kun ei pääse kakuttamaan samaa koodia niin paljoa.

"Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta."

Hyi. Tuota varten olisi parempi käyttää unix-arkkitehtuurin mukaista käyttöjärjestelmää. Voisi olla hyvä idea vaikka hankkia jokin erillinen keskusyksikkö jota etäkäyttää Puttyllä jos haluaa Windowsista käsin käyttää. Kääntäminen tekee paljon IOPS:eja, että ei oikein kannata samassa laitteessa tehdä.

"Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat."

Ohjelmoitaessa sovelluksia joita käytetään Windowsissa, ei Cygwiniä tarvitse mihinkään.

"OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta)."

Windows ympäristössä OneDrive on varsin ideaalinen tiedostojen pitämiseen, mutta lähdekoodit toki kannattaa pitää jossain Git repositoryssä, niin ikään toisessa koneessa.

"Kaikki on ihan omalla kovalevyllä"

Tässä näitä syitä tahmomiseen:
-Tiedostojen käyttö paikalliselta levyltä tekee IOPS:eja
-32-bittiset ohjelmaversiot rohmuaa muistia lataessaan 32-bittiset kirjastot ja se tekee sivutuksen takia tarpeettomasti IOPSeja
-Kääntäminen lokaalisti tekee tarpeettomasti IOPSeja

Tuollainen käyttö kuormittaa paikallista levyjärjestelmää valtavasti. Tahmominen johtuu siitä miten se ympäristö sinulla rakentuu, ei siitä tietokoneesta.

"Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)"

MS Office 365 pitäisi toimia 64-bittisesti, samoin iexplorer eikä siitä pitäisi olla mitään auki jos on Firefox. Firefox ESR:n saa 64-bittisenä.

Adobe Readerin sijasta voit hyvin avata PDF:t Firefoxilla ja nekin toimii sitten siististi 64-bittisesti ilman lisä kilkkeitä.

Voisi olla kova idea hankkia kone jossa pidät repositoryt, käännät koodia ja ajat testit, ja etänä käytät sitä Emacsia niin lähtee kummasti pois levyjärjestelmästä pois tarpeetonta kuormaa, samoin tiedostot sinne OneDriveen. Ne osaa sitten cachettaa järkevästi.

Lue lisää

Eihän tuota CygWiniä suoranaisesti mihinkään tarvitse. Siinä vaan tulee kerralla kaikki mitä minä tarvitsen tehokkaaseen työskentelyyn: bash-shell kaikkine ohjemineen, gcc-kääntäjä, emacs, X-ikkunointi jne. Olen käyttänyt tuota 10 vuotta. Sitä ennen koneissani oli aina tupla- tai triplabootti (Linux, Windows ja mahdollisesti joku kolmaskin).

Ei tuo CygWin tai ohjelmien kääntäminen ole se ongelma. CygWinissä kaikki toimii nopeasti ja kääntäminen sujuu kymmenissä sekunneissa. Ohjelmani ovat kompakteja (exe 30 kB 1 MB, koko paketti kirjastoineen ja manuaaleineen alle 20 MB). Ne on gcc:llä tehtyjä Windows PC:lle. Sitten ohjelmoin myös mikrokontrolloreita gcc:llä sekä CygWinissä että mikrokontrollerivalmistajan tekemässä ympäristössä (sekin käyttää pohjalla gcc:tä).

Firefox sen sijaan tuntuu olevan yksi selkeä ongelman aiheuttaja. Sen vaatimat resurssit tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. En tiedä mikä osuus on nettisivujen monimutkaistumisessa ja mikä ko. ohjelmassa. Pitää ehkä kokeilla 64 bittistä versiota, tosin tämä vertailu ei oikein kannusta siihen: https://www.raymond.cc/blog/mozilla-firefox-64bit-build-performance-compared-to-32bit/

Ennen käytin töissä CygWiniä vain alustana ottaa yhteys X-ikkunoilla Linux-koneisiin, joissa tehtiin kaikki laskenta, mutta nykyään tosiaan en enää Linuxia käytä. En ole halukas hankkimaan toista konetta.

Tämä nykyinen kone toimi oikein hyvin kaksi ensimmäistä vuottaan ja sitten muistin lisäyksen jälkeen taas pari vuotta, mutta tosiaan on nyt ajoittain tuntunut hieman nihkeältä.

Yllättynyt kirjoitti:

Eihän tuota CygWiniä suoranaisesti mihinkään tarvitse. Siinä vaan tulee kerralla kaikki mitä minä tarvitsen tehokkaaseen työskentelyyn: bash-shell kaikkine ohjemineen, gcc-kääntäjä, emacs, X-ikkunointi jne. Olen käyttänyt tuota 10 vuotta. Sitä ennen koneissani oli aina tupla- tai triplabootti (Linux, Windows ja mahdollisesti joku kolmaskin).

Ei tuo CygWin tai ohjelmien kääntäminen ole se ongelma. CygWinissä kaikki toimii nopeasti ja kääntäminen sujuu kymmenissä sekunneissa. Ohjelmani ovat kompakteja (exe 30 kB 1 MB, koko paketti kirjastoineen ja manuaaleineen alle 20 MB). Ne on gcc:llä tehtyjä Windows PC:lle. Sitten ohjelmoin myös mikrokontrolloreita gcc:llä sekä CygWinissä että mikrokontrollerivalmistajan tekemässä ympäristössä (sekin käyttää pohjalla gcc:tä).

Firefox sen sijaan tuntuu olevan yksi selkeä ongelman aiheuttaja. Sen vaatimat resurssit tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. En tiedä mikä osuus on nettisivujen monimutkaistumisessa ja mikä ko. ohjelmassa. Pitää ehkä kokeilla 64 bittistä versiota, tosin tämä vertailu ei oikein kannusta siihen: https://www.raymond.cc/blog/mozilla-firefox-64bit-build-performance-compared-to-32bit/

Ennen käytin töissä CygWiniä vain alustana ottaa yhteys X-ikkunoilla Linux-koneisiin, joissa tehtiin kaikki laskenta, mutta nykyään tosiaan en enää Linuxia käytä. En ole halukas hankkimaan toista konetta.

Tämä nykyinen kone toimi oikein hyvin kaksi ensimmäistä vuottaan ja sitten muistin lisäyksen jälkeen taas pari vuotta, mutta tosiaan on nyt ajoittain tuntunut hieman nihkeältä.

Lue lisää

"Eihän tuota CygWiniä suoranaisesti mihinkään tarvitse. Siinä vaan tulee kerralla kaikki mitä minä tarvitsen tehokkaaseen työskentelyyn: bash-shell kaikkine ohjemineen, gcc-kääntäjä, emacs, X-ikkunointi jne. Olen käyttänyt tuota 10 vuotta. Sitä ennen koneissani oli aina tupla- tai triplabootti (Linux, Windows ja mahdollisesti joku kolmaskin)."

Helpompaa olisi hankkia joku toinen laite tuohon ja ottaa yhteys Putty:llä siitä Windowsista.

"Ei tuo CygWin tai ohjelmien kääntäminen ole se ongelma. CygWinissä kaikki toimii nopeasti ja kääntäminen sujuu kymmenissä sekunneissa."

Järkyttävän hidasta siis. Helpompaa olisi pistää toiseen koneeseen joku Jenkins ja pitää jossain ikkunaa auki missä näkyisi reaaliajassa testien ja kääntämisen tulokset. Ei menisi yhtään aikaa sitten.

Kaikki yli sekunnin viiveet tekemisessä on hitautta.

Toisin sanoen, et tarvitsisi oikeastaan muuta kuin toisen koneen mikä huolehtii taustalla automaattisesti tuon kaiken ja voisit vain kirjoittaa päätelaitteessasi koodia.

"Ne on gcc:llä tehtyjä Windows PC:lle."

Öö... metsään menee taas. GCC ei käännä koodia Visual C redistributablea vasten vaan jotain matalamman tason rajapintaa vasten, mitä ei enää luvata pitää vakaana kuten ennen muinoin.

Windows 10 Home ja Pro versioissa nuo matalan tason rajapinnat ovat oletusarvoisesti epästabiileja.

Nykypäivänä Windows on lähes aina täysi huti kun käännetään koodia prosessorin arkkitehtuurille, kuten esim. C, C , Pascal jne. kielillä. Windows 7 ja Windows 7 Embedded olivat aikoinaan oikein käteviä joihinkin sulautettuihin kohteisiin mutta hommahan muuttui Windows 8:sta lähtien, että nykyään Windows (Home, Pro, Enterprise jne.) on hyvin selkeästi suunnattu sovellusten käyttöliittymille joita ohjelmoidaan HTML5 tai WinRT rajapinnoille ja palvelinpuoli sitten sitä AD:tä, MS SQL:ää ja ASP.NET:iä joista palvelimet ostetaan Azuresta muihin kuin suuriin organisaatioihin (250 työasemaa/ihmistä).

Näyttäisi pahasti siltä, että olet ajautumassa pahaan kuseen jonkun legacyn kanssa ja voi olla paljonkin järkeä hankkia kaksikin konetta: Päätelaite Windows 10:lle että voit varmistaa sovelluksesi toimivan nykyisellä Windowsilla, joka on erityisen tärkeätä jos on jotain legacyharmia kuten vaikka C koodia mitä et käännä Visual C 2008 tai uudempaa redistributablea vasten. Ja sitten se toinen kone joka olisi unix arkkitehtuurin mukainen jossa se GCC. Siihen voi sitten pistää paikallista sorsarepoa, laittaa jonkun Jenkinsin kääntämään koodia.

Windows toimii oikein hyvin käyttöliittymänä mutta johtuen epästabiiliudesta näitä kannattaisi pitää hygienia- suorituskyky- ja tuottavuussyistä vähän erillään.

Yllättynyt kirjoitti:

Eihän tuota CygWiniä suoranaisesti mihinkään tarvitse. Siinä vaan tulee kerralla kaikki mitä minä tarvitsen tehokkaaseen työskentelyyn: bash-shell kaikkine ohjemineen, gcc-kääntäjä, emacs, X-ikkunointi jne. Olen käyttänyt tuota 10 vuotta. Sitä ennen koneissani oli aina tupla- tai triplabootti (Linux, Windows ja mahdollisesti joku kolmaskin).

Ei tuo CygWin tai ohjelmien kääntäminen ole se ongelma. CygWinissä kaikki toimii nopeasti ja kääntäminen sujuu kymmenissä sekunneissa. Ohjelmani ovat kompakteja (exe 30 kB 1 MB, koko paketti kirjastoineen ja manuaaleineen alle 20 MB). Ne on gcc:llä tehtyjä Windows PC:lle. Sitten ohjelmoin myös mikrokontrolloreita gcc:llä sekä CygWinissä että mikrokontrollerivalmistajan tekemässä ympäristössä (sekin käyttää pohjalla gcc:tä).

Firefox sen sijaan tuntuu olevan yksi selkeä ongelman aiheuttaja. Sen vaatimat resurssit tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. En tiedä mikä osuus on nettisivujen monimutkaistumisessa ja mikä ko. ohjelmassa. Pitää ehkä kokeilla 64 bittistä versiota, tosin tämä vertailu ei oikein kannusta siihen: https://www.raymond.cc/blog/mozilla-firefox-64bit-build-performance-compared-to-32bit/

Ennen käytin töissä CygWiniä vain alustana ottaa yhteys X-ikkunoilla Linux-koneisiin, joissa tehtiin kaikki laskenta, mutta nykyään tosiaan en enää Linuxia käytä. En ole halukas hankkimaan toista konetta.

Tämä nykyinen kone toimi oikein hyvin kaksi ensimmäistä vuottaan ja sitten muistin lisäyksen jälkeen taas pari vuotta, mutta tosiaan on nyt ajoittain tuntunut hieman nihkeältä.

Lue lisää

"Firefox sen sijaan tuntuu olevan yksi selkeä ongelman aiheuttaja. Sen vaatimat resurssit tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta. En tiedä mikä osuus on nettisivujen monimutkaistumisessa ja mikä ko. ohjelmassa. "

Enimmäkseen se kasvanut datamäärä kuormittaa. 64-bit ESR vaan käyttöön ja semmoinen tärkeä asia, että jättää selainlaajennokset pois kuten Flash Playerit ja vastaavat. Ne kuormittavat.

M-Kar kirjoitti:

"Eihän tuota CygWiniä suoranaisesti mihinkään tarvitse. Siinä vaan tulee kerralla kaikki mitä minä tarvitsen tehokkaaseen työskentelyyn: bash-shell kaikkine ohjemineen, gcc-kääntäjä, emacs, X-ikkunointi jne. Olen käyttänyt tuota 10 vuotta. Sitä ennen koneissani oli aina tupla- tai triplabootti (Linux, Windows ja mahdollisesti joku kolmaskin)."

Helpompaa olisi hankkia joku toinen laite tuohon ja ottaa yhteys Putty:llä siitä Windowsista.

"Ei tuo CygWin tai ohjelmien kääntäminen ole se ongelma. CygWinissä kaikki toimii nopeasti ja kääntäminen sujuu kymmenissä sekunneissa."

Järkyttävän hidasta siis. Helpompaa olisi pistää toiseen koneeseen joku Jenkins ja pitää jossain ikkunaa auki missä näkyisi reaaliajassa testien ja kääntämisen tulokset. Ei menisi yhtään aikaa sitten.

Kaikki yli sekunnin viiveet tekemisessä on hitautta.

Toisin sanoen, et tarvitsisi oikeastaan muuta kuin toisen koneen mikä huolehtii taustalla automaattisesti tuon kaiken ja voisit vain kirjoittaa päätelaitteessasi koodia.

"Ne on gcc:llä tehtyjä Windows PC:lle."

Öö... metsään menee taas. GCC ei käännä koodia Visual C redistributablea vasten vaan jotain matalamman tason rajapintaa vasten, mitä ei enää luvata pitää vakaana kuten ennen muinoin.

Windows 10 Home ja Pro versioissa nuo matalan tason rajapinnat ovat oletusarvoisesti epästabiileja.

Nykypäivänä Windows on lähes aina täysi huti kun käännetään koodia prosessorin arkkitehtuurille, kuten esim. C, C , Pascal jne. kielillä. Windows 7 ja Windows 7 Embedded olivat aikoinaan oikein käteviä joihinkin sulautettuihin kohteisiin mutta hommahan muuttui Windows 8:sta lähtien, että nykyään Windows (Home, Pro, Enterprise jne.) on hyvin selkeästi suunnattu sovellusten käyttöliittymille joita ohjelmoidaan HTML5 tai WinRT rajapinnoille ja palvelinpuoli sitten sitä AD:tä, MS SQL:ää ja ASP.NET:iä joista palvelimet ostetaan Azuresta muihin kuin suuriin organisaatioihin (250 työasemaa/ihmistä).

Näyttäisi pahasti siltä, että olet ajautumassa pahaan kuseen jonkun legacyn kanssa ja voi olla paljonkin järkeä hankkia kaksikin konetta: Päätelaite Windows 10:lle että voit varmistaa sovelluksesi toimivan nykyisellä Windowsilla, joka on erityisen tärkeätä jos on jotain legacyharmia kuten vaikka C koodia mitä et käännä Visual C 2008 tai uudempaa redistributablea vasten. Ja sitten se toinen kone joka olisi unix arkkitehtuurin mukainen jossa se GCC. Siihen voi sitten pistää paikallista sorsarepoa, laittaa jonkun Jenkinsin kääntämään koodia.

Windows toimii oikein hyvin käyttöliittymänä mutta johtuen epästabiiliudesta näitä kannattaisi pitää hygienia- suorituskyky- ja tuottavuussyistä vähän erillään.

Lue lisää

No tämä meni aika OT:ksi, mutta varsin mielenkiintoiseksi.

Kymmenien sekunttien kääntäminen optimointeineen hidasta? No en ole vielä törmännyt systeemiin, jossa se sujuisi sekunneissa puhumattaaan realiajasta. Sen sijaan olen kääntänyt isompia systeemejä, joiden kääntämiseen on mennyt tunteja. Isoin taitaa olla Linuxin libc:n kääntäminen. Alustana on ollut järjettömän kalliita UNIX-koneita omine kääntäjineen, Linux-klustereita sekä näitä vaatimattomia Windows-koneita.

Koneessani kääntäminen on aivan yhtä "hidasta" tuolla mainitsemallani kaupallisella ympäristöllä (ei mitään tekemistä CygWinin kanssa) ja CygWinissä antaen suoraan shellissä käännöskomennot. Mikä ei tietysti ole lainkaan yllättävää, koska käyttävät samaa kääntäjää. Siis täsmälleen samaa eli CygWinistä kutsutaan tuota samaa kääntäjää eikä mitään CygWin-spesiaalista. CygWinistähän voi kutsua kaikkia Windows-ohjelmia.

Tuo edellinen oli mikrokontrollerilla pyörivään ohjelmaan, joka on kokonaan minun koodia eikä käyttöjärjesmän alla pyörivää. 8-bittisissä mikrokontrollereissa harvemmin on käyttistä ja myös 32-bittisiin teen ilman käyttistä.

WIndowsissa ajettavia ohjelmia voi tehdä CygWin gcc yhdistelmällä monenlaisia. Puhtaita terminaaliohjelmia, jotka toimivat vain CygWin-ympäristössä (no ainoastaan yksi dll vaaditaan, että tuo toimii kaikissa Windowseissa), CygWin X -ympäristössä toimivia graafisia ohjelmia, comand.com-ikkunassa toimivia Windows-ohjelmia tai graafisia Windows-ohjelmia. Nuo asiakkailleni toimittamani ovat noita viimeisiä ja siinä käytän graafista välipintaa, mutta en mitään Visual C:tä (ehkä tuon graafisen kirjaston kirjastot käyttävät, en tiedä, mutta gcc:llä käännettyjä nekin ovat). Hienosti ovat toimineet kaikissa Windows 10 -versiossa ympäri maailmaa enkä ole kuullut yhdestäkään ohjemani kaatumisesta. Ongelmia oli kauan sitten W98:n ja sitä tuoreempien Windowsien välillä, mutta sen jälkeen on ollut helppoa (nykyiset versiot eivät toimi W98:ssa).

Tai eihän tuolla ole mitään merkitystä missä tuota gcc:tä ajaa, kunhan se on gcc, joka tuottaa Windowsissa pyörivää natiivikoodia. Kääntämisen voisi tehdä yhtä hyvin Linuxissa tai missä vaan.

Siis oletko sitä mieltä, että gcc:llä ei voi tehdä luetettavasti Windowsilla pyörivää ohjelmaa?

Ja edelleen: En kaipaa usean koneen käyttöympäristöä. Jos siihen menisin, käyttäisin edelleen CygWiniä läppärillä, jotta saisin palvelin-Linuxilta X-ikkunat auki näytölle. Se ei taida Puttyllä onnistua.

Jos nyt mennään takaisin siihen kannattavan hankintaa, niin mistä johtuu suuret hintaerot 128 ja 256 SSD:n tai 4 ja 8 GB RAMin koneiden välillä? 256 GB SSD levyn saa jo alle satasella ja ei kai muistikaan paljoa maksa. Onko siis järkevämpi ostaa 128/4 GB kone ja laittaa toinen levy ja lisää muistia siihen? Saako kaikkiin koneisiin toisen levyn ja lisää muistia. Eilen yritin kysyä myyjältä, mutta eihän se mitään tiennyt. Meneekö lisälevy heittämällä vai vaatiko kehikon tms. lisiä.

Onko noiden i3 ja i5 prossujen välillä niin paljon eroa, että kannattaa maksaa lisähinta? Sitten on tietysti vielä eri generaatioita i3-5???? U- i3_7????U ja samat i5:lle. Nykyisen koneen prossu on i3-2310M.

Jos katsoo vaikkapa PassMarkia, niin nykyinen prossu on saanut 2423 ja paras katsomani i5-7200U 4701. Siis ei edes tuplasti, vaikka koneeni on tosiaan 6-vuotias "halpis".

Yllättynyt kirjoitti:

No tämä meni aika OT:ksi, mutta varsin mielenkiintoiseksi.

Kymmenien sekunttien kääntäminen optimointeineen hidasta? No en ole vielä törmännyt systeemiin, jossa se sujuisi sekunneissa puhumattaaan realiajasta. Sen sijaan olen kääntänyt isompia systeemejä, joiden kääntämiseen on mennyt tunteja. Isoin taitaa olla Linuxin libc:n kääntäminen. Alustana on ollut järjettömän kalliita UNIX-koneita omine kääntäjineen, Linux-klustereita sekä näitä vaatimattomia Windows-koneita.

Koneessani kääntäminen on aivan yhtä "hidasta" tuolla mainitsemallani kaupallisella ympäristöllä (ei mitään tekemistä CygWinin kanssa) ja CygWinissä antaen suoraan shellissä käännöskomennot. Mikä ei tietysti ole lainkaan yllättävää, koska käyttävät samaa kääntäjää. Siis täsmälleen samaa eli CygWinistä kutsutaan tuota samaa kääntäjää eikä mitään CygWin-spesiaalista. CygWinistähän voi kutsua kaikkia Windows-ohjelmia.

Tuo edellinen oli mikrokontrollerilla pyörivään ohjelmaan, joka on kokonaan minun koodia eikä käyttöjärjesmän alla pyörivää. 8-bittisissä mikrokontrollereissa harvemmin on käyttistä ja myös 32-bittisiin teen ilman käyttistä.

WIndowsissa ajettavia ohjelmia voi tehdä CygWin gcc yhdistelmällä monenlaisia. Puhtaita terminaaliohjelmia, jotka toimivat vain CygWin-ympäristössä (no ainoastaan yksi dll vaaditaan, että tuo toimii kaikissa Windowseissa), CygWin X -ympäristössä toimivia graafisia ohjelmia, comand.com-ikkunassa toimivia Windows-ohjelmia tai graafisia Windows-ohjelmia. Nuo asiakkailleni toimittamani ovat noita viimeisiä ja siinä käytän graafista välipintaa, mutta en mitään Visual C:tä (ehkä tuon graafisen kirjaston kirjastot käyttävät, en tiedä, mutta gcc:llä käännettyjä nekin ovat). Hienosti ovat toimineet kaikissa Windows 10 -versiossa ympäri maailmaa enkä ole kuullut yhdestäkään ohjemani kaatumisesta. Ongelmia oli kauan sitten W98:n ja sitä tuoreempien Windowsien välillä, mutta sen jälkeen on ollut helppoa (nykyiset versiot eivät toimi W98:ssa).

Tai eihän tuolla ole mitään merkitystä missä tuota gcc:tä ajaa, kunhan se on gcc, joka tuottaa Windowsissa pyörivää natiivikoodia. Kääntämisen voisi tehdä yhtä hyvin Linuxissa tai missä vaan.

Siis oletko sitä mieltä, että gcc:llä ei voi tehdä luetettavasti Windowsilla pyörivää ohjelmaa?

Ja edelleen: En kaipaa usean koneen käyttöympäristöä. Jos siihen menisin, käyttäisin edelleen CygWiniä läppärillä, jotta saisin palvelin-Linuxilta X-ikkunat auki näytölle. Se ei taida Puttyllä onnistua.

Jos nyt mennään takaisin siihen kannattavan hankintaa, niin mistä johtuu suuret hintaerot 128 ja 256 SSD:n tai 4 ja 8 GB RAMin koneiden välillä? 256 GB SSD levyn saa jo alle satasella ja ei kai muistikaan paljoa maksa. Onko siis järkevämpi ostaa 128/4 GB kone ja laittaa toinen levy ja lisää muistia siihen? Saako kaikkiin koneisiin toisen levyn ja lisää muistia. Eilen yritin kysyä myyjältä, mutta eihän se mitään tiennyt. Meneekö lisälevy heittämällä vai vaatiko kehikon tms. lisiä.

Onko noiden i3 ja i5 prossujen välillä niin paljon eroa, että kannattaa maksaa lisähinta? Sitten on tietysti vielä eri generaatioita i3-5???? U- i3_7????U ja samat i5:lle. Nykyisen koneen prossu on i3-2310M.

Jos katsoo vaikkapa PassMarkia, niin nykyinen prossu on saanut 2423 ja paras katsomani i5-7200U 4701. Siis ei edes tuplasti, vaikka koneeni on tosiaan 6-vuotias "halpis".

Lue lisää

No tämä meni aika OT:ksi, mutta varsin mielenkiintoiseksi.

"Kymmenien sekunttien kääntäminen optimointeineen hidasta?"

Siihen ei tarvitse käyttää yhtään aikaa kun sitä voi tehdä viereinen kone taustalla ja sitten näet selainikkunasta mitkä testit failaa tai failasiko käännös ja stacktrace jos jotain pielessä. Voi siis vain kirjoittaa koodia sitten tutkia tarkemmin jos jostain syystä kääntö tai testit epäonnistuu.

"WIndowsissa ajettavia ohjelmia voi tehdä CygWin gcc yhdistelmällä monenlaisia. Puhtaita terminaaliohjelmia, jotka toimivat vain CygWin-ympäristössä (no ainoastaan yksi dll vaaditaan, että tuo toimii kaikissa Windowseissa), CygWin X -ympäristössä toimivia graafisia ohjelmia, comand.com-ikkunassa toimivia Windows-ohjelmia tai graafisia Windows-ohjelmia. Nuo asiakkailleni toimittamani ovat noita viimeisiä ja siinä käytän graafista välipintaa, mutta en mitään Visual C:tä (ehkä tuon graafisen kirjaston kirjastot käyttävät, en tiedä, mutta gcc:llä käännettyjä nekin ovat). Hienosti ovat toimineet kaikissa Windows 10 -versiossa ympäri maailmaa enkä ole kuullut yhdestäkään ohjemani kaatumisesta."

Ongelmasi on se että mistä sinä tiedät toimiiko tänään tai huomenna? Windows 10 muuttuu 2x vuodessa itsekseen. Aiemmat Windows julkaisut pysyivät vakaana, että Windowsin päivittyminen ei niitä muuta. Nyt tuo ei enää päde. Windows 10:ssä pidetään vakaana korkeamman tason rajapintoja, kuten HTML5, WinRT, .NET, Visual C redistributablet ja jne.

"Tai eihän tuolla ole mitään merkitystä missä tuota gcc:tä ajaa, kunhan se on gcc, joka tuottaa Windowsissa pyörivää natiivikoodia. Kääntämisen voisi tehdä yhtä hyvin Linuxissa tai missä vaan."

Kääntämäsi natiivikoodi sisältää rajapintakutsuja joiden toiminta muuttuu tai poistuu vähitellen, itsekseen Windowsin päivittyessä. Toisin sanoen täysin mahdollinen skenaario että Microsoft tekee päivityksen jonka jälkeen kaikki ohjelmasi rikkoutuvat yks kaks. Ne päivityksethän tulevat käytännössä automaatilla.

Microsoft myös julkaisi joitakin kuukausia sitten sellaisen Windows 10 version mikä on yhteensopimaton kaikkien asennettavien sovellusten kanssa mitä ei jaeta Windowsin sovelluskaupan kautta. Sovelluskauppa rajoittaa taas natiivikoodia niin, että ne pitäisi olla käännettynä Visual C 2015 redistributablea vasten. Microsoft pyrkii siivoamaan vanhoja sotkuja pois.

"Siis oletko sitä mieltä, että gcc:llä ei voi tehdä luetettavasti Windowsilla pyörivää ohjelmaa?"

Hankalasti.

Joudut rajoittamaan Windows versiot minkä kanssa ohjelmasi toimii, kaikissa ei toimi. Sen lisäksi tarvitset kehitystyötä varten Windows 10 insiderin sekä Windows 10 Pron testaukseen. Sinun pitää testata ohjelmasi säännöllisesti insiderilla, että saat ennakkovaroituksen esim. pari kuukautta etukäteen jos ohjelmasi rikkoutuu Windows 10:n muuttuessa ja ehdit reagoida siihen korjaamalla ennen kuin päivitys tulee jakeluun. Jos asiakkaillasi on Windows 10 Pro:t, pystyt vielä myös ohjeistamaan heitä että blokkaa päivitykset jos korjauksesi meinaa pitkittyä. Niitä päivityksiä pystyy odotuttamaan muutaman kuukauden Windows 10 Pro:ssa kun käsin säätää.

Hankalaa nysvää tuollainen, olisi parempi valita työkalut ympäristön mukaan. Windowsilla ajettaville sovelluksille olisi parempi käyttää vaikka ES6/React tai C#/WinRT ja pitää kaikki natiiviksi käännetty koodi erillään. Vain se käyttöliittymä siihen Windowsiin.

On hyvin hankala keksiä mitään järkevää syytä GCC:n käyttöön Windowsissa. Sellaisia ei vaan ole. Ohjelmassa itsessään ei tietenkään ole vikaa mutta Windowsjuttuihin sitä on aika turha sotkea nykyaikana.

"Ja edelleen: En kaipaa usean koneen käyttöympäristöä. Jos siihen menisin, käyttäisin edelleen CygWiniä läppärillä, jotta saisin palvelin-Linuxilta X-ikkunat auki näytölle. Se ei taida Puttyllä onnistua."

Eihän palvelimissa ole normaalisti mitään X-ikkunoita. Koko X-ikkunointia ajetaan alas parhaillaan.

"Jos nyt mennään takaisin siihen kannattavan hankintaa, niin mistä johtuu suuret hintaerot 128 ja 256 SSD:n tai 4 ja 8 GB RAMin koneiden välillä?"

Kysyntä ja tarjonta.

"Jos katsoo vaikkapa PassMarkia, niin nykyinen prossu on saanut 2423 ja paras katsomani i5-7200U 4701. Siis ei edes tuplasti, vaikka koneeni on tosiaan 6-vuotias "halpis"."

Eipä taida olla prosessorista kiinni muutenkaan tahmominen vaan siitä, että sinulla on yksi mekaaninen levy mihin kohdistuu valtavasti IO tapahtumia kun on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa. Tahmominen liittyy siihen sinun käyttöympäristöön miten olet rakentanut sen, raudasta se ei ole kiinni. Et vain käytä sitä kuten tietotekniikkaa on suunniteltu käytettäväksi.

M-Kar kirjoitti:

No tämä meni aika OT:ksi, mutta varsin mielenkiintoiseksi.

"Kymmenien sekunttien kääntäminen optimointeineen hidasta?"

Siihen ei tarvitse käyttää yhtään aikaa kun sitä voi tehdä viereinen kone taustalla ja sitten näet selainikkunasta mitkä testit failaa tai failasiko käännös ja stacktrace jos jotain pielessä. Voi siis vain kirjoittaa koodia sitten tutkia tarkemmin jos jostain syystä kääntö tai testit epäonnistuu.

"WIndowsissa ajettavia ohjelmia voi tehdä CygWin gcc yhdistelmällä monenlaisia. Puhtaita terminaaliohjelmia, jotka toimivat vain CygWin-ympäristössä (no ainoastaan yksi dll vaaditaan, että tuo toimii kaikissa Windowseissa), CygWin X -ympäristössä toimivia graafisia ohjelmia, comand.com-ikkunassa toimivia Windows-ohjelmia tai graafisia Windows-ohjelmia. Nuo asiakkailleni toimittamani ovat noita viimeisiä ja siinä käytän graafista välipintaa, mutta en mitään Visual C:tä (ehkä tuon graafisen kirjaston kirjastot käyttävät, en tiedä, mutta gcc:llä käännettyjä nekin ovat). Hienosti ovat toimineet kaikissa Windows 10 -versiossa ympäri maailmaa enkä ole kuullut yhdestäkään ohjemani kaatumisesta."

Ongelmasi on se että mistä sinä tiedät toimiiko tänään tai huomenna? Windows 10 muuttuu 2x vuodessa itsekseen. Aiemmat Windows julkaisut pysyivät vakaana, että Windowsin päivittyminen ei niitä muuta. Nyt tuo ei enää päde. Windows 10:ssä pidetään vakaana korkeamman tason rajapintoja, kuten HTML5, WinRT, .NET, Visual C redistributablet ja jne.

"Tai eihän tuolla ole mitään merkitystä missä tuota gcc:tä ajaa, kunhan se on gcc, joka tuottaa Windowsissa pyörivää natiivikoodia. Kääntämisen voisi tehdä yhtä hyvin Linuxissa tai missä vaan."

Kääntämäsi natiivikoodi sisältää rajapintakutsuja joiden toiminta muuttuu tai poistuu vähitellen, itsekseen Windowsin päivittyessä. Toisin sanoen täysin mahdollinen skenaario että Microsoft tekee päivityksen jonka jälkeen kaikki ohjelmasi rikkoutuvat yks kaks. Ne päivityksethän tulevat käytännössä automaatilla.

Microsoft myös julkaisi joitakin kuukausia sitten sellaisen Windows 10 version mikä on yhteensopimaton kaikkien asennettavien sovellusten kanssa mitä ei jaeta Windowsin sovelluskaupan kautta. Sovelluskauppa rajoittaa taas natiivikoodia niin, että ne pitäisi olla käännettynä Visual C 2015 redistributablea vasten. Microsoft pyrkii siivoamaan vanhoja sotkuja pois.

"Siis oletko sitä mieltä, että gcc:llä ei voi tehdä luetettavasti Windowsilla pyörivää ohjelmaa?"

Hankalasti.

Joudut rajoittamaan Windows versiot minkä kanssa ohjelmasi toimii, kaikissa ei toimi. Sen lisäksi tarvitset kehitystyötä varten Windows 10 insiderin sekä Windows 10 Pron testaukseen. Sinun pitää testata ohjelmasi säännöllisesti insiderilla, että saat ennakkovaroituksen esim. pari kuukautta etukäteen jos ohjelmasi rikkoutuu Windows 10:n muuttuessa ja ehdit reagoida siihen korjaamalla ennen kuin päivitys tulee jakeluun. Jos asiakkaillasi on Windows 10 Pro:t, pystyt vielä myös ohjeistamaan heitä että blokkaa päivitykset jos korjauksesi meinaa pitkittyä. Niitä päivityksiä pystyy odotuttamaan muutaman kuukauden Windows 10 Pro:ssa kun käsin säätää.

Hankalaa nysvää tuollainen, olisi parempi valita työkalut ympäristön mukaan. Windowsilla ajettaville sovelluksille olisi parempi käyttää vaikka ES6/React tai C#/WinRT ja pitää kaikki natiiviksi käännetty koodi erillään. Vain se käyttöliittymä siihen Windowsiin.

On hyvin hankala keksiä mitään järkevää syytä GCC:n käyttöön Windowsissa. Sellaisia ei vaan ole. Ohjelmassa itsessään ei tietenkään ole vikaa mutta Windowsjuttuihin sitä on aika turha sotkea nykyaikana.

"Ja edelleen: En kaipaa usean koneen käyttöympäristöä. Jos siihen menisin, käyttäisin edelleen CygWiniä läppärillä, jotta saisin palvelin-Linuxilta X-ikkunat auki näytölle. Se ei taida Puttyllä onnistua."

Eihän palvelimissa ole normaalisti mitään X-ikkunoita. Koko X-ikkunointia ajetaan alas parhaillaan.

"Jos nyt mennään takaisin siihen kannattavan hankintaa, niin mistä johtuu suuret hintaerot 128 ja 256 SSD:n tai 4 ja 8 GB RAMin koneiden välillä?"

Kysyntä ja tarjonta.

"Jos katsoo vaikkapa PassMarkia, niin nykyinen prossu on saanut 2423 ja paras katsomani i5-7200U 4701. Siis ei edes tuplasti, vaikka koneeni on tosiaan 6-vuotias "halpis"."

Eipä taida olla prosessorista kiinni muutenkaan tahmominen vaan siitä, että sinulla on yksi mekaaninen levy mihin kohdistuu valtavasti IO tapahtumia kun on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa. Tahmominen liittyy siihen sinun käyttöympäristöön miten olet rakentanut sen, raudasta se ei ole kiinni. Et vain käytä sitä kuten tietotekniikkaa on suunniteltu käytettäväksi.

Lue lisää

Eihän minun nytkään tarvitse odottaa niitä kymmeniä sekunteja, kun ohjelmaa käännetään. Sehän vain varaa yhden monista xtermeistä eikä sitäkään välttämättä, kun voi ajaa kääntämisen taustalla. Ei tuota varten tarvita toista konetta eikä tuo kääntäminen aiheuta koneen muun käytön häiritsevää hidastumista (kuten Windowsin päivitykset tai vaikkapa disk cleanupin ajaminen).

No kaipa se konsensus on, että nykyisen koneen ongelma minun "väärässä" käytössä on perinteinen kovalevy ja liian vähäinen RAM. Eli ostamalla minkä tahansa uuden kannettavan 8 MB RAMilla ja SSD-kovalevyllä, tilanne paranee tässä käytössä merkittävästi, koska muisti riittää paremmin ja levyn luku- ja kirjoitusnopeus on varmaan 10-kertainen.

Tuolla koneeni levyllä näyttää pääsevän 75 MB/s lukunopeuksiin, mutta vain 0,6 MB/s satunnaisilla 4 kB paloilla: http://hdd.userbenchmark.com/SpeedTest/2190/HITACHI-HTS723232A7A364
107 € maksava 256 GB SSD levyn luvut ovat 317 MB/s ja 31 MB/s. Siis tuo ison peräkkäisen blokin lukeminen on "vain" 4-kertaista nopeudeltaan, mutta 4 kB satunnaisluku peräti 50-kertaista. http://ssd.userbenchmark.com/SpeedTest/190515/WDC-WDS250G1B0B-00AS40

Eip tuollaista kuitenkaan viitsi enää 6-vuotiaseen koneeseen laittaa, vaikka ehkä se yksistään auttaisi paljon.

Eiköhän gcc:n kehitysporukka sitten keksi jonkun ratkaisun jos Windows suuressa viisaudessaan menee lopettaamaan sen tarvitsemien systeemikutsujen tuen. Samalla menee sitten tuki tuhansilta kaupallisilta ohjelmilta, jotka on käännetty gcc:llä tai jollain muulla kuin MS:n kääntäjillä. Reagoin sitten kun ongelmia tulee.

Yllättynyt kirjoitti:

Eihän minun nytkään tarvitse odottaa niitä kymmeniä sekunteja, kun ohjelmaa käännetään. Sehän vain varaa yhden monista xtermeistä eikä sitäkään välttämättä, kun voi ajaa kääntämisen taustalla. Ei tuota varten tarvita toista konetta eikä tuo kääntäminen aiheuta koneen muun käytön häiritsevää hidastumista (kuten Windowsin päivitykset tai vaikkapa disk cleanupin ajaminen).

No kaipa se konsensus on, että nykyisen koneen ongelma minun "väärässä" käytössä on perinteinen kovalevy ja liian vähäinen RAM. Eli ostamalla minkä tahansa uuden kannettavan 8 MB RAMilla ja SSD-kovalevyllä, tilanne paranee tässä käytössä merkittävästi, koska muisti riittää paremmin ja levyn luku- ja kirjoitusnopeus on varmaan 10-kertainen.

Tuolla koneeni levyllä näyttää pääsevän 75 MB/s lukunopeuksiin, mutta vain 0,6 MB/s satunnaisilla 4 kB paloilla: http://hdd.userbenchmark.com/SpeedTest/2190/HITACHI-HTS723232A7A364
107 € maksava 256 GB SSD levyn luvut ovat 317 MB/s ja 31 MB/s. Siis tuo ison peräkkäisen blokin lukeminen on "vain" 4-kertaista nopeudeltaan, mutta 4 kB satunnaisluku peräti 50-kertaista. http://ssd.userbenchmark.com/SpeedTest/190515/WDC-WDS250G1B0B-00AS40

Eip tuollaista kuitenkaan viitsi enää 6-vuotiaseen koneeseen laittaa, vaikka ehkä se yksistään auttaisi paljon.

Eiköhän gcc:n kehitysporukka sitten keksi jonkun ratkaisun jos Windows suuressa viisaudessaan menee lopettaamaan sen tarvitsemien systeemikutsujen tuen. Samalla menee sitten tuki tuhansilta kaupallisilta ohjelmilta, jotka on käännetty gcc:llä tai jollain muulla kuin MS:n kääntäjillä. Reagoin sitten kun ongelmia tulee.

Lue lisää

"Eihän minun nytkään tarvitse odottaa niitä kymmeniä sekunteja, kun ohjelmaa käännetään. Sehän vain varaa yhden monista xtermeistä eikä sitäkään välttämättä, kun voi ajaa kääntämisen taustalla. Ei tuota varten tarvita toista konetta eikä tuo kääntäminen aiheuta koneen muun käytön häiritsevää hidastumista (kuten Windowsin päivitykset tai vaikkapa disk cleanupin ajaminen)."

Kyllähän kääntäminen lisää herkästi IOPSeja jotka nyt näyttäisi aiheuttavan tahmomisen.

Eli:
-kääntäminen
-päivitykset
-sivutus
-muu käyttö pienemmällä muistilla kuten selaimella selainvälimuistin käyttö

IOPS:t on kovilla. Kaikkeahan näitä voi tehdä samanaikaisesti mutta sitten kun tulee tarpeeksi IOPSeja niin alkaa hyytyä.

"Ei tuota varten tarvita toista konetta"

Se vaan olisi helpompaa ja halvempaa, ja lisäksi liiketoimintasi on turvatumpaa kun ei ole kaikki munat samassa korissa.

Ajattele asia niin, että jos läppäri vaikka hajoaa niin sen voi vaihtaa vaikka tunnissa hakemassa marketista toisen ilman sen kummempaa säätöä.

"Eiköhän gcc:n kehitysporukka sitten keksi jonkun ratkaisun"

Miksi niitä kiinnostaisi? Kuka maksaa siitä?

"jos Windows suuressa viisaudessaan menee lopettaamaan sen tarvitsemien systeemikutsujen tuen."

Tarpeettomia rajapintakutsuja voidaan hyvin poistaa koska GCC:llä ei ole olennaisesti merkitystä Windowsekosysteemissä.

"Samalla menee sitten tuki tuhansilta kaupallisilta ohjelmilta, jotka on käännetty gcc:llä tai jollain muulla kuin MS:n kääntäjillä."

Eihän sellaisia ole oikein Windows päätelaiteissa.

"Reagoin sitten kun ongelmia tulee."

Koita nyt aluksi saada valmiudet Windows 10 S versiolle, tuota tulee vähitellen esiasennetuissa läppäreissä. Windows 10 S rajoittaa asennuksen tapahtumaan ainoastaan Windows storen kautta ja se taas edellyttää, että C/C koodi on käännetty Visual C 2015 tai uudemmalla.

Helppoa olisi vaihtaa vain kääntäjä GCC:stä pois ja siirtää koodi toimimaan uudessa kääntäjässä, ja ohjaa API kutsut sen Visual C redistributablen tarjoamiin.

Yllättynyt kirjoitti:

Eihän minun nytkään tarvitse odottaa niitä kymmeniä sekunteja, kun ohjelmaa käännetään. Sehän vain varaa yhden monista xtermeistä eikä sitäkään välttämättä, kun voi ajaa kääntämisen taustalla. Ei tuota varten tarvita toista konetta eikä tuo kääntäminen aiheuta koneen muun käytön häiritsevää hidastumista (kuten Windowsin päivitykset tai vaikkapa disk cleanupin ajaminen).

No kaipa se konsensus on, että nykyisen koneen ongelma minun "väärässä" käytössä on perinteinen kovalevy ja liian vähäinen RAM. Eli ostamalla minkä tahansa uuden kannettavan 8 MB RAMilla ja SSD-kovalevyllä, tilanne paranee tässä käytössä merkittävästi, koska muisti riittää paremmin ja levyn luku- ja kirjoitusnopeus on varmaan 10-kertainen.

Tuolla koneeni levyllä näyttää pääsevän 75 MB/s lukunopeuksiin, mutta vain 0,6 MB/s satunnaisilla 4 kB paloilla: http://hdd.userbenchmark.com/SpeedTest/2190/HITACHI-HTS723232A7A364
107 € maksava 256 GB SSD levyn luvut ovat 317 MB/s ja 31 MB/s. Siis tuo ison peräkkäisen blokin lukeminen on "vain" 4-kertaista nopeudeltaan, mutta 4 kB satunnaisluku peräti 50-kertaista. http://ssd.userbenchmark.com/SpeedTest/190515/WDC-WDS250G1B0B-00AS40

Eip tuollaista kuitenkaan viitsi enää 6-vuotiaseen koneeseen laittaa, vaikka ehkä se yksistään auttaisi paljon.

Eiköhän gcc:n kehitysporukka sitten keksi jonkun ratkaisun jos Windows suuressa viisaudessaan menee lopettaamaan sen tarvitsemien systeemikutsujen tuen. Samalla menee sitten tuki tuhansilta kaupallisilta ohjelmilta, jotka on käännetty gcc:llä tai jollain muulla kuin MS:n kääntäjillä. Reagoin sitten kun ongelmia tulee.

Lue lisää

Pointti vähän se, että valitsemalla työkalut fiksummin ja organisoimalla työympäristöä, saisit leikattua aika paljon kuluja ja vähennettyä liiketoiminnan riskejä.

Ei oikeasti ole mitään järjellistä syytä käyttää GCC:tä, tai yleensä juuri ikinä mitään C/C kääntäjää Windows ympäristössä.

Mitähän kuluja säästyisi lopettamalla gcc:n käyttö? Sinulla tuntuu olevan kovasti hampaankolossa CygWiniä ja gcc:tä vastaan. Oletko paljonkin niitä käyttänyt?

Kokeilin juuri kääntää yhden ohjelman. Kesti 15 s ja mitään tietokoneen käytössä ei muuttunut sen aikana. Ei siis aiheuttanut mitään ongelmia. Kyllä ne ongelmat ovat jossain aivan muualla kuin CygWinissä ja gcc:ssä. Välillä saattaa mennä viikkokin etten kumpaakaa ole käynnistänyt. Ei se ole tehnyt koneesta paremmin toimivaaa.

Sitten tarvitsen sit gcc:tä myös niiden mikrokontrollien ohjelmointiin. Gcc on ko. mikrokontrolleri valmistajan virallisesti tukema ja kehittämä ohjelmointiympäristö. On sille toinenkin vaihtoehto, mutta se maksaisi hyvin merkittävän osuuden yritykseni liikevaihdosta kun gcc on täysin ilmainen ja toimii aivan erinomaisesti.

Unohtui vielä yksi selkeä parannus uudemmissa kannettavissa. Prossut vievät vähemmän tehoa eli tarvitaan selkeästi vähemmän jäähdytystä ja akku kestää paljon kauemmin. Nykyisen prossun TDP on 35 W kun uusien on 15 W (i3-5 - XXXXU) tai jopa vain 5 W (m3-7 - XYXX). Nuo jälkimmäisetkin ovat hiukan tehokkaampia kuin nykyinen ja eivät vaadi edes tuuletinta.

Yllättynyt kirjoitti:

Mitähän kuluja säästyisi lopettamalla gcc:n käyttö? Sinulla tuntuu olevan kovasti hampaankolossa CygWiniä ja gcc:tä vastaan. Oletko paljonkin niitä käyttänyt?

Kokeilin juuri kääntää yhden ohjelman. Kesti 15 s ja mitään tietokoneen käytössä ei muuttunut sen aikana. Ei siis aiheuttanut mitään ongelmia. Kyllä ne ongelmat ovat jossain aivan muualla kuin CygWinissä ja gcc:ssä. Välillä saattaa mennä viikkokin etten kumpaakaa ole käynnistänyt. Ei se ole tehnyt koneesta paremmin toimivaaa.

Sitten tarvitsen sit gcc:tä myös niiden mikrokontrollien ohjelmointiin. Gcc on ko. mikrokontrolleri valmistajan virallisesti tukema ja kehittämä ohjelmointiympäristö. On sille toinenkin vaihtoehto, mutta se maksaisi hyvin merkittävän osuuden yritykseni liikevaihdosta kun gcc on täysin ilmainen ja toimii aivan erinomaisesti.

Unohtui vielä yksi selkeä parannus uudemmissa kannettavissa. Prossut vievät vähemmän tehoa eli tarvitaan selkeästi vähemmän jäähdytystä ja akku kestää paljon kauemmin. Nykyisen prossun TDP on 35 W kun uusien on 15 W (i3-5 - XXXXU) tai jopa vain 5 W (m3-7 - XYXX). Nuo jälkimmäisetkin ovat hiukan tehokkaampia kuin nykyinen ja eivät vaadi edes tuuletinta.

Lue lisää

"Mitähän kuluja säästyisi lopettamalla gcc:n käyttö?"

Aika. Esim. testaus vaatii enemmän kun tarvitsee ajella sillä insiderilla. Yleisesti kaikki riippuvuudet on ajanhukkaa ja teet tuossa ylimääräisiä riippuvuuksia. Sinulle tulee riippuvuutta laitearkkitehtuuriin, riippuvuutta sen hetkiseen rajapintaan ja ties mitä muuta.

"Oletko paljonkin niitä käyttänyt?"

Olen käyttänyt GCC:tä 22v. Pidän kyseisestä ohjelmasta mutta se on edelleen väärä työkalu Windows sovelluksille.

"Sitten tarvitsen sit gcc:tä myös niiden mikrokontrollien ohjelmointiin. Gcc on ko. mikrokontrolleri valmistajan virallisesti tukema ja kehittämä ohjelmointiympäristö."

Siihen se on erinomaisen hyvä. Windows sovelluksille ei ole.

Yllättynyt kirjoitti:

Käyttis on 64 bittinen, mutta monet ohjelmat eivät. Täytyy myöntää, etten oikein ole vielä ymmärtänyt Windowsissa mitä käytännön eroa on 32 ja 64 bittisellä tai kumpi kannattaisi asentaa. Aika useat ohjelmat kehoittavat asentamaan 32 bittisen, vaikka käyttis onkin 64.

Teen työtä pääosin CygWin-ympäristössä (C-ohjelmointi, emacs, kääntämistä, omien ohjelmien ajamista), mutta ei tuo ole erityisen raskasta. CygWin tulee minun Unix-taustasta. Osaan toimia siellä paljon paremmin kuin Windowsissa, joka on vain välttämätön paha, koska monia tarvitsemiani ohjelmia ei saisi Linuxille ja itsekin teen tuotteilleni vain Windows-ohjelmat.

OneDrivea en käytä juuri lainkaan tai muutakaan pilvipalvelua (sähköpostit on kyllä pilvessä 365:n kautta). Kaikki on ihan omalla kovalevyllä backupit USB-levylle silloin tällöin. Tietysti myös Office-ohjelmia käytän, mutta en kovin aktiivisesti muuta kuin Outlookia.

Tällä hetkellä on suurimmat prosessit RAMin mukaan:
Firefox*32 (3 prosessia yhteensä 1,7 GB)
Outlook*32 (300 MB)
AcroRead32 (200 MB)
HP Power Assistance (200 MB)
ieexplorer*32 (2 prosessia yhteensä 200 MB, vaikka ei edes ole selain auki)

Välillä on yksi kaupallinen ohjelmointiympäristö käynnissä. Se vie 1-1,5 GB ja sen käynnistyminen kestää minuutteja, mutta toimii OK sen jälkeen. Ja toinen muuhan tarkoitukseen tehty vie muutama sata MB enintään.

Yöksi sammutan koneen (tai siis laitan nukkumaan), konttori on kotona ja työpöytä sen verran lähellä sänkyä, ettei konetta viitsi päälle jättää.

Lue lisää

Mitten olet hoitanut Offsite backupin, jos et käytä pilveä?

okaro kirjoitti:

Mitten olet hoitanut Offsite backupin, jos et käytä pilveä?

En mitenkään. Tai no on jotain 365-paketin mukana tulevalla pilvilevyllä. Niin hidasta sinne on siirtää isompaa datamäärää, että on jäänyt pääosin tekemättä. Sen sijaan sille ulkoiselle levylle siirrän datat säännöllisesti. Toki se menee, jos toimisto palaa tms.

Yllättynyt kirjoitti:

En mitenkään. Tai no on jotain 365-paketin mukana tulevalla pilvilevyllä. Niin hidasta sinne on siirtää isompaa datamäärää, että on jäänyt pääosin tekemättä. Sen sijaan sille ulkoiselle levylle siirrän datat säännöllisesti. Toki se menee, jos toimisto palaa tms.

Lue lisää

Onedriven ideahan on toimia saumattomasti taustalla. Minulla on jotain 340 gigaa siellä. Niiden siirto sinne kestäisi yli kaksi viikkoa putkeen.

okaro kirjoitti:

Onedriven ideahan on toimia saumattomasti taustalla. Minulla on jotain 340 gigaa siellä. Niiden siirto sinne kestäisi yli kaksi viikkoa putkeen.

Miten tuota Onedriveä sitten käytetään? Pitäisi kai opetella. Nopeasti katsottuna tuota ei voi käyttää backuppina. Miten tuota sitten voi käyttää? Suurin osa tiedostoista, ja erityisesti tärkeimmät, tulevat muualta kuin Office-paketin ohjelmista ja ne tallennetaan koneen levylle.

Se mitä tein oli verkkolevy MS:n palvelimelle. Löysin aikanaan ohjeet miten sellaisen voi tehdä, mutta ei tuo tunnu enää toimivan, vaan aina buutissa valittaa, ettei löydä ko. levyä.

Yllättynyt kirjoitti:

Miten tuota Onedriveä sitten käytetään? Pitäisi kai opetella. Nopeasti katsottuna tuota ei voi käyttää backuppina. Miten tuota sitten voi käyttää? Suurin osa tiedostoista, ja erityisesti tärkeimmät, tulevat muualta kuin Office-paketin ohjelmista ja ne tallennetaan koneen levylle.

Se mitä tein oli verkkolevy MS:n palvelimelle. Löysin aikanaan ohjeet miten sellaisen voi tehdä, mutta ei tuo tunnu enää toimivan, vaan aina buutissa valittaa, ettei löydä ko. levyä.

Lue lisää

Idea on, että tiedostot laitetaan Onedrive kansioon ja sieltä ne sitten menevät pilveen automaattisesti. Jos pitää kaiken myös kovalevyllä on toiminta simppeliä. Jos haluaa osan vain pilveen, niin toiminta eroaa käyttöjärjestelmissä. Windows 8.1:ssä kaikki tiedostot näkyvät koneella, vaikka ne olisivat vain pilvessä. Ne sitten ladataan tarvittaessa pilvestä. Windows 10:ssä taas valitaan mitkä kansiot synkronoidaan ja muut eivät edes näy omalla koneella.

Eli siis suurin kynnys on panna se kansio sinne onedrive kansion alle. Sen jälkeen homma on automaattista. Tiedostot sitten näkee täältä:

https://onedrive.live.com

Yllättynyt kirjoitti:

Miten tuota Onedriveä sitten käytetään? Pitäisi kai opetella. Nopeasti katsottuna tuota ei voi käyttää backuppina. Miten tuota sitten voi käyttää? Suurin osa tiedostoista, ja erityisesti tärkeimmät, tulevat muualta kuin Office-paketin ohjelmista ja ne tallennetaan koneen levylle.

Se mitä tein oli verkkolevy MS:n palvelimelle. Löysin aikanaan ohjeet miten sellaisen voi tehdä, mutta ei tuo tunnu enää toimivan, vaan aina buutissa valittaa, ettei löydä ko. levyä.

Lue lisää

"Miten tuota Onedriveä sitten käytetään? Pitäisi kai opetella. Nopeasti katsottuna tuota ei voi käyttää backuppina. Miten tuota sitten voi käyttää? Suurin osa tiedostoista, ja erityisesti tärkeimmät, tulevat muualta kuin Office-paketin ohjelmista ja ne tallennetaan koneen levylle."

No menee siinä kohtaa pieleen kun paikallisesti laitat tiedostot. Se OneDrive olisi juurikin niille officetiedostoille ja vastaaville, ja siitä sitten otetaan varmuuskopiot.

Paikallinen levy voi peilata samaa tietoa ja toimia välimuistina, että ei tarvitse aina lukea verkon kautta tietoa ja sietää sitten yhteyksien katkomista.

Vastaavasti lähdekoodille sitten johonkin Git repository muualle ja paikallinen branch siinä omalla koneella.

Tässä tämä hölmöys vähän näkyy ja heijastuu tuohon anturihommaan. Jostain kumman syystä olet onnistunut rakentamaan ympäristön missä on käytännössä vain yksi ainoa laite verkossa.

Tuo pitäisi tehdä niin, että näillä jokaisella:

-Anturi
-Tiedostot, kannat muu data
-Käyttöliittymä (kannettava)

..on jokaisella oma IP osoite. Ei ole sitten kaikki munat yhdessä korissa, on hallittavampi ja vähemmän ikäviä riippuvuuksia mistä tulee helposti harmeja.

Koneen levylle nyt tulee vain aivan pakosta tiedostoja, joista on syytä saada varmuuskopiot. Kyse ei ole omasta softastani, joka ei ole montaa tiedostoa eikä varsinkaan kooltaan suuri (sehän on vain C:tä eli tekstiä). Sen sijaan on monta ohjelmaa, jotka tyrkäävät tiedostonsa kovalevylle. Käyttämistäni ohjelmista luullakseni ainoastaan Office-ohjelmat antavat suoran mahdollisuuden tallentaaa pilveen. Niiden muiden ohjelmien tiedostoilla ei ole mitään käyttöä puhelimella tai padillä, koska ne vaativat sen ohjelman, joka pyörii vain PC:llä.

Siis voiko tuon OneDriven konfiguroida niin, että tietyt hakemistot synkataan jatkuvasti taustalla OneDriveen? Siis jos teen ko. hakemistoon kovalevylle uuden tiedoston, hakemiston tai muokkaan niitä, ne synkataan pilveen.

Yllättynyt kirjoitti:

Koneen levylle nyt tulee vain aivan pakosta tiedostoja, joista on syytä saada varmuuskopiot. Kyse ei ole omasta softastani, joka ei ole montaa tiedostoa eikä varsinkaan kooltaan suuri (sehän on vain C:tä eli tekstiä). Sen sijaan on monta ohjelmaa, jotka tyrkäävät tiedostonsa kovalevylle. Käyttämistäni ohjelmista luullakseni ainoastaan Office-ohjelmat antavat suoran mahdollisuuden tallentaaa pilveen. Niiden muiden ohjelmien tiedostoilla ei ole mitään käyttöä puhelimella tai padillä, koska ne vaativat sen ohjelman, joka pyörii vain PC:llä.

Siis voiko tuon OneDriven konfiguroida niin, että tietyt hakemistot synkataan jatkuvasti taustalla OneDriveen? Siis jos teen ko. hakemistoon kovalevylle uuden tiedoston, hakemiston tai muokkaan niitä, ne synkataan pilveen.

Lue lisää

Jos käyttäjä voi määrätä datalle tallennuspaikan, saa sen polveen helposti. Muussa tapauksessa saattaa joutua kikkailemaan symbolisten linkkien kanssa.

okaro kirjoitti:

Jos käyttäjä voi määrätä datalle tallennuspaikan, saa sen polveen helposti. Muussa tapauksessa saattaa joutua kikkailemaan symbolisten linkkien kanssa.

Ilmeisesti siis OneDriveen (joka tosin vie heti SharePointiin) voi tehdä yhden hakemiston (oletusarvo c:/Users/UserName/OneDrive, jonka alta kaikki synkataan. Vai saako noita useita?

Jos nyt on muutamassa hakemistossa tavaraa, jonka haluaa tuonne synkkaukseen, miten pitää toimia? Pitääkö hakemistot siirtää fyysisesti ensin tuonne ja sitten palauttaa symbolisilla linkeillä vanha rakenne (siltä osin kun on pakko) vai toimiiko myös toisin päin?

Onnistuin taas tekemään verkkolevyn tuonne SharePointiin. Piti käyttää erilaista linkkiä sinne kuin pari vuotta sitten. Ilmeisesti tuo on liikkuva maali. Sitten kokeilin kopioida sinne 165 MB hakemiston, jossa tuhat tiedostoa. Kesti lähes kaksi tuntia eli keskimääräinen nopeus hurjat 200 kb/s, vaikka nettiyhteyden upload on 2 Mb/s.

Tämän mukaan robocopy voisi toimia OK: http://www.ytechie.com/2014/11/using-unlimited-onedrive-space-for-backups/

Yllättynyt kirjoitti:

Ilmeisesti siis OneDriveen (joka tosin vie heti SharePointiin) voi tehdä yhden hakemiston (oletusarvo c:/Users/UserName/OneDrive, jonka alta kaikki synkataan. Vai saako noita useita?

Jos nyt on muutamassa hakemistossa tavaraa, jonka haluaa tuonne synkkaukseen, miten pitää toimia? Pitääkö hakemistot siirtää fyysisesti ensin tuonne ja sitten palauttaa symbolisilla linkeillä vanha rakenne (siltä osin kun on pakko) vai toimiiko myös toisin päin?

Onnistuin taas tekemään verkkolevyn tuonne SharePointiin. Piti käyttää erilaista linkkiä sinne kuin pari vuotta sitten. Ilmeisesti tuo on liikkuva maali. Sitten kokeilin kopioida sinne 165 MB hakemiston, jossa tuhat tiedostoa. Kesti lähes kaksi tuntia eli keskimääräinen nopeus hurjat 200 kb/s, vaikka nettiyhteyden upload on 2 Mb/s.

Tämän mukaan robocopy voisi toimia OK: http://www.ytechie.com/2014/11/using-unlimited-onedrive-space-for-backups/

Lue lisää

robocopy vaikuttaa olevan selvästi nopeampi. Taitaa mennä suunnilleen maksiminopeutta.

Yllättynyt kirjoitti:

robocopy vaikuttaa olevan selvästi nopeampi. Taitaa mennä suunnilleen maksiminopeutta.

No kyllä menee hermot tuon pilven kanssa!

Robocopy ei osaa laittaa tiedostojen "date modified" oikein, vaan tulee aina tämä hetki. /sec vivulla toimisi, mutta siitä tulee virheilmoitus OneDriven kanssa. Päivämäärä menee kyllä oikein, mutta robocopy luuleen tehneensä virheen.

Sitten 1-2 GB outlookin PST-tiedostot eivät tunnu menevän millään perille. Robocopy luulee kopioineensa ongelmitta, mutta tiedoston koko on nolla. Ei myöskään onnistu kopiomalla käsin windows explorerilla.

Ja näyttää myös olevan niin, että tiedostonnimissä ei saa olla #-merkkejä (ja monia muita vastaavia) tuolla OneDrivellä. Noita ei voi kopioda (tulee valitus tiedostonnimestä) eikä sync-palvelukaan niitä kelpuuta. Itse en aktiivisesti noita käytä, mutta leveyllä on satoja tiedostoja, joissa tuo on. Osa saamissani tarjouksissa ja osa käyttämieni ohjelmien automaattisesti generoimissa tiedostonimissä.

Menihän tässä muutama päivä taas hienosti hukkaan tuon kanssa säheltäessä!

Yllättynyt kirjoitti:

No kyllä menee hermot tuon pilven kanssa!

Robocopy ei osaa laittaa tiedostojen "date modified" oikein, vaan tulee aina tämä hetki. /sec vivulla toimisi, mutta siitä tulee virheilmoitus OneDriven kanssa. Päivämäärä menee kyllä oikein, mutta robocopy luuleen tehneensä virheen.

Sitten 1-2 GB outlookin PST-tiedostot eivät tunnu menevän millään perille. Robocopy luulee kopioineensa ongelmitta, mutta tiedoston koko on nolla. Ei myöskään onnistu kopiomalla käsin windows explorerilla.

Ja näyttää myös olevan niin, että tiedostonnimissä ei saa olla #-merkkejä (ja monia muita vastaavia) tuolla OneDrivellä. Noita ei voi kopioda (tulee valitus tiedostonnimestä) eikä sync-palvelukaan niitä kelpuuta. Itse en aktiivisesti noita käytä, mutta leveyllä on satoja tiedostoja, joissa tuo on. Osa saamissani tarjouksissa ja osa käyttämieni ohjelmien automaattisesti generoimissa tiedostonimissä.

Menihän tässä muutama päivä taas hienosti hukkaan tuon kanssa säheltäessä!

Lue lisää

Ihan hyvin ja ongelmitta toimii OneDrive.

En nyt tiedä mistä sait päähäsi käyttää jotain robocopyä. Käytä sitä ihan normaalilla tavalla:

https://support.content.office.net/en-us/media/ae3d74a8-f6f6-4a18-a4f1-57c654533c7d.png

Kielletyt tiedostonimet:

https://support.microsoft.com/en-us/help/3125202/restrictions-and-limitations-when-you-sync-files-and-folders

Lisäksi koska tiedostot toimii urleina, siitä tulee omat rajoitteensa, että harmeilta välttyy kun jättää * . " / \ [ ] : ; | = , < > | ? # & @ merkit pois.

Eli perusmigraatio, suodata ensiksi ne tiedostonimet kuntoon, huolehdi että ei ole yli 15gt tiedostoja, ei yli 400 merkin nimi polku eikä yli 255 merkin nimiä, tiedostojen kokonaismäärä alle 100000

Mitkään PST tiedostot ei tuonne tietenkään kuulu, nehän on legacyä ja tuki noille poistumassa. Siirrä ne postit sinne MS Office 365:n postilaatikkoon, siellä joku arkistotoiminto kuitenkin.

"Osa saamissani tarjouksissa ja osa käyttämieni ohjelmien automaattisesti generoimissa tiedostonimissä."

Päivitä ohjelmat.

Muista myös että OneDrive EI OLE mikään varmuuskopiopaikka. Se on se paikka mihin ne tiedostot menevät. Niistä sitten VOI ehkä olla paikallisellä levyllä kopio. Paikallinen levy on välimuistina ensisijaiselle tallennukselle mikä on siellä OneDrivessa. Varmuuskopiot otetaan siis sieltä OneDrivesta eikä paikalliselta levyltä.

Yllättynyt kirjoitti:

No kyllä menee hermot tuon pilven kanssa!

Robocopy ei osaa laittaa tiedostojen "date modified" oikein, vaan tulee aina tämä hetki. /sec vivulla toimisi, mutta siitä tulee virheilmoitus OneDriven kanssa. Päivämäärä menee kyllä oikein, mutta robocopy luuleen tehneensä virheen.

Sitten 1-2 GB outlookin PST-tiedostot eivät tunnu menevän millään perille. Robocopy luulee kopioineensa ongelmitta, mutta tiedoston koko on nolla. Ei myöskään onnistu kopiomalla käsin windows explorerilla.

Ja näyttää myös olevan niin, että tiedostonnimissä ei saa olla #-merkkejä (ja monia muita vastaavia) tuolla OneDrivellä. Noita ei voi kopioda (tulee valitus tiedostonnimestä) eikä sync-palvelukaan niitä kelpuuta. Itse en aktiivisesti noita käytä, mutta leveyllä on satoja tiedostoja, joissa tuo on. Osa saamissani tarjouksissa ja osa käyttämieni ohjelmien automaattisesti generoimissa tiedostonimissä.

Menihän tässä muutama päivä taas hienosti hukkaan tuon kanssa säheltäessä!

Lue lisää

"Menihän tässä muutama päivä taas hienosti hukkaan tuon kanssa säheltäessä!"

Tuohan näytti sitten oikein valaisevalta kokemukselta. Eli sinulla on edellämainittujen ohjelmien lisäksi muutakin mihin on syytä kiinnittää huomiota, kuten ne ohjelmat mitkä generoivat niitä # tiedostoja tai vanhentuneet tiedostomuodot.

Sinulla on sitä työsarkaa hoitaa kaikki legacy nykyaikaan.

Yllättynyt kirjoitti:

No kyllä menee hermot tuon pilven kanssa!

Robocopy ei osaa laittaa tiedostojen "date modified" oikein, vaan tulee aina tämä hetki. /sec vivulla toimisi, mutta siitä tulee virheilmoitus OneDriven kanssa. Päivämäärä menee kyllä oikein, mutta robocopy luuleen tehneensä virheen.

Sitten 1-2 GB outlookin PST-tiedostot eivät tunnu menevän millään perille. Robocopy luulee kopioineensa ongelmitta, mutta tiedoston koko on nolla. Ei myöskään onnistu kopiomalla käsin windows explorerilla.

Ja näyttää myös olevan niin, että tiedostonnimissä ei saa olla #-merkkejä (ja monia muita vastaavia) tuolla OneDrivellä. Noita ei voi kopioda (tulee valitus tiedostonnimestä) eikä sync-palvelukaan niitä kelpuuta. Itse en aktiivisesti noita käytä, mutta leveyllä on satoja tiedostoja, joissa tuo on. Osa saamissani tarjouksissa ja osa käyttämieni ohjelmien automaattisesti generoimissa tiedostonimissä.

Menihän tässä muutama päivä taas hienosti hukkaan tuon kanssa säheltäessä!

Lue lisää

On kyllä susi synkkauspalvelu, jos ei voi käyttää samoja tiedostonnimiä kuin saman tuottajan käyttöjärjestelmässä. Sitten vielä rajataan pois osa tiedostoista (kuten PST) jollain ihme perusteella (ilmeisesti tuon voi itse muuttaa?) ja laitetaan tiedostojen määrälle rajoitus (taitaa olla vain 20 000 minulla olevassa OneDrive for Business -palvelussa). Siis tuolla ei voi säilyttää läheskään kaikkea sitä, minkä minulla pitää olla käytettävissä ja pitää siirtää seuraavalle koneelle.

Miten ohjelmien päivitys liittyy siihen, että saan tarjouksia sähköpostin liitteenä kiellettyjä merkkejä sisältävillä nimillä. Nuo arkistoin ja haluan pitää nimen samana, jotta siihen on helppo viitata.

Sitten näyttää olevan yksi ohjelma, joka tuottaa väkisin noita # sisältäviä tiedostonnimiä. Sitä en enää aktiivisesti käytä, mutta voi tulla joskus tarve päivittää sillä tehetyjä valmistusdokumenttejä. Eli nekin pitää siirtää seuraavalle koneelle ja pitää tallessa.

Eikös tuo OneDrive ole pilvitallennnustila? Siellä siis pidetään tiedostoja tallessa, muiltakin koneilta käytettävissä ja turvassa kovalevyn hajoamisestla. Eikö se silloin ole myös backup? Se nyt vaan ei toimi minulla, että kaikki olisi OneDrivessä ja sieltä aina kopioitaisiin tarpeen mukaan koneen levylle.

Mikäs sitten on korvannut sen PST-tiedoston? Noi ovat kyllä legacia eli niissä on useita vuosia vanhoja sähköposteja. Yllättävän usein niistä joutuu katsomaan jotain. Sieltä löydän paljon nopeammin kuin 365:n postilaatikosta, josta tuntuu olevan vaikeampi löytää vanhempia mailejä.

Yllättynyt kirjoitti:

On kyllä susi synkkauspalvelu, jos ei voi käyttää samoja tiedostonnimiä kuin saman tuottajan käyttöjärjestelmässä. Sitten vielä rajataan pois osa tiedostoista (kuten PST) jollain ihme perusteella (ilmeisesti tuon voi itse muuttaa?) ja laitetaan tiedostojen määrälle rajoitus (taitaa olla vain 20 000 minulla olevassa OneDrive for Business -palvelussa). Siis tuolla ei voi säilyttää läheskään kaikkea sitä, minkä minulla pitää olla käytettävissä ja pitää siirtää seuraavalle koneelle.

Miten ohjelmien päivitys liittyy siihen, että saan tarjouksia sähköpostin liitteenä kiellettyjä merkkejä sisältävillä nimillä. Nuo arkistoin ja haluan pitää nimen samana, jotta siihen on helppo viitata.

Sitten näyttää olevan yksi ohjelma, joka tuottaa väkisin noita # sisältäviä tiedostonnimiä. Sitä en enää aktiivisesti käytä, mutta voi tulla joskus tarve päivittää sillä tehetyjä valmistusdokumenttejä. Eli nekin pitää siirtää seuraavalle koneelle ja pitää tallessa.

Eikös tuo OneDrive ole pilvitallennnustila? Siellä siis pidetään tiedostoja tallessa, muiltakin koneilta käytettävissä ja turvassa kovalevyn hajoamisestla. Eikö se silloin ole myös backup? Se nyt vaan ei toimi minulla, että kaikki olisi OneDrivessä ja sieltä aina kopioitaisiin tarpeen mukaan koneen levylle.

Mikäs sitten on korvannut sen PST-tiedoston? Noi ovat kyllä legacia eli niissä on useita vuosia vanhoja sähköposteja. Yllättävän usein niistä joutuu katsomaan jotain. Sieltä löydän paljon nopeammin kuin 365:n postilaatikosta, josta tuntuu olevan vaikeampi löytää vanhempia mailejä.

Lue lisää

"On kyllä susi synkkauspalvelu, jos ei voi käyttää samoja tiedostonnimiä kuin saman tuottajan käyttöjärjestelmässä."

Microsoft rakensi tiedostojärjestelmänsä ennen kuin URL:t määriteltiin joten siellä on ollut pitkään mahdollista käyttää merkkejä jotka ovat olleet iäisyyden aika typeriä.

"Siis tuolla ei voi säilyttää läheskään kaikkea sitä, minkä minulla pitää olla käytettävissä ja pitää siirtää seuraavalle koneelle."

Niin kun ei ole tarkoituskaan käyttää sitä tiedostojen siirtoon koneelta toiselle vaan tallennuspaikkana tiedostoille mitä tekee ja käyttää. Jos rajoitteet tulee vastaan, on jo vähän erikoisempi keissi että tarvitsee miettiä siihen ratkaisuja. Esim. mediapalvelin/kuvapankki mihin tunkee kuvat ja videoleikkeet.

Lähdekoodit nyt pidetään tietysti sorsarepoissa, esim. Bitbucket, Gitlab, Github jne.

Yleensä ihmisillä ei ole yli 40000 Word tai Excel tiedostoa, tai mitä nyt tekeekään.

"Miten ohjelmien päivitys liittyy siihen, että saan tarjouksia sähköpostin liitteenä kiellettyjä merkkejä sisältävillä nimillä."

Mainitsit tämän: "Sitten näyttää olevan yksi ohjelma, joka tuottaa väkisin noita # sisältäviä tiedostonnimiä. "

Varmaan kannattaisi päivittää kun vaikuttaa siltä, että vähän pielessä kun tuottaa kelvottomia tiedostoja.

Siivoa vaan ne sotkut pois tiedostoista ja päivitä ohjelmat että tekee kunnollisia tiedostoja.

"Eikös tuo OneDrive ole pilvitallennnustila?"

Kyllä. Se on se tallennustila missä sinun tiedostot on keskitetysti tallennettuna.

"Siellä siis pidetään tiedostoja tallessa, muiltakin koneilta käytettävissä ja turvassa kovalevyn hajoamisestla. Eikö se silloin ole myös backup?"

Ei. Backup on se mikä otetaan tuosta OneDriven sisällöstä, että et ole sen varassa. OneDrive jos räjähtää tai jotain muuta niin sinulla on siis edelleen varmuuskopio.

" Se nyt vaan ei toimi minulla, että kaikki olisi OneDrivessä ja sieltä aina kopioitaisiin tarpeen mukaan koneen levylle."

No kun se juurikin on tehty niin, että kaikki on siellä OneDrivessa, ja sitten siellä on automatiikkaa että käyttää laitteiden paikallista tallenusta välimuistina että käyttö on nopeata. Sitten se taustalla synkronoi niitä.

Ymmärrä että Windows on Windows 8:sta lähtien tehty jatkeeksi Microsoftin pilvelle ja että siihen voi sitten kytkeä myös muiden valmistajien sovelluksia tai vaikka omalta palvelimelta käynnistää sovelluksia. Microsoftilla olisi postit, käyttäjän todennus, pääosa tiedostoista mitä olet tehnyt ja jne.

Sinä nyt yrität kokoajan jotenkin hassusti käyttää niin, että paikallinen kiintolevy olisi semmoinen missä on tiedostot ensisijaisesti mutta tähän sitä ei ole suunniteltu. Että jos Microsoftin OneDrive ei käy niin voisi miettiä fileserverin hankkimista Azuresta paikalliste Windows serveriä lähiverkossa.

On lähinnä suuremmille organisaatioille tuollainen. Kuluttajat ja pienyritykset ohjataan pilveen, ihan hinnoittelulla.

"Mikäs sitten on korvannut sen PST-tiedoston?"

Microsoftin postipalvelin. Siellä on postit tallessa ja kuten OneDrive, ne mitä käytetään synkronoidaan sieltä keskitetystä tallennuksesta paikalliselle levylle mikä toimii välimuistina.

Sitten kun vaihtaa uudelle koneelle niin säätää vaan Microsoft tilit paikalleen niin alkaa synkronoimaan sovelluksia, OneDrive, posteja, karttoja, päivityksiä jne. Aluksi vähän tahmeempaa mutta kun paikallinen tallennus lämpenee niin suorituskyky kasvaa nopeasti.

Yllättynyt kirjoitti:

On kyllä susi synkkauspalvelu, jos ei voi käyttää samoja tiedostonnimiä kuin saman tuottajan käyttöjärjestelmässä. Sitten vielä rajataan pois osa tiedostoista (kuten PST) jollain ihme perusteella (ilmeisesti tuon voi itse muuttaa?) ja laitetaan tiedostojen määrälle rajoitus (taitaa olla vain 20 000 minulla olevassa OneDrive for Business -palvelussa). Siis tuolla ei voi säilyttää läheskään kaikkea sitä, minkä minulla pitää olla käytettävissä ja pitää siirtää seuraavalle koneelle.

Miten ohjelmien päivitys liittyy siihen, että saan tarjouksia sähköpostin liitteenä kiellettyjä merkkejä sisältävillä nimillä. Nuo arkistoin ja haluan pitää nimen samana, jotta siihen on helppo viitata.

Sitten näyttää olevan yksi ohjelma, joka tuottaa väkisin noita # sisältäviä tiedostonnimiä. Sitä en enää aktiivisesti käytä, mutta voi tulla joskus tarve päivittää sillä tehetyjä valmistusdokumenttejä. Eli nekin pitää siirtää seuraavalle koneelle ja pitää tallessa.

Eikös tuo OneDrive ole pilvitallennnustila? Siellä siis pidetään tiedostoja tallessa, muiltakin koneilta käytettävissä ja turvassa kovalevyn hajoamisestla. Eikö se silloin ole myös backup? Se nyt vaan ei toimi minulla, että kaikki olisi OneDrivessä ja sieltä aina kopioitaisiin tarpeen mukaan koneen levylle.

Mikäs sitten on korvannut sen PST-tiedoston? Noi ovat kyllä legacia eli niissä on useita vuosia vanhoja sähköposteja. Yllättävän usein niistä joutuu katsomaan jotain. Sieltä löydän paljon nopeammin kuin 365:n postilaatikosta, josta tuntuu olevan vaikeampi löytää vanhempia mailejä.

Lue lisää

Tuollaisia "cloud first" -ekosysteemejä on Google ja Microsoft. Data on kesitetysti siellä ja päätelaitteisiin synkronoidaan sieltä.

Apple taas toimii eri tavalla, että Applen pilvitallennuksen idea on synkronoida tiedostoja iOS laitteista Mac OS vehkeisiin mutta se pilvi ei ole tallennuspaikka vaan synkronointi työkalu.

M-Kar kirjoitti:

"On kyllä susi synkkauspalvelu, jos ei voi käyttää samoja tiedostonnimiä kuin saman tuottajan käyttöjärjestelmässä."

Microsoft rakensi tiedostojärjestelmänsä ennen kuin URL:t määriteltiin joten siellä on ollut pitkään mahdollista käyttää merkkejä jotka ovat olleet iäisyyden aika typeriä.

"Siis tuolla ei voi säilyttää läheskään kaikkea sitä, minkä minulla pitää olla käytettävissä ja pitää siirtää seuraavalle koneelle."

Niin kun ei ole tarkoituskaan käyttää sitä tiedostojen siirtoon koneelta toiselle vaan tallennuspaikkana tiedostoille mitä tekee ja käyttää. Jos rajoitteet tulee vastaan, on jo vähän erikoisempi keissi että tarvitsee miettiä siihen ratkaisuja. Esim. mediapalvelin/kuvapankki mihin tunkee kuvat ja videoleikkeet.

Lähdekoodit nyt pidetään tietysti sorsarepoissa, esim. Bitbucket, Gitlab, Github jne.

Yleensä ihmisillä ei ole yli 40000 Word tai Excel tiedostoa, tai mitä nyt tekeekään.

"Miten ohjelmien päivitys liittyy siihen, että saan tarjouksia sähköpostin liitteenä kiellettyjä merkkejä sisältävillä nimillä."

Mainitsit tämän: "Sitten näyttää olevan yksi ohjelma, joka tuottaa väkisin noita # sisältäviä tiedostonnimiä. "

Varmaan kannattaisi päivittää kun vaikuttaa siltä, että vähän pielessä kun tuottaa kelvottomia tiedostoja.

Siivoa vaan ne sotkut pois tiedostoista ja päivitä ohjelmat että tekee kunnollisia tiedostoja.

"Eikös tuo OneDrive ole pilvitallennnustila?"

Kyllä. Se on se tallennustila missä sinun tiedostot on keskitetysti tallennettuna.

"Siellä siis pidetään tiedostoja tallessa, muiltakin koneilta käytettävissä ja turvassa kovalevyn hajoamisestla. Eikö se silloin ole myös backup?"

Ei. Backup on se mikä otetaan tuosta OneDriven sisällöstä, että et ole sen varassa. OneDrive jos räjähtää tai jotain muuta niin sinulla on siis edelleen varmuuskopio.

" Se nyt vaan ei toimi minulla, että kaikki olisi OneDrivessä ja sieltä aina kopioitaisiin tarpeen mukaan koneen levylle."

No kun se juurikin on tehty niin, että kaikki on siellä OneDrivessa, ja sitten siellä on automatiikkaa että käyttää laitteiden paikallista tallenusta välimuistina että käyttö on nopeata. Sitten se taustalla synkronoi niitä.

Ymmärrä että Windows on Windows 8:sta lähtien tehty jatkeeksi Microsoftin pilvelle ja että siihen voi sitten kytkeä myös muiden valmistajien sovelluksia tai vaikka omalta palvelimelta käynnistää sovelluksia. Microsoftilla olisi postit, käyttäjän todennus, pääosa tiedostoista mitä olet tehnyt ja jne.

Sinä nyt yrität kokoajan jotenkin hassusti käyttää niin, että paikallinen kiintolevy olisi semmoinen missä on tiedostot ensisijaisesti mutta tähän sitä ei ole suunniteltu. Että jos Microsoftin OneDrive ei käy niin voisi miettiä fileserverin hankkimista Azuresta paikalliste Windows serveriä lähiverkossa.

On lähinnä suuremmille organisaatioille tuollainen. Kuluttajat ja pienyritykset ohjataan pilveen, ihan hinnoittelulla.

"Mikäs sitten on korvannut sen PST-tiedoston?"

Microsoftin postipalvelin. Siellä on postit tallessa ja kuten OneDrive, ne mitä käytetään synkronoidaan sieltä keskitetystä tallennuksesta paikalliselle levylle mikä toimii välimuistina.

Sitten kun vaihtaa uudelle koneelle niin säätää vaan Microsoft tilit paikalleen niin alkaa synkronoimaan sovelluksia, OneDrive, posteja, karttoja, päivityksiä jne. Aluksi vähän tahmeempaa mutta kun paikallinen tallennus lämpenee niin suorituskyky kasvaa nopeasti.

Lue lisää

Sinulle tuntuu olevan kovin vaikea hahmottaa, että on olemassa paljon ohjelmia, jotka sopivat kovin huonosti tuohon ajetteluun. Ylivoimaisesti suurin osa tiedostoista, joita kaipaan talteen ei ole Office documenttejä, sorsakoodeja eikä valokuvia. En myöskään ymmärrä miksi sorsakoodit pitiäisi laittaa pilveen muuta kuin backup-mielessä.

OneDrive räjähtää? Kai nyt MS pitää tuon backupit kunnossa, jotta käyttäjän ei tarvitse huolehtia sinne laitetun tiedon pysyvyydestä? Versionhallinta jne. on sitten toinen juttu.

MS:n tiedostonimihistoria on kyllä vertaansa vailla. Ei ole edes kauaa siitä kun tiedostot piti monessa yhteydessä olla muotoa 8 merkkiä piste 3 merkkiä ja edelleen tuo .3 merkkiä on hyvin tärkeä juttu. Lisäksi isoilla ja pienillä kirjaimilla on ja ei ole merkitystä. Sitten välillä sai tiedostonimissä olla kaikkea typerää, kuten välilyöntejä ja erikoismerkkejä. Nyt sitten taas ei saa olla, mutta kuintenkaan edes MS:n omat ohjelmat eivät mitenkään huomauttele, jos laittaa noita "vääriä" merkkejä.

Itse olen aina käyttänyt UNIXin tiedostonimiä eli ei välilyöntejä ei erikoismerkkejä eikä edes ääkkösiä. Helpottaa kummasti komentirivikäyttöä. Tästä huolimatta levyllä on paljon kaikkea "väärää" nimitystä, koska en ole muiden tekemiä valintoja aktiivisesti korjannut. Ja tosiaan jotkut ohjelmat tuottavat väkisin vääriä muotoja.

Yllättynyt kirjoitti:

Sinulle tuntuu olevan kovin vaikea hahmottaa, että on olemassa paljon ohjelmia, jotka sopivat kovin huonosti tuohon ajetteluun. Ylivoimaisesti suurin osa tiedostoista, joita kaipaan talteen ei ole Office documenttejä, sorsakoodeja eikä valokuvia. En myöskään ymmärrä miksi sorsakoodit pitiäisi laittaa pilveen muuta kuin backup-mielessä.

OneDrive räjähtää? Kai nyt MS pitää tuon backupit kunnossa, jotta käyttäjän ei tarvitse huolehtia sinne laitetun tiedon pysyvyydestä? Versionhallinta jne. on sitten toinen juttu.

MS:n tiedostonimihistoria on kyllä vertaansa vailla. Ei ole edes kauaa siitä kun tiedostot piti monessa yhteydessä olla muotoa 8 merkkiä piste 3 merkkiä ja edelleen tuo .3 merkkiä on hyvin tärkeä juttu. Lisäksi isoilla ja pienillä kirjaimilla on ja ei ole merkitystä. Sitten välillä sai tiedostonimissä olla kaikkea typerää, kuten välilyöntejä ja erikoismerkkejä. Nyt sitten taas ei saa olla, mutta kuintenkaan edes MS:n omat ohjelmat eivät mitenkään huomauttele, jos laittaa noita "vääriä" merkkejä.

Itse olen aina käyttänyt UNIXin tiedostonimiä eli ei välilyöntejä ei erikoismerkkejä eikä edes ääkkösiä. Helpottaa kummasti komentirivikäyttöä. Tästä huolimatta levyllä on paljon kaikkea "väärää" nimitystä, koska en ole muiden tekemiä valintoja aktiivisesti korjannut. Ja tosiaan jotkut ohjelmat tuottavat väkisin vääriä muotoja.

Lue lisää

"Sinulle tuntuu olevan kovin vaikea hahmottaa, että on olemassa paljon ohjelmia, jotka sopivat kovin huonosti tuohon ajetteluun."

Semmoisia legacyohjelmia joista hankkiudutaan eroon. Kyllä sitä on 20v sitten tehty kaikennäköistä kuraa mitä uusitaan kaiken aikaa.

Hyvä että havahdut siihen työmäärään mikä sinulla on edessä, eli kuinka paljon joudut näkemään vaivaa että saat tiedostosi OneDriveen, sorsat versionhallintaan pois päätelaitteelta, hävitettyä legacy tiedostot (pst, doc, xls, ppt -> Outlook.com, OOXML strict), päätelaitteeseen käyttöliittymät, taustajärjestelmät erilliseen laitteeseen, koodin muokkaus rajapinnoille joilla on jatkuvuutta (tai ehkä ennemmin Windows 7 embedded keskusyksikkö, koska Windows 10:stä ei vakaata versiota ole sulautettuihin kohteisiin).

Eihän nämä nyt yhdellä kertaa mene on se muutosprosessi jatkuvaa mutta jos ei itse tee sitä muutosprosessia omalle ympäristölleen ja softalleen, on äkkiä lirissä. Nythän näille asioille on helppoa vielä tehdä jotain kun kaikki toimii. Sitten kun hajoaa vanhuuttaan ja ei ole reagoinut ajoissa, onkin sitten seurauksena kakat housussa.

Että itse kyllä pitäisin sen Windows 7 kannettavan vielä ja siivoisin niin paljon kuin mahdollista asioita nykyaikaiseksi, eli tiedostomuodot, tiedostonimet, arkkitehtuuri, oma softa ja sitten kun on homma valmista tai jos se kannettava hajoaa niin sitten uusit sen Windows 10:n. Tuleehan siihen vielä 2,5v turvapäivityksiä.

Aikataulu on selkeä:
-2020 alku: Windows 7:n turvapäivitykset loppuu (pitäisi olla oma ympäristö valmis Windows 10:lle)
-2025 Windows 7 Embeddedin saatavuus loppuu (pitäisi olla oman tuote modernisoituna ennen tuota vähennettynä takuuaika, eli esim. 2022 mennessä)

Windows 7 Embeddediä ei missään läppäreissä saa, että tuohan olisi sitten oma keskusyksikkö mihin voit rakentaa yhteydet Windows 10 läppäriin RDP:llä.

Jos haluat pitää nykyisellä koodipohjalla tuotteesi Windowsissa, tarvitset aika paljon lisää resurssia testaukseen kun pitäisi jossain ajella sitä Windows 10 insideria, niin kauan kun olet GCC:stä riippuvainen.

Aikataulun ei pitäisi olla tiukka kun asiat on kuulutettu vuoden 2011 lopulla, että HTML5:sta Windows 7:n ja pian tuli Windows 8 missä WinRT. Windows 10 on jo pari vuotta ollut ja se tiedetty vuosien ajan jatkuvasti päivittyväksi.

En nyt ihan tarkkaan hahmoita mitä tarkoitat "tuolla ajattelulla". Jos kyse on käyttöliittymän pitämisestä erillään taustajärjestelmästä niin tämä on ihan yleistä ohjelmistoarkkitehtuuria ja ei oikeastaan ole sellaisia tilanteita mihin tämä ei sopisi. Ei pysty varmuudella sanomaan yhtään. Anturisi esimerkiksi sopii täysin normaaliin ohjelmistoarkkitehtuuriin, ei ole mikään ongelma pitää sitä keskusyksikköä siinä anturissa mikä huolehtii datan keräyksestä ja puskuroinnista, ja jostain sarjaporttivirityksestä.

Se että data on julkisessa pilvessä on sitten asia erikseen. On moniakin tilanteita mihin tämä ei käy mutta silloin valitaan jotain muuta kuin Googlea tai Microsoftia. Microsoft sentään suuremmille organisaatioille sopii myös paikallisen infran rakennukseen.

Kannattaa huomioida se, että ei ole mikään pakko yrittää tunkea Windowsia joka paikkaan kun se ei ole kaikkeen tarkoitettu.

"En myöskään ymmärrä miksi sorsakoodit pitiäisi laittaa pilveen muuta kuin backup-mielessä."

Vaikka siksi kun lähdekoodeja yleensä muokkaa tai halutaan pääsy useille ihmisille. Lähdekoodit nyt oli varmaan sähköpostin ohella ensimmäisiä asioita joita on pidetty pilvessä.

"OneDrive räjähtää? Kai nyt MS pitää tuon backupit kunnossa, jotta käyttäjän ei tarvitse huolehtia sinne laitetun tiedon pysyvyydestä?"

Pitäähän se mutta pääsääntöisesti varmuuskopiointi on omalla vastuulla.

Onhan tuossa se puoli, että on sen verran vikasietoinen ja varma että kun data kerran siellä on ja Microsoft varmistelee sitä ja on paikallisia versioita myös uusista tiedostoista niin sitä ei tarvitse varmistaa joka päivä.

"En ollut ennen tuosta 10 S:stä kuullutkaan. Nyt vähän tutustuin. Vaikea uskoa, että asiakkaani tyytyisivät noin rajoitettuun versioon. Tai eihän se ole rajoitettu, kun sen voi (toistaiseksi ilmaiseksi) päivittää W 10 Proksi. Nopeasti katsottuna esimerkiksi verkkokauppa.comissa vain MS:n omissa kannettavissa oli W 10 S."

Eiköhän se vähitellen ole useimmissa uusissa koneissa ja sitten jos haluaa Pron niin maksetaan Microsoftille. Microsoft tarjonnee tuota valtavasti halvemmalla laitevalmistajille, että sillä tavoin saadaan vähitellen ajettua alas nuo sovelluskaupan ulkopuoliset sotkut. Tällaista ollut odotettavissa viimeiset 5v, että ei nyt silleen puun takaa tule.

"Kästtämätön ajatus, että kaikki ohjelmat menisivät jonkun MS:n ylläpitämän kaupan kautta ja rajoittuisivat vain tiettyyn kääntäjään."

No ei. Tuo liittyy vain sellaisiin ohjelmiin joita asennetaan paikallisesti.

"Toimii varmasti peleissä ja muissa hupiohjelmissa, mutta ei ammattiohjelmissa."

Totta. Ammattiohjelmiahan ei yleensä asenneta laisinkaan vaan niitä käytetään suoraan Edgellä. Edgellä vaan laittaa ohjelman osoitteen ja hyvin toimii. Esimerkiksi tässä muutamia: https://www.getapp.com/

Windows 7:aa voi toki käyttää ammattiohjelmien kehittämiseen sillä siihen saatava Firefox ESR toimii oikein hyvin.

"Ainakaan ne ohjelmat, jotka tunsin noista parhaiten, eivät olleet Visual C -pohjaisia. Osa oli Fortrania, osa C:tä osa C ja osa noiden sekoituksia. Oli myös itse ko. yrityksessä omaan sisäiseen käyttöön tehtyjä ohjelmia."

No nuohan ovat legacyä Windows päätelaitteissa.

Windows päätelaitteissa ajettava koodin lähes aina Javascriptiksi käännettyä koodia. Koodin on voitu alunperin toki kirjoittaa vaikka Javascript ES6:lla tai Typescriptillä. Toinen on sitten se C# jolla tehdään WinRT sovellukset.

Jos teet mitään käyttöliittymäosaa C:llä tai C :lla, teet homman perustavalla tavalla väärin. C ja C kuuluu palvelinpuolelle. Windows 10 Pro on päätelaitekäyttöön ja sillä ajetaan käyttöliittymäosaa.

"Yritin etsiä Windows app storesta paria minun tarvitsemaa ohjelmaa, jotka olen ladannut valmistajan sivuilta, mutta eihän tuolla nettisivulla edes ollut appihakua."

Mitähän ohjelmia ne nyt on? Ota huomioon se, että kaikkea legacyä ei saa sovelluskaupasta.

Siitä on hyvä lähteä, että Windowsilla ohjelma toimii toimii joko selaimen kautta asentamatta, tai sitten ladataan Windows storesta.

Sitten on niitä legacyohjelmia joita säädetään vaikka Windows serverille ja käytetään RDP:llä tai jos asennetaan paikallisesti niin pitää olla tarkkana siitä, että ohjelma on semmoinen mistä maksetaan kuukausi/vuosimaksua ja että ohjelman kehittäjät modernisoi sitä sovellusta. Windows 10 kun muuttuu kaksi kertaa vuodessa, että jos ohjelmalle ostaa jonkun kertalisenssin ja että ei päivitä sitä kokoajan uudemmaksi niin se jossain kohtaa rusahtaa rikki kun Microsoft päivittää Windowsia uudemmaksi.

Eli jos jonkun Gmailin käyttöliittymä vaikka muuttuu itsekseen niin samalla tavalla Windows muuttuu itsekseen, ei olennaisesti eroa. Siinä vaan tietysti tietyt yhteensopivuudet rikkoutuvat vähitellen.

"Vaikea kuvitella, että tuolla on vaikkapa Flir-lämpökameran vaatimaa ohjelmistoa"

Vaatima? Kamera kuin kamera. Kamerat semmoisia että lähettävät kuvat palvelimelle nappia painamalla. Tai sitten voi olla joku muistikortin vemputus tai USB-kytkentä, että näkyy USB-mediana ja sitten ne voi siirtää päätelaitteelle. Windowsissa valmiina kuvankatselu ohjelma.

Ei kameran pidä "vaatia" mitään ohjelmaa kuvien ottamiseen. Silloin siinä on jotain perustavalla tavalla pielessä. Onhan sitä ennen muinoin ollut jotain hölmöjä ajurivirityksiä esimerkiksi mutta tietysti kaikennäköiset ajuriviritykset voivat myös rikkoutua kun Windowsista tulee uusi versio kaksi kertaa vuodessa.

Koska Windows uusiutuu kaksi kertaa vuodessa niin Windows 10:n ei tietenkään säädetä mitään ajurihärpäkkeitä. Kaikennäköisille "legacy" jutuille voi hankkia vaikka Windows 7 Embedded laitteen adapteriksi jota käyttää RDP yhteydellä. Ennen pitkäähän nuo rikkoutuu ja sitten ostetaan uudet kamat.

"tai lähes 10 vuotta sitten ostetun videokameran mukana DVD:llä tullutta ohjelmistoa"

Eihän nykyään tietokoneissa yleensä ole mitään DVD-asemaa edes ja ei Windowsin taaksepäinyhteensopivuuksia luvata ikuisesti.

Microsoft lupaa yhteensopivuutta eri rajapintaversioille vähintään 10v. .NET:llä sitten on yhteensopivuutta niin, että 3.5 ajaa 2.0 ohjelmia myös ja 4.x versiot toimii uusimmalla .NET 4.x:llä. Visual C 2008 redistributablen yhteensopivuudet luvataan kesälle 2018 saakka, DirectX:lle luvataan uusin, ja kaksi edellistä versiota sekä vähintään 10v.

Windows kun uusitaan 2x vuodessa niin vanhoja virityksiä poistuu vähitellen. Ei siis missään nimessä pidä takertua mihinkään vanhaan vaan huolehtia siitä, että Windowsin voi päivittää uudeksi 2x vuodessa häiriöttä, ilman riippuvuuksia semmoiseen mikä voi hajota tai jopa sotkea päivitysprosessin.

M-Kar kirjoitti:

"En ollut ennen tuosta 10 S:stä kuullutkaan. Nyt vähän tutustuin. Vaikea uskoa, että asiakkaani tyytyisivät noin rajoitettuun versioon. Tai eihän se ole rajoitettu, kun sen voi (toistaiseksi ilmaiseksi) päivittää W 10 Proksi. Nopeasti katsottuna esimerkiksi verkkokauppa.comissa vain MS:n omissa kannettavissa oli W 10 S."

Eiköhän se vähitellen ole useimmissa uusissa koneissa ja sitten jos haluaa Pron niin maksetaan Microsoftille. Microsoft tarjonnee tuota valtavasti halvemmalla laitevalmistajille, että sillä tavoin saadaan vähitellen ajettua alas nuo sovelluskaupan ulkopuoliset sotkut. Tällaista ollut odotettavissa viimeiset 5v, että ei nyt silleen puun takaa tule.

"Kästtämätön ajatus, että kaikki ohjelmat menisivät jonkun MS:n ylläpitämän kaupan kautta ja rajoittuisivat vain tiettyyn kääntäjään."

No ei. Tuo liittyy vain sellaisiin ohjelmiin joita asennetaan paikallisesti.

"Toimii varmasti peleissä ja muissa hupiohjelmissa, mutta ei ammattiohjelmissa."

Totta. Ammattiohjelmiahan ei yleensä asenneta laisinkaan vaan niitä käytetään suoraan Edgellä. Edgellä vaan laittaa ohjelman osoitteen ja hyvin toimii. Esimerkiksi tässä muutamia: https://www.getapp.com/

Windows 7:aa voi toki käyttää ammattiohjelmien kehittämiseen sillä siihen saatava Firefox ESR toimii oikein hyvin.

"Ainakaan ne ohjelmat, jotka tunsin noista parhaiten, eivät olleet Visual C -pohjaisia. Osa oli Fortrania, osa C:tä osa C ja osa noiden sekoituksia. Oli myös itse ko. yrityksessä omaan sisäiseen käyttöön tehtyjä ohjelmia."

No nuohan ovat legacyä Windows päätelaitteissa.

Windows päätelaitteissa ajettava koodin lähes aina Javascriptiksi käännettyä koodia. Koodin on voitu alunperin toki kirjoittaa vaikka Javascript ES6:lla tai Typescriptillä. Toinen on sitten se C# jolla tehdään WinRT sovellukset.

Jos teet mitään käyttöliittymäosaa C:llä tai C :lla, teet homman perustavalla tavalla väärin. C ja C kuuluu palvelinpuolelle. Windows 10 Pro on päätelaitekäyttöön ja sillä ajetaan käyttöliittymäosaa.

"Yritin etsiä Windows app storesta paria minun tarvitsemaa ohjelmaa, jotka olen ladannut valmistajan sivuilta, mutta eihän tuolla nettisivulla edes ollut appihakua."

Mitähän ohjelmia ne nyt on? Ota huomioon se, että kaikkea legacyä ei saa sovelluskaupasta.

Siitä on hyvä lähteä, että Windowsilla ohjelma toimii toimii joko selaimen kautta asentamatta, tai sitten ladataan Windows storesta.

Sitten on niitä legacyohjelmia joita säädetään vaikka Windows serverille ja käytetään RDP:llä tai jos asennetaan paikallisesti niin pitää olla tarkkana siitä, että ohjelma on semmoinen mistä maksetaan kuukausi/vuosimaksua ja että ohjelman kehittäjät modernisoi sitä sovellusta. Windows 10 kun muuttuu kaksi kertaa vuodessa, että jos ohjelmalle ostaa jonkun kertalisenssin ja että ei päivitä sitä kokoajan uudemmaksi niin se jossain kohtaa rusahtaa rikki kun Microsoft päivittää Windowsia uudemmaksi.

Eli jos jonkun Gmailin käyttöliittymä vaikka muuttuu itsekseen niin samalla tavalla Windows muuttuu itsekseen, ei olennaisesti eroa. Siinä vaan tietysti tietyt yhteensopivuudet rikkoutuvat vähitellen.

"Vaikea kuvitella, että tuolla on vaikkapa Flir-lämpökameran vaatimaa ohjelmistoa"

Vaatima? Kamera kuin kamera. Kamerat semmoisia että lähettävät kuvat palvelimelle nappia painamalla. Tai sitten voi olla joku muistikortin vemputus tai USB-kytkentä, että näkyy USB-mediana ja sitten ne voi siirtää päätelaitteelle. Windowsissa valmiina kuvankatselu ohjelma.

Ei kameran pidä "vaatia" mitään ohjelmaa kuvien ottamiseen. Silloin siinä on jotain perustavalla tavalla pielessä. Onhan sitä ennen muinoin ollut jotain hölmöjä ajurivirityksiä esimerkiksi mutta tietysti kaikennäköiset ajuriviritykset voivat myös rikkoutua kun Windowsista tulee uusi versio kaksi kertaa vuodessa.

Koska Windows uusiutuu kaksi kertaa vuodessa niin Windows 10:n ei tietenkään säädetä mitään ajurihärpäkkeitä. Kaikennäköisille "legacy" jutuille voi hankkia vaikka Windows 7 Embedded laitteen adapteriksi jota käyttää RDP yhteydellä. Ennen pitkäähän nuo rikkoutuu ja sitten ostetaan uudet kamat.

"tai lähes 10 vuotta sitten ostetun videokameran mukana DVD:llä tullutta ohjelmistoa"

Eihän nykyään tietokoneissa yleensä ole mitään DVD-asemaa edes ja ei Windowsin taaksepäinyhteensopivuuksia luvata ikuisesti.

Microsoft lupaa yhteensopivuutta eri rajapintaversioille vähintään 10v. .NET:llä sitten on yhteensopivuutta niin, että 3.5 ajaa 2.0 ohjelmia myös ja 4.x versiot toimii uusimmalla .NET 4.x:llä. Visual C 2008 redistributablen yhteensopivuudet luvataan kesälle 2018 saakka, DirectX:lle luvataan uusin, ja kaksi edellistä versiota sekä vähintään 10v.

Windows kun uusitaan 2x vuodessa niin vanhoja virityksiä poistuu vähitellen. Ei siis missään nimessä pidä takertua mihinkään vanhaan vaan huolehtia siitä, että Windowsin voi päivittää uudeksi 2x vuodessa häiriöttä, ilman riippuvuuksia semmoiseen mikä voi hajota tai jopa sotkea päivitysprosessin.

Lue lisää

Lämpökamerakuvien käsittely vaatii oman ohjelmansa. Tuossa on kolme kuvaa: Tavallinen valokuva, lämpökuva ja lämpötiladata. Jälkikäsittely on käytännössä pakollista ennen kuvan liittämistä raporttiin tms. Ei tuota saa pilvipalveluna. Sama softa hoitaa myös lämpökameran firmiksen päivityksen ja asetukset.

Kyllä lähes kaikissa 15 " kannettavissa näyttää dvd olevan. Jos ei ole saa ulkoisen tai voi käyttää virtuaalista dvd-asemaa iso-tiedoston avulla. Videoiden käsittelyyn ko. softa oli ok ja ei ole halpa. Eipä touta dvd-asemaa ole tullut käytettyä ainakaan vuoteen, joten saattaa jäädä pois seuraavasta koneesta.

Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen.

Onkos sulla joku linkki tuohon, että gcc:n kanssa olisi ongelmia tulossa? Koskeeko se kaikkia ei-MS-kääntäjiä, kuten Intelin ja pariakymmentä muuta? Kuullostaa pahasti vastaavalta, josta Google juuri sai miljardien sakot.

Yllättynyt kirjoitti:

Lämpökamerakuvien käsittely vaatii oman ohjelmansa. Tuossa on kolme kuvaa: Tavallinen valokuva, lämpökuva ja lämpötiladata. Jälkikäsittely on käytännössä pakollista ennen kuvan liittämistä raporttiin tms. Ei tuota saa pilvipalveluna. Sama softa hoitaa myös lämpökameran firmiksen päivityksen ja asetukset.

Kyllä lähes kaikissa 15 " kannettavissa näyttää dvd olevan. Jos ei ole saa ulkoisen tai voi käyttää virtuaalista dvd-asemaa iso-tiedoston avulla. Videoiden käsittelyyn ko. softa oli ok ja ei ole halpa. Eipä touta dvd-asemaa ole tullut käytettyä ainakaan vuoteen, joten saattaa jäädä pois seuraavasta koneesta.

Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen.

Onkos sulla joku linkki tuohon, että gcc:n kanssa olisi ongelmia tulossa? Koskeeko se kaikkia ei-MS-kääntäjiä, kuten Intelin ja pariakymmentä muuta? Kuullostaa pahasti vastaavalta, josta Google juuri sai miljardien sakot.

Lue lisää

"Lämpökamerakuvien käsittely vaatii oman ohjelmansa."

No sitten varmaan huolehdit siitä, että ohjelma on joko:

1. Selaimella toimiva
2. Ladattavissa sovelluskaupasta
3. Kuukausi/vuosimaksullinen ja sillä rahalla ylläpidetään sitä kun käyttöjärjestelmä uusitaan 2x vuodessa
4. On varmistettu rajapintaversio mille ohjelma on tehty, että voidaan ennakoida milloin se voi lakata itsekseen toimimasta (eli tiedät ohjelman elinkaaren).

"Kyllä lähes kaikissa 15 " kannettavissa näyttää dvd olevan."

Ei kyllä ole.

"Jos ei ole saa ulkoisen tai voi käyttää virtuaalista dvd-asemaa iso-tiedoston avulla"

Mihin sitä tarvitsee? Yli 10v ikäisen ohjelman ei tarvitse toimia. Yleensä sellaista ei luvata.

Vanhimmat natiiviohjelmat Windowsille joiden luvataan toimivan, on .NET 2.0:lla tehty. C :lla vanhin kirjasto mihin yhteensopivuus luvataan on Visual C 2008. Vanhemmat on sellaisia jotka voivat lakata toimimasta itsekseen kun Windowsista tulee uusi versio 2x vuodessa.

"Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen."

Ei noin vanhojen tarvitse toimia. Windowsista tulee automaattipäivityksellä 2x vuodessa uusi versio ja tuollaiset vanhat paskat joko toimii tai ei toimi uuden käyttöjärjestelmäversion asentumisen jälkeen. Ja jos menee rikki, niin aina voi palauttaa aiemman version ja Pro versiosta sai ainakin säädettyä että ei asenna heti päivityksiä. Jotain 3kk tms. pystyy odotuttamaan että ehtii saada sotkunsa siirrettyä nykypäivään. Microsoft myös myy Winodws 7 Embeddediä tiettyjen jälleenmyyjien kautta esiasennetuna tiettyihin erikoislaitteisiin ja hinnat ovat erikoishinnoin.

Toisin sanoen, vanhassa roikkumisesta alkaa tulla vähitellen kulua ja vaivaa.

"Onkos sulla joku linkki tuohon, että gcc:n kanssa olisi ongelmia tulossa?"

Ei oikeastaan tarvitse kun itse sanoit tämän:

"Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen."

Eli ymmärrät ja myönnät varmaan, että uusi käyttöjärjestelmäversio selvästikin vaikuttaa yhteensopivuuksiin. Näin on ollut aina Windowsilla, ja on edelleenkin. Ja yhteensopivuus säilyy luotettavasti juurikin niin pitkään kuin luvataan.

Sehän on ollut niin, että jos ohjelma toimii jossain Windows versiossa, esim. Windows Vistassa, niin se toimii sitten sen Windows Vistan eliniän loppuun saakka koska se ei muutu vaan on stabiili.

Windows 10 ei ole stabiili vaan muuttuu 2x vuodessa uudeksi. Eli jos toimii nyt Windows 10 Creators Updatella niin se toimii sitten varmasti seuraavaan Windows 10 versioon saakka, eli syksyllä voi olla rikki.

" Koskeeko se kaikkia ei-MS-kääntäjiä, kuten Intelin ja pariakymmentä muuta?"

Ei tämä oikein liity kääntäjiin vaan rajapintoihin. Windows sisältää rajapintoja jotka on alustana sovelluksille. Niitä rajapintoja pidetään vakaina luvatulla tavalla. Vakaiden rajapintojen ja tietokoneen raudan välissä oleva koodiläjä on jatkuvassa muutoksessa eikä siinä ole mitään laitonta.

Sinun kannattaisi siis käyttää kääntäjiä jotka tekee sen koodin sellaisille rajapinnoille jotka pysyvät stabiileina. Eli vaikka .NET 4.x:lle tai HTML5:lle. Sillä kääntäjällä ei pitäisi olla niin väliä kun onhan niissä ohjelmointikielissä toki standardeja, että sama koodi kääntyy vaikka kääntäjä olisi eri.

Suuntaus on vahvasti se, että Microsoftin kääntäjillä tehdään esim. .NET ja raudan natiivi ja muiden valmistajien välineillä sitten käännellään HTML5:lle, eli on semmoista vertikaalista integraatiota tehty kääntäjän ja alustan välillä.

GCC:n ja muutaman muun vika on se, että näillä kun kääntää koodia niin ne tekee rajapintakutsuja esim. johonkin Windows API:n tai muuhun muinaiseen mitä siivoillaan pois. Eihän se ennen muinoin ollut niin ongelmallista kun jokainen Windowsjulkaisu oli stabiili 10v.

Tästä syystä syystä nykyisin esim. Delphi päivittyy ihan kokoaika ja hinta on tavallaan vuosimaksu. Tai sitten vaikka Qt, että tässähän on vähennetty riippuvuutta C :n ja sielläkin missä on C :aa, Windows ympäristössä voi tosiaankin käännellä Visual C :lla sen.

Ainahan voit käyttää niitä kymmentä muuta kääntäjää vaikka iPadilla jos ajattelet asioiden olevan jotenkin eri tavalla siellä. Tosiasiassa järjestelmän suunnittelufilosofia on samanlainen, että päätelaite on vain sille käyttöliittymälle.

Yllättynyt kirjoitti:

Lämpökamerakuvien käsittely vaatii oman ohjelmansa. Tuossa on kolme kuvaa: Tavallinen valokuva, lämpökuva ja lämpötiladata. Jälkikäsittely on käytännössä pakollista ennen kuvan liittämistä raporttiin tms. Ei tuota saa pilvipalveluna. Sama softa hoitaa myös lämpökameran firmiksen päivityksen ja asetukset.

Kyllä lähes kaikissa 15 " kannettavissa näyttää dvd olevan. Jos ei ole saa ulkoisen tai voi käyttää virtuaalista dvd-asemaa iso-tiedoston avulla. Videoiden käsittelyyn ko. softa oli ok ja ei ole halpa. Eipä touta dvd-asemaa ole tullut käytettyä ainakaan vuoteen, joten saattaa jäädä pois seuraavasta koneesta.

Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen.

Onkos sulla joku linkki tuohon, että gcc:n kanssa olisi ongelmia tulossa? Koskeeko se kaikkia ei-MS-kääntäjiä, kuten Intelin ja pariakymmentä muuta? Kuullostaa pahasti vastaavalta, josta Google juuri sai miljardien sakot.

Lue lisää

Muiden valmistajien välineillä jotka eivät HTML5:lle tee, on kyllä omia ratkaisujaan äsken mainitun Deplhin ja Qt:n ohella.

Esim. Javassa on aina ollut hyvät taaksepäinyhteensopivuudet, eli jokaisella Java julkaisulla toimii olennaisesti kolmen edellisen julkaisun sovellukset. Windows kun muuttuu alla niin voi kehittäjä voi olettaa, että uusin Java toimii näillä Windows 10 versioilla mihin voi asentaa sovelluksia sovelluskaupan ulkopuolelta.

Python on myös hyvin vakaa. Siinä on käytännössä 2.x ja 3.x sarjat. Python 2.x:t varmaan hajoaa jossain kohtaa mutta Python 3.x:llä tehdyt ohjelmat toimii oikein kivasti uudemmilla versioilla.

Minä kyllä unohtaisin nuo kaikki sotkut. HTML5 on omiaan ja kehitystä voi tehdä sujuvasti vaikka NodeJS:llä, ja NodeJS:n toimivuus on Microsoftin intresseissä että ei haittaa kehitystä vaikka ei sitä asiakkaiden koneisiin kannata asennuttaa.

M-Kar kirjoitti:

"Lämpökamerakuvien käsittely vaatii oman ohjelmansa."

No sitten varmaan huolehdit siitä, että ohjelma on joko:

1. Selaimella toimiva
2. Ladattavissa sovelluskaupasta
3. Kuukausi/vuosimaksullinen ja sillä rahalla ylläpidetään sitä kun käyttöjärjestelmä uusitaan 2x vuodessa
4. On varmistettu rajapintaversio mille ohjelma on tehty, että voidaan ennakoida milloin se voi lakata itsekseen toimimasta (eli tiedät ohjelman elinkaaren).

"Kyllä lähes kaikissa 15 " kannettavissa näyttää dvd olevan."

Ei kyllä ole.

"Jos ei ole saa ulkoisen tai voi käyttää virtuaalista dvd-asemaa iso-tiedoston avulla"

Mihin sitä tarvitsee? Yli 10v ikäisen ohjelman ei tarvitse toimia. Yleensä sellaista ei luvata.

Vanhimmat natiiviohjelmat Windowsille joiden luvataan toimivan, on .NET 2.0:lla tehty. C :lla vanhin kirjasto mihin yhteensopivuus luvataan on Visual C 2008. Vanhemmat on sellaisia jotka voivat lakata toimimasta itsekseen kun Windowsista tulee uusi versio 2x vuodessa.

"Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen."

Ei noin vanhojen tarvitse toimia. Windowsista tulee automaattipäivityksellä 2x vuodessa uusi versio ja tuollaiset vanhat paskat joko toimii tai ei toimi uuden käyttöjärjestelmäversion asentumisen jälkeen. Ja jos menee rikki, niin aina voi palauttaa aiemman version ja Pro versiosta sai ainakin säädettyä että ei asenna heti päivityksiä. Jotain 3kk tms. pystyy odotuttamaan että ehtii saada sotkunsa siirrettyä nykypäivään. Microsoft myös myy Winodws 7 Embeddediä tiettyjen jälleenmyyjien kautta esiasennetuna tiettyihin erikoislaitteisiin ja hinnat ovat erikoishinnoin.

Toisin sanoen, vanhassa roikkumisesta alkaa tulla vähitellen kulua ja vaivaa.

"Onkos sulla joku linkki tuohon, että gcc:n kanssa olisi ongelmia tulossa?"

Ei oikeastaan tarvitse kun itse sanoit tämän:

"Jotkut ohjelmat eivät toimi XP:tä uudemmissa koneissa, mutta toisaalta jotkut ikivanhat DOS-ohjelmat toimivat edelleen."

Eli ymmärrät ja myönnät varmaan, että uusi käyttöjärjestelmäversio selvästikin vaikuttaa yhteensopivuuksiin. Näin on ollut aina Windowsilla, ja on edelleenkin. Ja yhteensopivuus säilyy luotettavasti juurikin niin pitkään kuin luvataan.

Sehän on ollut niin, että jos ohjelma toimii jossain Windows versiossa, esim. Windows Vistassa, niin se toimii sitten sen Windows Vistan eliniän loppuun saakka koska se ei muutu vaan on stabiili.

Windows 10 ei ole stabiili vaan muuttuu 2x vuodessa uudeksi. Eli jos toimii nyt Windows 10 Creators Updatella niin se toimii sitten varmasti seuraavaan Windows 10 versioon saakka, eli syksyllä voi olla rikki.

" Koskeeko se kaikkia ei-MS-kääntäjiä, kuten Intelin ja pariakymmentä muuta?"

Ei tämä oikein liity kääntäjiin vaan rajapintoihin. Windows sisältää rajapintoja jotka on alustana sovelluksille. Niitä rajapintoja pidetään vakaina luvatulla tavalla. Vakaiden rajapintojen ja tietokoneen raudan välissä oleva koodiläjä on jatkuvassa muutoksessa eikä siinä ole mitään laitonta.

Sinun kannattaisi siis käyttää kääntäjiä jotka tekee sen koodin sellaisille rajapinnoille jotka pysyvät stabiileina. Eli vaikka .NET 4.x:lle tai HTML5:lle. Sillä kääntäjällä ei pitäisi olla niin väliä kun onhan niissä ohjelmointikielissä toki standardeja, että sama koodi kääntyy vaikka kääntäjä olisi eri.

Suuntaus on vahvasti se, että Microsoftin kääntäjillä tehdään esim. .NET ja raudan natiivi ja muiden valmistajien välineillä sitten käännellään HTML5:lle, eli on semmoista vertikaalista integraatiota tehty kääntäjän ja alustan välillä.

GCC:n ja muutaman muun vika on se, että näillä kun kääntää koodia niin ne tekee rajapintakutsuja esim. johonkin Windows API:n tai muuhun muinaiseen mitä siivoillaan pois. Eihän se ennen muinoin ollut niin ongelmallista kun jokainen Windowsjulkaisu oli stabiili 10v.

Tästä syystä syystä nykyisin esim. Delphi päivittyy ihan kokoaika ja hinta on tavallaan vuosimaksu. Tai sitten vaikka Qt, että tässähän on vähennetty riippuvuutta C :n ja sielläkin missä on C :aa, Windows ympäristössä voi tosiaankin käännellä Visual C :lla sen.

Ainahan voit käyttää niitä kymmentä muuta kääntäjää vaikka iPadilla jos ajattelet asioiden olevan jotenkin eri tavalla siellä. Tosiasiassa järjestelmän suunnittelufilosofia on samanlainen, että päätelaite on vain sille käyttöliittymälle.

Lue lisää

Siis minä en tee mitään softaa lämpökameraan liittyen vaan käytän muutama kuukausi sitten omalle koneelleni asentamaani FLIRin laitteelleen toimittamaa ohjelmaa. Tuosta ei tarjottu mitään selainpohjaista vaihtoehtoa. Tuota siis yritin etsiä windows storesta, mutta homma tyssäsi siihen, etten löytänyt hakutoimintoa apeille. Epäilen, ettei sitä siellä ole kuten "miljoonaa" muutakaan tarpeellista erikoiskäyttöön tarkoitettua softaa.

Sanoit aiemmin, että vain Visual Studiolla käännetyt softat tulevat jatkossa kelpaamaan Windowsissa (jo nyt 10 S:ssä). Siihen kysyin tarkoittaako tuo todella sitä, että Intelin ja kymmenien muiden Windows-kääntäjien tuottamaa koodia ei enää voi käyttää? Vai onko mielestäsi gcc (tai siis tarkemmin mingw-gcc) jotenkin muita huonommassa asemassa? Tuota minun on hyvin vaikea uskoa ja luulisin sen olevan kilpailulakien vastaistakin.

Tottakai vanhoissa softissa tulee joskus yhteensopivuusongelmia. Se ei tarkoita sitä, etteikö samaa softaa saisi toimimaan uudelleen käännettynä. Kyllähän tuosta gcc:stäkin tulee jatkuvasti uusia versioita. Tietysti joskus vaaditaan myös muutoksia softaankin. Minulle tämä on tullut kerran vastaan 2006:stä alkaen, jolloin myin ensimmäisen Windows-ohjelmani. Silloin se johtui siitä, että olin tietoisesti tehnyt ohjelman, joka toimi myös W98;ssa. Muutama vuoden päästä käyttämäni grafiikkakirjasto luopui W98-tuesta.

Suoraan sanoen minua ei hirveästi haittaa, jos vaikka softaani ei nyt saa 10 S:lle asennettua. Siihen todennäköisesti tulee keino ennen kuin kovinkaan moni käyttäjistäni on tuon hankkinut. Nopealla haulla löytyi jo 10 S appi, jolla windows storen ulkopuoliset softat saanee toimimaan: https://winbuzzer.com/2017/05/29/citrix-receiver-allow-windows-10-s-run-win32-apps-xcxwbn/

Olen kuitenkin sen verran asiakasystävällinen, että annan uuden version kaikille asiakkailleni ilmaiseksi. Samaa ei voi sanoa monesta isosta toimijasta, jotka vaan tylysti kertovat, että ko. tuotteen tuki on loppunut, pahimmillaan reilusti alle 5 vuodessa. Noita kymmenen vuotta vanhoja valmistamiani laitteita on ympäri maailmaa vielä käytössä. Luultavasti kaikki paitsi yksi Brasialiassa varastettu. Noilla on vuoden takuu, joten ei minun mikään pakko olisi uutta ohjelmaversiota toimittaa.

Yllättynyt kirjoitti:

Siis minä en tee mitään softaa lämpökameraan liittyen vaan käytän muutama kuukausi sitten omalle koneelleni asentamaani FLIRin laitteelleen toimittamaa ohjelmaa. Tuosta ei tarjottu mitään selainpohjaista vaihtoehtoa. Tuota siis yritin etsiä windows storesta, mutta homma tyssäsi siihen, etten löytänyt hakutoimintoa apeille. Epäilen, ettei sitä siellä ole kuten "miljoonaa" muutakaan tarpeellista erikoiskäyttöön tarkoitettua softaa.

Sanoit aiemmin, että vain Visual Studiolla käännetyt softat tulevat jatkossa kelpaamaan Windowsissa (jo nyt 10 S:ssä). Siihen kysyin tarkoittaako tuo todella sitä, että Intelin ja kymmenien muiden Windows-kääntäjien tuottamaa koodia ei enää voi käyttää? Vai onko mielestäsi gcc (tai siis tarkemmin mingw-gcc) jotenkin muita huonommassa asemassa? Tuota minun on hyvin vaikea uskoa ja luulisin sen olevan kilpailulakien vastaistakin.

Tottakai vanhoissa softissa tulee joskus yhteensopivuusongelmia. Se ei tarkoita sitä, etteikö samaa softaa saisi toimimaan uudelleen käännettynä. Kyllähän tuosta gcc:stäkin tulee jatkuvasti uusia versioita. Tietysti joskus vaaditaan myös muutoksia softaankin. Minulle tämä on tullut kerran vastaan 2006:stä alkaen, jolloin myin ensimmäisen Windows-ohjelmani. Silloin se johtui siitä, että olin tietoisesti tehnyt ohjelman, joka toimi myös W98;ssa. Muutama vuoden päästä käyttämäni grafiikkakirjasto luopui W98-tuesta.

Suoraan sanoen minua ei hirveästi haittaa, jos vaikka softaani ei nyt saa 10 S:lle asennettua. Siihen todennäköisesti tulee keino ennen kuin kovinkaan moni käyttäjistäni on tuon hankkinut. Nopealla haulla löytyi jo 10 S appi, jolla windows storen ulkopuoliset softat saanee toimimaan: https://winbuzzer.com/2017/05/29/citrix-receiver-allow-windows-10-s-run-win32-apps-xcxwbn/

Olen kuitenkin sen verran asiakasystävällinen, että annan uuden version kaikille asiakkailleni ilmaiseksi. Samaa ei voi sanoa monesta isosta toimijasta, jotka vaan tylysti kertovat, että ko. tuotteen tuki on loppunut, pahimmillaan reilusti alle 5 vuodessa. Noita kymmenen vuotta vanhoja valmistamiani laitteita on ympäri maailmaa vielä käytössä. Luultavasti kaikki paitsi yksi Brasialiassa varastettu. Noilla on vuoden takuu, joten ei minun mikään pakko olisi uutta ohjelmaversiota toimittaa.

Lue lisää

"Siis minä en tee mitään softaa lämpökameraan liittyen vaan käytän muutama kuukausi sitten omalle koneelleni asentamaani FLIRin laitteelleen toimittamaa ohjelmaa. Tuosta ei tarjottu mitään selainpohjaista vaihtoehtoa."

Niin onhan sitä legacyä toki. Siirtyminen standardeihin alkoi asteittain jo 90-luvulla mutta tekniikka rajoitti tosi paljon jotain 10v. Microsoftilta tuli sitten jo selkeä signaali vuonna 2011 mihin sitä ekosysteemiä viedään. Jotkut saa toki näpeilleen kun eivät ole reagoineet ajoissa.

"Epäilen, ettei sitä siellä ole kuten "miljoonaa" muutakaan tarpeellista erikoiskäyttöön tarkoitettua softaa."

No ne erikoiskäyttöön tehdyt softat ovat yleensä sellaisia jota käytetään asentamatta, selaimen kautta, myydään sulautettuna raudan kanssa tai jotain muuta vastaavaa.

"Sanoit aiemmin, että vain Visual Studiolla käännetyt softat tulevat jatkossa kelpaamaan Windowsissa (jo nyt 10 S:ssä)."

No jos natiivia haluaa niin todennäköisesti näin, mutta suurinta osaa ohjelmista ei käännetä natiivisti päätelaitteille.

"Siihen kysyin tarkoittaako tuo todella sitä, että Intelin ja kymmenien muiden Windows-kääntäjien tuottamaa koodia ei enää voi käyttää?"

Hankala uskoa että pidemmällä tähtäimellä onnistuu niin kauan jotain Windows API:a käytetään. Sitähän hävitetään kokoajan: https://msdn.microsoft.com/en-us/library/windows/desktop/ff818516(v=vs.85).aspx#deprecated_or_legacy_apis

"Vai onko mielestäsi gcc (tai siis tarkemmin mingw-gcc) jotenkin muita huonommassa asemassa? Tuota minun on hyvin vaikea uskoa ja luulisin sen olevan kilpailulakien vastaistakin."

Vertikaalinen integrointi ei ole kilpailulakien vastaista. Miksi et käytä niitä kääntäjiä iPadilla?

"Se ei tarkoita sitä, etteikö samaa softaa saisi toimimaan uudelleen käännettynä."

Rajapinnastahan se on kiinni ja siitä, mille sitä koodia käännät. Voisitko valita GCC:n käännösvivuista että kääntää CIL tavukoodia ja että käytät Base Class Libraryä koodissasi? https://msdn.microsoft.com/en-us/library/gg145045(v=vs.110).aspx

Minun nähdäkseni GCC:llä kun kääntää koodia niin siellä kummittelee jotain Windows API:a ja x86 tavukoodia, että sitten kun Windows API poistettu ja koneiden arkkitehtuuri vaihtuu ja edellytetään CIL tavukoodia Windowsohjelmissa niin saatko käännettyä?

Eihän tuo mikään uusi juttu ole, 16v ollut Windowsissa Base Class Library ja CIL tavukoodi mutta jos kääntäjäsi kääntää jotain x86 juttuja ja Windows API:a niin puutehan on silloin siinä kääntäjässä.

" Vai onko mielestäsi gcc (tai siis tarkemmin mingw-gcc) jotenkin muita huonommassa asemassa? Tuota minun on hyvin vaikea uskoa ja luulisin sen olevan kilpailulakien vastaistakin."

GCC nimenomaan on heikommassa asemassa, sillä esimerkiksi Mono ja Roslyn kääntävät oikein kivasti CIL koodiksi mutta GCC:llä tätä ei mielestäni ole.

Eikö ne firmat saa koneet ilman alvii ja joka vuosi poistoina 30% jäännösarvoista tai miten se nyt menikään?
Jo palkansaajakin saa vähennellä PC.n hinnasta jos sillä tehdään työhommia. Taaron on huonolla koneella...

verokarhu kirjoitti:

Eikö ne firmat saa koneet ilman alvii ja joka vuosi poistoina 30% jäännösarvoista tai miten se nyt menikään?
Jo palkansaajakin saa vähennellä PC.n hinnasta jos sillä tehdään työhommia. Taaron on huonolla koneella...

Lue lisää

Koneen saa vähentää kerralla (pieni firma ei montaa tonnia vuodessa kalusto-ostoja) ja alv ei ole yritykselle kulu, joten ei tässä suurista sijoituksista ole kyse. Vähennys ei tietysti tarkoita, että kone olisi ilmainen.

En kuitenkaan halua turhaan ostella konetta vähän väliä. Ei ole kestävää kehitystä ja vaatii monen päivän työn ennen kuin käyttis on päivyttänyt itsensä nykyhetkeen ja kaikki ohjelmat ja tiedostot ovat uudella koneella toimivina. Sama juttu kännykässä, jonka vaihdan aikaisintaan kolmevuotiaana.

Yllättynyt kirjoitti:

Koneen saa vähentää kerralla (pieni firma ei montaa tonnia vuodessa kalusto-ostoja) ja alv ei ole yritykselle kulu, joten ei tässä suurista sijoituksista ole kyse. Vähennys ei tietysti tarkoita, että kone olisi ilmainen.

En kuitenkaan halua turhaan ostella konetta vähän väliä. Ei ole kestävää kehitystä ja vaatii monen päivän työn ennen kuin käyttis on päivyttänyt itsensä nykyhetkeen ja kaikki ohjelmat ja tiedostot ovat uudella koneella toimivina. Sama juttu kännykässä, jonka vaihdan aikaisintaan kolmevuotiaana.

Lue lisää

Ei se nyt nykyään vaadi paljoa. Ongelmasi taitaa olla se, että asennat päätelaitteeseen tarpeettoman paljon ohjelmia.

Normaalistihan siihen lisätään sovelluskaupasta muutama ja Windowsissa ne siirtyy suoraan profiilin mukana. Sitten on muutama poikkeus.

M-Kar kirjoitti:

Ei se nyt nykyään vaadi paljoa. Ongelmasi taitaa olla se, että asennat päätelaitteeseen tarpeettoman paljon ohjelmia.

Normaalistihan siihen lisätään sovelluskaupasta muutama ja Windowsissa ne siirtyy suoraan profiilin mukana. Sitten on muutama poikkeus.

Lue lisää

Puhut kokoajan "päätelaitteesta". Siis ollaanko menty takaisin 80-luvulle, jolloin näppäimistö ja näyttö olivat pelkkä terminaali ja kaikki työ tehdään datayhteyden toisessa päässä?

En oikein ymmärrä miten se toimisi minun käytössä, kun ei ole mitään suuren yrityksen datapalvelua taustalla. Tietysti joitain softia voisi käyttää pilvipalvelun kautta, mutta eikös vaikkapa Office-paketti kuitenkin aina asenneta myös "päätelaitteelle", jotta käyttö onnistuu, vaikka verkko on poikki syystä tai toisesta. Mikä jörki minun käytössäni olisi olla hyödyntämättä PC:n tarjoamaa laskenta- ja tallennuskapasiteettiä, joka sentään on saman verran kuin reilun 10 vuoden takaisen supertietokoneen vastaavat?

Jos nyt sitten siirtyisin siihen Visual Studioon, eikö sekin pitäisi asentaa "päätelaitteelle" aivan kuten Cygwin ja gcc, joiden asennut on vain murto-osa kaikesta muusta työstä. Ainakin Visual Studiota käyttävä kaverini käyttää sitä omalla koneellaan.

Onneksi ei ole tarvinnut Windows-konetta ostaa pitkään aikaan. Viimeksi perheeseen tuli sellainen 4 vuotta sitten. Kyllä siinä meni paljon aikaa, vaikka yhtään mitään ylimääräistä softaa tai tiedostoja ei edes tarvinnut siirtää. Aika älytön kasa päivityksiä tuli heti koneeseen ja todella monta boottia meni ennen kuin päivitysrumba rauhoittui. Vai onko asiat paremmin nykyään? Tietysti asiaan vaikuttaa se, että teen tuon vain kerran 3-4 vuodessa, joten rutiinia ei ole ja yleensä on joka kerta uusi Windows-versio, josta ei ole mitään kokemusta. XP:lle taisin ehtiä tehdä homman jopa kolmesti.

Ulkopuolisella töissä ollessani IT-osato asensi heidän kehittämänsä diskimagen hyvin nopeasti, jollloin päivitysrumbaa ei tarvittu. Mutta kyllä siinä silti meni pari päivää, jotta sain työpaikan sisäisestä verkosta asennettua kaikki tarvittavat ohjelmat kaikki henkilökohtaisesti kaipaamani ohjelmat sekä laitettua monien ohjelmien ja käyttiksen asetukset mieluisiksi. Tuolloin ei tarvinnut edes tiedostoja siirrellä, kun ne olivat verkkolevyllä.

Yllättynyt kirjoitti:

Puhut kokoajan "päätelaitteesta". Siis ollaanko menty takaisin 80-luvulle, jolloin näppäimistö ja näyttö olivat pelkkä terminaali ja kaikki työ tehdään datayhteyden toisessa päässä?

En oikein ymmärrä miten se toimisi minun käytössä, kun ei ole mitään suuren yrityksen datapalvelua taustalla. Tietysti joitain softia voisi käyttää pilvipalvelun kautta, mutta eikös vaikkapa Office-paketti kuitenkin aina asenneta myös "päätelaitteelle", jotta käyttö onnistuu, vaikka verkko on poikki syystä tai toisesta. Mikä jörki minun käytössäni olisi olla hyödyntämättä PC:n tarjoamaa laskenta- ja tallennuskapasiteettiä, joka sentään on saman verran kuin reilun 10 vuoden takaisen supertietokoneen vastaavat?

Jos nyt sitten siirtyisin siihen Visual Studioon, eikö sekin pitäisi asentaa "päätelaitteelle" aivan kuten Cygwin ja gcc, joiden asennut on vain murto-osa kaikesta muusta työstä. Ainakin Visual Studiota käyttävä kaverini käyttää sitä omalla koneellaan.

Onneksi ei ole tarvinnut Windows-konetta ostaa pitkään aikaan. Viimeksi perheeseen tuli sellainen 4 vuotta sitten. Kyllä siinä meni paljon aikaa, vaikka yhtään mitään ylimääräistä softaa tai tiedostoja ei edes tarvinnut siirtää. Aika älytön kasa päivityksiä tuli heti koneeseen ja todella monta boottia meni ennen kuin päivitysrumba rauhoittui. Vai onko asiat paremmin nykyään? Tietysti asiaan vaikuttaa se, että teen tuon vain kerran 3-4 vuodessa, joten rutiinia ei ole ja yleensä on joka kerta uusi Windows-versio, josta ei ole mitään kokemusta. XP:lle taisin ehtiä tehdä homman jopa kolmesti.

Ulkopuolisella töissä ollessani IT-osato asensi heidän kehittämänsä diskimagen hyvin nopeasti, jollloin päivitysrumbaa ei tarvittu. Mutta kyllä siinä silti meni pari päivää, jotta sain työpaikan sisäisestä verkosta asennettua kaikki tarvittavat ohjelmat kaikki henkilökohtaisesti kaipaamani ohjelmat sekä laitettua monien ohjelmien ja käyttiksen asetukset mieluisiksi. Tuolloin ei tarvinnut edes tiedostoja siirrellä, kun ne olivat verkkolevyllä.

Lue lisää

"Puhut kokoajan "päätelaitteesta". Siis ollaanko menty takaisin 80-luvulle, jolloin näppäimistö ja näyttö olivat pelkkä terminaali ja kaikki työ tehdään datayhteyden toisessa päässä?"

Tietotekniikassa on jostain muinaiselta 70-luvulta saakka ollut ne päätelaitteet ja sitten se varsinainen tietokone, eli palvelin. Ennen vanhaan päätelaitteet oli tosi yksinkertaisia, että oli vain näppäimistö ja näyttö ja ei ollut prosessointia ollenkaan.

70-luvun lopulta lähtien tapahtui jotain hassua, että alettiin tekemään päätelaitteita jotka toimivat itsenäisesti tietokoneina, ja niitä myös käytettiin tietokoneina kun tietoliikenneyhteydet oli hitaita ja kalliita ja yleensäkin tietotekniikka maksoi paljon enemmän.

Sehän vaan oli arkkitehtuurillisessa mielessä tyhmää, koska ne eivät olleet keskitetysti hallittuja vaan data ja ohjelmat olivat levällään milloin missäkin lerpulla. Ja tuota jatkui pitkään kun graafiset käyttöliittymät aluksi kuormitti niin paljon, että ei voitu normaaliin tapaan edes toteuttaa kunnolla tai halvalla ja pidempien etäisykksien tietoliikenneyhteyksiä haittasi myös se, että tietoliikenneyhteydet eivät olleet pakettipohjaisia. Yhteyksistä puuttui yleensä moniajo.

Yritysympäristöissä toki alettiin jo 80-luvulta lähtien rakentamaan taas normaaliin tapaan tuomalla enste tiedostopalvelimia joista pystyi myös niitä sovelluksia käynnistämään.

Päätteet siis menivät sellaisiksi, että tosin kuin 70-luvulla ne pystyivät myös prosessoimaan käyttöliittymää.

Toisin sanoen, suuntaus ollut kaiken aikaa se, että päätteessä on käyttöliittymä ja käyttöliittymän prosessointi, edustaprosessointi ja palvelimessa data ja siihen liittyvä prosessointi. Palvelin hakee, lukee, tallentaa, rakentaa raporttia, logittaa, hoitaa taustaprosessoinnit jne. ja pääte esittää sitä käyttöliittymää ja hoitaa siihen liittyvät tapahtumat .

Historian painolastin takia sinne Windowsissa ollut samanaikaisesti palvelin ja päätelaiteominaisuuksia mutta nythän noita on pidemmän aikaa järkeistetty, että palvelimista siivotaan päätelaiteominaisuuksia ja päätelaitteista palvelinominaisuuksia.

Todisteena tästä on hyvin vaikka ne nykyiset HTML5 ja WinRT rajapinnat, eli siellä on tietoisesti jätetty pois palvelinjuttuja. Esim. taustaprosesseja ei tehdä ihan miten sattuu eikä dataa pääse kirjoittelemaan miten sattuu, että on hiekkalaatikointia siinä.

"Tietysti joitain softia voisi käyttää pilvipalvelun kautta, mutta eikös vaikkapa Office-paketti kuitenkin aina asenneta myös "päätelaitteelle", jotta käyttö onnistuu, vaikka verkko on poikki syystä tai toisesta."

Kyllähän päätesovellukset saa toimimaan vaikka yhteys olisikin poikki. Officepaketti nyt on vähän legacyä ja Microsoftihan kirjoittaa uusiksi sitä kokoaika.

"Mikä jörki minun käytössäni olisi olla hyödyntämättä PC:n tarjoamaa laskenta- ja tallennuskapasiteettiä, joka sentään on saman verran kuin reilun 10 vuoden takaisen supertietokoneen vastaavat?"

Tarviihan se käyttöliittymä prosessointia ja välimuistit tallennustilaa.

"Jos nyt sitten siirtyisin siihen Visual Studioon, eikö sekin pitäisi asentaa "päätelaitteelle" "

Toistaiseksi kun se on ikivanhaa legacyä. Parempihan tuo olisi jos ei tarvitsisi asentaa mutta toistaiseksi ohjelmistokehitystä on pidetty vähän semmoisena, että IDE on paikallisesti mutta sorsarepo ja kääntäminen sitten muualla. Paikallinen repo sitten tavallaan offlinetarpeisiin mutta datahan on tässäkin keskitettyä.

"Aika älytön kasa päivityksiä tuli heti koneeseen ja todella monta boottia meni ennen kuin päivitysrumba rauhoittui. Vai onko asiat paremmin nykyään?"

Kyllähän se käyttöönotto joo vie päivän tuosta päivitysrumbasta johtuen mutta sovellukset ja asetukset yms. ei vaadi oikein mitään enää.

"Mutta kyllä siinä silti meni pari päivää, jotta sain työpaikan sisäisestä verkosta asennettua kaikki tarvittavat ohjelmat"

Tuollaista ei oikein harrasteta kun voi siirtää pikakuvakkeet ja käynnistää niistä.

" kaikki henkilökohtaisesti kaipaamani ohjelmat sekä laitettua monien ohjelmien ja käyttiksen asetukset mieluisiksi. "

Asetusten määrää on karsittu rajusti Windows 8:sta lähtien ja Windows storesta lisätyt kuin myös pikakuvakkeet siirtyvät oikein näppärästi.

"Tuolloin ei tarvinnut edes tiedostoja siirrellä, kun ne olivat verkkolevyllä."

Nykyään taas ei asennella ohjelmia kun ne on palvelimella, ja hyvin tehdyt ohjelmat oli yritysympäristössä aikoja sitten sellaisia että käynnistettiin pikakuvakkeesta sieltä verkkolevyltä. Nyt käynnistetään selaimen urlilla.

M-Kar kirjoitti:

"Puhut kokoajan "päätelaitteesta". Siis ollaanko menty takaisin 80-luvulle, jolloin näppäimistö ja näyttö olivat pelkkä terminaali ja kaikki työ tehdään datayhteyden toisessa päässä?"

Tietotekniikassa on jostain muinaiselta 70-luvulta saakka ollut ne päätelaitteet ja sitten se varsinainen tietokone, eli palvelin. Ennen vanhaan päätelaitteet oli tosi yksinkertaisia, että oli vain näppäimistö ja näyttö ja ei ollut prosessointia ollenkaan.

70-luvun lopulta lähtien tapahtui jotain hassua, että alettiin tekemään päätelaitteita jotka toimivat itsenäisesti tietokoneina, ja niitä myös käytettiin tietokoneina kun tietoliikenneyhteydet oli hitaita ja kalliita ja yleensäkin tietotekniikka maksoi paljon enemmän.

Sehän vaan oli arkkitehtuurillisessa mielessä tyhmää, koska ne eivät olleet keskitetysti hallittuja vaan data ja ohjelmat olivat levällään milloin missäkin lerpulla. Ja tuota jatkui pitkään kun graafiset käyttöliittymät aluksi kuormitti niin paljon, että ei voitu normaaliin tapaan edes toteuttaa kunnolla tai halvalla ja pidempien etäisykksien tietoliikenneyhteyksiä haittasi myös se, että tietoliikenneyhteydet eivät olleet pakettipohjaisia. Yhteyksistä puuttui yleensä moniajo.

Yritysympäristöissä toki alettiin jo 80-luvulta lähtien rakentamaan taas normaaliin tapaan tuomalla enste tiedostopalvelimia joista pystyi myös niitä sovelluksia käynnistämään.

Päätteet siis menivät sellaisiksi, että tosin kuin 70-luvulla ne pystyivät myös prosessoimaan käyttöliittymää.

Toisin sanoen, suuntaus ollut kaiken aikaa se, että päätteessä on käyttöliittymä ja käyttöliittymän prosessointi, edustaprosessointi ja palvelimessa data ja siihen liittyvä prosessointi. Palvelin hakee, lukee, tallentaa, rakentaa raporttia, logittaa, hoitaa taustaprosessoinnit jne. ja pääte esittää sitä käyttöliittymää ja hoitaa siihen liittyvät tapahtumat .

Historian painolastin takia sinne Windowsissa ollut samanaikaisesti palvelin ja päätelaiteominaisuuksia mutta nythän noita on pidemmän aikaa järkeistetty, että palvelimista siivotaan päätelaiteominaisuuksia ja päätelaitteista palvelinominaisuuksia.

Todisteena tästä on hyvin vaikka ne nykyiset HTML5 ja WinRT rajapinnat, eli siellä on tietoisesti jätetty pois palvelinjuttuja. Esim. taustaprosesseja ei tehdä ihan miten sattuu eikä dataa pääse kirjoittelemaan miten sattuu, että on hiekkalaatikointia siinä.

"Tietysti joitain softia voisi käyttää pilvipalvelun kautta, mutta eikös vaikkapa Office-paketti kuitenkin aina asenneta myös "päätelaitteelle", jotta käyttö onnistuu, vaikka verkko on poikki syystä tai toisesta."

Kyllähän päätesovellukset saa toimimaan vaikka yhteys olisikin poikki. Officepaketti nyt on vähän legacyä ja Microsoftihan kirjoittaa uusiksi sitä kokoaika.

"Mikä jörki minun käytössäni olisi olla hyödyntämättä PC:n tarjoamaa laskenta- ja tallennuskapasiteettiä, joka sentään on saman verran kuin reilun 10 vuoden takaisen supertietokoneen vastaavat?"

Tarviihan se käyttöliittymä prosessointia ja välimuistit tallennustilaa.

"Jos nyt sitten siirtyisin siihen Visual Studioon, eikö sekin pitäisi asentaa "päätelaitteelle" "

Toistaiseksi kun se on ikivanhaa legacyä. Parempihan tuo olisi jos ei tarvitsisi asentaa mutta toistaiseksi ohjelmistokehitystä on pidetty vähän semmoisena, että IDE on paikallisesti mutta sorsarepo ja kääntäminen sitten muualla. Paikallinen repo sitten tavallaan offlinetarpeisiin mutta datahan on tässäkin keskitettyä.

"Aika älytön kasa päivityksiä tuli heti koneeseen ja todella monta boottia meni ennen kuin päivitysrumba rauhoittui. Vai onko asiat paremmin nykyään?"

Kyllähän se käyttöönotto joo vie päivän tuosta päivitysrumbasta johtuen mutta sovellukset ja asetukset yms. ei vaadi oikein mitään enää.

"Mutta kyllä siinä silti meni pari päivää, jotta sain työpaikan sisäisestä verkosta asennettua kaikki tarvittavat ohjelmat"

Tuollaista ei oikein harrasteta kun voi siirtää pikakuvakkeet ja käynnistää niistä.

" kaikki henkilökohtaisesti kaipaamani ohjelmat sekä laitettua monien ohjelmien ja käyttiksen asetukset mieluisiksi. "

Asetusten määrää on karsittu rajusti Windows 8:sta lähtien ja Windows storesta lisätyt kuin myös pikakuvakkeet siirtyvät oikein näppärästi.

"Tuolloin ei tarvinnut edes tiedostoja siirrellä, kun ne olivat verkkolevyllä."

Nykyään taas ei asennella ohjelmia kun ne on palvelimella, ja hyvin tehdyt ohjelmat oli yritysympäristössä aikoja sitten sellaisia että käynnistettiin pikakuvakkeesta sieltä verkkolevyltä. Nyt käynnistetään selaimen urlilla.

Lue lisää

Ilmeisesti joko minä olen täysin pudonnut kehityksestä, sinä olet reilusti edellä aikaasi tai sitten teemme töitä hyvin erilaisten ohjelmien kanssa, koska kaikki oma kokemukseni on hyvin erilaista kuin sinun kertomasi.

Siis Visual Studio ja Office-pakettikin ovat niitä legacyjä, joita ei kukaan enää käytä? Mitkä ohjelmat sitten siellä selaimen kautta ovat oikein käytössä? Itse en ole törmännyt kuin aivan muutamaan, varmasti vähemmän kuin kymmenesosa käyttämistäni ohjelmista on saatavissa tuollaisena.

Esimerkiksi kaikki mittauslaitteet vaativat oman softansa, joka osaa kommunikoida anturin kanssa ja käsitellä sen tuottamaa dataa. En ole vielä yhteenkään törmännyt, joka toimisi palvelinpohjaisesti (anturi kytketään PC:hen). Seuraavaksi tietysti sanot, ettei kannettava PC ole tarkoitettu antureiden käyttämiseen. No ei ehkä ole, mutta miljoonia laitteita siihen käytetään. Näitä ohjelmia koneellani on toistakymmentä ja omakin softa liittyy mittauksiin. Tuskin näistä softista monikaan tulee windows storeen.

Myös monet ei-ammattilaitteet vaativat jonkun softan. Esimerkiksi Polarin sykemittarin mukana tuli USB-tikku, jolla hoidetaan langaton tiedonsiirto. Se menee kyllä pilvipalvelimelle, mutta vaati kuitenkin softan asennuksen. Tämä varmasti tulee windows storeeen.

Verkkolevyltä voi tietysti isommissa yrityksissä käynnistää kaikenlaista, mutta joskus pitää töitä tehdä etänä ja aina verkkoyhteys ei ole riittävä tai sitä ei ole lainkaan (vaikkapa lentokoneessa). Siksi ainakin minun aikaisemmassa työpaikassa suurin osa softasta asennettiin sinne "päätelaitteelle".

Verkkoyhteyksin pitää vielä parantua huimasti ennen kuin voi kaiken laittaa pilveen. Jos nyt haluat vaikkapa alkaa editoimaan 40 GB HD-videota, kauanko sen lataaminen pilveen vie keskimäärin kotoa Suomesssa? Mulla taitaa upload olla 2 Mb/s (kännykän datayhteydellä saisi 10 Mb/s). Sillä se kestäisi reilut 2 vrk. 100 Mb/s uploadillakin tunnin. Sama ongelma tulee vastaan monessa mittaussovelluksessa, varsinkin kun mittauksia tehdään hyvien verkkoyhtyksien ulkopuolella.

Yllättynyt kirjoitti:

Ilmeisesti joko minä olen täysin pudonnut kehityksestä, sinä olet reilusti edellä aikaasi tai sitten teemme töitä hyvin erilaisten ohjelmien kanssa, koska kaikki oma kokemukseni on hyvin erilaista kuin sinun kertomasi.

Siis Visual Studio ja Office-pakettikin ovat niitä legacyjä, joita ei kukaan enää käytä? Mitkä ohjelmat sitten siellä selaimen kautta ovat oikein käytössä? Itse en ole törmännyt kuin aivan muutamaan, varmasti vähemmän kuin kymmenesosa käyttämistäni ohjelmista on saatavissa tuollaisena.

Esimerkiksi kaikki mittauslaitteet vaativat oman softansa, joka osaa kommunikoida anturin kanssa ja käsitellä sen tuottamaa dataa. En ole vielä yhteenkään törmännyt, joka toimisi palvelinpohjaisesti (anturi kytketään PC:hen). Seuraavaksi tietysti sanot, ettei kannettava PC ole tarkoitettu antureiden käyttämiseen. No ei ehkä ole, mutta miljoonia laitteita siihen käytetään. Näitä ohjelmia koneellani on toistakymmentä ja omakin softa liittyy mittauksiin. Tuskin näistä softista monikaan tulee windows storeen.

Myös monet ei-ammattilaitteet vaativat jonkun softan. Esimerkiksi Polarin sykemittarin mukana tuli USB-tikku, jolla hoidetaan langaton tiedonsiirto. Se menee kyllä pilvipalvelimelle, mutta vaati kuitenkin softan asennuksen. Tämä varmasti tulee windows storeeen.

Verkkolevyltä voi tietysti isommissa yrityksissä käynnistää kaikenlaista, mutta joskus pitää töitä tehdä etänä ja aina verkkoyhteys ei ole riittävä tai sitä ei ole lainkaan (vaikkapa lentokoneessa). Siksi ainakin minun aikaisemmassa työpaikassa suurin osa softasta asennettiin sinne "päätelaitteelle".

Verkkoyhteyksin pitää vielä parantua huimasti ennen kuin voi kaiken laittaa pilveen. Jos nyt haluat vaikkapa alkaa editoimaan 40 GB HD-videota, kauanko sen lataaminen pilveen vie keskimäärin kotoa Suomesssa? Mulla taitaa upload olla 2 Mb/s (kännykän datayhteydellä saisi 10 Mb/s). Sillä se kestäisi reilut 2 vrk. 100 Mb/s uploadillakin tunnin. Sama ongelma tulee vastaan monessa mittaussovelluksessa, varsinkin kun mittauksia tehdään hyvien verkkoyhtyksien ulkopuolella.

Lue lisää

"Ilmeisesti joko minä olen täysin pudonnut kehityksestä, sinä olet reilusti edellä aikaasi tai sitten teemme töitä hyvin erilaisten ohjelmien kanssa, koska kaikki oma kokemukseni on hyvin erilaista kuin sinun kertomasi."

Olen ollut kyllä kaikenlaisten ohjelmien parissa.

Sinulla kyllä oli se Windows 7 mikä on 6v vanhaa tekniikkaa ja mainitsit tehneesi jotain Windows 98 juttuja vuonna 2006 vaikka silloin oli jo joku .NET 3.0 Windows jutuissa natiivia.

"Siis Visual Studio ja Office-pakettikin ovat niitä legacyjä, joita ei kukaan enää käytä?"

Kyllä niitä käytetään mutta nehän ovat tekniikaltaan aika vanhoja. Ei maailma muutu yhdessä yössä mutta näitä on kovaa vauhtia uusittu. MS Office toimii esimerkiksi nykyään selaimella sekä siitä on suuri osa saatavilla natiivisti Windows storesta. On ne lukusovellukset siellä jo ainakin ja kokoajan kehittyy.

Visual Studion rinnalle on tullut jo uusi Visual Studio Code, joka on tehty selaintekniikalla. Se nyt tällä hetkellä on käännettynä niin, että on se selainkomponentti ja NodeJS integroituna samaan sovellukseen mutta tuossahan ei ole teknisesti oikein esteitä miksei myöhemmin poistaisi tuota pöhköä asennusta pois. Tällä hetkellä ohjelmistokehityksessä kopio repositorystä turvaa sen offline käytön mutta onhan tuohon muitakin ratkaisuja olemassa.

"Mitkä ohjelmat sitten siellä selaimen kautta ovat oikein käytössä? Itse en ole törmännyt kuin aivan muutamaan, varmasti vähemmän kuin kymmenesosa käyttämistäni ohjelmista on saatavissa tuollaisena."

Suurin osa yritysten käyttämistä työsovelluksista toimii joko suoraan selaimella (melkein mikä tahansa CRM, ERP, CMS, PIM, tuntikirjanpito jne. tai on jonkinlainen hybridi, että sisältää tällä hetkellä selainkomponentin käyttöliittymälle ja pätkän jotain natiivia (esim. Skype).

"Esimerkiksi kaikki mittauslaitteet vaativat oman softansa, joka osaa kommunikoida anturin kanssa ja käsitellä sen tuottamaa dataa."

Yleensä noille on joku pieni keskusyksikkö, joku teollisuuskone tai vaikka edes Raspberry Pi johon kytketään kiinni ja joka käsittelee sen datan, kerää talteen palvelimelle ja sitten sitä voidaan etäkäyttää selaimella.

"Seuraavaksi tietysti sanot, ettei kannettava PC ole tarkoitettu antureiden käyttämiseen."

Ei tietenkään eikä ole mitään järkeä. Mitä järkeä ostaa joku 600€ Windows kannettava mikä muuttuu 2x vuodessa uuteen käyttöjärjestelmään omineen kun muutamalla kympillä saa Raspberry Pin joka on vakaa vuosikausia eikä vie sähkä kuin pari wattia?

"No ei ehkä ole, mutta miljoonia laitteita siihen käytetään."

Jotain vanhoja paskoja ja nuo hävitetään. Ei tarvitse muuta kuin Microsoft vähitellen pudottelee Windows API:a, rajoittaa sovellusten asentamista sekä vanhoja Windows julkaisuja niin sillähän noista päästään. Tarkoitus kun on yksinkertaistaa ja että Windowsissa olisi se sovelluksen käyttöliittymä.

" Näitä ohjelmia koneellani on toistakymmentä ja omakin softa liittyy mittauksiin. Tuskin näistä softista monikaan tulee windows storeen."

Varmaan kannattaisi miettiä ajoissa rewriteä.

" En ole vielä yhteenkään törmännyt, joka toimisi palvelinpohjaisesti (anturi kytketään PC:hen)."

Öööö... Mitä sillä datalla tekee PC:ssä? Yleensä noi kerätään palvelimeen että saadaan statistiikkaa. Meinaatko että paperitehtaassa olisi joka puolella jotain läppäreitä keräimessä dataa joita sitten joku käy keräilemässä vai toimisiko ne ihan normaaliin tapaan teollisuusPC:illä keräten datat tietokantaan?

" Mitkä ohjelmat sitten siellä selaimen kautta ovat oikein käytössä? Itse en ole törmännyt kuin aivan muutamaan, varmasti vähemmän kuin kymmenesosa käyttämistäni ohjelmista on saatavissa tuollaisena."

No siinä nyt vaikka yli 5000 ammattisovellusta: https://www.getapp.com/

Kaikenlaisia sitä löytyy, kuten MS Office, G Suite, Microsoft Dynamics, Bing Maps, Wordpress, Slack, Gitlab, Bitbucket, Jira, Trello....

"Verkkolevyltä voi tietysti isommissa yrityksissä käynnistää kaikenlaista, mutta joskus pitää töitä tehdä etänä ja aina verkkoyhteys ei ole riittävä tai sitä ei ole lainkaan (vaikkapa lentokoneessa)."

Ne verkkolevyjutut nyt olikin 90-lukua suurelta osin. Nykyään sitä vaan klikataan pikakuvaketta ja samalla tavalla se joku Jira aukeaa kuin vaikka Facebook. 90-luvulla sitten tehtiin kaikkea typerää VPN viritystä mutta eipä noita ole enää tarvinnut kun on HTTPS keksitty.

Ja edelleenkin kyllähän ne sovellukset toimii vaikka yhteys vähän pätkisi.

"Verkkoyhteyksin pitää vielä parantua huimasti ennen kuin voi kaiken laittaa pilveen. Jos nyt haluat vaikkapa alkaa editoimaan 40 GB HD-videota, kauanko sen lataaminen pilveen vie keskimäärin kotoa Suomesssa?"

Jos palvelin on jossain hevon kuusessa niin minulla kestäisi 12h mutta gigabitin lähiverkossa helposti jarruttaa muu kuin yhteys. Olisihan tuollainen videoeditointi palikka verkossa kätevä niin voisi millä tahansa laitteella editoida sitten sujuvasti.

Windows 7 lienee yrityspuolella aivan ylivoimaisesti yleisempi kuin 10. 8:ia ei kai koskaan edes käytetty yrityksessä. Ja edelleen voi ostaa koneita Windows 7:lla. Muutamilta kavereilta kysyin ja kaikilla oli W7 (tai IOS tai Linux) työkoneessa. Ei siis ole vielä W 10:n syrjäyttämää tekniikkaa, vaikka MS jopa väkisin sitä on yrittänyt pakottaa käyttöön jo muutaman vuoden. En olisi kovin yllättynyt, jos yrityspuoli sivuttaisi koko 10:n, mutta en tunne asiaa. Noin sivustaseuranneena tuntuu, että 10 (ja varsinkin 8) on tehty kännykkä/pad -käyttikseksi eikä tietokoneeseen ja työpöytäkäyttöön.

Ei läppäriä tietenkään missään jatkuvassa mittauksessa käytetä. Mutta mittaustyötä tekevän ammattilaisen työkaluna kyllä. Tai datan lukemiseen ja katsomiseen itsenäisestä mittalaitteesta. Kaikki minun asiaakkaani käyttävät läppäreitä tuohon enkä tiedä yhtään kilpailijaa, jolla olisi muu ratkaisu ko. mittaukseen.

Mittausdata analysoidaan PC:llä ja kirjoitetaan raportti tms. asiakkaalle.

Sama pätee vaikkapa useimpien automerkkien korjaamoiden käyttämiin testilaitteisiin. Läppäri USB-pohjainen vekotin, joka kytketään auton OBD:hen. Läppärillä valtavan iso ohjelma asennettuna. Tuossakin on yleensä pilvipalvelu, joka auttaa diagnostiikassa, mutta vaatii kuitenkin sen ohjelman, joka toimii hienosti ilman nettiäkin.

Tuorein asentamani ohjelma on erään anturimikropiirin demolaudan mukana tullut. Se työnnetään USB-porttiin ja sitten voi kokeilla softan avulla miten anturi toimii.

Taloudenhallintaan jne. pilvipalvelut sopivat helpommin. Ei ole mitään fyysistä laitetta, jonka kanssa pitää kommunikoida juuri sille spesifisellä tavalla eikä myöskään suurta datamäärää, joka pitäisi siirtää kerralla, Ei myöskään vaadi nopeasti reagoivaa näyttöä, kuten vaikkapa CAD-ohjelmat.

En pidä videon editointia sujuvana, jos ensin pitää odottaa 12 h datan siirtoa. Aika harvalla on edes töissä noin nopeaa verkkoyhteyttä talon ullkopuolelle. Ne pilvipalvelut kai harvemmin on talon sisäisiä. Kotitaloudet ja pienyritykset ovat vielä ADSL, LTE tai kaapeliTV yhteyksien takana. Noissa varsinkin upload on yleensä varsin rajallinen ja harvemmin "edes" 100 Mb/s onnistuu sinne ulkomaisen palveluntarjoajan pilvipalveluun.

Eikös VPN vieläkin ole yleisessä käytössä? 90-luvulla taisi olla vielä todella harvinainen. 90-luvulla käytettiin lähinnä jotain 28 kb/s modeemeja ja securID kortteja, joilla soitettiin suoraan yrityksen tiloissa olevaan modeemiin. Toki kehitys oli nopeaa ja 2000-luvun taitteessa tuli jo homePNA:t ja ADSL:t melko yleisiksi, jolloin päästiin jopa 1 Mb/s nopeuksiin, joka piti monien mielestä riittää pitkälle tulevaisuuteen. Samalla tietysti oltiin internetin armoilla eikä suoraan yrityksen intrassa ilman VPN:ää.

Yllättynyt kirjoitti:

Windows 7 lienee yrityspuolella aivan ylivoimaisesti yleisempi kuin 10. 8:ia ei kai koskaan edes käytetty yrityksessä. Ja edelleen voi ostaa koneita Windows 7:lla. Muutamilta kavereilta kysyin ja kaikilla oli W7 (tai IOS tai Linux) työkoneessa. Ei siis ole vielä W 10:n syrjäyttämää tekniikkaa, vaikka MS jopa väkisin sitä on yrittänyt pakottaa käyttöön jo muutaman vuoden. En olisi kovin yllättynyt, jos yrityspuoli sivuttaisi koko 10:n, mutta en tunne asiaa. Noin sivustaseuranneena tuntuu, että 10 (ja varsinkin 8) on tehty kännykkä/pad -käyttikseksi eikä tietokoneeseen ja työpöytäkäyttöön.

Ei läppäriä tietenkään missään jatkuvassa mittauksessa käytetä. Mutta mittaustyötä tekevän ammattilaisen työkaluna kyllä. Tai datan lukemiseen ja katsomiseen itsenäisestä mittalaitteesta. Kaikki minun asiaakkaani käyttävät läppäreitä tuohon enkä tiedä yhtään kilpailijaa, jolla olisi muu ratkaisu ko. mittaukseen.

Mittausdata analysoidaan PC:llä ja kirjoitetaan raportti tms. asiakkaalle.

Sama pätee vaikkapa useimpien automerkkien korjaamoiden käyttämiin testilaitteisiin. Läppäri USB-pohjainen vekotin, joka kytketään auton OBD:hen. Läppärillä valtavan iso ohjelma asennettuna. Tuossakin on yleensä pilvipalvelu, joka auttaa diagnostiikassa, mutta vaatii kuitenkin sen ohjelman, joka toimii hienosti ilman nettiäkin.

Tuorein asentamani ohjelma on erään anturimikropiirin demolaudan mukana tullut. Se työnnetään USB-porttiin ja sitten voi kokeilla softan avulla miten anturi toimii.

Taloudenhallintaan jne. pilvipalvelut sopivat helpommin. Ei ole mitään fyysistä laitetta, jonka kanssa pitää kommunikoida juuri sille spesifisellä tavalla eikä myöskään suurta datamäärää, joka pitäisi siirtää kerralla, Ei myöskään vaadi nopeasti reagoivaa näyttöä, kuten vaikkapa CAD-ohjelmat.

En pidä videon editointia sujuvana, jos ensin pitää odottaa 12 h datan siirtoa. Aika harvalla on edes töissä noin nopeaa verkkoyhteyttä talon ullkopuolelle. Ne pilvipalvelut kai harvemmin on talon sisäisiä. Kotitaloudet ja pienyritykset ovat vielä ADSL, LTE tai kaapeliTV yhteyksien takana. Noissa varsinkin upload on yleensä varsin rajallinen ja harvemmin "edes" 100 Mb/s onnistuu sinne ulkomaisen palveluntarjoajan pilvipalveluun.

Eikös VPN vieläkin ole yleisessä käytössä? 90-luvulla taisi olla vielä todella harvinainen. 90-luvulla käytettiin lähinnä jotain 28 kb/s modeemeja ja securID kortteja, joilla soitettiin suoraan yrityksen tiloissa olevaan modeemiin. Toki kehitys oli nopeaa ja 2000-luvun taitteessa tuli jo homePNA:t ja ADSL:t melko yleisiksi, jolloin päästiin jopa 1 Mb/s nopeuksiin, joka piti monien mielestä riittää pitkälle tulevaisuuteen. Samalla tietysti oltiin internetin armoilla eikä suoraan yrityksen intrassa ilman VPN:ää.

Lue lisää

"Windows 7 lienee yrityspuolella aivan ylivoimaisesti yleisempi kuin 10."

Vaikea sanoa, muutostyöt meneillään kaiken aikaa.

"8:ia ei kai koskaan edes käytetty yrityksessä."

Melko vähän joo käytettiin.

"Ja edelleen voi ostaa koneita Windows 7:lla."

Windows 7 Embeddediä saa muutamasta paikasta erikoishinnoin vuoteen 2025 saakka. Nuo mitä yleensä käytetään, esim. Windows 7 Pro versiot, toimitukset tukkureille lopetettiin viime vuoden lopulla ja on myös yhteensopimaton joidenkin uusien laitteiden kanssa.

Jotain downgrade pelleilyä vielä jossain varmaan mutta ei sekään ilmaista ole vaan tuo oman lisähintansa. Reilun 2,5v kuluttua loppuu turvapäivitykset jo.

"Ei siis ole vielä W 10:n syrjäyttämää tekniikkaa."

Ohjelmistokehittäjät nyt menevätkin uusimmassa tekniikassa että saavat mahdollisimman pitkän elinkaaren ohjelmilleen. Sinullahan on kokemusta itselläsikin siitä kun jotain muinaisvirityksiä säätänyt niin meni kelvottomaksi saman tien.

Microsoft ilmoitti jo vuoden 2011 puolella että Windows 7 vehkeet on HTML5 sovelluksille ja Windows 8:ssa tuotiin jo uusi WinRT natiivisovelluksille. Microsoft myös teki siitä tarkoituksella semmoisen tabletteihin optimoidun että vanhanmallisten ohjelmien käyttö olisi mahdollisimman paskamaista, että siinä vaan pidettäisin yhtä legacysovellusta auki fullscreenillä.

Windows 10:ssä tuota tarkoituksellista kurjistamista poistettiin että tehtiin hyvin sopimaan myös työpöytä ympäristöihin ja oli nyt annettu selvä signaali, että tietyt jutut hävitetään pois.

Microsoft teki samat temput silloin Windows Vistalla, että siitä tehtiin mahdollisimman paskamaista käyttää sovelluksia jotka tarvitsi pääkäyttäjän oikeuksia. Windowsissahan on tarkoitus se, että sovellus kuin sovellus asentuisi käyttäjän profiiliin eikä vaadi pääkäyttäjän oikeuksia missään vaiheessa. Spotify on hyvä esimerkki sovelluksesta joka tehty muulla kuin Microsoftin tekniikalla tai HTML5:sta ja näyttää esimerkillisesti miten temppu tehdään.

"En olisi kovin yllättynyt, jos yrityspuoli sivuttaisi koko 10:n, mutta en tunne asiaa."

No saahan sitä vaihtaa Windowsista toiseen merkkiin. Ohjelmistokehittäjälle se on se ja sama tekeekö sovelluksen HTML5:lla vai Windowsille C#/WinRT vai esimerkiksi Mac OS:lle Swift/Cocoa ohjelmointia vai Androidille Kotlin/Android API.

Jos asiakkaasi ei halua Windowsia niin varmaan sitten olet selvittänyt mihin vaihtavat? Windows 10 kun on viimeinen Windows. Se vaan asentuu itsekseen automaattipäivityksellä uusiksi uuteen versioon 2x vuodessa. Nimikin varmaan vaihtuu.

"Mittausdata analysoidaan PC:llä ja kirjoitetaan raportti tms. asiakkaalle."

Nuohan toimii automaattisesti nykyään... Sitä vaan kysytään raportti siltä mittaussovellukselta.

"Sama pätee vaikkapa useimpien automerkkien korjaamoiden käyttämiin testilaitteisiin."

Höhö.. Ne onkin ihan kauheata paskaa ja ovat pian kusessa niiden kanssa. Tai ovat usein nykyisinkin kun joku vanha XP läppäri hajoaa ja sitten eivät saa ohjelmaa enää toimimaan. Voi voi.

"Läppäri USB-pohjainen vekotin, joka kytketään auton OBD:hen. Läppärillä valtavan iso ohjelma asennettuna."

Joo tuollaiset poistuu kyllä hyvin äkkiä sillä USB-vekotin jos tarvitsee jotain ajureita niin se kuitenkin pimahtaa itsekseen uudella Windows versiolla.

"Ei ole mitään fyysistä laitetta, jonka kanssa pitää kommunikoida juuri sille spesifisellä tavalla"

Silloin kun tarvitsee kommunikoida laitteelle jollain specifisellä tavalla, sille hankitaan stabiili keskusyksikkö adapteriksi ja kommunikointi sitten vaikka HTTP:llä muualle maailmaan. Windows päätelaitteissa kaikki USB-härpäkkeet tai vastaavat jotka tarvitsee jotain ajuria, ovat kestämätön ratkaisu. Ajurihärpäkkeet rikkoutuvat tosi herkästi kun asentaa uuden Windowsin.

"eikä myöskään suurta datamäärää, joka pitäisi siirtää kerralla,"

Gigabitin lähiverkko on kyllä ihan vauhdikas. Eihän sitä palvelinta ole pakko sijoittaa toiselle puolelle maailmaa.

"Ei myöskään vaadi nopeasti reagoivaa näyttöä, kuten vaikkapa CAD-ohjelmat."

CAD-ohjelmissa suurin haaste on se datamäärä mitä tarvitsee pitää kerralla muistissa käyttöliittymää varten, OpenGL ja sitten ne yleisesti saatavilla olevat CAD-kernelit jotka on jotain C :aa.

Nykymaailmassa lienee helpointa toteuttaa Qt:llä jotta on portattavissa siitä sitten eri paikkoihin ja pitää C :n määrä pienenä.

AutoCADia kyllä siirretään selaintekniikalle parhaillaan, että lähitulevaisuudessa onnistuu.

"En pidä videon editointia sujuvana, jos ensin pitää odottaa 12 h datan siirtoa."

No 1.2h jos lähiverkossa.

"Eikös VPN vieläkin ole yleisessä käytössä?"

Ei. Kauheeta paskaa. HTTPS on paljon kätevämpi tapa salata yhteys.

Yrityksillä ei ole intoa juosta uusimpien versioiden perässä ellei ole pakko tai tarjolla jotain selkeästi parempaa. Yleiseenä hyppäävät varsin monta versiota yli 3.11 -> NT ->XP - 7 ->????

MS tietysti toivoo, että päivittäisivät jatkuvasti. Ahaa näyttää nyt keksineen, että numeroleikki loppuu 10:een. No sehän on vain sematiikkaa. Sanotaan sitten, että yritykset saattavat hyvin jättää väliin nykyisen W 10:n ja odottaa, että siitä tulee heille sopivampi tai 7:sta kelvoton.

Vista ja 8 olivat varsin surkeita eikä todellakaan ole ihme, ettei niitö yrityksissä käytetty. Valitettavasti molemmat tulivat väkisin perheeseemme ostettuihin läppäreihin. Taisi olla niitä aikoja, kun XP:tä tai 7:aa ei enää oikein saanut useimpien uusien läppäreiden mukana.

Kun tein sen ensimmäisen softaversion, halusin ehdottomasti saada sen toimimaan W98:ssa. Minun läppäri oli silloin W98 ja niitä oli myös joillakin asiakkailla. Se oli siis tietoinen valinta.

Jos käyttää pilvipalveluja, vaikkapa sitä AutoCADia, eikös se palvelin ole silloin sen ohjelmistotoimittajan valitsemassa paikassa eli todennäköisesti jossain muualla kuin yrityksen gigabittilinjan sisällä ja tuskin edes Suomessa.

Eipä minulla ole ollut ongelmia USB-ajureiden kanssa. EIköhän tämä W7:ka ole 6 vuoden aikana jo vaihtanut lähes kaikki osansa moneen kertaan. Mun laitteen vaatimat driverit on käytössä melkein kaikissa USB-laitteissa, joten taitavat olla jo osa käyttistä tai ainakin asentuvat melkein kaikkien USB-laitteiden mukana. En edes toimita niitä softan mukana. Mutta softani käyttää sitä driveria juuri ko. laitteen vaatimalla tavalla.

Se olikin yksi huono juttu, että uusissa kannettavissa on aivan liian vähän USB-liitäntöjä. Nykyisessä on 4, mikä ei riitä, vaan joudun käyttämään yhtä 4-porttista hubia ajoittain. Uusissa on usein vain 2, jolloin pitäisi hankkia toinenkin 4-porttinen hubi. Tarve on ohjata USB-relekorttia ja saada useita RS-485 linjoja kalibrointiohjelmaan.

Yllättynyt kirjoitti:

Yrityksillä ei ole intoa juosta uusimpien versioiden perässä ellei ole pakko tai tarjolla jotain selkeästi parempaa. Yleiseenä hyppäävät varsin monta versiota yli 3.11 -> NT ->XP - 7 ->????

MS tietysti toivoo, että päivittäisivät jatkuvasti. Ahaa näyttää nyt keksineen, että numeroleikki loppuu 10:een. No sehän on vain sematiikkaa. Sanotaan sitten, että yritykset saattavat hyvin jättää väliin nykyisen W 10:n ja odottaa, että siitä tulee heille sopivampi tai 7:sta kelvoton.

Vista ja 8 olivat varsin surkeita eikä todellakaan ole ihme, ettei niitö yrityksissä käytetty. Valitettavasti molemmat tulivat väkisin perheeseemme ostettuihin läppäreihin. Taisi olla niitä aikoja, kun XP:tä tai 7:aa ei enää oikein saanut useimpien uusien läppäreiden mukana.

Kun tein sen ensimmäisen softaversion, halusin ehdottomasti saada sen toimimaan W98:ssa. Minun läppäri oli silloin W98 ja niitä oli myös joillakin asiakkailla. Se oli siis tietoinen valinta.

Jos käyttää pilvipalveluja, vaikkapa sitä AutoCADia, eikös se palvelin ole silloin sen ohjelmistotoimittajan valitsemassa paikassa eli todennäköisesti jossain muualla kuin yrityksen gigabittilinjan sisällä ja tuskin edes Suomessa.

Eipä minulla ole ollut ongelmia USB-ajureiden kanssa. EIköhän tämä W7:ka ole 6 vuoden aikana jo vaihtanut lähes kaikki osansa moneen kertaan. Mun laitteen vaatimat driverit on käytössä melkein kaikissa USB-laitteissa, joten taitavat olla jo osa käyttistä tai ainakin asentuvat melkein kaikkien USB-laitteiden mukana. En edes toimita niitä softan mukana. Mutta softani käyttää sitä driveria juuri ko. laitteen vaatimalla tavalla.

Se olikin yksi huono juttu, että uusissa kannettavissa on aivan liian vähän USB-liitäntöjä. Nykyisessä on 4, mikä ei riitä, vaan joudun käyttämään yhtä 4-porttista hubia ajoittain. Uusissa on usein vain 2, jolloin pitäisi hankkia toinenkin 4-porttinen hubi. Tarve on ohjata USB-relekorttia ja saada useita RS-485 linjoja kalibrointiohjelmaan.

Lue lisää

"Yrityksillä ei ole intoa juosta uusimpien versioiden perässä ellei ole pakko tai tarjolla jotain selkeästi parempaa. Yleiseenä hyppäävät varsin monta versiota yli 3.11 -> NT ->XP - 7 ->????"

Ja Windows 10 on viimeinen pääjulkaisu Windowsista. Se on sellainen mikä muuttuu 2x vuodessa.

Nyt on vissiin neljäs Windows 10 versio käytössä ja syksyllä viides.

Suuremmille organisaatioille (250 työasemaa tai käyttäjää) on kyllä tarjolla LTSB, että pystyy vielä vakioimaan mutta pienyrityksillä tuollainen on historiaa jo. 2x vuodessa Windows 10 menee kokoajan kauemmaksi Winodws 7:sta ja se tekee siirtymisestä vain hankalempaa mitä enemmän vetkuttelee kun voi tulla enemmän uusittavaa yhdellä kertaa.

"Sanotaan sitten, että yritykset saattavat hyvin jättää väliin nykyisen W 10:n ja odottaa, että siitä tulee heille sopivampi"

Se versio edelleenkin muuttuu 2x vuodessa, se tulee käytännössä automaattipäivityksenä ja ei käytännössä onnistu pysähtymään johonkin versioon vuosiksi. Se on siis liikkuva maali poislukien 250 organisaatioiden LTSB:t. Vain tietyt rajapinnat pysyvät vakaina. Uuteen versioon siirtymistä voi Pro käyttäjät korkeintaan lykkäämään 3kk mutta sitten ovatkin vain 3kk seuraavassa Windowsissa kun tulee taas uusi Windows versio.

Tämä ominaisuus tekee sen, että päätelaitteiden Windowsissa ei saa olla mitään jarruja mitkä hankaloittaa uuden Windowsin automaattiasennusta tai että voisi jotain olla rikki. Eikä sellaisia normaalisti ole, Microsoft kuulutti jo 2011 että HTML5 sovellukset käyttöön, hop hop. Ja sitten toivat vuonna 2012 Windows 8:ssa ne WinRT sovellukset jotka nyt on Windows 10:ssä myös se natiivi.

Siinä on ohjelmistokehittäjä mokannut jos ei ole seurannut tekniikkaa.

"Vista ja 8 olivat varsin surkeita eikä todellakaan ole ihme, ettei niitö yrityksissä käytetty. "

Vista on melkein samanlainen kuin Windows 7.

"Jos käyttää pilvipalveluja, vaikkapa sitä AutoCADia, eikös se palvelin ole silloin sen ohjelmistotoimittajan valitsemassa paikassa eli todennäköisesti jossain muualla kuin yrityksen gigabittilinjan sisällä ja tuskin edes Suomessa."

Kyllä softa voi olla paikallisella palvelimella. Vasta äsken itse tein paikallisen asennuksen erääseen järjestelmään. Paikalliset palvelimet voivat olla myös hyvin halpoja, muutamalla kympillä voi saada.

"Eipä minulla ole ollut ongelmia USB-ajureiden kanssa. EIköhän tämä W7:ka ole 6 vuoden aikana jo vaihtanut lähes kaikki osansa moneen kertaan. "

No ei ole. Windows 7 on ollut sama käytännössä vuoden 2009 lopulta lähtien.

Eri asia jos vaikka olisit päivittänyt 2000->XP->Vista->7 niin siinä olisi sitten neljä versiota, aivan kuten nyt on neljäs Windows 10 meneillään. Käyttöjärjestelmän uusiminen rikkoo niitä ajurivirityksiä.

Kaikenlaiset ajuriviritykset nyt on muutenkin roskaa ollut aina. Kysehän on vain siitä tekniikan ajastamisesta että saadaan myytyä uudet yhteensopivuuden hajotessa ja säästettyä kuluissa. Halvat keskusyksiköt tuli jo XP aikoina, että noissa ei ole ollut aikoihin mitään järkeä.


"Mun laitteen vaatimat driverit on käytössä melkein kaikissa USB-laitteissa, joten taitavat olla jo osa käyttistä tai ainakin asentuvat melkein kaikkien USB-laitteiden mukana. En edes toimita niitä softan mukana. Mutta softani käyttää sitä driveria juuri ko. laitteen vaatimalla tavalla. "

Eihän siinä sitten mitään jos on STANDARDI ajuri, eli vaikka näppäimistö, hiiri, UVC, USB-muisti jne. Ne kyllä toimii. Sen sijaan jos laitteilla on omia härpättimiä laitteen käyttöön niin ne kyllä on äkkiä rikki.

" Tarve on ohjata USB-relekorttia ja saada useita RS-485 linjoja kalibrointiohjelmaan. "

Ja toimiko se USB-relekortti kuin näppäimistö tai muu standardi laite vai onko se riippuvainen jostain muusta kuin geneerisestä ajurista? Esim. viivakoodinlukija on kuin näppäimistö joten se ei ole ongelmallinen mutta jos on joku ajuri, vaikka käyttäjärjestelmässä valmiina niin se on ongelmallinen. Tuollaiset normaalisti kuuluu teollisuusPC:n.

M-Kar kirjoitti:

"Yrityksillä ei ole intoa juosta uusimpien versioiden perässä ellei ole pakko tai tarjolla jotain selkeästi parempaa. Yleiseenä hyppäävät varsin monta versiota yli 3.11 -> NT ->XP - 7 ->????"

Ja Windows 10 on viimeinen pääjulkaisu Windowsista. Se on sellainen mikä muuttuu 2x vuodessa.

Nyt on vissiin neljäs Windows 10 versio käytössä ja syksyllä viides.

Suuremmille organisaatioille (250 työasemaa tai käyttäjää) on kyllä tarjolla LTSB, että pystyy vielä vakioimaan mutta pienyrityksillä tuollainen on historiaa jo. 2x vuodessa Windows 10 menee kokoajan kauemmaksi Winodws 7:sta ja se tekee siirtymisestä vain hankalempaa mitä enemmän vetkuttelee kun voi tulla enemmän uusittavaa yhdellä kertaa.

"Sanotaan sitten, että yritykset saattavat hyvin jättää väliin nykyisen W 10:n ja odottaa, että siitä tulee heille sopivampi"

Se versio edelleenkin muuttuu 2x vuodessa, se tulee käytännössä automaattipäivityksenä ja ei käytännössä onnistu pysähtymään johonkin versioon vuosiksi. Se on siis liikkuva maali poislukien 250 organisaatioiden LTSB:t. Vain tietyt rajapinnat pysyvät vakaina. Uuteen versioon siirtymistä voi Pro käyttäjät korkeintaan lykkäämään 3kk mutta sitten ovatkin vain 3kk seuraavassa Windowsissa kun tulee taas uusi Windows versio.

Tämä ominaisuus tekee sen, että päätelaitteiden Windowsissa ei saa olla mitään jarruja mitkä hankaloittaa uuden Windowsin automaattiasennusta tai että voisi jotain olla rikki. Eikä sellaisia normaalisti ole, Microsoft kuulutti jo 2011 että HTML5 sovellukset käyttöön, hop hop. Ja sitten toivat vuonna 2012 Windows 8:ssa ne WinRT sovellukset jotka nyt on Windows 10:ssä myös se natiivi.

Siinä on ohjelmistokehittäjä mokannut jos ei ole seurannut tekniikkaa.

"Vista ja 8 olivat varsin surkeita eikä todellakaan ole ihme, ettei niitö yrityksissä käytetty. "

Vista on melkein samanlainen kuin Windows 7.

"Jos käyttää pilvipalveluja, vaikkapa sitä AutoCADia, eikös se palvelin ole silloin sen ohjelmistotoimittajan valitsemassa paikassa eli todennäköisesti jossain muualla kuin yrityksen gigabittilinjan sisällä ja tuskin edes Suomessa."

Kyllä softa voi olla paikallisella palvelimella. Vasta äsken itse tein paikallisen asennuksen erääseen järjestelmään. Paikalliset palvelimet voivat olla myös hyvin halpoja, muutamalla kympillä voi saada.

"Eipä minulla ole ollut ongelmia USB-ajureiden kanssa. EIköhän tämä W7:ka ole 6 vuoden aikana jo vaihtanut lähes kaikki osansa moneen kertaan. "

No ei ole. Windows 7 on ollut sama käytännössä vuoden 2009 lopulta lähtien.

Eri asia jos vaikka olisit päivittänyt 2000->XP->Vista->7 niin siinä olisi sitten neljä versiota, aivan kuten nyt on neljäs Windows 10 meneillään. Käyttöjärjestelmän uusiminen rikkoo niitä ajurivirityksiä.

Kaikenlaiset ajuriviritykset nyt on muutenkin roskaa ollut aina. Kysehän on vain siitä tekniikan ajastamisesta että saadaan myytyä uudet yhteensopivuuden hajotessa ja säästettyä kuluissa. Halvat keskusyksiköt tuli jo XP aikoina, että noissa ei ole ollut aikoihin mitään järkeä.


"Mun laitteen vaatimat driverit on käytössä melkein kaikissa USB-laitteissa, joten taitavat olla jo osa käyttistä tai ainakin asentuvat melkein kaikkien USB-laitteiden mukana. En edes toimita niitä softan mukana. Mutta softani käyttää sitä driveria juuri ko. laitteen vaatimalla tavalla. "

Eihän siinä sitten mitään jos on STANDARDI ajuri, eli vaikka näppäimistö, hiiri, UVC, USB-muisti jne. Ne kyllä toimii. Sen sijaan jos laitteilla on omia härpättimiä laitteen käyttöön niin ne kyllä on äkkiä rikki.

" Tarve on ohjata USB-relekorttia ja saada useita RS-485 linjoja kalibrointiohjelmaan. "

Ja toimiko se USB-relekortti kuin näppäimistö tai muu standardi laite vai onko se riippuvainen jostain muusta kuin geneerisestä ajurista? Esim. viivakoodinlukija on kuin näppäimistö joten se ei ole ongelmallinen mutta jos on joku ajuri, vaikka käyttäjärjestelmässä valmiina niin se on ongelmallinen. Tuollaiset normaalisti kuuluu teollisuusPC:n.

Lue lisää

Ei yrityksissä, ainakaan minun tuntemissa, päivitetä koneisiin uutta käyttisversiota. Se tulee vain uusien koneiden kautta. En myöskään koskaan ole asentanut uudempaa versiota vanhan päälle omissa koneissani, vaan tyytynyt vanhan päivityksiin. Aikanaan kyllä asensin vanhaan koneeseen W98:n 3.11:n tai Linuxin rinnalle, siis omaan osioonsa multiboottauksella.

Kuulostaa lähinnä siltä, että MS:n pitää olla varpaillaan ja miettiä muutamaan kertaan miten se niitä pakotettuja päivityksiään ajaa. Ei sillä enää ole sellaista hegemoniaa, että se voi tehdä mitä lystää. Jos yritykset eivät pidä siitä, ne siirtyvät muihin toimittajiin. Samoin kotikäyttäjät hermostuvat, jos heidän laitteensa tai ohjelmansa lakkaavat liian usein toimimasta. Sen takia kai MS luopui pakkopäivityksestä 10:een.

Itse olen vähintään yhtä kiinnostunut siitä, että ohjelmani uusinkin versio toimii edelleen XP:ssä kuin uusimmassa W 10:ssä, S:stä puhumattakaan. En siis halua olla eturintamassa ottamassa uusinpia ohjelmointiympäristöjä käyttöön. Samalla haluan myös jatkuvasti pitää mahdollisimman helpon tavan siirtää ohjelma Linuxille tai Macille. Nykyinen siirtyy hyvin helposti ainakin Linuxille. Ehkäpä MS joutuu muuttamaan LTSB-kriteerejä ja hintoja tai tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja.

Tuo relekortti käyttää samoja drivereita kuin oma laitteeni. Ei ole USB HID tms. vaan vaatii driverin, mutta on erittäin yleinen USB-RS232 -muuntimissa ja suuressa kirjossa muita USB-laitteita. Tuo muodostaa virtuaali COMin ja myös toisen tavan ohjata suoraan tuossa olevaa USB-piiriä (FTDI). Itsehän noita drivereita ei tarvitse tehdä, vaan sen hoitaa USB-piirin toimittaja, joka taas tuottaa stabiilin rajapinnan ohjelmalleni (ei mitään muutostarpeita 2006:sta lähtien). Nykyään annan vain linkin piirivalmistajan sivuille käyttäjille, jotka itse lataavat tarvittaessa (yleensä ei tarvi) ko. driverit. Näyttää sama driveri kelpaavan XP/Vistasta 10:een. http://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm

Tuskin läheskään kaikkia selaimessa ajettavia softia on mahdollista ajaa omalla palvelimella. Siitä tullee myös jotain lisäkuluja itse palvelimen lisäksi.

Mulla ei ole intoa ostaa erikseen palvelinta, teollisuus PC:tä, päätelaitetta, raspery Pita jne., joiden kerrot soveltuvan parhaiten kertomaani käyttöön. Yksi kannettava sopivilla ohjelmilla pystyy kaikkeen tuohon oikein hyvin. Mitään noista en tee päivittäin tai edes kuukausittain, joten erikoiskäyttöön hankittu laite olisi turhanpanttina suurimman osan ajasta. Jos se vielä olisi Windows-kone, olisi sen käyttö varsin ikävää. Kun sen käynnistäisi vaikkapa 3 kk tauon jälkeen, se alkaisi heti lataamaan päivityksiä ja tahmaisi ollen samalla tietoturvariski, kunnes päivitykset on ladattu ja kone bootannut pariin kertaan. Kaikkien noiden ylläpito vaatisi työtä.

Ajoittainen tahmaaminen hoitunee sillä, että ostan uuden, jossa SSD-levy ja enemmän RAMia. Periaatteessa voisin myös silloin jättää vanhan osaan käyttötarpeesta, kun se kuitenkin toimii OK. Nykyäänkin hoidan sen auton OBD:n lukemisen edellisellä tietokoneella, jossa on asennettuna merkkikorjaamosofta autolleni. Tuo edellinen ei enää toiminut OK, vaan kovalevy ilmeisesti hajosi joltain alueelta ja käyttis sekosi aika lailla ja akkukin oli jo täysin kuollut. Tuota autosoftaa pystyy kuitenkin edelleen käyttämään sen n. kerran vuodessa, kun tarvitsen. Softa ei toimisi 7:ssa, vaan pitäisi hankkia uusi versio.

Yllättynyt kirjoitti:

Ei yrityksissä, ainakaan minun tuntemissa, päivitetä koneisiin uutta käyttisversiota. Se tulee vain uusien koneiden kautta. En myöskään koskaan ole asentanut uudempaa versiota vanhan päälle omissa koneissani, vaan tyytynyt vanhan päivityksiin. Aikanaan kyllä asensin vanhaan koneeseen W98:n 3.11:n tai Linuxin rinnalle, siis omaan osioonsa multiboottauksella.

Kuulostaa lähinnä siltä, että MS:n pitää olla varpaillaan ja miettiä muutamaan kertaan miten se niitä pakotettuja päivityksiään ajaa. Ei sillä enää ole sellaista hegemoniaa, että se voi tehdä mitä lystää. Jos yritykset eivät pidä siitä, ne siirtyvät muihin toimittajiin. Samoin kotikäyttäjät hermostuvat, jos heidän laitteensa tai ohjelmansa lakkaavat liian usein toimimasta. Sen takia kai MS luopui pakkopäivityksestä 10:een.

Itse olen vähintään yhtä kiinnostunut siitä, että ohjelmani uusinkin versio toimii edelleen XP:ssä kuin uusimmassa W 10:ssä, S:stä puhumattakaan. En siis halua olla eturintamassa ottamassa uusinpia ohjelmointiympäristöjä käyttöön. Samalla haluan myös jatkuvasti pitää mahdollisimman helpon tavan siirtää ohjelma Linuxille tai Macille. Nykyinen siirtyy hyvin helposti ainakin Linuxille. Ehkäpä MS joutuu muuttamaan LTSB-kriteerejä ja hintoja tai tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja.

Tuo relekortti käyttää samoja drivereita kuin oma laitteeni. Ei ole USB HID tms. vaan vaatii driverin, mutta on erittäin yleinen USB-RS232 -muuntimissa ja suuressa kirjossa muita USB-laitteita. Tuo muodostaa virtuaali COMin ja myös toisen tavan ohjata suoraan tuossa olevaa USB-piiriä (FTDI). Itsehän noita drivereita ei tarvitse tehdä, vaan sen hoitaa USB-piirin toimittaja, joka taas tuottaa stabiilin rajapinnan ohjelmalleni (ei mitään muutostarpeita 2006:sta lähtien). Nykyään annan vain linkin piirivalmistajan sivuille käyttäjille, jotka itse lataavat tarvittaessa (yleensä ei tarvi) ko. driverit. Näyttää sama driveri kelpaavan XP/Vistasta 10:een. http://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm

Tuskin läheskään kaikkia selaimessa ajettavia softia on mahdollista ajaa omalla palvelimella. Siitä tullee myös jotain lisäkuluja itse palvelimen lisäksi.

Mulla ei ole intoa ostaa erikseen palvelinta, teollisuus PC:tä, päätelaitetta, raspery Pita jne., joiden kerrot soveltuvan parhaiten kertomaani käyttöön. Yksi kannettava sopivilla ohjelmilla pystyy kaikkeen tuohon oikein hyvin. Mitään noista en tee päivittäin tai edes kuukausittain, joten erikoiskäyttöön hankittu laite olisi turhanpanttina suurimman osan ajasta. Jos se vielä olisi Windows-kone, olisi sen käyttö varsin ikävää. Kun sen käynnistäisi vaikkapa 3 kk tauon jälkeen, se alkaisi heti lataamaan päivityksiä ja tahmaisi ollen samalla tietoturvariski, kunnes päivitykset on ladattu ja kone bootannut pariin kertaan. Kaikkien noiden ylläpito vaatisi työtä.

Ajoittainen tahmaaminen hoitunee sillä, että ostan uuden, jossa SSD-levy ja enemmän RAMia. Periaatteessa voisin myös silloin jättää vanhan osaan käyttötarpeesta, kun se kuitenkin toimii OK. Nykyäänkin hoidan sen auton OBD:n lukemisen edellisellä tietokoneella, jossa on asennettuna merkkikorjaamosofta autolleni. Tuo edellinen ei enää toiminut OK, vaan kovalevy ilmeisesti hajosi joltain alueelta ja käyttis sekosi aika lailla ja akkukin oli jo täysin kuollut. Tuota autosoftaa pystyy kuitenkin edelleen käyttämään sen n. kerran vuodessa, kun tarvitsen. Softa ei toimisi 7:ssa, vaan pitäisi hankkia uusi versio.

Lue lisää

"Ei yrityksissä, ainakaan minun tuntemissa, päivitetä koneisiin uutta käyttisversiota."

Jos on Windows 10 Pro niin kyllä päivitetään. Windowsissa on automaattipäivitys mikä päivittää uuden version pari kertaa vuodessa.

"Se tulee vain uusien koneiden kautta."

Tulee päivitysten kautta, automaattisesti.

"Kuulostaa lähinnä siltä, että MS:n pitää olla varpaillaan ja miettiä muutamaan kertaan miten se niitä pakotettuja päivityksiään ajaa."

Toki. Enste on sisäinen testaus, sitten se insider ja Home versio päivittyi hieman aikaisemmin kuin Pro jos nyt oikein muistan, jotain päiviä. Pro versiossa pystyi myös estämään päivitykset joksikin aikaa.

"Jos yritykset eivät pidä siitä, ne siirtyvät muihin toimittajiin."

Siitä vaan, aivan vapaasti.

"Samoin kotikäyttäjät hermostuvat, jos heidän laitteensa tai ohjelmansa lakkaavat liian usein toimimasta."

Kuluttajansuojalaki turvaa ja ohjelmillahan ei ongelmaa ole kunhan on tehty kuten on suunniteltu, eli HTML5, WinRT tai riittävän uusi rajapintaversio ilman typeriä riippuvuuksia.

"Sen takia kai MS luopui pakkopäivityksestä 10:een."

Windows 10:ssä on kaiken aikaa pakkopäivitys. Uutta tulee 2x vuodessa.

"Itse olen vähintään yhtä kiinnostunut siitä, että ohjelmani uusinkin versio toimii edelleen XP:ssä kuin uusimmassa W 10:ssä, S:stä puhumattakaan. En siis halua olla eturintamassa ottamassa uusinpia ohjelmointiympäristöjä käyttöön. Samalla haluan myös jatkuvasti pitää mahdollisimman helpon tavan siirtää ohjelma Linuxille tai Macille."

No sitä varten on se HTML5, on standardi.

"Tuo relekortti käyttää samoja drivereita kuin oma laitteeni. Ei ole USB HID tms. vaan vaatii driverin, mutta on erittäin yleinen USB-RS232 -muuntimissa ja suuressa kirjossa muita USB-laitteita."

Jos ei ole standardi, voi lakata toimimasta itsekseen.

"Näyttää sama driveri kelpaavan XP/Vistasta 10:een."

Minkä vuoden Windows 10:t? 2x vuodessa uusi versio.

"Tuskin läheskään kaikkia selaimessa ajettavia softia on mahdollista ajaa omalla palvelimella."

Jos tekee itse niin aivan varmasti voi.

"Yksi kannettava sopivilla ohjelmilla pystyy kaikkeen tuohon oikein hyvin."

No hoida nyt ens alkuun sillä kannettavalla se ohjelma toimimaan iPadissa.

Siis tarkoitin päivitystä W7:sta tai W8:sta W10:een. Näistähän on ollut juttua kuinka kotikoneissa MS on ajanut väkisin tuon upgraden, mutta joutui sitten muuttamaan toimintatapojaan, kun ihmiset suuttuivat.

Kuten sanoin yrityksissä W10 on vielä melko harvinainen, joten tarkoitin tuossa päivityksessä sitä, ettei yritykset päivittäneet vanhoja koneita NT->XP eikä XP-W7, vaan siirtymä tapahtui niin, että uusissa koneissa otettiin uusi käyttis käyttöön, yleensä vasta monta vuotta sen markkinoilletulon jälkeen. Uskon saman koskevan W7->W10 muunnosta eli yritykset eivät tee muutosta vanhoihin koneisiin.

Tuo W10 pakkopäivitys ja siitä mahdollisesti nopeammin seuraavat ongelmat tuskin edistävät yritysten halukkuutta siirtyä kymppiin. Odotan mielenkiinnolla miten MS hoitaa W7->W10 siirtymään kaikkiin merkittäviin yrityksiin.

Tuo FTDI-driveri toimii varmasti uusimmassa 10-versiossa ja aivan varmasti myös 10 S:ssä. Se on oikeasti eniten käytetty USB-piiri maailmalla, tosin nykyään on jo monta muutakin vaihtoehtoa. On siis niin standardi, että taatusti MS:llä ei ole varaa vain lopettaa sen toimintaa.

HTLM5:sta en tunne juuri lainkaan. Mitenhän se mahtaisi soveltua esimerkisi tuon minun anturin lukemiseen siinä olevaa FTDI-piiriä ohjaamalla. Ehkä toimiikin, mutta minun käsitys HTML:stä on aika kaukana fyysisten laitteiden ohjaamisesta.

IPadissa ei edes ole USB-liitintä, joten ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada valmistamaani mittalaitetta toimimaan siinä. Voisi tietysti siirtyä Bluetoothiin, mutta silloin pitäisi laitteessa olla akku tai erillinen virtalähde, joiden välttäminen oli pääsyy käyttää USB:tä.

Yllättynyt kirjoitti:

Siis tarkoitin päivitystä W7:sta tai W8:sta W10:een. Näistähän on ollut juttua kuinka kotikoneissa MS on ajanut väkisin tuon upgraden, mutta joutui sitten muuttamaan toimintatapojaan, kun ihmiset suuttuivat.

Kuten sanoin yrityksissä W10 on vielä melko harvinainen, joten tarkoitin tuossa päivityksessä sitä, ettei yritykset päivittäneet vanhoja koneita NT->XP eikä XP-W7, vaan siirtymä tapahtui niin, että uusissa koneissa otettiin uusi käyttis käyttöön, yleensä vasta monta vuotta sen markkinoilletulon jälkeen. Uskon saman koskevan W7->W10 muunnosta eli yritykset eivät tee muutosta vanhoihin koneisiin.

Tuo W10 pakkopäivitys ja siitä mahdollisesti nopeammin seuraavat ongelmat tuskin edistävät yritysten halukkuutta siirtyä kymppiin. Odotan mielenkiinnolla miten MS hoitaa W7->W10 siirtymään kaikkiin merkittäviin yrityksiin.

Tuo FTDI-driveri toimii varmasti uusimmassa 10-versiossa ja aivan varmasti myös 10 S:ssä. Se on oikeasti eniten käytetty USB-piiri maailmalla, tosin nykyään on jo monta muutakin vaihtoehtoa. On siis niin standardi, että taatusti MS:llä ei ole varaa vain lopettaa sen toimintaa.

HTLM5:sta en tunne juuri lainkaan. Mitenhän se mahtaisi soveltua esimerkisi tuon minun anturin lukemiseen siinä olevaa FTDI-piiriä ohjaamalla. Ehkä toimiikin, mutta minun käsitys HTML:stä on aika kaukana fyysisten laitteiden ohjaamisesta.

IPadissa ei edes ole USB-liitintä, joten ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada valmistamaani mittalaitetta toimimaan siinä. Voisi tietysti siirtyä Bluetoothiin, mutta silloin pitäisi laitteessa olla akku tai erillinen virtalähde, joiden välttäminen oli pääsyy käyttää USB:tä.

Lue lisää

"Siis tarkoitin päivitystä W7:sta tai W8:sta W10:een."

Toki tuollaisia mutta nythän on vain Windows 10:ä enää jatkossa. Ei ole tulossa Windows 11 versiota tai vastaavaa, vaan ne Windows 10:t päivittyvät jatkuvasti vähitellen uudemmaksi.

Toisin sanoen, Windows 10 ei ole tuote. Se on palvelu, vähän niinkuin vaikka Gmail.

"Näistähän on ollut juttua kuinka kotikoneissa MS on ajanut väkisin tuon upgraden, mutta joutui sitten muuttamaan toimintatapojaan, kun ihmiset suuttuivat."

Se oli silloin joskus vuosi sitten kun vanhoja Windowsia tyrkittiin uudemmaksi mutta Windows 10:ssä on kokoajan ollut ne upgradet, ei mitään muutosta missään. Pari kertaa vuodessa tietokoneen uudelleenkäynnistys voi kestää parikin tuntia ja on uusi Windows siellä.

"Kuten sanoin yrityksissä W10 on vielä melko harvinainen,"

Ei se nyt enää ole, kyllä noita näkee vähän joka puolella.

"Tuo W10 pakkopäivitys ja siitä mahdollisesti nopeammin seuraavat ongelmat tuskin edistävät yritysten halukkuutta siirtyä kymppiin"

Se edistää halukkuutta uusia vanhat roskasovellukset. Tämähän ollut tarkoituksena kaiken aikaa.

"Tuo FTDI-driveri toimii varmasti uusimmassa 10-versiossa ja aivan varmasti myös 10 S:ssä."

Sen voi olettaa toimivan niin pitkään kuin sen luvataan toimivan.

"Se on oikeasti eniten käytetty USB-piiri maailmalla"

Siis mitä nyt selität? Eihän kyse ole siitä etteikö USB-toimisi vaan USB-liittimeen kytkettävät kaikennäköiset härvelit mitkä ei ole standardin mukaisia. Jos USB-liittimeen tökkää vaikka jonkun 3G-modeemin tai WLAN-tikun niin tuollaiset kaipaavat jotain omia ajureitaan ja itse selitit jostain releiden ohjauksesta. Kaikennäköiset lisäajurit lisähärpäkkeille on ne mitkä on hajoamisvaarassa.

Sen sijaan kun on kyse keskusyksiköstä ja siinä olevista piireistä niin kyllä ne nyt toimii mitä on luvattukin. Esim. jos on 5v takuu tietokoneella niin kyllä se on sitten varmistettu, että sen aikaa toimii.

"Mitenhän se mahtaisi soveltua esimerkisi tuon minun anturin lukemiseen siinä olevaa FTDI-piiriä ohjaamalla. Ehkä toimiikin, mutta minun käsitys HTML:stä on aika kaukana fyysisten laitteiden ohjaamisesta."

Sinä laitat siihen anturin yhteyteen pätkän koodia ja rautaa sillä tavalla, että sitä voi lukea toisella standardilla, kuten vaikka HTTP:llä. Idea on se, että rakennat ne anturit niin että tieto ei kulje päätelaitteeseen USB:tä pitkin vaan IP verkon kautta, siellä on standardeja.

"IPadissa ei edes ole USB-liitintä, joten ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada valmistamaani mittalaitetta toimimaan siinä."

iPadissa on WLAN, että kyllä siihen dataa saa.

Se homma tehdään siis niin, että päätelaitteisiin data kulkee IP verkon kautta ja päätelaitteet esittää sen käyttöliittymän. USB on noille hiirille, näppäimistöille ja vastaaville.

Akku ei ole mikään ongelma, hienosti on nuo 3G tikkuvirityksetkin siirtyneet semmoisiksi tupakkiaskin kokoisiksi rasioiksi minkä voi sijoittaa sellaiseen paikkaan missä paras kuuluvuus ja sitten data kulkee WLAN:n kautta päätelaitteeseen. Tai useampaan vaikka, noista voi jakaa kivasti. Toisaalta voi sitten hallita sitä laitetta selaimella avaamalla kyseisen rasian osoitteen. Joko suoraan IP osoite tai sen nimi.

Eli mikset tee sitä anturia sellaiseksi, että voit lähiverkkosi reititin purkin DNS:n laittaa nimen "anturi" ja kyseisen laitteen IP osoitteen, ja sitten vaan Windows koneella teet pikakuvakkeen http://anturi.local vai mikä nyt onkaan nimeäminen ja sitä sitten voi käyttää eri vehkeistä, vaikka iPadista.

On tullut jo selväksi, että W10:ssä ne päivitykset tulevat väkisin pari kertaa vuodessa ellei sitten ole ison yrityksen erikoissopimus ja että MS on ilmoittanut W10:n olevan viimeinen versio. Kumpikaan noista ei tarkoita sitä, ettei homma olisi toisin muutaman vuoden päästä tai jopa nopeammin, jos MS huomaa valitun strategian toimivan huonosti.

Siis tuo FTDI:n piiri on todella valtavassa määrässä erilaisia USB laitteita, joiden kaapeli siis tökätään siihen kannettavaan. Voihan olla, että jossain vaiheessa koko USB jää pois, mutta tuon FTDI:n tukemattomuus olisi jo melkein sama asia suuren laitekannan takia.

Kuten yritin selittää valmistamani anturi on erityisesti haluttu tehdä akuttomaksi, jotta ei tulisi koskaan ongelmia siitä, että akku on tyhjä tai vaihtokunnossa. Ko. anturia ei käytetä päivittäin ja ei ole mitenkään poikkeuksellista, että välillä olisi vuodenkin tauko. Akut eivät toimi hyvin tuossa käytössä, varsinkin kun laitteen on tarkoitus toimia pitkälti yli 10 vuotta.

Akku ja langaton tiedonsiirto vaatisi myös käyttökytkimen ja jonkun ledin tms. ilmaisemaan akun varausta. Sitten akun pitäisi myös olla helposti vaihdettava. Melko haastavia ja reilusti kustannuksia nostavia piirteitä ko. sovelluksessa, jossa anturin pitää olla vesitiivis ja kestää rajumpaakin kohtelua. Erityisesti näissä nykyisissä n. 10 kpl tuotantosarjoissa.

Ei ole ollut tarvetta saada toimimaan IPadeissä, kännyköissä jne. Tietysti se joskus olisi käyttöä helpottava piirre, mutta kyllä kaikilla käyttäjillä on kannettava ja onhan noita Windows-padejäkin USB-liittimillä. Ei ole intoa alkaa ylläpitämään softaa, joka toimii monilla eri alustoilla. Nykyinen toimi ja asiakkaat ovat olleet siihen erittäin tyytyväisiä. Viimeksi eilen tuli vuolaita kehuja Man-saarelta.

Mittaukset tehdään usein paikoissa, jossa ei ole verkkoyhteyttä. Ei siis voi olla mikään IP-pohjainen sitä "päätelaitetta" kauemmaksi. Bluetoothilla tekisin nyt, jos langaton pitäisi olla.

Yllättynyt kirjoitti:

On tullut jo selväksi, että W10:ssä ne päivitykset tulevat väkisin pari kertaa vuodessa ellei sitten ole ison yrityksen erikoissopimus ja että MS on ilmoittanut W10:n olevan viimeinen versio. Kumpikaan noista ei tarkoita sitä, ettei homma olisi toisin muutaman vuoden päästä tai jopa nopeammin, jos MS huomaa valitun strategian toimivan huonosti.

Siis tuo FTDI:n piiri on todella valtavassa määrässä erilaisia USB laitteita, joiden kaapeli siis tökätään siihen kannettavaan. Voihan olla, että jossain vaiheessa koko USB jää pois, mutta tuon FTDI:n tukemattomuus olisi jo melkein sama asia suuren laitekannan takia.

Kuten yritin selittää valmistamani anturi on erityisesti haluttu tehdä akuttomaksi, jotta ei tulisi koskaan ongelmia siitä, että akku on tyhjä tai vaihtokunnossa. Ko. anturia ei käytetä päivittäin ja ei ole mitenkään poikkeuksellista, että välillä olisi vuodenkin tauko. Akut eivät toimi hyvin tuossa käytössä, varsinkin kun laitteen on tarkoitus toimia pitkälti yli 10 vuotta.

Akku ja langaton tiedonsiirto vaatisi myös käyttökytkimen ja jonkun ledin tms. ilmaisemaan akun varausta. Sitten akun pitäisi myös olla helposti vaihdettava. Melko haastavia ja reilusti kustannuksia nostavia piirteitä ko. sovelluksessa, jossa anturin pitää olla vesitiivis ja kestää rajumpaakin kohtelua. Erityisesti näissä nykyisissä n. 10 kpl tuotantosarjoissa.

Ei ole ollut tarvetta saada toimimaan IPadeissä, kännyköissä jne. Tietysti se joskus olisi käyttöä helpottava piirre, mutta kyllä kaikilla käyttäjillä on kannettava ja onhan noita Windows-padejäkin USB-liittimillä. Ei ole intoa alkaa ylläpitämään softaa, joka toimii monilla eri alustoilla. Nykyinen toimi ja asiakkaat ovat olleet siihen erittäin tyytyväisiä. Viimeksi eilen tuli vuolaita kehuja Man-saarelta.

Mittaukset tehdään usein paikoissa, jossa ei ole verkkoyhteyttä. Ei siis voi olla mikään IP-pohjainen sitä "päätelaitetta" kauemmaksi. Bluetoothilla tekisin nyt, jos langaton pitäisi olla.

Lue lisää

"Kuten yritin selittää valmistamani anturi on erityisesti haluttu tehdä akuttomaksi, jotta ei tulisi koskaan ongelmia siitä, että akku on tyhjä tai vaihtokunnossa."

No eihän sitä akkua ole pakko olla, voihan sitä sähköä ottaa vaikka USB:n tai ethernetin kautta tai sähkötöpselistä.

"Siis tuo FTDI:n piiri on todella valtavassa määrässä erilaisia USB laitteita, joiden kaapeli siis tökätään siihen kannettavaan."

Wikipedia kertoi semmoista, että FTDI erikoistunut tekemään adapteria joilla saadaan legacy RS-232 laitteita kytkettyä USB:n.

Eli siis legacy tekniikkaa kytketään adapterilla joka enemmän tai vähemmän jää myös legacyksi. Ei tuolla oikeasti ole yhtään mitään merkitystä ja jos muutama laite jää toimimatta niin ne sitten vaan uusitaan. Työllistää hyvin ohjelmistokehittäjiä.

"Voihan olla, että jossain vaiheessa koko USB jää pois,"

Johan se on poistunut Applen vehkeistä. iPadin ohjella puuttuu myös uusista läppäreistä. Ei sitä muutenkaan käytetä kuin niille hiirille, näppäimistöille, kameroille ja vastaaville. HID kytkentäportti suunnilleen.

"Akut eivät toimi hyvin tuossa käytössä, varsinkin kun laitteen on tarkoitus toimia pitkälti yli 10 vuotta."

Windows 7 embeddedin saatavuus luvattu vuoteen 2025 saakka, että varmaan kannattaisi sitten hamstrata ajoissa riittästi rautaa ja lisenssejä, että saat rakennettua sille anturillesi sen adapterikomponentteja millä saadaan data kulkemaan IP verkon kautta.

"Melko haastavia ja reilusti kustannuksia nostavia piirteitä ko. sovelluksessa, jossa anturin pitää olla vesitiivis ja kestää rajumpaakin kohtelua. Erityisesti näissä nykyisissä n. 10 kpl tuotantosarjoissa."

Niin ja nykyisellä softalla sinun pitäisi myös paketoida siihen Windows 7 keskusyksikkö joka konffattu niin, että sovelluksen voi käynnistää Windows 10:stä RDP pikakuvakkeella.

10v kestävästä tuotteesta kun puhut niin... siinä ajassa nyt vaihtuu AMD64 arkkitehtuuri ARM:n, USB-portit poistuu suuresta osasta laitteita, Windows API:n rajapintakutsut poistuvat monilta osin Windowsista ja asentaminen sovelluskaupan ulkopuolelta menee enemmän rajoitteiseksi tai poistuu kokonaan.

Sinun pitäisi ymmärtää se, että tuollaiset läppäriin kytkettävät USB-viritykset tuli yleensäkin silloin vuosituhannen vaihteessa ajatusmallilla tehdä HALPAA PASKAA kuluttajille. Laitteen vaatimasta älystä suuri osa olikin siinä läppärissä eikä siinä laitteessa ja laite semmoinen tyhmä ja käyttökelvoton ilman erillistä keskusyksikköä. Sitten noita saa kivasti myytyä uusiksi kun Microsoft tuo uutta Windows versiota, eli ajatusmallilla "suunniteltu vanheneminen". Taisi lähteä niistä muinaisista "softamodeemeista" tuo touhu.

"Mittaukset tehdään usein paikoissa, jossa ei ole verkkoyhteyttä. Ei siis voi olla mikään IP-pohjainen sitä "päätelaitetta" kauemmaksi. Bluetoothilla tekisin nyt, jos langaton pitäisi olla. "

Ei pointtina ole mikään langattomuus vaan se rajapinta millä päätelaitteen kytket anturiin. Minä nyt en millään ymmärrä mikä ongelma siinä verkkoyhteydessä on kun jokaisella on taskussakin kännykkä mikä toimii WLAN tukiasemana. Verkkoyhteyden saa siis vaikka Mount Everestin huipulle.

Bluetooth voisi kyllä toimia myös mutta on sillä tavalla hankalempi, että joudut tekemään päätelaitteen sovelluksesta alustakohtaista. WinRT rajapinta käy tuohon oikein hyvin Windowsissa: https://docs.microsoft.com/en-us/uwp/api/windows.devices.bluetooth

Onnistuuhan se USB:kin myös, tällä rajapinnalla: https://docs.microsoft.com/en-us/uwp/api/Windows.Devices.Usb

Jätät vaan sen pöljän COM komponentin pois. Sinun pitäisi saada tehtyä softa niin, että et asenna mitään ihme softakikkaretta mistään vaan pelkästään se oma sovellus minkä pystyt itse kääntelemään noita rajapintoja vasten ja kommunikointi noilla rajapinnoilla. Jos ei onnistu niin sinulla todella karmea legacyriippuvuus siellä ja tuollaiset on sellaisia, että jos nimenomaan haluaa jotain 10v jatkuvuutta niin pitäisi olla huolehdittuna varaosista, yhteensopivan raudan ja lisenssien saatavuudesta ja paketoida siihen tuotteeseen myös Windows 7 Embedded keskusyksikkö, että saat siihen sellaisen rajapinnan mikä kestäisi sen 10v ja huolehdit siitä, että sinulla on saatavuutta kaikelle 10v.

Mainitsit vaan sen GCC:n helpomman siirrettävyyden takia niin tosiasia on, että siirrettävyys menee hankalammaksi USB:llä ja Bluetoothilla. IP verkko on kätevämpi kun voi sitten käyttää standardia HTML5:sta eikä Microsoftin omaa WinRT:tä.

Microsoft lupaa itse omille rajapinnoille vähintään 10v elinkaaren, siis vaikka jokainen .NET:n versio on 10v julkaisusta eteenpäin vähintään ja Visual C Runtime 2015 niin sekin on johonkin 2025 lokakuulle, eli jos nyt myy Visual C 2015 käännetyn softan niin toimisi varmasti jopa 7,5v. 10v ei ole luvattuna.

Tuo sinun GCC viritelmä sitä, että se ei perustu oikein mihinkään että voit luvata sen toimivan vuonna 2027.

En lupaa kenellekkään, että anturi toimii 10 v päästä, mutta toivon sen toimivan paljon pidempäänkin. Varsinkaan en lupaa, että nykyinen softa toimii silloin, mutta toimitan asiakkaille ilmaisesksi uutta softaa niin kauan kuin sitä teen (en lupaa asiakkailleni sitäkään). Pääjuttu on kuitenkin se rauta eikä softa. Softan pitää tietysti toimia.

USB tuli 90-luvun lopulla ja edelleen voi käyttää silloin tehtyjä USB 1.1 -laitteita, jos vain valmistaja on päivittänyt omaa softaansa ja laitteet ovat ehjiä.

Kukaan ei tiedä mitä liityntöjä kannettavissa tai muissa laitteissa on 10 vuoden päästä. Uskoisin kuitenkin, että USB on nykyisistä todennäköisin edelleen tuolloin toimiva. Ei ole tullut vielä USB:n korvaavaa yleistä liitostapaa ja USB:tä otetaan edelleen enemmän ja enemmän käyttöön alueilla, joissa sitä ei ennen ollut (esimerkiksi 8-bittisissä mikrokontrollereissa).

Langattomissa kytkentätavoissa tilanne on paljon sekavampi. On Bluetoothia, Wlania ja varsin monia muitakin. Ei ole yhtään sen selvempää, että mikään noista toimiii 10 v päästä myytävien laitteiden kanssa.

FTDI-piiri tosiaan näkyy ensisijaisesti Windowsissa RS-232-muuntimena ja siitä tulee virtuaalinen COM-portti, mutta esimerksi tuossa minun laitteessani ei ole RS-232:sta missään kohtaa. Tuolla voi tehdä melkein mitä vaan sarjaliikennettä ja pinnien ohjausta. Sillä siis voi ohjata suoraan niitä releitä ja myöskin siirtää dataa anturilta. Minun laitteessani data luetaan anturilta SPI-protokollalla.

Tuo RS-232 muunnin on oikeastaan hyvä esimerkki. Kannettavista alkoi hiljalleen poistua RS-232 -liittimet 10 vuotta sitten. Nykyisessä koneessa sellainen on, mutta harvemmin olen käyttänyt. Silti kaikkia RS-232 liitännäisiä laitteita voi edelleen käyttää kaikissa koneissa juuri tuon RS-232 muuntimen avulla.

LTP-portin kanssa homma ei mennyt yhtä hyvin. Se poistui hieman aiemmin (edellisessä koneessa sellainen vielä oli). Oli laitteita, joilla LPT-tulostimen sai kytkettyä USB;n kautta, mutta ne olivat vain tulostuskäytössä toimivia. Jos oli mennyt tekemään jonkin muun LPT-kytkennäisen laitteen, sitä ei saanut noilla toimimaan. Tietysi voi itse rakentaa USB -LPT muuntimen, joka toimii juuri ko. laitteen kanssa.

Tuollaisia LPT-laitteita oli aika vähän, toisin kuin erilaisia sarjaliikenettä käyttäviä USB-laitteita. Varmasti USB-liitännän poistuessa tulee halpoja muuntimia, joilla nuo saa toimimaan.

Yllättynyt kirjoitti:

En lupaa kenellekkään, että anturi toimii 10 v päästä, mutta toivon sen toimivan paljon pidempäänkin. Varsinkaan en lupaa, että nykyinen softa toimii silloin, mutta toimitan asiakkaille ilmaisesksi uutta softaa niin kauan kuin sitä teen (en lupaa asiakkailleni sitäkään). Pääjuttu on kuitenkin se rauta eikä softa. Softan pitää tietysti toimia.

USB tuli 90-luvun lopulla ja edelleen voi käyttää silloin tehtyjä USB 1.1 -laitteita, jos vain valmistaja on päivittänyt omaa softaansa ja laitteet ovat ehjiä.

Kukaan ei tiedä mitä liityntöjä kannettavissa tai muissa laitteissa on 10 vuoden päästä. Uskoisin kuitenkin, että USB on nykyisistä todennäköisin edelleen tuolloin toimiva. Ei ole tullut vielä USB:n korvaavaa yleistä liitostapaa ja USB:tä otetaan edelleen enemmän ja enemmän käyttöön alueilla, joissa sitä ei ennen ollut (esimerkiksi 8-bittisissä mikrokontrollereissa).

Langattomissa kytkentätavoissa tilanne on paljon sekavampi. On Bluetoothia, Wlania ja varsin monia muitakin. Ei ole yhtään sen selvempää, että mikään noista toimiii 10 v päästä myytävien laitteiden kanssa.

FTDI-piiri tosiaan näkyy ensisijaisesti Windowsissa RS-232-muuntimena ja siitä tulee virtuaalinen COM-portti, mutta esimerksi tuossa minun laitteessani ei ole RS-232:sta missään kohtaa. Tuolla voi tehdä melkein mitä vaan sarjaliikennettä ja pinnien ohjausta. Sillä siis voi ohjata suoraan niitä releitä ja myöskin siirtää dataa anturilta. Minun laitteessani data luetaan anturilta SPI-protokollalla.

Tuo RS-232 muunnin on oikeastaan hyvä esimerkki. Kannettavista alkoi hiljalleen poistua RS-232 -liittimet 10 vuotta sitten. Nykyisessä koneessa sellainen on, mutta harvemmin olen käyttänyt. Silti kaikkia RS-232 liitännäisiä laitteita voi edelleen käyttää kaikissa koneissa juuri tuon RS-232 muuntimen avulla.

LTP-portin kanssa homma ei mennyt yhtä hyvin. Se poistui hieman aiemmin (edellisessä koneessa sellainen vielä oli). Oli laitteita, joilla LPT-tulostimen sai kytkettyä USB;n kautta, mutta ne olivat vain tulostuskäytössä toimivia. Jos oli mennyt tekemään jonkin muun LPT-kytkennäisen laitteen, sitä ei saanut noilla toimimaan. Tietysi voi itse rakentaa USB -LPT muuntimen, joka toimii juuri ko. laitteen kanssa.

Tuollaisia LPT-laitteita oli aika vähän, toisin kuin erilaisia sarjaliikenettä käyttäviä USB-laitteita. Varmasti USB-liitännän poistuessa tulee halpoja muuntimia, joilla nuo saa toimimaan.

Lue lisää

"USB tuli 90-luvun lopulla ja edelleen voi käyttää silloin tehtyjä USB 1.1 -laitteita, jos vain valmistaja on päivittänyt omaa softaansa ja laitteet ovat ehjiä."

Sehän se kun ei noita oikein kiinnosta kun myyvät uudet mallit. Koko homman idea se.

Eli jos kommunikointi muun maailman kanssa ei tapahdu standardilla tavalla, tarvitsee siihen jonkin adapterin jos haluaa jatkuvuutta ja adapterin saatavuus kertoo paljon pitkäikäisyydestä.

"Kukaan ei tiedä mitä liityntöjä kannettavissa tai muissa laitteissa on 10 vuoden päästä."

Näyttäisi olevan vähenemään päin.

"Uskoisin kuitenkin, että USB on nykyisistä todennäköisin edelleen tuolloin toimiva."

On jo läppäreitä joissa ei ole USB:tä.

"Ei ole tullut vielä USB:n korvaavaa yleistä liitostapaa"

Läppäreissä on yleensä valmiina integroituna näppäimistö, hiiri/kosketuslevy, kosketusnäyttö, kamera, mikrofoni jne. että ei oikein tarvitse.

" ja USB:tä otetaan edelleen enemmän ja enemmän käyttöön alueilla, joissa sitä ei ennen ollut (esimerkiksi 8-bittisissä mikrokontrollereissa)."

Mutta edelleenkään päätelaitteisiin ei oikein tarvitse kytkeä mitään mikrokontrollereita. Läppärit ovat ja menevät olennaisesti nykyisten tablettien kaltaisiksi missä vaan on näppäimistö ja kosketusalusta.

Jotenkin tuntuu että joidenkin maailma romahtaa siinä jos ei saa muistitikkua kiinni mutta miksipä sellaista tarvitsisi kun on Internet. Kyllä se tiedosto perille löytää ihan itsestään kun on vaikka se OneDrive.

Sama juttu pätee siihen sinun anturiin. Voisit miettiä sitä, että kuinka rakennat sen toimimaan vastaavalla tavalla, vaikka sillä Windows koodilla niin että ei ole arkkitehtuurissa esteitä siirtää samaa toiminnallisuutta vaikka iPadiin.

Bluetooth on vähän pöllö, kun anturin lukemista varten pitäisi mennä vierelle, voisi miettiä etäluettavaa vekotinta. Kyllä sen verkon saa melkein mihin tahansa.

M-Kar kirjoitti:

"USB tuli 90-luvun lopulla ja edelleen voi käyttää silloin tehtyjä USB 1.1 -laitteita, jos vain valmistaja on päivittänyt omaa softaansa ja laitteet ovat ehjiä."

Sehän se kun ei noita oikein kiinnosta kun myyvät uudet mallit. Koko homman idea se.

Eli jos kommunikointi muun maailman kanssa ei tapahdu standardilla tavalla, tarvitsee siihen jonkin adapterin jos haluaa jatkuvuutta ja adapterin saatavuus kertoo paljon pitkäikäisyydestä.

"Kukaan ei tiedä mitä liityntöjä kannettavissa tai muissa laitteissa on 10 vuoden päästä."

Näyttäisi olevan vähenemään päin.

"Uskoisin kuitenkin, että USB on nykyisistä todennäköisin edelleen tuolloin toimiva."

On jo läppäreitä joissa ei ole USB:tä.

"Ei ole tullut vielä USB:n korvaavaa yleistä liitostapaa"

Läppäreissä on yleensä valmiina integroituna näppäimistö, hiiri/kosketuslevy, kosketusnäyttö, kamera, mikrofoni jne. että ei oikein tarvitse.

" ja USB:tä otetaan edelleen enemmän ja enemmän käyttöön alueilla, joissa sitä ei ennen ollut (esimerkiksi 8-bittisissä mikrokontrollereissa)."

Mutta edelleenkään päätelaitteisiin ei oikein tarvitse kytkeä mitään mikrokontrollereita. Läppärit ovat ja menevät olennaisesti nykyisten tablettien kaltaisiksi missä vaan on näppäimistö ja kosketusalusta.

Jotenkin tuntuu että joidenkin maailma romahtaa siinä jos ei saa muistitikkua kiinni mutta miksipä sellaista tarvitsisi kun on Internet. Kyllä se tiedosto perille löytää ihan itsestään kun on vaikka se OneDrive.

Sama juttu pätee siihen sinun anturiin. Voisit miettiä sitä, että kuinka rakennat sen toimimaan vastaavalla tavalla, vaikka sillä Windows koodilla niin että ei ole arkkitehtuurissa esteitä siirtää samaa toiminnallisuutta vaikka iPadiin.

Bluetooth on vähän pöllö, kun anturin lukemista varten pitäisi mennä vierelle, voisi miettiä etäluettavaa vekotinta. Kyllä sen verkon saa melkein mihin tahansa.

Lue lisää

Ei tarvitse USB:tä? Millä sitten digi- ja videokameran kuvat siirtää talteen jonnekin. En ole nähnyt vielä kameroita, joissa olisi muita liityntätapoja kuin USB. Tietysti voi myös siirtää SD-kortin avulla kuvat, mutta kaipa se SD-korttikin on sinun mielestä legacyä.

On toki kannettavia, joissa ei ole juuri mitään liittimiä. Niiden käyttäjät sitten yleensä kantavat mukanaa kassillisen adaptereita.

Sitä minun anturia käytetään niin, että ollaan siinä vieressä. Bluetooth kantaa ko. oloissa satakunta metriä, mikä riittää kun nykyinen 5 m USB-johtokin riittää. Edelleen mittauspaikalla ei ole välttämättä kelvollista verkkoyhteyttä, ei varsinkaan LTE:tä ja joskus ei minkäänlaista kännykkäverkkodatayhteyttä. Mittaus toimii aika huonosti, jos puolet tai kaikki datastas jää saamatta. Käyttökohde kun ei ole kaupungeissa tai muilla alueilla, joissa on aina LTE. Bluetoothilla saa virrankulutuksen todella pieneksi, toisin kuin WiFiilla tai LTE:llä.

Toiset käsittelevät myös isoja tiedostoja ja ovat joskus huonoissa tai olemattomissa verkkoyhteyksissä. Jo 1 GB tiedosto on suuri ongekma monessa verkossa, mutta menee hetkessä USB-tikun kautta.

Yllättynyt kirjoitti:

Ei tarvitse USB:tä? Millä sitten digi- ja videokameran kuvat siirtää talteen jonnekin. En ole nähnyt vielä kameroita, joissa olisi muita liityntätapoja kuin USB. Tietysti voi myös siirtää SD-kortin avulla kuvat, mutta kaipa se SD-korttikin on sinun mielestä legacyä.

On toki kannettavia, joissa ei ole juuri mitään liittimiä. Niiden käyttäjät sitten yleensä kantavat mukanaa kassillisen adaptereita.

Sitä minun anturia käytetään niin, että ollaan siinä vieressä. Bluetooth kantaa ko. oloissa satakunta metriä, mikä riittää kun nykyinen 5 m USB-johtokin riittää. Edelleen mittauspaikalla ei ole välttämättä kelvollista verkkoyhteyttä, ei varsinkaan LTE:tä ja joskus ei minkäänlaista kännykkäverkkodatayhteyttä. Mittaus toimii aika huonosti, jos puolet tai kaikki datastas jää saamatta. Käyttökohde kun ei ole kaupungeissa tai muilla alueilla, joissa on aina LTE. Bluetoothilla saa virrankulutuksen todella pieneksi, toisin kuin WiFiilla tai LTE:llä.

Toiset käsittelevät myös isoja tiedostoja ja ovat joskus huonoissa tai olemattomissa verkkoyhteyksissä. Jo 1 GB tiedosto on suuri ongekma monessa verkossa, mutta menee hetkessä USB-tikun kautta.

Lue lisää

"Ei tarvitse USB:tä? Millä sitten digi- ja videokameran kuvat siirtää talteen jonnekin."

Olen siirtänyt video- ja valokuvat WLAN:lla ja 4G:llä.

"En ole nähnyt vielä kameroita, joissa olisi muita liityntätapoja kuin USB."

Tällä hetkellä on vielä tuollaista mutta pitää ajatella sillä 10v aikajänteellä. Helpompaahan se on vain kuvata ja sitten ne menevät itsekseen oikeaan paikkaan.

"Sitä minun anturia käytetään niin, että ollaan siinä vieressä."

Eli jonkun pitäisi raahautua siihen viereen ja kuluttaa aikaansa.

"Edelleen mittauspaikalla ei ole välttämättä kelvollista verkkoyhteyttä, ei varsinkaan LTE:tä ja joskus ei minkäänlaista kännykkäverkkodatayhteyttä."

Voihan sitä mittausdataa puskuroida ja välillä tyhjennellä, vaikka silloin kun on sitä kännykkäverkkoa saatavilla. Tai sitten on semmoinen juttu kuin pitkän matkan WLAN. Mutta sen pystytys ikävän hankalaa ja lähetysaikana haukkaa sähköä.

Joka tapauksessa tarvitsisi sen keskusyksikön siihen anturiin.

"Toiset käsittelevät myös isoja tiedostoja ja ovat joskus huonoissa tai olemattomissa verkkoyhteyksissä. Jo 1 GB tiedosto on suuri ongekma monessa verkossa, mutta menee hetkessä USB-tikun kautta."

Laitteissa on paikallista muistia mikä toimii välimuistina ja puskurina, eli ei ole mikään ongelma että toimii enemmän ja vähemmän "offline" mutta tieto tallentuu keskitetysti vaikka sen tekisi mistä päin maailmaa tahansa ja käyttäisi mistä vaan.

Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

Linux sen sijaan mahdollisesti voi olla hyvinkin sopiva tuollaisen anturin rakentamisessa ja täysin varmasti parempi siihen kuin päätelaitteen käyttöjärjestelmä.

M-Kar kirjoitti:

Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa kuin Linux.

Linux sen sijaan mahdollisesti voi olla hyvinkin sopiva tuollaisen anturin rakentamisessa ja täysin varmasti parempi siihen kuin päätelaitteen käyttöjärjestelmä.

Lue lisää

Mikäs sitten Linux on jollei käyttöjärjestelmä? Vai tarkoitatko, että eri Linux-distribuutiot (SuSe, RedHat, Ubunto jne) ovat niitä käyttöjärjestelmiä? Tässä on listattuna muutamia käyttöjärjestelmiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system

Antureissa harvemmin on käyttöjärjestekmiä. Sen sijaan anturidataa lukevissa ja käsittelevissä systeemeissä niitä jo alkaa olla (ei aina), kuten tuossa Windows-kannettavassa mun tapaukseesa.

Yllättynyt kirjoitti:

Mikäs sitten Linux on jollei käyttöjärjestelmä? Vai tarkoitatko, että eri Linux-distribuutiot (SuSe, RedHat, Ubunto jne) ovat niitä käyttöjärjestelmiä? Tässä on listattuna muutamia käyttöjärjestelmiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system

Antureissa harvemmin on käyttöjärjestekmiä. Sen sijaan anturidataa lukevissa ja käsittelevissä systeemeissä niitä jo alkaa olla (ei aina), kuten tuossa Windows-kannettavassa mun tapaukseesa.

Lue lisää

"Mikäs sitten Linux on jollei käyttöjärjestelmä?"

Kerneli.

"Vai tarkoitatko, että eri Linux-distribuutiot (SuSe, RedHat, Ubunto jne) ovat niitä käyttöjärjestelmiä?"

Sitähän ne ovat. Vertailukelpoisia sen Windowsin kanssa.

"Antureissa harvemmin on käyttöjärjestekmiä."

On niissä tavallisesti jotain softaa että saadaan toimimaan. Se on oikein hyvä lähtökohta, että laitetta voi käyttää IP verkon kautta.

"kuten tuossa Windows-kannettavassa mun tapaukseesa. "

Tuossa sinun tapauksessa se Windows-kannettava on ennemminkin adapteri sen anturin toimimaan saamiseksi ja tarvitsisi vähän softaa, että saa kommunikoinnin menemään jollain standardilla protokollalla.

Olen itse asentanut moniin yrityksiin Windows 7 keskusyksikköä adapteriksi että saa jonkun härpäkkeen toimimaan muun maailman kanssa, esim. Windows 10 kannettavan kanssa.

Semmoinen 700€ keskusyksikkö vähän tekee turhaa hintaa ja kömpölyyttä mutta minkäs tekee kun on joku sarjaporttiviritelmä tai GSM modeemi jonkun pöljän softan kanssa. Pysyy infra siistinä kun jokaisella laitteella on IP osoite ja nimi ja että ne juttelevat keskenään standardilla tavalla.

M-Kar kirjoitti:

"Mikäs sitten Linux on jollei käyttöjärjestelmä?"

Kerneli.

"Vai tarkoitatko, että eri Linux-distribuutiot (SuSe, RedHat, Ubunto jne) ovat niitä käyttöjärjestelmiä?"

Sitähän ne ovat. Vertailukelpoisia sen Windowsin kanssa.

"Antureissa harvemmin on käyttöjärjestekmiä."

On niissä tavallisesti jotain softaa että saadaan toimimaan. Se on oikein hyvä lähtökohta, että laitetta voi käyttää IP verkon kautta.

"kuten tuossa Windows-kannettavassa mun tapaukseesa. "

Tuossa sinun tapauksessa se Windows-kannettava on ennemminkin adapteri sen anturin toimimaan saamiseksi ja tarvitsisi vähän softaa, että saa kommunikoinnin menemään jollain standardilla protokollalla.

Olen itse asentanut moniin yrityksiin Windows 7 keskusyksikköä adapteriksi että saa jonkun härpäkkeen toimimaan muun maailman kanssa, esim. Windows 10 kannettavan kanssa.

Semmoinen 700€ keskusyksikkö vähän tekee turhaa hintaa ja kömpölyyttä mutta minkäs tekee kun on joku sarjaporttiviritelmä tai GSM modeemi jonkun pöljän softan kanssa. Pysyy infra siistinä kun jokaisella laitteella on IP osoite ja nimi ja että ne juttelevat keskenään standardilla tavalla.

Lue lisää

... vittu mikä ääliö snobbi venkaaja puuhapete. Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta

paskamattipaskanpuhuja kirjoitti:

... vittu mikä ääliö snobbi venkaaja puuhapete. Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta

Lue lisää

Kyllä kaikki tekniikka-alan julkaisut, Linux-yhteisö jne. puhuu yleiskielessä Linuxista käyttöjärjestemänä, vaikka tarkasti ottaen Linux itsessään on pelkkä käyttöjärjestelmän ydin, joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen.

Ubuntua mainostetaan sen omalla sivulla tyyliin.
"Ubuntu on helppokäyttöinen, suomenkielinen, turvallinen ja ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä."

Opetushallituskin sivuillaan puhuu Linux-käyttöjärjestelmästä jne.
"http://www.edu.fi/valo_opas/ratkaisut_ja_niiden_rakentaminen/linuxiin_siirtyminen"

Täälläkin kaikki muut ymmärtävät mistä on kysymys. M-Kar tyyli on vain kirjoitella pitkät pätkät aiheesta sivuun vievää jankutusta takerrellen lillukanvarsiin.

linuxxxx kirjoitti:

Kyllä kaikki tekniikka-alan julkaisut, Linux-yhteisö jne. puhuu yleiskielessä Linuxista käyttöjärjestemänä, vaikka tarkasti ottaen Linux itsessään on pelkkä käyttöjärjestelmän ydin, joka hoitaa käyttöjärjestelmän matalimman tason tehtävät, kuten laitteiston suoran käskyttämisen.

Ubuntua mainostetaan sen omalla sivulla tyyliin.
"Ubuntu on helppokäyttöinen, suomenkielinen, turvallinen ja ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä."

Opetushallituskin sivuillaan puhuu Linux-käyttöjärjestelmästä jne.
"http://www.edu.fi/valo_opas/ratkaisut_ja_niiden_rakentaminen/linuxiin_siirtyminen"

Täälläkin kaikki muut ymmärtävät mistä on kysymys. M-Kar tyyli on vain kirjoitella pitkät pätkät aiheesta sivuun vievää jankutusta takerrellen lillukanvarsiin.

Lue lisää

no hups. :)
http://www.edu.fi/valo_opas/ratkaisut_ja_niiden_rakentaminen/linuxiin_siirtyminen

M-Kar kirjoitti:

"Mikäs sitten Linux on jollei käyttöjärjestelmä?"

Kerneli.

"Vai tarkoitatko, että eri Linux-distribuutiot (SuSe, RedHat, Ubunto jne) ovat niitä käyttöjärjestelmiä?"

Sitähän ne ovat. Vertailukelpoisia sen Windowsin kanssa.

"Antureissa harvemmin on käyttöjärjestekmiä."

On niissä tavallisesti jotain softaa että saadaan toimimaan. Se on oikein hyvä lähtökohta, että laitetta voi käyttää IP verkon kautta.

"kuten tuossa Windows-kannettavassa mun tapaukseesa. "

Tuossa sinun tapauksessa se Windows-kannettava on ennemminkin adapteri sen anturin toimimaan saamiseksi ja tarvitsisi vähän softaa, että saa kommunikoinnin menemään jollain standardilla protokollalla.

Olen itse asentanut moniin yrityksiin Windows 7 keskusyksikköä adapteriksi että saa jonkun härpäkkeen toimimaan muun maailman kanssa, esim. Windows 10 kannettavan kanssa.

Semmoinen 700€ keskusyksikkö vähän tekee turhaa hintaa ja kömpölyyttä mutta minkäs tekee kun on joku sarjaporttiviritelmä tai GSM modeemi jonkun pöljän softan kanssa. Pysyy infra siistinä kun jokaisella laitteella on IP osoite ja nimi ja että ne juttelevat keskenään standardilla tavalla.

Lue lisää

LINUX on graafinen käyttöjärjestelmä, piste.
WINDOWS on myös graafinen käyttöjärjestelmä, piste.

KERNEL = Käyttöjärjestelmän ydin, piste.

Näin se on myös Windows järjestelmissä, piste.

KERNEL on englantia ja tarkoittaa suomeksi YDIN, piste.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

paskamattipaskanpuhuja kirjoitti:

... vittu mikä ääliö snobbi venkaaja puuhapete. Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta

Lue lisää

Linuxia käyttävillä käyttöjärjestelmillä ei ole oikein mitään tekemistä keskenään, joten näistä ei voi mitenkään järjellisesti puhua kokonaisuutena.

Jos sellaisen kokonaisuuden haluaisi jotenkin kuvitella niin siihen kuuluisi sitten kaikki mahdolliset käyttöjärjestelmät, riippumatta siitä onko siinä Linuxia vai ei.

M-Kar kirjoitti:

Linuxia käyttävillä käyttöjärjestelmillä ei ole oikein mitään tekemistä keskenään, joten näistä ei voi mitenkään järjellisesti puhua kokonaisuutena.

Jos sellaisen kokonaisuuden haluaisi jotenkin kuvitella niin siihen kuuluisi sitten kaikki mahdolliset käyttöjärjestelmät, riippumatta siitä onko siinä Linuxia vai ei.

Lue lisää

Jos nyt puhutaan PC:llä ajettavista käyttöjärjestelmistä, niin kaikissa Linux-distroissa onhyvin paljon samaa eli juuri se käyttöjärjestelmä-osuus niissä on sama. Niihin voi asentaa samat ohjelmat jne. eli niissä on samat systeemikutsut ja kirjastot. Suurimmat erot ovat ulkonäössä (pitkälti itse valittavissa) ja järjestelmän ylläpitotyökaluissa (eri jakelijat kehittäneet omiaan).

Eroa ei ole sen enempää kuin Windowsin eri versioilla.

Sitten kun rauta on jotain muuta, voi käyttiskin olla hyvin erilainen.

Näin-se-on-meillä kirjoitti:

LINUX on graafinen käyttöjärjestelmä, piste.
WINDOWS on myös graafinen käyttöjärjestelmä, piste.

KERNEL = Käyttöjärjestelmän ydin, piste.

Näin se on myös Windows järjestelmissä, piste.

KERNEL on englantia ja tarkoittaa suomeksi YDIN, piste.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

Lue lisää

"LINUX on graafinen käyttöjärjestelmä, piste."

Linuxissa ei ole missään mitään graafista.

M-Kar kirjoitti:

Linuxia käyttävillä käyttöjärjestelmillä ei ole oikein mitään tekemistä keskenään, joten näistä ei voi mitenkään järjellisesti puhua kokonaisuutena.

Jos sellaisen kokonaisuuden haluaisi jotenkin kuvitella niin siihen kuuluisi sitten kaikki mahdolliset käyttöjärjestelmät, riippumatta siitä onko siinä Linuxia vai ei.

Lue lisää

"Linuxia käyttävillä käyttöjärjestelmillä ei ole oikein mitään tekemistä keskenään, joten näistä ei voi mitenkään järjellisesti puhua kokonaisuutena."

Minää Mattii ooon tässä maailmassa vaikka älyltäni matalaa. Hura hurraa hoi Matin kernelit soi, järjen hiventä ei taasenkaan.

Yllättynyt kirjoitti:

Jos nyt puhutaan PC:llä ajettavista käyttöjärjestelmistä, niin kaikissa Linux-distroissa onhyvin paljon samaa eli juuri se käyttöjärjestelmä-osuus niissä on sama. Niihin voi asentaa samat ohjelmat jne. eli niissä on samat systeemikutsut ja kirjastot. Suurimmat erot ovat ulkonäössä (pitkälti itse valittavissa) ja järjestelmän ylläpitotyökaluissa (eri jakelijat kehittäneet omiaan).

Eroa ei ole sen enempää kuin Windowsin eri versioilla.

Sitten kun rauta on jotain muuta, voi käyttiskin olla hyvin erilainen.

Lue lisää

"Jos nyt puhutaan PC:llä ajettavista käyttöjärjestelmistä, niin kaikissa Linux-distroissa onhyvin paljon samaa eli juuri se käyttöjärjestelmä-osuus niissä on sama. Niihin voi asentaa samat ohjelmat jne. eli niissä on samat systeemikutsut ja kirjastot."

No kerrohan miten asennetaan Androidin .apk paketissa oleva ohjelma Red Hat Enterpriseen?

Yllättynyt kirjoitti:

Jos nyt puhutaan PC:llä ajettavista käyttöjärjestelmistä, niin kaikissa Linux-distroissa onhyvin paljon samaa eli juuri se käyttöjärjestelmä-osuus niissä on sama. Niihin voi asentaa samat ohjelmat jne. eli niissä on samat systeemikutsut ja kirjastot. Suurimmat erot ovat ulkonäössä (pitkälti itse valittavissa) ja järjestelmän ylläpitotyökaluissa (eri jakelijat kehittäneet omiaan).

Eroa ei ole sen enempää kuin Windowsin eri versioilla.

Sitten kun rauta on jotain muuta, voi käyttiskin olla hyvin erilainen.

Lue lisää

"Sitten kun rauta on jotain muuta, voi käyttiskin olla hyvin erilainen."

Eipä sillä raudalla ole niinkään väliä.

M-Kar kirjoitti:

"Jos nyt puhutaan PC:llä ajettavista käyttöjärjestelmistä, niin kaikissa Linux-distroissa onhyvin paljon samaa eli juuri se käyttöjärjestelmä-osuus niissä on sama. Niihin voi asentaa samat ohjelmat jne. eli niissä on samat systeemikutsut ja kirjastot."

No kerrohan miten asennetaan Androidin .apk paketissa oleva ohjelma Red Hat Enterpriseen?

Lue lisää

Android ei tiedääkseni ole PC:llä ajettava käyttöjärjestelmä, vaan sitä käytetään puhelimissa, padeissä jne. Mun kämpökamerassa on Windows-käyttöjärjestelmä. Kerro sinä sitten mieten sinne asennetaan joku Windows-ohjelma, vaikkapa Word.

Red Hat jne. ovat jakelu- ja paketointisysteemejä. Toisen paketointisysteemiä ei voi välttämättä sellaisenaa käyttää toisessa, mutta ulkopuoliset ohjelmat, kuten vaikkapa Firefox, voi asentaa sellaisenaan kaikkiin.

M-Kar kirjoitti:

"LINUX on graafinen käyttöjärjestelmä, piste."

Linuxissa ei ole missään mitään graafista.

M-KAR Tuolla sivulla on apua ALOITTELEVALLE Linux käyttäjälle, ja perustietoa Linuxsin graafisesta olemuksesta.

https://www.linux.fi/wiki/Aloittelijalle

Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten X Window Systemistä, ikkunanhallintaohjelmasta sekä graafisista ohjelmista (kuten Firefox ja GIMP). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös työpöytäympäristön, jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

Yllättynyt kirjoitti:

Android ei tiedääkseni ole PC:llä ajettava käyttöjärjestelmä, vaan sitä käytetään puhelimissa, padeissä jne. Mun kämpökamerassa on Windows-käyttöjärjestelmä. Kerro sinä sitten mieten sinne asennetaan joku Windows-ohjelma, vaikkapa Word.

Red Hat jne. ovat jakelu- ja paketointisysteemejä. Toisen paketointisysteemiä ei voi välttämättä sellaisenaa käyttää toisessa, mutta ulkopuoliset ohjelmat, kuten vaikkapa Firefox, voi asentaa sellaisenaan kaikkiin.

Lue lisää

"Android ei tiedääkseni ole PC:llä ajettava käyttöjärjestelmä, vaan sitä käytetään puhelimissa, padeissä jne."

Taskukoneet ja tabletit ovat myös PC:itä, ja Androidia toisaalta saa myös pöytäkoneisiin ja olen nähnyt myös läppärissä.

"Mun kämpökamerassa on Windows-käyttöjärjestelmä. Kerro sinä sitten mieten sinne asennetaan joku Windows-ohjelma, vaikkapa Word."

Taitaa olla sulautettu niin että ei onnistu. Samoja rajapintoja varmaan on.

Tosin kuin Red Hat Enterprisessa ja Androidissa on eri rajapinat, että ei samat natiivisovellukset toimi. Vain standardit HTML5 sovellukset toimii molemmissa kuin myös Windowsissa.

"Red Hat jne. ovat jakelu- ja paketointisysteemejä."

Red Hat on yritys joka tuottaa Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmää ja myös muuta tekniikkaa, kuten RHEVM:ää.

"Toisen paketointisysteemiä ei voi välttämättä sellaisenaa käyttää toisessa, mutta ulkopuoliset ohjelmat, kuten vaikkapa Firefox, voi asentaa sellaisenaan kaikkiin. "

Firefox on valmiina Red Hat Enterprisessa. Sen sijaan siitä on käännelty erilaiset versiot mm. Androidille, Mac OS:lle ja Windowsille ja sama käännös ei tosiaankaan toimi näissä ristiin.

paskamattipaskanpuhuja kirjoitti:

... vittu mikä ääliö snobbi venkaaja puuhapete. Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta

Lue lisää

"Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta"

Siinä sekalaisessta käyttöjärjestelmien meressä on kaikki käyttöjärjestelmät mitä on tehty, kuten vaikka Windows.

Sillä kun ei edelleenkään ole väliä minkä kernelin se käyttöjärjestelmän tekijä on valinnut, jokainen käyttöjärjestelmä on omanlaisensa.

M-Kar kirjoitti:

"Android ei tiedääkseni ole PC:llä ajettava käyttöjärjestelmä, vaan sitä käytetään puhelimissa, padeissä jne."

Taskukoneet ja tabletit ovat myös PC:itä, ja Androidia toisaalta saa myös pöytäkoneisiin ja olen nähnyt myös läppärissä.

"Mun kämpökamerassa on Windows-käyttöjärjestelmä. Kerro sinä sitten mieten sinne asennetaan joku Windows-ohjelma, vaikkapa Word."

Taitaa olla sulautettu niin että ei onnistu. Samoja rajapintoja varmaan on.

Tosin kuin Red Hat Enterprisessa ja Androidissa on eri rajapinat, että ei samat natiivisovellukset toimi. Vain standardit HTML5 sovellukset toimii molemmissa kuin myös Windowsissa.

"Red Hat jne. ovat jakelu- ja paketointisysteemejä."

Red Hat on yritys joka tuottaa Red Hat Enterprise käyttöjärjestelmää ja myös muuta tekniikkaa, kuten RHEVM:ää.

"Toisen paketointisysteemiä ei voi välttämättä sellaisenaa käyttää toisessa, mutta ulkopuoliset ohjelmat, kuten vaikkapa Firefox, voi asentaa sellaisenaan kaikkiin. "

Firefox on valmiina Red Hat Enterprisessa. Sen sijaan siitä on käännelty erilaiset versiot mm. Androidille, Mac OS:lle ja Windowsille ja sama käännös ei tosiaankaan toimi näissä ristiin.

Lue lisää

Melkein arvasin tuon PC-kommentin. Voi olla, että ei päde enää, mutta minun ympäristössä PC on aina tarkoittanut x86-pohjaista systeemiä. Tosin en edes tiedä onko 64-bittisiset sitä. Koneeni Core i3-prossu on i686 "Linux-kielessä".

Tietenkään se Red Hatin Firefox ei toimi Windowsissa tai Macissä, kun ne eivät ole Linux-käyttöjärjestelmiä. Sen sijaanse toimii Susessa, Ubuntussa jne., jos ne on tehty samalle alustalle (eli PC:lle).

En ole Red Hat Enterprisea asentanut,mutta kylläkin Red Hatin (ilmainen version melko kauan sitten), Susen, Slakcwaren jne. Olen noissa myös käyttänyt ristiin samoja kaupallisia ohjelmia, jotka asennettiin purkamalla gz-tiedosto ja laittamalla sen mukana tullut bin pathiin. Ei siis millään rpm:llä tai vastaavalla. Näin on ollut koko Linuxin historian ajan tai ainakin vuodesta 1993, jolloin asensin ensimmäisen Linuxin koneelleni.

Jotta ohjelma toimii, pitää prossu olla yhteensopiva ja käyttöjärjestelmän tarjota kaikki ohjelman vaatimat kirjastot ja systeemikutsut. Näin on Linuxissa jakelijasta riippumatta.

SItten on tietysti jotain emulointiympäristojä, joissa prossulla ei ole merkitystä tai vaadittua prossua emuloidaan.

Näin-se-on-meillä kirjoitti:

M-KAR Tuolla sivulla on apua ALOITTELEVALLE Linux käyttäjälle, ja perustietoa Linuxsin graafisesta olemuksesta.

https://www.linux.fi/wiki/Aloittelijalle

Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten X Window Systemistä, ikkunanhallintaohjelmasta sekä graafisista ohjelmista (kuten Firefox ja GIMP). Yleensä jakelupaketit sisältävät myös työpöytäympäristön, jonka mukana tulee yleensä myös ikkunanhallintaohjelma. Työpöytäympäristö ei kuitenkaan ole elintärkeä osa graafisen käyttöliittymän toiminnalle.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

Lue lisää

"M-KAR Tuolla sivulla on apua ALOITTELEVALLE Linux käyttäjälle, ja perustietoa Linuxsin graafisesta olemuksesta."

Näyttää olevan väärää tietoa.

"Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten X Window Systemistä, ikkunanhallintaohjelmasta sekä graafisista ohjelmista (kuten Firefox ja GIMP)."

X Window system ei kuulu Linuxiin. Se on X.Org:n ogjelma. Firefox ei kuulu Linuxiin. Firefox on Mozillan ohjelma, ei sitä Linuxissa ole.

M-Kar kirjoitti:

"M-KAR Tuolla sivulla on apua ALOITTELEVALLE Linux käyttäjälle, ja perustietoa Linuxsin graafisesta olemuksesta."

Näyttää olevan väärää tietoa.

"Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten X Window Systemistä, ikkunanhallintaohjelmasta sekä graafisista ohjelmista (kuten Firefox ja GIMP)."

X Window system ei kuulu Linuxiin. Se on X.Org:n ogjelma. Firefox ei kuulu Linuxiin. Firefox on Mozillan ohjelma, ei sitä Linuxissa ole.

Lue lisää

Oletko HULLU ?

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

M-Kar kirjoitti:

"M-KAR Tuolla sivulla on apua ALOITTELEVALLE Linux käyttäjälle, ja perustietoa Linuxsin graafisesta olemuksesta."

Näyttää olevan väärää tietoa.

"Linuxissa graafinen käyttöliittymä koostuu monesta osasta, kuten X Window Systemistä, ikkunanhallintaohjelmasta sekä graafisista ohjelmista (kuten Firefox ja GIMP)."

X Window system ei kuulu Linuxiin. Se on X.Org:n ogjelma. Firefox ei kuulu Linuxiin. Firefox on Mozillan ohjelma, ei sitä Linuxissa ole.

Lue lisää

Linux-käyttöjärjestelmä on kokoelma eri yhteisöissä tehtyjä ilmaisia ohjelmia, joita käytetään myös muualla kuin Linuxissa (aikanaan lähinnä muissa Unixeissa, mutta nykyään myös Windowissa jne.) Yleisesti käytetty nimi tuosta kokonaisuudesta on ollut alusta saakka Linux-käyttöjärjestelmä ja jakelijan nimi on ollut toissijainen.

Jotkut eivät ole nimeä hyväksyneet, kuten Gnu: https://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.en.html, mutta ovat jääneet pahasti vähemmistöön, kuten sinä.

M-Kar kirjoitti:

"Linuxiin perustuvia käyttöjärjestelmiä eli jakeluja on satoja, ja jos nettikeskustelussa ei Linuxin sekalaisesta käyttöjärjestelmien merestä haluta erikseen nostaa jotain esiin kyse on Linux-järjestelmä kokonaisuudesta"

Siinä sekalaisessta käyttöjärjestelmien meressä on kaikki käyttöjärjestelmät mitä on tehty, kuten vaikka Windows.

Sillä kun ei edelleenkään ole väliä minkä kernelin se käyttöjärjestelmän tekijä on valinnut, jokainen käyttöjärjestelmä on omanlaisensa.

Lue lisää

"Ubuntu on helppokäyttöinen, suomenkielinen, turvallinen ja ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä."
https://www.ubuntu-fi.org/

Mitäkohtaa et ymmärrä?

Yllättynyt kirjoitti:

Melkein arvasin tuon PC-kommentin. Voi olla, että ei päde enää, mutta minun ympäristössä PC on aina tarkoittanut x86-pohjaista systeemiä. Tosin en edes tiedä onko 64-bittisiset sitä. Koneeni Core i3-prossu on i686 "Linux-kielessä".

Tietenkään se Red Hatin Firefox ei toimi Windowsissa tai Macissä, kun ne eivät ole Linux-käyttöjärjestelmiä. Sen sijaanse toimii Susessa, Ubuntussa jne., jos ne on tehty samalle alustalle (eli PC:lle).

En ole Red Hat Enterprisea asentanut,mutta kylläkin Red Hatin (ilmainen version melko kauan sitten), Susen, Slakcwaren jne. Olen noissa myös käyttänyt ristiin samoja kaupallisia ohjelmia, jotka asennettiin purkamalla gz-tiedosto ja laittamalla sen mukana tullut bin pathiin. Ei siis millään rpm:llä tai vastaavalla. Näin on ollut koko Linuxin historian ajan tai ainakin vuodesta 1993, jolloin asensin ensimmäisen Linuxin koneelleni.

Jotta ohjelma toimii, pitää prossu olla yhteensopiva ja käyttöjärjestelmän tarjota kaikki ohjelman vaatimat kirjastot ja systeemikutsut. Näin on Linuxissa jakelijasta riippumatta.

SItten on tietysti jotain emulointiympäristojä, joissa prossulla ei ole merkitystä tai vaadittua prossua emuloidaan.

Lue lisää

"Melkein arvasin tuon PC-kommentin. Voi olla, että ei päde enää, mutta minun ympäristössä PC on aina tarkoittanut x86-pohjaista systeemiä."

Yleensä PC:llä tarkoitetaan henkilökohtaista tietokonetta. Prosessorin arkkitehtuureja on monia. Nykyisin on lähes kaikki ARM:ia ja AMD64:ää. Vanha x86 toimii tavallaan emuloituna AMD64 vehkeissä mitä i3 prossu on.

"Tietenkään se Red Hatin Firefox ei toimi Windowsissa tai Macissä, kun ne eivät ole Linux-käyttöjärjestelmiä. Sen sijaanse toimii Susessa, Ubuntussa jne., jos ne on tehty samalle alustalle (eli PC:lle)."

Ei tuo nyt mitenkään selvää ole että toimii, kun Red Hat on sen kääntänyt itselleen ja siellä voi olla käännösvipuja, muokkausta, optimointia jne. mikä tekee siitä yhteensopimattoman vaikka Ubuntussa. Androidissa ei ainakaan pelaa vaikka ajaisi samalla arkkitehtuurilla.

"Jotta ohjelma toimii, pitää prossu olla yhteensopiva"

Ei tarvitse. Sitä on iät ja ajat käännelty koodia tavukoodiksi ja sitten on joku JIT missä käännös viimeistellään loppuun ennen ajoa ja sama ohjelma voi toimia arkkitehtuurista riippumatta, tai voi toimia suoraan tulkatusti. Enemmistö sovelluksista on tehty näin.

"ja käyttöjärjestelmän tarjota kaikki ohjelman vaatimat kirjastot ja systeemikutsut. Näin on Linuxissa jakelijasta riippumatta."

Aina kun sovelluksen ja alustan välinen rajapinta on yhteensopiva, sovellus toimii. Linuxista se ei riipu. Sen sijaan käyttöjärjestelmän tekijällä on paljonkin merkitystä koska eri käyttöjärjestelmävalmistajat käyttävät eri kirjastoja/rajapintoja tai on eri versioita samoista palikoista mitkä voi tehdä niistä yhteensopimattomia tai on vaikka joku laajennus jossain mitä ei kaikkialla käytetä. Myös kääntäjään ja käännösvipuihin voi olla riippuvuutta että sama ohjelma ei toimi vaikka olisi muuten samanlaista.

Prosessorin arkkitehtuuri on myös jännä, että esim. vaikka AMD64 prossulla voi ajaa legacy x86 koodia, se tarvitsee myös kirjastot sinne x86 versioina legacyohjelmalle. Kaikki käyttöjärjestelmät eivät esimerkiksi käytännössä tue eri arkkitehturien sekakäyttöä vaan suunnittelufilosofiassa on voitu lähteä siitä, että sovellus tehdään tavukoodille ja arkkitehtuuririippuvaista koodia ei juurikaan ole, tai että se ratkotaan tekemällä eri arkkitehtuuriversiota siitä palikasta.

Siitäkin on hyvä lähteä, että ei ihmiset mitään kirjastoja asenna vaan kaikki mitä ohjelma tarvitsee toimiakseen on jotenkin paketoitu. Sekin on vähän vanhanaikaista kun nykyään ihmiset eivät oikein asentele mitään ohjelmia vaan käynnistävät linkeistä ne. Siinä on jo kynnys monelle jos pitää jotain asentaa.

Näin-se-on-meillä kirjoitti:

Oletko HULLU ?

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

Lue lisää

En.

Linuxin kotisivulle kun menee niin ei siellä mitään Firefoxia ole tai X.Orgia. Eri porukoiden kehittämiä ne.

uubuuuuuuuutuu kirjoitti:

"Ubuntu on helppokäyttöinen, suomenkielinen, turvallinen ja ilmainen Linux-käyttöjärjestelmä."
https://www.ubuntu-fi.org/

Mitäkohtaa et ymmärrä?

Lue lisää

"Mitäkohtaa et ymmärrä?"

Tuo ei ole mikään Ubuntun kotisivu, eikä Linuxin kotisivu.

Kyseessä on Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto. Ei Canonical tuota ole tehnyt.

Voit vapaasti verrata viralliseen sivustoon: https://www.ubuntu.com/

"Ubuntu is an open source software operating system that runs from the desktop, to the cloud, to all your internet connected things "

Mitä kohtaa et ymmärrä? Missä kohtaa Ubuntu muka muuttuu "Linuxiksi" ?

Yllättynyt kirjoitti:

Linux-käyttöjärjestelmä on kokoelma eri yhteisöissä tehtyjä ilmaisia ohjelmia, joita käytetään myös muualla kuin Linuxissa (aikanaan lähinnä muissa Unixeissa, mutta nykyään myös Windowissa jne.) Yleisesti käytetty nimi tuosta kokonaisuudesta on ollut alusta saakka Linux-käyttöjärjestelmä ja jakelijan nimi on ollut toissijainen.

Jotkut eivät ole nimeä hyväksyneet, kuten Gnu: https://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.en.html, mutta ovat jääneet pahasti vähemmistöön, kuten sinä.

Lue lisää

"Linux-käyttöjärjestelmä on kokoelma eri yhteisöissä tehtyjä ilmaisia ohjelmia, joita käytetään myös muualla kuin Linuxissa (aikanaan lähinnä muissa Unixeissa, mutta nykyään myös Windowissa jne.)"

Linux-käyttöjärjestelmällä voidaan varmaan ihan suomen kielessä tarkoittaa käyttöjärjestelmää joka KÄYTTÄÄ Linuxia. Se KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ sitten on vaikka se Ubuntu, tai Android.

" Yleisesti käytetty nimi tuosta kokonaisuudesta on ollut alusta saakka Linux-käyttöjärjestelmä ja jakelijan nimi on ollut toissijainen."

No jos se "Linux-käyttöjärjestelmä" on vaikka Ubuntu niin onhan sillä aika paljon merkitystä kun ei se ole sama kuin vaikka Android tai Windows tai Red Hat Enterprise.

"Jotkut eivät ole nimeä hyväksyneet, kuten Gnu: https://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.en.html, mutta ovat jääneet pahasti vähemmistöön, kuten sinä. "

Ei FSF porukat pysty sitä päättämään kutsuuko Microsoft käyttöjärjestelmäänsä Windowsiksi ja kutsuuko Canonical käyttöjärjestelmäänsä Ubuntuksi. Kyllä sen tuotteen/palvelun nimen päättää se kuka sitä tekee. FSF porukat saa vapaasti tehdä oman Gnu järjestelmän jos haluavat.

M-Kar kirjoitti:

"Linux-käyttöjärjestelmä on kokoelma eri yhteisöissä tehtyjä ilmaisia ohjelmia, joita käytetään myös muualla kuin Linuxissa (aikanaan lähinnä muissa Unixeissa, mutta nykyään myös Windowissa jne.)"

Linux-käyttöjärjestelmällä voidaan varmaan ihan suomen kielessä tarkoittaa käyttöjärjestelmää joka KÄYTTÄÄ Linuxia. Se KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ sitten on vaikka se Ubuntu, tai Android.

" Yleisesti käytetty nimi tuosta kokonaisuudesta on ollut alusta saakka Linux-käyttöjärjestelmä ja jakelijan nimi on ollut toissijainen."

No jos se "Linux-käyttöjärjestelmä" on vaikka Ubuntu niin onhan sillä aika paljon merkitystä kun ei se ole sama kuin vaikka Android tai Windows tai Red Hat Enterprise.

"Jotkut eivät ole nimeä hyväksyneet, kuten Gnu: https://www.gnu.org/gnu/linux-and-gnu.en.html, mutta ovat jääneet pahasti vähemmistöön, kuten sinä. "

Ei FSF porukat pysty sitä päättämään kutsuuko Microsoft käyttöjärjestelmäänsä Windowsiksi ja kutsuuko Canonical käyttöjärjestelmäänsä Ubuntuksi. Kyllä sen tuotteen/palvelun nimen päättää se kuka sitä tekee. FSF porukat saa vapaasti tehdä oman Gnu järjestelmän jos haluavat.

Lue lisää

Mitä ihmettä sinä tuot kokoajan Windowsia mukaan Linux-keskusteluun?

Ubuntu on erittäin pitkälle sama kuin Red Har Enterprise. Androidia en tunne muuta kuin kännykkäni osalta, joten siitä en osaa sanoa.

Käytin vuosikaudet kaupallisia ohjelmistoja Linuxilla. Ei siitä ollut eri versioita eri jakelijoiden mukaan, mutta oli prossujen mukaan. Tuossa oli hyvin vaativaa grafiikkaa sekä laskentaa. Tuo kuten monet muutkin toimivat sellaisenaan kaikissa eri Linux-jakeluissa, vaikka taisivat kääntää sen Red Hat Enterprisessä ja taata toiminnan vain siinä. Kyse on vain siitä, että Linux-käyttiksessä on riittävän uusi kernel ja kaikki vaadittavat kirjastot. Jollain hyvin vanhallla versiolla voi tulla ongelmia.

Tässä valitaan Firefox eri käyttöjärjestelmiin: https://www.mozilla.org/fi/firefox/all/
Tässä sen järjestelmävaatimukset eri käyttöjärjestelmillä: https://www.mozilla.org/en-US/firefox/54.0.1/system-requirements/
Huomaa, että on vain Linux ja Linux 64 bittinen, ei ole erikseen eri jakelijoita.

M-Kar kirjoitti:

"Mitäkohtaa et ymmärrä?"

Tuo ei ole mikään Ubuntun kotisivu, eikä Linuxin kotisivu.

Kyseessä on Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto. Ei Canonical tuota ole tehnyt.

Voit vapaasti verrata viralliseen sivustoon: https://www.ubuntu.com/

"Ubuntu is an open source software operating system that runs from the desktop, to the cloud, to all your internet connected things "

Mitä kohtaa et ymmärrä? Missä kohtaa Ubuntu muka muuttuu "Linuxiksi" ?

Lue lisää

Näkisin, että osut "ytimeen" kunhan ymmärrät linux-käyttiksen samalla tavoin kuten 99% ymmärtävät.
Ja "Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto" on kokonaan väärässä puhuessaan Linux-käyttiksestä.
Sanohan vielä huoltis mihin haluat, ja missä sua voi vetää turpaan.

Yllättynyt kirjoitti:

Mitä ihmettä sinä tuot kokoajan Windowsia mukaan Linux-keskusteluun?

Ubuntu on erittäin pitkälle sama kuin Red Har Enterprise. Androidia en tunne muuta kuin kännykkäni osalta, joten siitä en osaa sanoa.

Käytin vuosikaudet kaupallisia ohjelmistoja Linuxilla. Ei siitä ollut eri versioita eri jakelijoiden mukaan, mutta oli prossujen mukaan. Tuossa oli hyvin vaativaa grafiikkaa sekä laskentaa. Tuo kuten monet muutkin toimivat sellaisenaan kaikissa eri Linux-jakeluissa, vaikka taisivat kääntää sen Red Hat Enterprisessä ja taata toiminnan vain siinä. Kyse on vain siitä, että Linux-käyttiksessä on riittävän uusi kernel ja kaikki vaadittavat kirjastot. Jollain hyvin vanhallla versiolla voi tulla ongelmia.

Tässä valitaan Firefox eri käyttöjärjestelmiin: https://www.mozilla.org/fi/firefox/all/
Tässä sen järjestelmävaatimukset eri käyttöjärjestelmillä: https://www.mozilla.org/en-US/firefox/54.0.1/system-requirements/
Huomaa, että on vain Linux ja Linux 64 bittinen, ei ole erikseen eri jakelijoita.

Lue lisää

"Mitä ihmettä sinä tuot kokoajan Windowsia mukaan Linux-keskusteluun?"

Toit Gnun mukaan keskusteluun ja Microsoftilla Gnu koodia joten Microsoft on siis "jakelija".

Edelleenkin sillä kernelillä on hyvin vähän tekemistä siinä käyttöjärjestelmässä joten Windows on olennaisesti samalla viivalla ja vertailukelpoinen sen Ubuntun, Androidin ja Red Hat Enterprisen kanssa.

"Ubuntu on erittäin pitkälle sama kuin Red Har Enterprise."

On niissä kyllä paljonkin eroa vaikka niissä onkin paljon samoja komponentteja käytetty. Ei ole kuitenkaan missään nimessä sama käyttöjärjestelmä.

"Käytin vuosikaudet kaupallisia ohjelmistoja Linuxilla. Ei siitä ollut eri versioita eri jakelijoiden mukaan, mutta oli prossujen mukaan. Tuossa oli hyvin vaativaa grafiikkaa sekä laskentaa. Tuo kuten monet muutkin toimivat sellaisenaan kaikissa eri Linux-jakeluissa, vaikka taisivat kääntää sen Red Hat Enterprisessä ja taata toiminnan vain siinä. Kyse on vain siitä, että Linux-käyttiksessä on riittävän uusi kernel ja kaikki vaadittavat kirjastot. Jollain hyvin vanhallla versiolla voi tulla ongelmia."

Ei siinä nyt mitään kummallista ole, että tehdään sovellus joka toimii useammassa käyttöjärjestelmässä. Kyllä minäkin teen HTML5 koodia mikä toimii joka käyttöjärjestelmässä mutta ei se niitä tee samaksi käyttöjärjestelmäksi jos niissä on jokin osa sama eikä sovellus mitenkään itsestään selvästi toimi joka paikassa jos ei ole standardijuttua tai nimenomaisesti luvattuna sitä yhteensopivuutta.

"Tässä valitaan Firefox eri käyttöjärjestelmiin: https://www.mozilla.org/fi/firefox/all/
Tässä sen järjestelmävaatimukset eri käyttöjärjestelmillä: https://www.mozilla.org/en-US/firefox/54.0.1/system-requirements/
Huomaa, että on vain Linux ja Linux 64 bittinen, ei ole erikseen eri jakelijoita. "

Firefox kuuluu moniin käyttöjärjestelmiin. Se on Red Hat Enterprisen sekä Ubuntun vakiokomponentti että ei sitä tuolta haeta.

Mozilla on kääntänyt jonkun binäärin siitä myös mutta eihän kaikissa käyttöjärjestelmissä ole juuri noita kirjastoversioita ja edelleen voi olla joku yhteensopimattomuus.

Androidissa tuo käännös ei esimerkiksi toimi.

Yllättynyt kirjoitti:

Mitä ihmettä sinä tuot kokoajan Windowsia mukaan Linux-keskusteluun?

Ubuntu on erittäin pitkälle sama kuin Red Har Enterprise. Androidia en tunne muuta kuin kännykkäni osalta, joten siitä en osaa sanoa.

Käytin vuosikaudet kaupallisia ohjelmistoja Linuxilla. Ei siitä ollut eri versioita eri jakelijoiden mukaan, mutta oli prossujen mukaan. Tuossa oli hyvin vaativaa grafiikkaa sekä laskentaa. Tuo kuten monet muutkin toimivat sellaisenaan kaikissa eri Linux-jakeluissa, vaikka taisivat kääntää sen Red Hat Enterprisessä ja taata toiminnan vain siinä. Kyse on vain siitä, että Linux-käyttiksessä on riittävän uusi kernel ja kaikki vaadittavat kirjastot. Jollain hyvin vanhallla versiolla voi tulla ongelmia.

Tässä valitaan Firefox eri käyttöjärjestelmiin: https://www.mozilla.org/fi/firefox/all/
Tässä sen järjestelmävaatimukset eri käyttöjärjestelmillä: https://www.mozilla.org/en-US/firefox/54.0.1/system-requirements/
Huomaa, että on vain Linux ja Linux 64 bittinen, ei ole erikseen eri jakelijoita.

Lue lisää

Niin ja joo, Ubuntussa oleva Firefox ja Red Hat Enterprisessa oleva Firefox eivät muuten tosiaankaan ole 1:1 samoja. Canonical on kääntänyt ja säätänyt toimimaan Ubuntussa sen Firefoxin ja Red Hat tehnyt saman Red Hat Enterpriselle. Versioiltaaan ovat erilaisia.

Lisäksi huomioi myös se, että Red Hat Enterprisen ja Ubuntun elinkaaret ovat erilaisia. Red Hat Enterprise julkaisut ovat 13v tuettuna ja Ubuntu julkaisuja tuetaan 5v.

Koska Firefox on käyttöjärjestelmän vakiokomponentti, käyttöjärjestelmän valmistaja vastaa sen turvallisuudesta. Käyttöjärjestelmä voi siis olla hyvinkin vanha ja sitä pidetään vakaana, että sovellukset eivät hajoile mutta se Firefox on edelleen tukittuna turva-aukoista, tavalla tai toisella.

Se on sitten käyttöjärjestelmävalmistajan asia ratkoa miten se hoitaa sen ylläpidon ja usein noissa on muutoksia koodissa, että ei ole sama kuin se "raakakoodi" mikä on koodin alkuperäiseltä tekijältä lähtöisin.

paskamattipaskanpuhuja kirjoitti:

Näkisin, että osut "ytimeen" kunhan ymmärrät linux-käyttiksen samalla tavoin kuten 99% ymmärtävät.
Ja "Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto" on kokonaan väärässä puhuessaan Linux-käyttiksestä.
Sanohan vielä huoltis mihin haluat, ja missä sua voi vetää turpaan.

Lue lisää

"Näkisin, että osut "ytimeen" kunhan ymmärrät linux-käyttiksen samalla tavoin kuten 99% ymmärtävät."

Linux-käyttis on Linuxia käyttävä käyttöjärjestelmä.

Pelkkä "Linux-käyttis" ei määrittele vielä mikä käyttöjärjestelmä on kyseessä, että onko se nyt Android, Debian vai mikä hitto.

Eri käyttöjärjestelmillä ei ole juurikaan tekemistä keskenään vaikka niissä olisikin samoja osia. Hyvin usein eri käyttöjärjestelmät käyttävät yleisesti saatavilla olevia ohjelmistokomponentteja, enemmän tai vähemmän ja samaan asiaan löytyy useita eri komponentteja.

Tällä perusteella se on IHAN SAMA tarkoitetaanko "Linux-käyttiksellä" vaikka Windowsia vaikka siinä ei sitä Linuxia olekkaan. Samoja osia siinäkin on mitä muualla.

"Ja "Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto" on kokonaan väärässä puhuessaan Linux-käyttiksestä."

No ei oikeastaan. Ubuntustahan siellä puhutaan. Se käyttöjärjestelmä on Ubuntu. Ubuntu on todellakin käyttöjärjestelmä joka käyttää Linuxia, eli "Linux-käyttis". Se ei kuitenkaan ole mikään Debian, Windows, Android tai mikään muu. Ei pidä sekoitella niitä keskenään, tulee vaan sekaannuksia.

Kukaan täysipäinen ei tajua jos joku pelle kysyy vaikka miten "Linux-käyttikseen" asennetaan ohjelma jos ei kerro mikä se käyttöjärjestelmä on.

Voi vastata että klikkaa vaikka sitä kuvaketta.

Ja jos on ongelmia niin tämä on hyvä: https://i.imgflip.com/18x9lf.jpg

M-Kar kirjoitti:

"Mitä ihmettä sinä tuot kokoajan Windowsia mukaan Linux-keskusteluun?"

Toit Gnun mukaan keskusteluun ja Microsoftilla Gnu koodia joten Microsoft on siis "jakelija".

Edelleenkin sillä kernelillä on hyvin vähän tekemistä siinä käyttöjärjestelmässä joten Windows on olennaisesti samalla viivalla ja vertailukelpoinen sen Ubuntun, Androidin ja Red Hat Enterprisen kanssa.

"Ubuntu on erittäin pitkälle sama kuin Red Har Enterprise."

On niissä kyllä paljonkin eroa vaikka niissä onkin paljon samoja komponentteja käytetty. Ei ole kuitenkaan missään nimessä sama käyttöjärjestelmä.

"Käytin vuosikaudet kaupallisia ohjelmistoja Linuxilla. Ei siitä ollut eri versioita eri jakelijoiden mukaan, mutta oli prossujen mukaan. Tuossa oli hyvin vaativaa grafiikkaa sekä laskentaa. Tuo kuten monet muutkin toimivat sellaisenaan kaikissa eri Linux-jakeluissa, vaikka taisivat kääntää sen Red Hat Enterprisessä ja taata toiminnan vain siinä. Kyse on vain siitä, että Linux-käyttiksessä on riittävän uusi kernel ja kaikki vaadittavat kirjastot. Jollain hyvin vanhallla versiolla voi tulla ongelmia."

Ei siinä nyt mitään kummallista ole, että tehdään sovellus joka toimii useammassa käyttöjärjestelmässä. Kyllä minäkin teen HTML5 koodia mikä toimii joka käyttöjärjestelmässä mutta ei se niitä tee samaksi käyttöjärjestelmäksi jos niissä on jokin osa sama eikä sovellus mitenkään itsestään selvästi toimi joka paikassa jos ei ole standardijuttua tai nimenomaisesti luvattuna sitä yhteensopivuutta.

"Tässä valitaan Firefox eri käyttöjärjestelmiin: https://www.mozilla.org/fi/firefox/all/
Tässä sen järjestelmävaatimukset eri käyttöjärjestelmillä: https://www.mozilla.org/en-US/firefox/54.0.1/system-requirements/
Huomaa, että on vain Linux ja Linux 64 bittinen, ei ole erikseen eri jakelijoita. "

Firefox kuuluu moniin käyttöjärjestelmiin. Se on Red Hat Enterprisen sekä Ubuntun vakiokomponentti että ei sitä tuolta haeta.

Mozilla on kääntänyt jonkun binäärin siitä myös mutta eihän kaikissa käyttöjärjestelmissä ole juuri noita kirjastoversioita ja edelleen voi olla joku yhteensopimattomuus.

Androidissa tuo käännös ei esimerkiksi toimi.

Lue lisää

Windows on MS:n omistama ja yksin kehittämä käyttöjärjestelmä, jonka lähdekoodia ei jaeta eli mikään muu taho ei voi sitä muunnella ja tehdä omia versioita.

Linux-ydin, Gnu:n työkalut, X-ikkunointi ovat kaikki yleisesti saatavilla lähdekoodina ja niiden lähdekoodien muokkaajat yleensä velvoitetaan jakamaan lähdekoodin. Mikä tahansa taho voi siis koota noista Linux-käyttöjärjestelmän ja ottaa siihen haluamansa osat muiden jakelijoiden kehitttämistä muutoksista. Suurin kehitystyöstä tehdään kuintenkin kaikkien jakelijoiden ulkopuolella eli tilanne on täysin eri kuin MS-Windowsin kohdalla.

Voisi oikeastaan sanoa, että eri Linux-jakeluiden erot ovat samaa luokkaa kuin eri OEM-Windowsien erot. Minulla on HP:n kone, jossa tuli väkisin mukana kasa HP:n työkaluja myös automaattinen päivityssysteemi, joka on asennellut drivereitä ja vaihtanut BIOSin moneen kertaan.

Firefozista taitaa myös saada lähdekoodin, joten Linux-jakelijat ovat kääntäneet siitä omat versionsa. Se ei mitenkään estä asentamasta itse Firefoxia Mozillan sivuilta lataamalla yleisen Linux-version. Kyllä nuo samat kirjastot on kaikissa. Jos joku on liian vanha, sen voi päivittää. Jos ei muuten, niin lataamalla lähdekoodin ja kääntämällä itse.

99% Linux-ohjelmistosta on konekielelle käännettyä koodia, lähinnä C:tä tai C :aa. Ainoa tapa tehdä nopeaa koodia, toki nykyisellä laskentateholla nopeus ei aina ole tärkein kriteeri.

Android lienee muista Linux-käyttöjärjestelmistä selvästi poikkeava tapaus. En tosiaan tunne sitä lainkaan puhelinten ulkopuolella.

M-Kar kirjoitti:

"Näkisin, että osut "ytimeen" kunhan ymmärrät linux-käyttiksen samalla tavoin kuten 99% ymmärtävät."

Linux-käyttis on Linuxia käyttävä käyttöjärjestelmä.

Pelkkä "Linux-käyttis" ei määrittele vielä mikä käyttöjärjestelmä on kyseessä, että onko se nyt Android, Debian vai mikä hitto.

Eri käyttöjärjestelmillä ei ole juurikaan tekemistä keskenään vaikka niissä olisikin samoja osia. Hyvin usein eri käyttöjärjestelmät käyttävät yleisesti saatavilla olevia ohjelmistokomponentteja, enemmän tai vähemmän ja samaan asiaan löytyy useita eri komponentteja.

Tällä perusteella se on IHAN SAMA tarkoitetaanko "Linux-käyttiksellä" vaikka Windowsia vaikka siinä ei sitä Linuxia olekkaan. Samoja osia siinäkin on mitä muualla.

"Ja "Ubuntun suomen käyttäjäyhteisön sivusto" on kokonaan väärässä puhuessaan Linux-käyttiksestä."

No ei oikeastaan. Ubuntustahan siellä puhutaan. Se käyttöjärjestelmä on Ubuntu. Ubuntu on todellakin käyttöjärjestelmä joka käyttää Linuxia, eli "Linux-käyttis". Se ei kuitenkaan ole mikään Debian, Windows, Android tai mikään muu. Ei pidä sekoitella niitä keskenään, tulee vaan sekaannuksia.

Kukaan täysipäinen ei tajua jos joku pelle kysyy vaikka miten "Linux-käyttikseen" asennetaan ohjelma jos ei kerro mikä se käyttöjärjestelmä on.

Voi vastata että klikkaa vaikka sitä kuvaketta.

Ja jos on ongelmia niin tämä on hyvä: https://i.imgflip.com/18x9lf.jpg

Lue lisää

"Linux haukkaa kolmasosan älypuhelinmarkkinoista
Kansanedustajat saivat Linux-yllärin kirjekuoressa
Intel tahtoo Linuxista virtatietoisen
Microsoft valmistelee jättiyllätystä: Windows 10:ssä toimiva Linux"

Kompaan ja noin ylläoleva yleisesti ottaen mielletään, ja kuinka voi tahallaan väärin ymmärtää ja kitistä...
Nää M-Kar tyypit on duunissakin ne paskat, itkee, kitisee, snobbaa... vedän laiturilla turpaan varmuudex, et jos sattuis oikeeseen. Taikka tuskin toi on kuvan työpäivää tehnyt?

M-Kar kirjoitti:

En.

Linuxin kotisivulle kun menee niin ei siellä mitään Firefoxia ole tai X.Orgia. Eri porukoiden kehittämiä ne.

KYLÄHULLU
Suomessa valitaan Valtakunnan virallinen kylähullu kahden vuoden välein.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylähullu

Tulisko kenellekkään mieleen tämän yhteisön sisältä jotain erityisen outoa henkilöä, joka olisi kyseisen tittelin ehdottomasti ansainnut.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit

Yllättynyt kirjoitti:

Windows on MS:n omistama ja yksin kehittämä käyttöjärjestelmä, jonka lähdekoodia ei jaeta eli mikään muu taho ei voi sitä muunnella ja tehdä omia versioita.

Linux-ydin, Gnu:n työkalut, X-ikkunointi ovat kaikki yleisesti saatavilla lähdekoodina ja niiden lähdekoodien muokkaajat yleensä velvoitetaan jakamaan lähdekoodin. Mikä tahansa taho voi siis koota noista Linux-käyttöjärjestelmän ja ottaa siihen haluamansa osat muiden jakelijoiden kehitttämistä muutoksista. Suurin kehitystyöstä tehdään kuintenkin kaikkien jakelijoiden ulkopuolella eli tilanne on täysin eri kuin MS-Windowsin kohdalla.

Voisi oikeastaan sanoa, että eri Linux-jakeluiden erot ovat samaa luokkaa kuin eri OEM-Windowsien erot. Minulla on HP:n kone, jossa tuli väkisin mukana kasa HP:n työkaluja myös automaattinen päivityssysteemi, joka on asennellut drivereitä ja vaihtanut BIOSin moneen kertaan.

Firefozista taitaa myös saada lähdekoodin, joten Linux-jakelijat ovat kääntäneet siitä omat versionsa. Se ei mitenkään estä asentamasta itse Firefoxia Mozillan sivuilta lataamalla yleisen Linux-version. Kyllä nuo samat kirjastot on kaikissa. Jos joku on liian vanha, sen voi päivittää. Jos ei muuten, niin lataamalla lähdekoodin ja kääntämällä itse.

99% Linux-ohjelmistosta on konekielelle käännettyä koodia, lähinnä C:tä tai C :aa. Ainoa tapa tehdä nopeaa koodia, toki nykyisellä laskentateholla nopeus ei aina ole tärkein kriteeri.

Android lienee muista Linux-käyttöjärjestelmistä selvästi poikkeava tapaus. En tosiaan tunne sitä lainkaan puhelinten ulkopuolella.

Lue lisää

"Windows on MS:n omistama ja yksin kehittämä käyttöjärjestelmä, jonka lähdekoodia ei jaeta eli mikään muu taho ei voi sitä muunnella ja tehdä omia versioita."

Kyllä Windowsin lähdekoodista on suuria osia yleisesti saatavilla. Ei kylläkään kokonaan mutta ei se nyt ole mitenkään tavatonta.

Monissa käyttöjärjestelmissä on komponentteja jonka koodia ei jaeta. Esim. Ubuntussa on Flash Player komponentti sellainen ja taisi siinä olla muutama kodekki myös suljettuna.

"Linux-ydin, Gnu:n työkalut, X-ikkunointi ovat kaikki yleisesti saatavilla lähdekoodina ja niiden lähdekoodien muokkaajat yleensä velvoitetaan jakamaan lähdekoodin."

Mitä sitten? Kyllähän noita yleisesti saatavia komponentteja on paljon ja niitä käytetään laajalti eri käyttöjärjestelmissä.

"Mikä tahansa taho voi siis koota noista Linux-käyttöjärjestelmän ja ottaa siihen haluamansa osat muiden jakelijoiden kehitttämistä muutoksista. Suurin kehitystyöstä tehdään kuintenkin kaikkien jakelijoiden ulkopuolella eli tilanne on täysin eri kuin MS-Windowsin kohdalla."

Se että koodi on avointa ei tarkoita sitä, että kehitystyö tapahtuisi muualla. Tuo on vain lisensointiasia. Käyttöjärjestelmissä on useilla eri lisensseillän tehtyjä komponentteja ja enemmän ja vähemmän on suljettua ja enemmän ja vähemmän käyttöjärjestelmän valmistaja itse on tehnyt niitä.

Microsoft käyttää paljon avointa koodia vaikka Windowsin koodista on suhteessa vähäisempi osa saatavilla vapaasti saatavilla. Tässä nyt vaikka vähän: https://github.com/dotnet

Ja onhan se Microsoft Gnu kehitysvälineitä jakanut vuosituhannen alusta saakka.

"Voisi oikeastaan sanoa, että eri Linux-jakeluiden erot ovat samaa luokkaa kuin eri OEM-Windowsien erot."

Ei pidä ollenkaan paikkaansa.

"Se ei mitenkään estä asentamasta itse Firefoxia Mozillan sivuilta lataamalla yleisen Linux-version."

Se ei välttämättä ole yhteensopiva.

"Kyllä nuo samat kirjastot on kaikissa. Jos joku on liian vanha, sen voi päivittää. Jos ei muuten, niin lataamalla lähdekoodin ja kääntämällä itse."

Se saattaa vaatia värkkäämistä että saa systeemikirjastosta eri versioita rinnalle rikkomatta muiden sovellusten yhteensopivuuksia.

"99% Linux-ohjelmistosta on konekielelle käännettyä koodia, lähinnä C:tä tai C :aa."

Siis puhutko nyt siitä kernelistä vai mistä?

Taitaa eniten käytetyt kielet olla Java ja PHP millä niitä ohjelmia tehdään käyttöjärjestelmille jotka käyttää Linuxia.

"Ainoa tapa tehdä nopeaa koodia"

Ei pidä paikkaansa. Kyllä koodia saa nopeaksi muillakin kielillä.

paskamattipaskanpuhuja kirjoitti:

"Linux haukkaa kolmasosan älypuhelinmarkkinoista
Kansanedustajat saivat Linux-yllärin kirjekuoressa
Intel tahtoo Linuxista virtatietoisen
Microsoft valmistelee jättiyllätystä: Windows 10:ssä toimiva Linux"

Kompaan ja noin ylläoleva yleisesti ottaen mielletään, ja kuinka voi tahallaan väärin ymmärtää ja kitistä...
Nää M-Kar tyypit on duunissakin ne paskat, itkee, kitisee, snobbaa... vedän laiturilla turpaan varmuudex, et jos sattuis oikeeseen. Taikka tuskin toi on kuvan työpäivää tehnyt?

Lue lisää

"Linux haukkaa kolmasosan älypuhelinmarkkinoista"

Linux on varmaan 70%:ssa älypuhelimia.

"Intel tahtoo Linuxista virtatietoisen"

Varmasti.

"Kompaan ja noin ylläoleva yleisesti ottaen mielletään, ja kuinka voi tahallaan väärin ymmärtää ja kitistä..."

Voihan tekstissä olla virheitäkin mutta nuo pitävät täysin paikkaansa.

Mutta Windows 10:ssä ei mitään Linuxia kyllä ole. Virheellistä uutisointia. Ubuntun shelliä siihen on tuotu mutta siinä ei edes ole Linuxia sisällytettynä.

Jos käyttöjärjestelmän ei kerran tarvitse sisältää Linuxia ollakseen Linux niin tuohan sitten tarkoittaisi sitä, että Windows on Linux-käyttöjärjestelmä jos kerran ihan väkisin haluat pitää virheellistä uutisointia totuutena.

"M-Kar vääntelee ja kääntelee termejä mielensä mukaan, eikä myönnä koskaan olevansa väärässä."

Termit on sitä mitä ne ovat. Myönnän olevani väärässä silloin kun olen väärässä, mutta nyt näyttäisi siltä että olen aivan selvästi oikeassa kun porukka linkittää väärille sivuillekin kuten vaikka https://www.ubuntu-fi.org/ sivustolle, mikä ei tosiaankaan ole mikään Ubuntun kotisivu.

Edelleenkään en ole saanut vastausta siihen miten Androidin .apk paketoitu asennetaan Red Hat Enterpriseen. Ei toimi vaikka purkaisi sen .apk paketin ja tunkisi tar.gz paketiksi filet.

"Windowsin perinteiset ohjelmat eivät ole katoamassa pitkään aikaan yhtään mihinkään"

En minä sellaista ole väittänytkään.

Sen sijaan väitän, että Windows 10 muuttuu 2x vuodessa ja ne rajapinnat mille ei luvata mitään vakaana pitämistä tai yhteensopivuuden säilyttämistä, oletusarvoisesti ovat epävakaita eli voivat vähän muuttua, tai sellaisia mitä voidaan poistella joiltakin osin seuraavassa päivityksessä. Tuollaista tapahtuu kaiken aikaa ja Microsoft myös on uninstalloinut joitain ongelmallisiksi tietämiään ohjelmia. Sitten jotkut ovat itkeneet kun joku antivirus kadonnut Windowsin päivityksen jälkeen.

Tästä syystä Windowsia tulee käyttää niin, että päivittymiselle ei ole mitään esteitä tai riskejä, että jotain tärkeää lakkaa toimimasta. Yleisohje on, että sovellukset on joko:

1. HTML5 sovelluksia
2. Windows storen kautta asennettuja
3. Kuukausi/vuosimaksullisia palveluja jossa voidaan varmistua sen toimivuudesta sillä kun sovelluksen valmistajalla on jatkuvarahavirta ja intressi tehdä tarvittavia muutoksia yhteensopivana pitämiseksi, mikä on käytännössä ohjelman siirtämistä uudemmille tekniikoille, päivittämistä ja testaamista insiderilla ennen kuin muutokset tulevat päivityksistä koko kansalle
4. Yhteensopivuus on LUVATTU jonkin aikaa. On vaikka 5v takuu tai sitten käyttäjä itse tietää sen RAJAPINNAN mille sovellus on tehty ja kuinka pitkään sen luvataan toimivan.

Kohta 4. tuntuu olevan ylitsepääsemättömän hankalaa Suomi24 pellelle ymmärtää kun ei käsitetä mitä tarkoittaa rajapinta ja alkaa joku päänaukominen ja lässytys. Jos ei ymmärrä niin sitten turpa kiinni ja unohtaa sen vaihtoehto 4:n.

Väitän myös, että Microsoft on viimeisen 5v ajan vähitellen ohjaamassa asennettavien sovellusten jakelukanavaa Windows storeen mutta siinä voi tosiaankin mennä kauan eikä sekään ole selvää että tuleeko ikinä ihan samanlaiset rajoitteet kuin Applelle. Minusta näyttänyt kaiken aikaa todennäköisimmältä se loogisin vaihtoehto, että rajoitukset jää kuluttajille ehkä pienyrityksille ja sitten sitten Microsoft voi myydä päivitystä laajennettuun Windows versioon.

" ja M-kar suosittelee melkein joka asiaan jotain palvelinfarmia tai ulkoistamista."

Suosittelen vain Microsoft ja Google käyttäjille näiden pilveä koska suunnittelufilosofiana on sen päätelaitteen käyttöjärjestelmän pitäminen käytännössä pilven jatkeena. Ei ole pakko valita Microsoftia tai Googlea.

Microsoft kyllä tarjoaa 250 käyttäjän/työaseman organisaatioille toki paikallista infraa ettei tarvitse Microsoftin pilven varassa olla.

En muuten suosittele palvelinfarmia vaan arkkitehtuurin pitämistä SIISTINÄ eikä paskatunkiona, jotta vältetään ongelmat.

Eli, datan haku, tallennus, luku ja taustaprossointi irti käyttöliittymästä ja edustakoodista niin että ovat eri IP osoitteissa, niin paljon kuin mahdollista. Syy on täysin validi koska tekniikkaa kaiken aikaa optimoidaan semmoiseksi, että päätelaitepuolelta riisutaan palvelinominaisuuksia ja palvelinpuolelta riisutaan käyttöliittymäjuttuja.

Se palvelin voi sitten olla mitä tahansa Raspberry Pi:n tai 10U räkki, että kuinka paljon sitä taustaprosessointia ja tallennustilaa nyt tarvitseekaan.

Mulla on itselläni 16 teraa kahdennettuna tuossa vieressä mutta täällä jotkut haluaisi senkin tunkea johonkin läppäriin.

"Linux on ydin ja linux-käyttöjärjestelmä on joku niistä sadoista ja ties tuhansista linux-ytimelle rakennetuista käyttöliittymistä."

Kieltämättä jotain tämmöistä. Käyttöjärjestelmä kun tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi vaikka luoda ja poistaa tiedostoja, avata sovellusta ja on pääsy tietokoneen resursseihin. Eli jotain sovellusrajapintaa, käyttöliittymää ja kerneliä siihen kokonaisuuteen kuuluu.

Painotus sanoille "joku niistä" koska eri käyttöjärjestelmät eivät ole sama asia.

Nythän tässä keskustelussa tullut ilmi, että Linux-käyttöjärjestelmän ei tarvitse edes sisältää Linuxia niin "joku niistä" voi olla vaikka Windows.